Parasta Etelä-Savoon

Kulttuurin saavutettavuus ja mahdollisuus saada myönteisiä kokemuksia ja hyvinvointia kulttuurista, taiteesta ja luontolähtöisestä toiminnasta ei ole yhtäläinen kaikille. Taiteen, kulttuurin ja luontolähtöisen toiminnan tuominen entistä vahvemmin sote-yksiköiden toimintaan sekä nuoriso- ja kasvatusaloille parantaa kulttuurin saavutettavuuden ja osallistujien hyvinvoinnin lisäksi henkilöstön työelämän laatua ja työhyvinvointia. Näistä lähtökohdista Parasta Etelä-Savoon -hankkeessa pyrittiin lisäämään osaamista taide-, kulttuuri- ja luontotietoisen työotteen vahvistamiseksi reilun kahden vuoden ajan.

Hankkeessa toteutettiin palvelumuotoilua hyödyntäviä valmennuksia, joissa työmuotoina olivat muun muassa yhteiskehittämispajat, pienryhmätyöskentely, verkkotyöskentely ja mentorointi. Valmennusten lisäksi hankkeessa tuotettiin suppeampia, työyhteisö- tai yksikkökohtaisesti räätälöityjä valmennuspäiviä. Valmennuksissa perehdyttiin taide- ja luontolähtöisen toiminnan ja hyvinvoinnin välisiin yhteyksiin eri näkökulmista. Osallistujat pääsivät myös tutustumaan erilaisiin hyvinvointia ja luovuutta tukeviin menetelmiin. Xamk tuotti valmennuspaketit Mikkelin seudulla yhteistyössä Essoten eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa ja Savonlinnan seudulla Savonlinnan Seudun Kolomosen kanssa. Pieksämäellä Diakonia-ammattikorkeakoulu toteutti valmennukset yhteistyössä Pieksämäen kaupungin kulttuuritoimen kanssa.

Yhteiskehittämällä uusia malleja

Valmennuksissa Mikkelissä ja Savonlinnassa tavoitteena oli löytää uusia tapoja tuottaa taide-, kulttuuri- ja luontolähtöistä toimintaa sosiaali-, terveys- ja nuorisoaloilla. Yhteiskehittämisen pajoissa osallistujat oppivat toisiltaan ja syvensivät ymmärrystään eri kohderyhmien näkökulmista. Tämänkaltainen työskentelyote kehittää niin osallistujaa työntekijänä kuin hänen omia ja työpaikkansa toimintamalleja. Yhteiskehittämisen prosessissa myös kouluttajasta tuli oppija ja sote-ammattilaisesta menetelmien jalostaja.

Työpajat käynnistyivät syyskuussa 2019 ja jatkuivat vuoden 2020 loppuun. Neljän tunnin mittaisiin työpajoihin kokoonnuttiin noin kerran kuukaudessa. Mikkelissä koulutuksen aloitti noin 60 osallistujaa, Savonlinnassa vajaa 20. Pieksämäen seudulla toteutettiin 23 valmennustilaisuutta, joissa oli yhteensä 65 osallistujaa.

Hankkeessa tuotettiin räätälöityjä koulutussisältöjä muun muassa Essoten kotihoitoon, elintapaohjaukseen, aikuissosiaalityöhön, lastensuojeluun, vanhus- ja vammaispalvelujen päivätoimintaan ja asumispalveluihin, lastensuojeluun ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Savonlinnan seudulla työpajoja räätälöitiin Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin äitiys- ja lastenneuvolan henkilöstölle, kouluhoitajille sekä Savonlinnan Kriisikeskuksen työntekijöille ja vapaaehtoisille.

Maaliskuusta 2020 alkaen hankkeen valmennukset ja työpajat toteutettiin pääosin etänä. Hanketyöntekijöiltä ja valmentajilta tämä vaati nopeita päätöksiä, halukkuutta oppia uutta ja rohkeutta kokeilla uusia digitaalisia välineitä ja työtapoja. Kohderyhmälle etäosallistuminen pyrittiin tekemään mahdollisimman helpoksi sisällyttämällä ohjeet jo kutsuun tai varmistamalla etukäteen, että it-tukea on saatavilla jo liityttäessä tapahtumaan linkin kautta. Osallistujat ovat rohkaistuneet hankkeessa saatujen onnistumisen kokemusten myötä digitaalisten välineiden käyttöön arkisessa työssään.

Osallistuminen toi hyvinvointia ja rohkeutta

Loppukyselyyn vastanneista neljä viidestä oli samaa mieltä siitä, että valmennuksiin osallistuminen on lisännyt osaamista taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisistä menetelmistä. Lähes 85 prosenttia osaa soveltaa oppimaansa omassa työssään. Yli puolessa vastauksista kuvattiin, että työnantajan tuki ja ajan antaminen olivat keskeisiä osallistumisen mahdollistavia tekijöitä. Estäviä tekijöitä olivat työkiireet, koronapandemia ja henkilökohtaiset syyt. Tärkeimpänä antina osallistumisesta vastaajat kuvasivat uusien menetelmien, näkökulmien ja ideoiden saamista (72%). Yhdessä tekeminen ja verkostoituminen koettiin tärkeäksi sekä se, että osallistuminen toi rohkeutta kokeilla ja käyttää erilaisia menetelmiä.

”Päästä itse kokeilemaan!! Paljon rohkeammin on lähtenyt sitten asiakkaiden kanssa kokeilemaan, kun on jonkinlainen kokemus itsellä. Monia menetelmiä on viety osaksi omaa työtä jo heti seuraavalla viikolla kehittämispajapäivän jälkeen.”

”Ensinnäkin että oppi uusia luovia työskentelytapoja ja se että sai myös palautettua mieleen joitakin menetelmiä, joista oli aiemmin kuullut tai joita oli aiemmin testannut. Tämän jälkeen tärkeäksi nousi oman hyvinvoinnin kohentaminen pajoilla, oma edellinen vuosi ei ole ollut helpoimmasta päästä, mutta pajat ovat auttaneet sen kestämisessä huomattavasti.”

Valmennuksiin osallistuneista neljä viidestä koki, että osallistuminen on vaikuttanut positiivisesti omaan työ- tai opiskeluhyvinvointiin. Työ- tai opiskelumotivaatioon ja työn tai opiskelun mielekkyyteen positiivisen vaikutuksen tunnisti yli 80 prosenttia.

Työn kuormittavuuteen osallistumisella sen sijaan ei juuri ollut vaikutusta. Hankkeen loppukyselyyn vastanneista 73 prosenttia koki, että yhteiskehittämisestä on hyötyä oman työn kannalta. Hanke on tukenut tutkivan ja kehittävän työotteen omaksumista, mutta toiminnan juurtumista on vaikea arvioida näin lyhyellä aikajänteellä. Loppukyselyn ja yksittäisten työpajojen perusteella monialaista yhteiskehittämistä pidettiin omaa työtä ja ajattelua rikastavana.

