ProVaHealth

25.03.2020 11:20

ProVaHealth hankkeessa helpotetaan terveydenhoito- ja hyvinvointialan startup- ja pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille edistämällä uusien tuote- ja palveluideoiden kaupallistamista. Käytännössä tämä tapahtuu esimerkiksi tekemällä testauksia, validointeja ja keräämällä käyttäjäkokemuksia kumppanimaiden hyvinvointialojen yrityksille meillä Xamkin Active Life Labissa – tai päinvastoin, suomalaiset yritykset ovat voineet hakeutua testauttamaan tuotteitaan kumppanimaiden Living Lab -ympäristöihin.

TAVOITTEENA TYYTYVÄISET ASIAKKAAT JA TOIMIVA VERKOSTO

ProVaHealt-verkoston Living Labien toiminnan edistämiseksi laadittiin itsearviointityökalu, joka perustuu yrityksille tehtyjen testien palautteeseen. Toinen keskeinen kehittämiskohde on ollut Living Labeille soveltuva liiketoimintamalli eli malli siitä, miten niiden toiminta rahoitetaan ja mitä palveluita ne tuottavat ja kenelle. Kolmantena isona kokonaisuutena on ollut selvittää, millaisia edellytyksiä Living Labeilla olisi toimia yhdessä eurooppalaisena verkostona. Yhteistyöverkoston toiminnan kehittämisessä me Xamkilaiset olemme vahvasti tuoneet esille asiakkaalle syntyvän hyödyn, yhteistyön tuottaman arvon ja vaikuttavuuden huomioimista, jotta voimme yhdessä verkostona vastata paremmin asiakkaiden tarpeeseen kuin yksittäisinä toimijoina ympäri Eurooppaa. Vahvemmalla, koordinoidulla kansainvälisellä verkostolla olisi myös enemmän vaikutusvaltaa sellaisen politiikan kehittämiseen niin paikallisella kuin EU:n tasollakin, joka tukee Living Labien kehittämistä ja toimintamahdollisuuksia.

KANSAINVÄLISEN LIVING LAB -VERKOSTON KYPSYYSMALLI

Hankkeessa luotiin kansainvälisen Living Lab -verkoston kypsyysmalli. Siinä kuvataan verkostotoimintaa neljällä tasolla. Ensin toimitaan avoimessa verkostossa (network), toinen taso on koordinoitu verkosto (coordinated network), jossa yhdistävä tekijä on hankerahoitus. Kolmas taso on yhteistyö, jossa rahoitusmallit ovat pitkäjänteisempiä, ja neljännellä tasolla kuvataan toimivaa yhteistyötä (collaboration), jossa mm. tieto, rahoitus ja tekniset resurssit jaetaan ainakin osittain. Edistyneeseeb yhteistyöhön kuuluu myös lyhyen aikavälin yhteiset tavoitteet ja visio.

ProVaHealth hankkeessa on syntynyt hyvä pohja edetä jatkossa näillä itse hyväksymillämme portailla avoimesta yhteistyöstä eteenpäin. Meillä on hyväksihavaittuja kehittämistyökaluja tunnemme jo toisiamme jonkin verran ja joukossamme on monia hyviä tyyppejä ja erinomaisia osaajia. Lisäksi meillä on yhteinen kehittämistavoite, kansainvälinen Living Lab –verkosto yritysten tueksi.

Selvitykset:

Comparison of Health and Wellbeing Living Lab Business Models: Preliminary result based on Business Model Canvas Evaluation
https://www.theseus.fi/handle/10024/152320

Empirical Evaluation of Health and Wellbeing Living Lab Business Models
https://www.theseus.fi/handle/10024/167613

How transnational Living Labs can help SMEs to internationalize?
https://www.theseus.fi/handle/10024/240222

LISÄTIETOJA:

Voit lukea lisää hankkeesta Xamkin verkkosivuilta tai täältä.