Kohti pysyviä käytänteitä

Hankkeessa kuvattu kulttuuritapahtuman toimintamalli ja kulttuurihyvinvointisuunnitelmat ovat välineitä taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisen toiminnan vakiinnuttamiseksi työyhteisöissä. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma on konkreettinen työkalu, jota on helppo viedä käytäntöön työyksikkökohtaisesti. Hankkeen loppujulkaisu, Ihmisen huoltokirja, kokoaa hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja työtapaa käytännönläheisesti. Julkaisu on vapaasti ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-320-4

Sekä Mikkelin, Savonlinnan että Pieksämäen seuduilla hankkeen valmennuksiin osallistuneet sote-, kasvatus- ja nuorisoalan ammattilaiset kertoivat ottaneensa hankkeen aikana oppimiaan luovia menetelmiä käyttöön työssään. Lisäksi osallistujat kertoivat saaneensa runsaasti lisätietoa taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien hyödyistä sekä intoa jatkaa menetelmien soveltamista ja käyttämistä arjessaan. Osallistujat ovat saaneet asiakkailtaan/ potilailtaan/ oppilailtaan hyvää palautetta uudenlaisista menetelmistä ja he ovat kokeneet oman työmotivaationsa sekä työhyvinvointinsa lisääntyneen. Tämä heijastuu myös sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden ja potilaiden mahdollisuuteen päästä taiteen, kulttuurin ja luontotoiminnan äärelle aiempaa enemmän.

”Tämä sysäsi minulla aika ison muutoksen alkuun, työssä ja vapaa-ajallakin. Lisää tällaisia hankkeita, hankkeen alullepanema vaikutus on aika kokonaisvaltaista.”

Työskentelymenetelmistä on hyötyä myös työhyvinvoinnin kehittämisen ja työssäjaksamisen näkökulmista, sillä uudet tavat tehdä työtä kehittävät myös motivaatiota ja työn mielekkyyttä. Lisäksi valmennuksissa on syntynyt uudenlaisia verkostoja sekä yhteistyösuunnitelmia sekä osallistujien että valmennuksia ohjanneiden taide-, kulttuuri- ja luontopalveluita tarjoavien tahojen kesken.

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttivat 1.1.2019–31.3.2021 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes
seuraa somessa #parastaes

Taidetoiminta tarjoaa mahdollisuuden elämyksille, merkitysten ja vahvuuksien löytämiselle, itseilmaisulle ja hyvinvoinnin vahvistamiselle monella eri tasolla. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on vankkaa kansainvälistä tutkimustietoa, mutta tämä ei näy vielä laajasti hyvinvointipalveluissa. Ovatko taide ja kulttuuri osana hyvinvointipalveluita alihyödynnetty voimavara? Taide voi läpi auttaa kulkemaan läpi haastavien elämäntilanteiden tai vahvistaa jaksamista globaaleissa kriiseissä, kuten pandemian keskellä tarpomisessa.

Xamkilla on ollut viime vuosina käynnissä useita kulttuurihyvinvointiin liittyviä hankkeita. Yksi näistä oli vuoden lopussa päättynyt VALO Lapsiperheiden hyvinvoinnin vahvistaminen –hanke, jonka tavoitteena oli löytää keinoja haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden osallisuuden sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kehittäminen kytkeytyi alle kouluikäisten lasten perheiden varhaisen vaiheen tukeen. Hanke toteutettiin yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskus Socomin, Xamkin ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä bulgarialaisen EDOR-hankkeen ja Sungurlaren kunnan kanssa.

VALO-hankkeen Xamkin osatoteutuksessa tehtiin useita erilaisia taidekokeiluita lapsiperheiden, taiteilijoiden ja yhteistyöorganisaatioiden kanssa Etelä-Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Hankkeessa järjestettiin taidepajaryhmiä (Valon talo ja Valon tanssi) lapsille ja vanhemmille sekä kaikille lapsiperheille avoimia taidetapahtumia eri teemojen ja taiteenlajien ympärille. Taidetoiminnan tarkoituksena oli tarjota perheille mahdollisuuden tutustua taiteiden maailmaan sekä tarjota mukavaa ja luovaa yhdessä tekemistä. Kokeiluiden avulla kehitettiin ja muotoiltiin taidetoiminnan malleja lapsiperhepalveluihin. Mallit toimivat kulttuurihyvinvoinnin sovelluksina, jotka on mahdollista sisällyttää esimerkiksi osaksi lapsiperheiden varhaisen vaiheen tuen palveluita.

Kulttuurihyvinvoinnista uusia näkökulmia lapsiperhepalveluihin

Taidetoiminnan kokeilut vahvistivat ajatusta siitä, että kulttuurihyvinvoinnin palvelut olisivat luonteva osa lapsiperheiden muita hyvinvointipalveluita, esimerkiksi perhekeskuksissa tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnassa. Kulttuurihyvinvoinnin näkökulma vahvistaa ajatusta yksilöiden ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisesta. Kulttuurihyvinvoinnin palvelut voivat olla yksi merkittävästi kasvava osa-alue tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa, kuten taide- ja kulttuuripainotteiset neuvolat ja lastenkulttuuri- eli laku-lähetteet.

Taide koskettaa, syventää ja mahdollistaa. Taiteiden avulla on mahdollisuus muun muassa löytää luovan tekemisen mahdollisuuksia, omia vahvuuksia, kanavia itseilmaisuun sekä yhteyksiä muiden ihmisten ja yhteisöiden kanssa. Taidetoiminta voi olla tukemassa sekä syventämässä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Mahdollisuuksia on monia. Toteuttamiseen tarvitaan rohkeutta ja resursseja.

Perheiden palautteet ja kokemukset Valon talo ja Valon tanssi taidepajaryhmistä olivat hyvin myönteisiä. Perheiden mukaan taidepajaryhmät olivat tuoneet rentouttavia yhdessä tekemisen hetkiä arjen keskelle, mahdollisuuden tavata muita perheitä, laajentaneet käsityksiä taiteista ja tuoneet iloa luovista hetkistä sekä uusia vinkkejä perheiden yhteiseen tekemiseen. Taidepajaryhmä-mallissa taiteilija vastaa taidetoiminnan ohjaamisesta ja lapsiperhepalveluiden ammattilaiset osallistuvat ryhmän toimintaan hyödyntäen omaa asiantuntemustaan lapsiperheiden kanssa työskentelystä.

Yksi VALO-hankkeen taidetoiminnan kokeiluista oli luonto- ja draama-teemaisen Perhekoppis –Kulttuurielämyksiä luonnossa -tapahtuman järjestäminen Rautjärven päiväkoti Karhunpesän viereisellä ulkoilupolulla elokuun lopulla. Tapahtuma suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä päiväkodin sekä seurakuntaopiston Jaakkiman kampuksen opettajan ja opiskelijaryhmän kanssa. Myös kirjasto osallistui tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen luontoaiheisine kirjavinkkeineen. Ajatuksena oli tarjota perheille yhdessä kokemisen ja tekemisen paikka luonnon helmassa. Tapahtuma sisälsi Koppisten taitoradan, joka on kehitetty Metsähallituksen BeetlesLife-hankkeessa, elävää musiikkia luontopolulla kiertäneen trubaduuripari Kolibri & Kaukomatkan esittämänä, luontoaiheisia kirjavinkkejä sekä villivihanneksista valmistettua purtavaa ja juotavaa. Vaikka kotimaan epävakaiset kelit voivat olla haasteena ulkotapahtumille, tällä kerralla sää suosi. Tapahtumassa saatiin nauttia elokuun lopun upeasta ilta-auringosta metsäpolun varrella.

Taide, kulttuuri ja luonto tarjoavat merkittävän yhdistelmän hyvinvoinnin vahvistamiseen. Toiminta voi olla omatoimista tai palveluntarjoajan tuottamaa. Luonnon helmaan viety taidetoiminta voi tarjota moninkertaisia hyvinvointivaikutuksia. Nyt olisi oiva tilaisuus kehittää erilaisia ulkona tarjottavia kulttuurihyvinvoinnin palveluita. Luonnon merkitys hyvinvoinnin lähteenä nousi uusiin ulottuvuuksiin pandemian takia. Rajoitukset ovat vaihdelleet vuoden aikana ja monet asiat, joita pidimme itsestäänselvyyksinä, ovat tällä hetkellä poissuljettuja. Rajoituksista huolimatta luontoon pääsee edelleen.

Jokainen luonnossa piipahtaminen voi olla vähintäänkin pienimuotoinen elämys, jos vaan pitää aistit avoinna. Voi pysähtyä ihailemaan luonnon omaa taidetta, jäiden lähtöä, metsän ääniä ja luonnon heräämistä. Vaikka elämme keskellä epävarmuuksien aikaa, varmaa on, että kevät on pian täällä ja auringon lämpö vahvistuu päivä päivältä. Luonto tarjoaa hengähdyshetkiä ja mahdollisuuden seurata uuden elämän heräämistä.

Toiveikasta kevään aikaa!

Tanja Mäkelä

TKI-asiantuntija, YTM

Löydät lisätietoja VALO-hankkeen taidetoiminnan kokeiluista vinkkikirjasta, joka on suunnattu erityisesti lapsiperhepalveluiden ammattilaisille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille: Valon pilkahduksia. Pieni kirja taidekokeiluista lapsiperheiden kanssa Hankkeen muut materiaalit ja tuotokset löydät hankkeen sivuilta.

Kirjoittaja työskenteli projektipäällikkönä VALO Lapsiperheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen -hankkeessa 2019-2020 ja asiantuntijana Parasta Etelä-Savoon –hankkeessa 01-03/2021.

Ihmisen esivanhemmat laskeutuivat puiden latvuksista maalle miljoonia vuosia sitten, mutta kauas puista ihminen ei ole silti vieläkään mennyt. Vaikka joku ei olisi koskaan nähnyt tuulessa tanssivaa latvusta tai koskettanut karkeaa kaarnaa kädellään, tuntee jokainen puun vähintäänkin käsitteenä kaikkialla maailmassa. Jos ympäristö ei enää jollain paikoin salli puiden kasvaa, elää lukuisissa perinteissä sukupuun ja maailmanpuun kaltaiset sanat ja käsitteet edelleen.

Ihmissuku kehittyi noin kaksi ja puoli miljoonaa vuotta sitten Homo-sukua edeltäneestä apinaihmisestä. Kaupungistuminen puolestaan alkoi vasta noin kuusi tuhatta vuotta sitten. Helpon ja suhteellisuutta tuovan laskutoimituksen mukaan ihmiskunta on asunut luonnossa noin 99,8 % olemassaolonsa ajasta. Ihminen on osa luontoa ja kotoisin metsästä, tuntuipa ajatus keskellä suurkaupungin hälinää miten oudolta tahansa.

Tiesitkö, että japanilaiset lääkärit määräävät potilailleen metsäkylpyjä? Metsäkylvyt helpottavat mm. kroonisten sairauksien oireita ja helpottavat stressiä. Metsässä olomme paranee monella tasolla ihan itsestään. Tarvitsee vain olla, kaikki suorittaminen voi jäädä. Metsäkylvyllä tarkoitetaan hyvin kokonaisvaltaista tapaa olla metsässä. Kaikki aistit on tarkoitus avata ammolleen kokemaan ja ottamaan vastaan metsää. Metsä on ihmiselle evoluutiopsykologian näkökulmasta käsin koti, tuttu ja turvallinen ympäristö. Emme ole tottuneita kaupungin hälyyn, valoihin ja muotoihin, vaikka ehkä niin kuvittelemme. Stressin poistajasi on ilmainen ja lähellä, siellä missä lähin metsä on.

Nenä ja hajuaisti haistavat puiden ja maan tuoksun, monelle maan tuoksu tuo turvaa ja luo tuttuuden tunnetta. Tuoksujen kautta saat myös terveellisiä fytonsideja, joita erittävät erityisesti havupuut. Nämä fytonsidit toimivat luonnollisina tulehduksen poistajina kehossa ja hoitavat mm. ärtyneitä hengitysteitä.

Metsä hoitaa

Metsämaisema luo levollisuutta ja rauhaa aivoille, toisin kun kaupungin kulmikkaat muodot. Luonnon maisemat; kukkulat, laaksot ja vesistöt rauhoittavat mieltämme ja parhaassa tapauksessa saavat meidät tuntemaan suurta kunnioitusta ja ihmetystä luonnon suuruuden edessä. Revontulten kaunis tanssi on tästä ihmeiden kokemisesta hyvä esimerkki. Ihmiset lentävät maailman ääristä Suomen Lappiin kokemaan tätä taianomaista ihmenäytelmää.

Jos kärsit immuniteettiongelmista, tai haluat vahvistaa vastustuskykyäsi, metsä on mitä mainioin paikka siihen. Vastustuskykymme muodostuu omasta mikrobiomistamme, lähinnä iholla, limakalvoilla ja suolistossa elävistä mikrobeista. Jos mikrobiomi on liiallisen puhtauden tavoittelun ja desinfioimisen kautta heikentynyt, metsässä möyriminen on suurenmoinen tervehdyttävä mikrobikylpy elimistölle. Kaiva maata, haistele sammalta ja rapsuta puun kaarnaa.