Natalia Narits ja Kaija Villman
kaija.villman@xamk.fi
puh. 0401764667
Xamk Pienyrityskeskus

08.01.2020 13:00

ProVaHealth -hankkeessa kehitetään rajat ylittävää tuotetestausta

Xamkin Pienyrityskeskus ja Active Life Lab ovat mukana laajassa Itämerialueen hyvinvointialojen Living Labit yhdistävässä  ProVaHealth – product validation in health -hankkeessa. Konsortiossa on mukana 17 toteuttajapartneria, 14 terveyden- ja hyvinvointialan Living Lab:ia 8 eri maasta Itämerialueelta (EE, DK, LV, LT, FI, DE, PL, SE).  Tärkeimmät muut kumppanit ovat ScanBalt- ja Euroopan Network of Living Labs (ENoLL ) –verkostot.

ProVaHealth–hankkeen tavoitteena on tarjota ensi askeleita kansainvälistymiseen Itämerialueen start-up- ja pk-yrityksille helpottamalla niiden pääsyä terveydenhoito- ja hyvinvointialan Living Labien tarjoamiin palveluihin.  Toinen tavoite on edistää Itämerialueen Living Labien yhteistyötä ja luoda kansainvälisen yhteistoiminnan malli.

Ymmärryksemme Living Lab -toiminnasta Itämerialueella on lisääntynyt merkittävästi, kun olemme päässeet tutustumaan useiden partnereiden toimintaan. Hankepartnereilla on monipuolista osaamista ja hyviä esimerkkejä infrastruktuureista ja alueellisista yhteistyömalleista. Parhaita käytäntöjä on jaettu ja opittu vaikka toimintaympäristö, kohderyhmät ja palvelut ovat kaikilla kumppaneilla erilaisia. Jo pelkästään hyvinvointi- ja terveys sektori ymmärretään eri maissa eri tavalla ja Living Lab toiminta perustuu erilaisiin rahoitusmalleihin. Yhteinen nimittäjä on tarve verkostoitua, löytää ansaintamalleja ja kehittää yrityksille suunnattuja palveluita.

Esimerkiksi Lublinin kaupunki Puolassa koordinoi terveys- ja hyvinvointiklusteria, johon kuuluu 103 osallistujaa, mm. 79 yritystä, 8 yliopisto- ja tutkimuskeskusta, 9 terveyskeskusta, 2 tiede- ja teknologiapuistoa sekä muita sidosryhmiä.

CoLab Denmark käsittää 5 testiympäristöä Etelä-Tanskan alueella. Toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön paikallisten terveyskeskusten kanssa.

Tallinnan Science Park Tehnopol on kasvuyritysten keskittymä, joka auttaa uusia ja kehittyviä teknologiayrityksiä nopeampaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Se on Baltian maiden isoin teknologiapuisto, jossa on yli 200 toimiva yritystä ja yli 35 start-up yritystä yrityshautomossa.

Kumppanimaiden start-up- ja pk-yritykset ovat saaneet eniten hyötyä hankkeessa kokeillusta Living Labien tuote- ja palveluideoiden testaus ja validointi -palvelusta.  Sillä edistetään alkavien yritysten kansainvälistymistä ja tuotteiden kaupallistamista. Kuluneen vuoden aikana hankkeessa tehtiin 14 tuote- tai palvelutestausta. Molemmat osapuolet saivat testata palvelunsa toimivuutta pienellä riskillä ja asiakasymmärrys kasvoi. Kun yritykset ja testaajat olivat eri maista, konkretisoitui sekä testaajille että kohderyhmälle kansainvälisen toiminannan haasteet esimerkiksi kielen, kulttuurin, lainsäädännön sopimusten tai ajankäytön erilaisuuden. Rajat ylittävässä yhteistyössä kehitettyä tuotetestausprosessia voi hyödyntää tulevaisuudessa yhtenä palvelumuotona pk-yrityksille. Se voi mahdollistaa Living Labit tarjoamaan verkostona monipuolisempia
palveluita yrityksille.

ProVaHealth – product validation in health –hanke saa rahoitusta Itämerialueen Interreg-ohjelmasta ja kansallista vastinrahoitusta Suomen Työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Hankkeen toteutusaika: 01.10.2017-31.03.2020

Lisätietoja:

www.xamk.fi/provahealth

Natalia Narits ja Kaija Villman
Xamk Pienyrityskeskus

16.10.2019 08:00

Miksi viime viikkoisessa Nordic Business Forumissa lähes jokainen puhuja kannusti meitä hyväksymään epäonnistumisen, jopa juhlistamaan sitä? Mitä epäonnistumispuheessa jäi vähemmälle huomiolle?