Keuhkot kiittävät, kun hengität metsässä olevaa happirikasta ja puhdasta ilmaa. Juuri puut ja kasvit tuottavat planeetallemme happea ja missäpä solujen tarvitsemaa happea olisi runsaammin kuin siellä missä nämä ”tuotantolaitoksetkin” ovat. Hengitys ja puhdas ilma ovat ihmiselle yksittäisenä tekijänä ehkä tärkein terveyden ylläpitäjä. Selviämme ilman ruokaa jopa viikkoja, ilman vettä muutaman päivän, mutta ilman happea emme selviä kuin joitakin minuutteja. Metsä tarjoaa keuhkoille, aivoille ja kaikille eläville soluille rikkaan ja raikastavan happikylvyn.

Ääntä, jota emme halua kuulla kutsutaan meluksi. Melun määrä lisääntyy maailmassa jatkuvasti, mutta tutkimusten mukaan hermostomme ei ole sopeutunut tähän kehitykseen. Nyt ihmiset hoitavat stressiään kuuntelemalla luonnon ääniä kuulokkeistaan paeten kaupunkimelua. Jos on mahdollista kannattaa mennä luonnon elävään konserttiin kokemaan tätä rauhoittavaa äänimaailmaa.

Nämä ja lukemattomat muut fysiologiset ja psykosomaattiset positiiviset vaikutukset saat ottamalla säännöllisiä metsäkylpyjä kauniissa Suomen metsissä, joita meillä onneksemme vielä riittää.

Outi Öhman, metsätalousinsinööri (AMK)
Joogakoulu Yogasoul
outi@yogasoul.fi
puh. 0505611340

Kirjoittaja ohjasi Parasta Etelä-Savoon -hankkeen Metsä liikuttajana -työpajan syksyllä 2020. Öhmanin metsätalouden opinnäytetyö Metsäluonnon hyvinvointivaikutukset (2021) on tehty hankkeen tilauksesta.

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.3.2021 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes
seuraa somessa #parastaes

Toiminnallinen luontopolku on Parasta Etelä-Savoon -hankkeessa opinnäytetyönä tuotettu palvelupaketti. Palvelupaketti koostuu materiaaleista ja ohjeista Toiminnallisen luontopolun toteuttamiseen. Materiaalit ja ohjeet on koottu salkkuun, jossa niitä on helppo kuljettaa paikasta toiseen ja salkkua voidaan lainata toteutettavaksi eri organisaatioissa. 

Toiminnallinen luontopolku on yhdestätoista pisteestä koostuva ohjelmakokonaisuus. Kullakin pisteellä on tarina, jossa esitellään jokin suomalainen haltijahahmo tai muu suomalaiseen mytologiaan liittyvä asia. Tarinan lisäksi kullakin pisteellä on tehtävä, joka liittyy jollain tavalla kerrottuun tarinaan. Tehtävät pitävät sisällään esimerkiksi käsitöitä, ongelmanratkaisutehtäviä ja valokuvausta. 

Luontopolku käytännössä

Toiminnallisen luontopolun pisteet aktivoivat osallistujia olemaan läsnä luonnossa ja havainnoimaan ympäröivää luontoa uudella tavalla. Luontopolkua kävellessä osallistujat saavat raitista ilmaa ja liikuntaa. Luonto voi myös auttaa lisäämään hyvinvointia rauhoittamalla ja virkistämällä. Toiminnallisten tehtävien kautta syntyy yhdessä tekemistä ja keskustelua.  

Luontopolku toteutetaan siten, että ohjaaja suunnittelee etukäteen, millaista reittiä luontopolku kulkee ja mitä pisteitä hän ryhmälle toteuttaa. Toiminnallisen luontopolun voi järjestää joko siten, että ohjaaja kulkee ryhmän kanssa maastossa ja ohjaa heille kunkin pisteen, tai siten, että osallistujat kulkevat luonnossa itsenäisesti laminoitujen kylttien ohjeita noudattaen. 

Toiminnallinen luontopolku voidaan toteuttaa monessa erilaisessa ympäristössä. Parhaimman tunnelman polusta saa irti viemällä osallistujat metsän siimekseen, mutta tarvittaessa polku voidaan toteuttaa mielekkäästi myös vaikkapa päiväkodin pihalla. Polku voidaan toteuttaa kaikenikäisille ja lähes tulkoon kaikenlaisille ryhmille. Viihtymisen kannalta on tärkeää, että osallistujat osallistuvat toiminnalliselle luontopolulle vapaaehtoisesti. Polun ohjaajalta ei vaadita erityistä mytologian tai luonnon tuntemusta, tärkeää on kuitenkin se, että ohjaaja tuntee osallistujat. Näin toiminnallinen luontopolku voidaan toteuttaa osallistujille parhaiten sopivalla tavalla. 

SALKUN VOI LAINATA

Toiminnalliseen luontopolkuun tarvittavat välineet on koottu salkkuun, jossa niitä on helppo kuljettaa paikasta toiseen. Salkun voi käydä lainaamassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksen taideluokasta ottamalla yhteyttä lehtori Laura Hokkaseen. Lisätietoa sekä kokemuksia toiminnallisesta luontopolusta saat opinnäytetyöstäni.

Seuraavista linkeistä voit kurkistaa kuviin luontopolun varrelta:

• veden musiikki
• peikkojen musiikkia
• maahisten polut
• metsänneito
• tuuletarten lankakerä

Kirjoittaja on tehnyt opinnäytetyön Parasta Etelä-Savoon -hankkeen tilauksesta.

Susanna Soisalo, Yhteisöpedagogiopiskelija
susanna.soisalo@gmail.com 

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.3.2021 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. 

Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes 
seuraa somessa #parastaes 

Jamien teemana on tarinallisuus sote-työssä. Haasteet on muotoiltu hankkeessa mukana olevien työyhteisöjen toimeksiannoista keväällä 2020.

Ryhmät saavat käsiteltäväkseen yhden haasteen.  Ryhmän tehtävänä on ratkaista haaste ideoimalla taide-, kulttuuri- ja luontolähtöistä toimintaa, jota  työyhteisöjen henkilöstö voi toteuttaa työssään asiakkaiden kanssa.  Lopputuloksena on idea tarinallistetusta palvelusta tai palvelukokonaisuudesta.

Mikä tarinallisuus?

Tapahtumassa sovelletaan tarinallisuutta ja tarinallistamista.

”Tarinallistaminen, tarinalähtöinen palvelumuotoilu (story based service design, storification) on sitä, että yrityksen toimintaa suunnitellaan tarinalähtöisesti. Yritykselle laaditaan tarinaidentiteetti (ydintarina) ja yrityksen palveluympäristö eli tarinanäyttämö suunnitellaan tukemaan tarinan kertomista. Yrityksen palveluihin käsikirjoitetaan tarinallinen rakenne, juoni, joka tukee palvelun kulkua alusta loppuun. Menetelmässä yhdistetään sekä faktaa että fiktiota. Tavoitteena on tuottaa palvelukokemuksia, joissa on inhimillisyyttä, merkityksiä ja elämyksellisyyttä. Tarinallistaminen on liiketoiminta-, asiakas- ja arvolähtöistä toimintaa.”
– Anne Kalliomäki, Palvelukokemuksen punainen lanka, Talentum 2014 

Mukaan ilmoittautuneille osallistujille tulee loppuviikon aikana tapahtumaa koskeva sähköposti, josta löytyy lisää tarinallistamisesta kertovaa aineistoa. Siihen perehtyminen auttaa haasteiden ratkomisessa.

Haasteet

Haaste 1. ”Me mennään mettään ja mettä saa tulla meille”

Haaste 2. ”Me tehdään taidetta ja taide saa tulla meille”

Haaste 3. ”Kulttuuri kuuluu kaikille ja olen siihen osallinen”

Haaste 4. Omahoitajahetki – ”kanssasi kahden”

Haaste 5. ”Yhdessä aterioiden – meidän tarinamme”

Mikä markkina? Parasta Etelä-Savoon hanke kouluttaa parhaillaan taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisiin menetelmiin sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) henkilökuntaa. Parasta Pohjois-Savoon hankkeessa tehdään vastaavaa koulutusta ja laajaa vaikuttamista myös kuntiin. Lisäksi siellä on sekä peruskoulutuksiin, hoitajakoulutuksiin että taiteen opintoihin tarjolla opintojaksoja, joissa taidetta ja sotea voi yhdistää. Ensi vuoden alussa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu aloittaa kulttuurihyvinvoinnin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Helsingin kaupunki esittää visiossaan, että kaikilla terveys-ja sosiaalitoimen tasoilla käytetään jatkossa taiteen ja kulttuurin palveluita.

Listaa voi jatkaa eri puolille Suomea. Viime hallituskauden aikana 2015-19 Taiteen edistämiskeskuksen hallinnoimassa kärkihankekokonaisuudessa juurrutettiin taiteen ja kulttuurin menetelmiä sote-sektorille. Pohjaa jatkolle luotiin, sillä tietoisuus ja kiinnostus palveluita kohtaan kasvoi merkittävästi. Vuoropuhelua edistävät lähes kaikkiin maakuntiin samanaikaisesti kärkihankkeiden kanssa syntyneet kulttuurihyvinvoinnin Taikusydän-verkostot, joilla alueiden toimijat pääsevät keskustelemaan.

Taide työyhteisöjen voimana

Sote-sektori ei ole ainoa uudenlaisista menetelmistä kiinnostunut markkina. Työyhteisöt, organisaatiot ja yritykset etsivät ja ovat avoimia uusille, esimerkiksi työhyvinvointia edistäville ideoille. Korona-aika on korostanut hyvinvoinnin merkitystä entisestään. Yksittäisten tyhy-päivien lisäksi taiteen ja kulttuurin avulla voidaan ratkoa työyhteisön ongelmatilanteita ja edistää toimivuutta.

ArtsEqual –tutkimushanke on julkaisemassaan toimenpidesuosituksessa painottanut sitä, miten terveydenhuoltoala voisi tulla entistä ihmiskeskeisemmäksi, potilaslähtöisemmäksi ja tasa-arvoisemmaksi taiteen ja kulttuurin keinoin. Samalla organisaatioiden avoimuus ja ketteryys voisi lisääntyä. Tutkijoiden mukaan painotus on terveydenhuollossa tällä hetkellä etupäässä diagnostiikassa ja hoitokeinoissa. Hyvinvoinnin näkökulma puolestaan on biologinen.

Tuloksia on – mistä löytyy paikka?

Taiteen ja kulttuurin palvelutarjontaa on 2000-luvulla hankkeissa eri nimikkeillä – muun muassa yhteisötaiteena ja soveltavana taiteena – puskettu esimerkiksi sote-sektorille. Työ on tuottanut hienoja kokemuksia ja innostusta eri sektoreilla. Tuloksista ja hyvästä työstä huolimatta työtarjoukset eivät kuitenkaan ole aina lisääntyneet. Epäjatkuvuus onkin tuottanut turhautumista taiteilijoiden keskuudessa. Koska iso osa toiminnasta tapahtuu lähikontaktissa eri ikäisten ihmisten kanssa, korona-aika on vaikeuttanut toimintaa entisestään. Toisaalta digitarpeisiin on syntynyt uusia toimintamuotoja, joiden jatkohyödyntäminen voi olla uusi mahdollisuus.

Kulttuurihyvinvoinnin palvelutarjoajan toimiala on vielä vaikea ja oikeastaan vasta muotoutumassa. Vaikka palvelutarjontaa on, se on edelleen pirstaleista ja etupäässä pienten sekä itsenäisten toimijoiden varassa. Yhteenliittymät kuitenkin lisääntyvät ja toimivat esimerkiksi osuuskuntina. Niiden kautta laskutus onnistuu hyvin ja niiden kautta asiakkaille voi tarjota laajempia palvelukokonaisuuksia. Tätä tarvitaan.

Entä miten vastataan markkinoiden sisältötarpeisiin ja miten palveluja tarjotaan. Miten oma osaaminen kääntyy palveluksi ja kuinka se vastaa ajatellun asiakkaan tarpeeseen? Tässä auttaa palvelumuotoilu eli tuotteistaminen. Tätä pohdimme alkukesällä Joensuussa Kake 2.0 –Työtä ja hyvinvointia taiteesta –hankkeen tuotteistamiskoulutuksen osallistujien kanssa. Siellä hiottiin kohderyhmää, mietittiin sen tarpeita ja sitä, miten asiakas ostaa. Erityisesti keskusteltiin hinnoittelusta ja sen tasosta suhteessa omaan toimintaan ja tavoitteisiin sekä sitä, miten elanto kertyy.

Miten tarpeet kohtaavat?

Taiteen ja kulttuurin palvelutarjoajat tarvitsevat riittävät eväät muuttuvassa markkinassa toimimiseen. Koska suuri osa palvelutarjoajista toimii itsenäisesti, tuotteistamisen tulisi olla osana opintoja. On todennäköistä, että yrittäjämäinen, freelancer-pohjainen toiminta lisääntyy. Vaikka taiteen laajenevat käyttöalueet sote-sektorilla, yrityksissä ja organisaatioissa ovat mahdollisuus, ne vaativat laajempaa tuotteistamisen ja siitä viestimisen ammattitaitoa. Tästä tulee lisää haasteita koulutukselle.