Koska epäonnistumiseen sallivasti ja hyväksyvästi suhtautuva kulttuuri palvelee innovatiivisuutta. Kuten Alex Osterwalder esitti, on mahdotonta valita voittajia: yhden menestyneen projektin saavuttaminen vaatii kuusi epäonnistunutta ja kolme ehkä hitusen onnistunutta projektia. Carla Harris kannusti johtajia opettamaan tiimejään, miten epäonnistutaan ja juhlistamaan epäonnistumisia, sillä uutta innovoidessa on pakko yrittää, epäonnistua ja yrittää aina vaan uudelleen.

Koska epäonnistuminen on ihmillistä. Rehellisyys omista epäonnistumisista edistää myös psykologisen turvallisuuden tunnetta tiimeissä, mikä puolestaan edesauttaa Anssi Rantasen mukaan nopeiden kokeilujen tekemisessä. Myös johtajat voivat tehdä epäonnistumisesta hyväksyttävän asian jakamalla omia mokiaan, kuten Sara Blakely kertoi tekevänsä jatkuvasti.

Kuultuani epäonnistumisesta suurin piirtein jokaisessa puheenvuorossa aloin pohtia epäonnistumispuhetta tarkemmin. Suomalaisen korviin lavalla kuultu epäonnistumispuhe kuulosti hyvin amerikkalaiselta epäonnistumista jopa juhlistavalta puheelta. Korvaani särähti, kun joku mainitsi, ettei pelolla ole tilaa menestyksen yhtälössä. Eikö pelko epäonnistumisesta ole inhimillistä?

Tarkoittaako epäonnistumista juhlistava kulttuuri pahimmillaan sitä, ettei yksilö saa pelätä epäonnistumista tai tuntea voimakkataita tunteita, kun jokin menee pieleen? Täytyykö pelko kieltää tai puskea vain sen läpi? Täytyykö maasta nousta, kun kipu on vielä pahimmillaan ja verta valuu?

EPÄONNISTUMINEN, PELKO JA TUNTEET

Onneksi NBForumin viimeinen puhuja Brené Brown otti käsittelyyn sen, minkä muut tuntuivat unohtavan tai jopa kieltävän: meidän täytyy huomioida ihmisten pelot ja tunteet, kun haluamme luoda epäonnistumiseen hyvin suhtautuvaa kulttuuria. Pelkoa ei tulisi nähdä ongelmana, josta pitää päästä eroon. Pikemminkin on ymmärretävä, miten se saa meidät suojautumaan. Millaisia haarniskoja puemme yllemme, kun pelkäämme vaikkapa epäonnistumista? Miten yksilölliset ja kollektiiviset suojamuurimme estävät meitä toimimasta? Brown vihjasi, että haarniskoista voi luopua korvaamalla ne uteliaisuudella ja perustellulla itsevarmuudella.

Epäonnistumisen hyväksyvä kulttuuri ottaa siis käsittelyyn sen, millaisia tunteita ja pelkoja toimintamme taustalla on. Se ei riennä heti ratkaisemaan asioita, kun jokin menee pieleen. Tämä ei siis tarkoita sitä, että epäonnistumisiin jäätäisiin vellomaan tai että niiden jälkeen lamaannuttaisiin. Pikemminkin se tarkoittaa tilan ja ajan antamista sille, että saamme tuntea epäonnistumisen aiheuttamat inhimilliset tunteemme. Tätä kuuluttaa muuten myös välittävää johtamista ja armollista itsensä johtamista tutkiva Krista Kohtakangas. Tunteet sallimalla voimme päästä helpommin aitoon epäonnistumisesta oppimiseen ja kiitollisuuteen.

Minä ainakin haluan olla osa yhteisöjä, jotka hyväksyvät epäonnistumisen, mutta myös ymmärtävät sekä antavat tilaa tunteille ja peloille.

Kirjoittaja:

Piritta Parkkari

TKI-asiantuntija

Pienyrityskeskus

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

etunimi.sukunimi@xamk.fi

ProVaHealth ja Etelä-Savon Vientiosaajat -hankkeet mahdollistivat Nordic Business Forum Live Stream -tilaisuuden Mikkelissä 9.-10.10.2019