Entä miten tarpeet kohtaavat? Palveluiden ostajalle on muodostuttava selkeä kuva siitä, mikä palvelu on ja mihin tarpeeseen se soveltuu. Selkeä viestiminen helpottaa ostamista. Pitää ratkaista palveluiden löytyminen sekä ostajan ja palvelutarjoajan kohtaaminen viestinnän viidakossa. Verkossa tätä tukee osaltaan Jakoon.fi –palvelumme, jossa palvelutarjonnan tietoa jaetaan suoraan kohderyhmille sähköisessä ympäristössä.

Tähdätään korkeammalle ja kovempaa

Taiteen ja kulttuurin palvelut kiinnostavat, verkostoja löytyy, vahvoja suosituksia on, hankkeita on tehty ja tehdään. Paljon puhutaan kansalaisten hyvinvoinnista ja siitä, kuinka vaikuttaa siihen positiivisesti. Löytyy taiteen ammattilaisia, joilla on menetelmiä ja kokemusta yhteisöissä toimimisesta. Koulutuksen lisääntyessä ammattilaisuus vahvistuu.

Verryttelykierroksien jälkeen on tähdättävä korkeammalle ja kovempaa. Saavutuksien taustalla on usein eri tahojen yhteistyötä. Olisikin hienoa, jos päästäisiin laajaan, järjestelmälliseen, jo aiemmin hyväksi havaittuun taide ja kulttuurimenetelmien käyttöön. Kaikilla sektoreilla puhutaan rahasta ja kustannuksista: koronan jälkeisessä ajassa varmasti enemmän ja kipeämmin. Uskalletaanko silti katsoa jo toteutuneita taiteen ja kulttuurin vaikutuksia ja edistää toimintaa ilman, että rahoitukset ovat pätkissä.

Minulla on vahva epäily siitä, että jollakin yhtälöllä saadaan sote-sektorilla sekä asiakkaiden että henkilökunnan hyvinvointia parannettua, kustannuksia madallettua ja taiteilijoille asianmukainen korvaus heidän työstään. Entäpä jos yritykset tilaisivat palveluita paitsi henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen, myös uudistumiseen ja innovointiin. Ehdotakin taiteilijoiden innovointipyrähdysryhmää yritysprosessien tutkimiseen.

Tämän vuosikymmenen visio voisi olla taiteen ja kulttuurin muuttuminen itsestäänselvyydeksi erilaisissa arjen yhteisöissä. Tähän päästään sitkeydellä ja pitkäjänteisyydellä. Kolmen tuhannen metrin estejuoksusta voimme siirtyä kymmenen tuhannen metrin taittamiseen. Kulttuurihyvinvoinnin markkina on taipumassa ja tarjonta lisää kysyntää. Taiteen ja kulttuurin palvelutarjontaa tarvitaan!

Kirjoittaja on tehnyt yhteistyötä Parasta Etelä-Savoon -hankkeen kanssa.

Marja Jähi-Salo, toimitusjohtaja, Amusa Suomi Oy/Jakoon.fi –palvelu
Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura ry:n hallituksen jäsen

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. 

Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes 
seuraa somessa #parastaes 

Savonlinnan Design Jam 14.9.2020 lähestyy – on haasteiden julkaisun aika.

Haasteiden tausta

Tänään julkaisemme siis haasteet, joita ryhmät lähtevät ratkomaan. Ne perustuvat Sosterin kanssa määriteltyyn ideaan, jossa etsitään keinoja erityisesti neuropsykologisista ongelmista kärsivien nuorten ja nuorten aikuisten auttamiseksi. Olemme muotoilleet haasteet viiden kuvitteellisen nuoren tarinoiksi. Niiden pohjaksi Savonlinnan Etsivän nuorisotyön ammattilaiset  ovat kertoneet havaintojaan nuorten yleisimmistä ongelmista.

Haasteet = Haastepersoonat

Jamitapahtumassa ryhmät ideoivat ratkaisun haasteeseen, joka on ennakkoon määritetty heidän ryhmälleen. Ryhmien tavoitteena on löytää valitun persoonan avuksi hänelle sopivia luontolähtöisiä auttamiskeinoja, Parhaimmillaan jamien aikana syntyneet ratkaisut voivat muodostaa perustan myöhemmin muokattaville valmiille tuotteille, joita nuorten kanssa työskentelevät ja heitä hoitavat ammattilaiset voivat käyttää työssään. Varsinaiset työskentely- ja raportointiohjeet kerromme jamitapahtuman lähetyksessä.

Persoona 1. Lauri Liikkuja

Persoona 2. Matias Maalaaja

Persoona 3. Tea Tekijä

Persoona 4. Veeti Vilkas

Persoona 5. Venla Virtuaali

Valmistaudu

Sinä, joka osallsitut haasteiden ratkomiseen. Tutustu yllä oleviin haastepersooniin.

Haasteiden lisäksi luonnon hyvinvointivaikutuksiin voi ja kannattaa tutustua ennakkoon: verkkolähteitä löytyy runsaasti, Kokeile esimerkiksi hakutermejä luonnon hyvinvointivaikutukset. Luonnon vaikutus hyvinvointiin -hakutermillä löydät runsaasti tutkimusartikkeleita aiheesta.

Ilmoittautuneet saavat osallistumismeilin tämän viikon lopulla.
Tavataan linjoilla!

Kesälaitumille, lomille lompsis! Syksyllä taas tavataan.

Toiset ovat kenties jo viettäneet kesälomansa ja palanneet takaisin töidensä pariin.
Toiset puolestaan vasta aloittavat lomailun näillä näppäimillä tai säästelevät loppukesään hengähdyshetkeä tai minkälaiseksi kukakin lomansa kokee. Osalla ei ole välttämättä erinäisistä syistä kesälomaa ole tänä kesänä ollenkaan.
Niin tai näin – on kesä jollain tavalla aina jonkinlainen virranjakaja keväälle ja syksylle, niin normiarjessa kuin myös työkuvioissa.

l o m a

Pystytkö samaistumaan tilanteeseen, kun kevät on ollut antoisa ja on tapahtunut paljon. Inspiroivista ja kokemuksellisista tilanteista huolimatta pieni tauko Suomen lyhyestä kesästä nauttien on ajatuksissa yhä useammin mitä lähemmäs mennään sitä ajankohtaa kalenterissa, kun muutama sivu on täynnä tyhjää ja niitä koristaa vain neljä kirjainta: L O M A.

Alkukesä on hyvä ajankohta summata kulunutta kevättä: asioita, joissa on onnistuttu ja käydä läpi tilanteita, joissa ollaan kenties epäonnistuttu ja niistä opittu. Tulee osata katsoa myös jo syksyyn päin ja ennakoida tulevaa. Siinä välissä ei tule kuitenkaan unohtaa lomailua.

Kevät 2020

Summatakseni hieman meidän Parasta Etelä-Savoon hankkeen kevättä, niin päällimmäisenä on ehdottomasti lämmin tunne siitä, kuinka työryhmämme sopeutumiskyky ja idearikkaus korostuivat entisestään tilanteessa, kun meidän (kuten koko maailman!) pakkaa pistettiin hieman sekaisin.
Meidän projektissamme se tarkoitti sitä, että suunnitellut lähivalmennustoteutukset tuli muokata etäversioiksi. Ensimmäinen etätoteutuksena toteutettu valmennus oli aiheeltaan niinkin ”helppo” etätoteutettava (huomaa sarkastisuus!), kuin AISTITYÖSKENTELY.
Oli kuitenkin erittäin hienoa huomata, kuinka valmennuksiin osallistuneet olivat tyytyväisiä myös jokaiseen etäyhteyksin toteutettuun valmennukseen. Monet kokivat, että tämänkaltaiset toteutukset olivat jopa elämyksellisempiä ja ne kokemukset kannustivat osaltaan entisestään kokeilemaan valmennuksissa esiteltyjä menetelmiä niin omassa työssään, kuin myös muissa yhteyksissä.
Suurkiitos vielä Teille kaikille kevään etävalmennuksiin osallistuneille antamastanne panoksestanne, sillä ilman teitä ja heittäytymistänne emme olisi yhdessä saaneet samankaltaisia kokemuksia aikaiseksi.

Syksy 2020

Alkukesän aikana on työstetty tiiviisti jo hankkeen syksyn ohjelmistoa. Jokainen hanketoteuttaja, niin Mikkelin, Pieksämäen, kuin Savonlinnan alueelta ovat hioneet tulevia tapahtumiaan yhteistyössä olevien tahojen kanssa.

Syksyn kattaus taide- kulttuuri- ja luontomenetelmiin syventyen tulee olemaan varmasti taas niin mielenkiintoista. Tarjonta on sen verran monipuolinen, että sitä on kyllä suuri ilo odottaa. Mikkelin ja Savonlinnan toteutuksissa pureudutaan syksyn aikana mm. taiteen digitaalisuuteen ja pelillisyyteen.

Syksyn ohjelmistosta pääset lukemaan lisää hankkeen nettisivuilta, johon on koottuna myös syksyn aikataulut eriteltyinä myös sisältöaiheineen. Käyhän tutustumassa!

Iloista kesää!

Pidäthän huolen omasta hyvinvoinnistasi myös kesä aikana – syksyllä taas tavataan.

Kirjoittaja työskentelee Parasta Etelä-Savoon -hankkeessa.

Enni Jaatinen

Parasta Etelä-Savoon –hanke (ESR)

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Mikkelin Xamkin kampuksen ensimmäisen vuosikurssin sosionimiopiskelijat toteuttivat kansainvälisyysviikon teeman mukaisesti sosiaalipedakogiikkaa ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa ravintola Dexin aulassa 10.3.20.

Water bong pisteemme

Toiminta koostui erilaisista aktiviteettirasteista, joita opiskelijat kehittivät pienryhmissä oppitunneilla. Meidän ryhmämme rastipiste perustui matalankynnyksen peliin, johon jokaisen oli helppo osallistua. Pelimme ”Water bong” perustui opiskelijakulttuurissa tuttuun juomapeliin, jossa heitetään pingispalloa mukeihin. Pelissämme pystyi voittamaan erilaisia palkintoja, mikäli sai heitettyä pallon mukiin. Palkintoja olivat Xamk aiheisia tavaroita: kynä, juomapullo, huivi, heijastin ja jumppakassi. Kuitenkaan kukaan ei jäänyt ilman palkintoa, sillä yrittämisestä palkittiin karkilla.

Jokainen tsäänssi on mahdollisuus!

Tavoitteemme oli kannustaa osallistujia kokeilemaan rastiamme. Korostimme osallistumisen tärkeyttä eikä voittaminen ollut lähtökohtaisesti päämäärä. Kannustaminen perustui positiivisen ryhmähengen luomiseen. Rastille oli mahdollista tulla yksin, että yhdessä, eikä siksi kukaan jäänyt ulkopuoliseksi.
Havaitsimme positiivisen ilmapiirin tarttuvan meistä ohjaajista osallistujiin. Ilmapiiri aulassa oli huomattavasti normaalia vapautuneempi ja rennompi. Aluksi jännitimme kovasti ihmisten kohtaamista, mutta totesimme pian, että se sujui luontevasti ja nautimme uusien kontaktien luomisesta. Ohjaamisen yhteydessä vaihdoimme osallistujien kanssa heidän kuulumisiaan.

Toteutuksen risut ja ruusut

Alkuperäinen idea oli, että KV-viikolla koulullemme saapuisi kansainvälisiä vieraita tutustumaan kampukseemme, mutta kuitenkin maailmanlaajuisen pandemian, koronaviruksen vuoksi vierailu peruttiin. Tästä takaiskusta huolimatta pystyimme pitäytymään mainiosti suunnitelmassamme ja saimme totutettua rastimme onnistuneesti. Saimme paljon positiivisia kehuja
osallistujilta sekä omilta luokkalaisiltamme. Päivästä jäi todella hyvä ja onnistunut tunne.

Kirjoittajat ovat Parasta Etelä-Savoon -hankkeen teemoihin tutustuneita Mikkelin kampuksen sosionomiopiskelijoita

Maisa Laakkonen
Sini Roine
Sandra Lindström
Emilia Häyhä
Inka Vilander

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Maaliskuussa vietimme Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulussa kansainvälisyysviikkoa, minkä teemana oli ”promoting wellbeing through social interaction”. Tehtävänä oli luoda vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. Vähän erilaista näkökulmaa edustavina sosionomiopiskelijoina ajattelimme toteuttaa tehtävän omalla tavallamme. Toimme kehiin Bingon!

Epäilyksistä voittoon!

Monet miettivät toimintaamme ja kyselivät miten bingo mukamas edistää  vuorovaikutustaitoa ja yhteisöllisyyttä. Nopeasti ajateltuna eihän bingo edistäkään, mutta todistimme epäilijöille. että toimintamme onkin edistävä. Bingo on erittäin sosiaalinen tila, jossa ystävät saavat keskustella hyvässä hengessä toisten kanssa samalla tutkien bingoruudukkoa – josko pääsisi huutamaan ”täällä Bingo!” Ystävänmielinen kommentointi, kun numero ei osunutkaan, sai porukan hymyilemään ja nauramaan. Tavoitteemme oli siis saada ihmisille helposti tilaa keskustella toistensa ja vetäjien kanssa. Kappas kuinka kävikään: tulos oli parempi, mitä osasimme odottaa.

Erinomaiset havaintomme

Päätimme ajan puitteiden takia tehdä kaksi bingokierrosta. Eka kierros ennusti hyvin huonoa, kun saimme osallistumaan vain luokkatovereitamme. Huomasimme kuitenkin, kuinka kaikilla meillä oli hauskaa. VItsailimme ja selvästi syntyi yhtenäisyyden tunne kaikkien välille. Palkintokarkkien havittelu sai monella puhkeamaan terveellisen kilpailuviennin ja sehän oli kaikille riemukas kokemus.

Toisen Bingo-kierroksen alkaessa osallistuja määrä oli ihan toista luokkaa. Luokkahuone täyttyi niin totaalisesti, että edes bingoruudukot eivät enää riittäneet kaikille. Emme antaneet sen haitata. Tuntemattomia ihmisisiä täynnä oleva luokkahuone tihkui halua voittaa karkkia. Bingon alussa alkoi erinomainen keskustelu koko porukan kesken. Kaikki olivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa hyvässä hengessä ja nauruntäyteisesti letkautettiin vitsejä voitontahdosta. Monella oli hauskaa ja me bingon vetäjät pääsimme tutustumaan uusiin osallistujiin. Huomasimme, kuinka yhteenkuuluvuuden tunne selvästi kasvoi, kun kaikilla oli hauskaa. Tämä ylitti kaikki odotuksemme hyvin positiivisesti ja koemme onnistuneemme tehtävässä erinomaisesti.

Kirjoittajat ovat Parasta Etelä-Savoon -hankkeen teemoihin tutustuneita sosionomiopiskelijoita

Nestori
Topias Karvinen
Teemu Salminenkes
Jussi Peltomaa  

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Parasta Etelä-Savoon -hanke ja Essote suunnittelevat yhdessä taide-, kulttuuri- sekä luontolähtöisten menetelmien jalkauttamista kuntouttavaan päivätoimintaan. Kiitämme jo suunnitteluvaiheessa hankkeen vastuuhenkilöitä mahdollisuudesta jakaa yhteinen tavoite kuntouttavan päivätoiminnan kehittämisiltapäivässä.

Essoten vanhuspalvelujen kuntouttavaa päivätoimintaa järjestetään lähipalveluna 11 yksikössä, Hirvensalmella, Kangasniemellä, Juvalla, Pertunmaalla, Puumalassa ja Mäntyharjulla sekä Mikkelin alueella Anttolan, Graanin, Kiiskinmäen, Päiväpirtin ja Ristiina-Suomenniemen yksiköissä. Essoten vanhuspalvelujen toimintakäsikirjan (2020, 14) mukaan kuntouttavan päivätoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaiden suoriutumista arjestaan ja tukea omaishoitajia heidän hoitotyössään. Asiakkaan omat voimavarat ovat toiminnan keskeinen tekijä.

Kuntouttavan päivätoiminnan henkilökunnalta on tullut toive järjestää hyvinvointialueiden yhteinen kehittämisiltapäivä. Kehittämisiltapäivän tavoitteena on yhdistää valmennuksellinen osio taide-, kulttuuri- sekä luontolähtöisten menetelmien käytöstä päivätoiminnassa ja vahvistaa henkilökunnan tietoisuutta näiden menetelmien käytöstä ikääntyvien asiakkaiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Tarkoituksena on myös innostaa ammattilaiset kehittämään kuntouttavan päivätoiminnan sisältöä yhdessä asiakkaiden kanssa.

Päivätoiminnan kehittämisestä innostuneina suoritimme alkukartoituskyselyn maaliskuussa 2020 Kiiskinmäen päiväkeskuksella. Kyselyyn ennätti vastata 31 asiakasta, ennen poikkeustilaa, jossa määrättiin suljettavaksi muun muassa vanhusten päivätoiminta. Seuraavat kuvat kertovat tuloksista, jotka tukevat ajatustamme taide- kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien merkityksellisyydestä asiakkaidemme hyvinvoinnin lisääjänä.

Tavoitteenamme on yhdessä hankeen vastuuhenkilöiden kanssa suunnitella alkukartoituksen tulosten pohjalta kuntouttavan päivätoiminnan kehittämisiltapäivän sisältö. Taide-, kulttuuri- sekä luontolähtöisien menetelmien tuntemus lisääntyy innostavassa ilmapiirissä, jolloin herää myös halu kehittää onnistunutta asiakaskokemusta yhdessä kuntouttavan päivätoiminnan asiakkaiden kanssa.

Kehittämisiltapäivässä hankittujen ideoiden testaaminen ja arvioiminen yhdessä asiakkaiden kanssa on mielestämme asiakaslähtöistä kehittämistä parhaimmillaan.

Kirjoittajat työskentelevät Essoten Mikkelin päivätoiminnan Kiiskinmäen yksikössä ja toteuttavat kehittämisiltapäivän suunnittelua yhteistyössä hankkeen vastuuhenkilöiden kanssa osana Hyvinvoinnin edistämisen (YAMK) opintojaan.

Aija Laasonen
Heli Särkkä
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote)

Lähde:

Essote. 2020. Vanhuspalvelujen käsikirja. WWW-dokumentti.  Päivitetty. 23.3.2020. Saatavissa: https://www.essote.fi/wp-content/uploads/sites/2/2020/02/vanhuspalvelujen-kasikirja-2020.pdf

Koska kirjoitit viimeksi kirjeen? Koska sait kirjeen ja miltä se sinusta tuntui? Lapsuuden kirjeystäväajoista on iäisyys ja käsin kirjoitettujen kirjeiden lähettäminen on kokonaisuudessaan vähentynyt. Me organisoimme kirjeitä tuntemattomille ja nyt toimintaa jatkavat Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Etelä-Savon Muistiluotsi.

Käsin kirjoitetun kirjeen saaminen liikauttaa yleensä lämpimästi. Ei ihme, että menneinä vuosina kirjeitä vaalittiin aarteina ja luettiin moneen kertaan. Ne kertoivat toisen ihmisen käyttäneen aikaa sekä kirjoittamiseen että minun ajattelemiseeni.

Kokeilimme Parasta Etelä-Savoon kansainvälisesti ja kansallisesti suosittua Kirje tuntemattomalle –konseptia osana hankkeen työpajaohjelmaa. Me Parasta Etelä-Savoon -hanketiimi  organisoimme operaation, jolla muistimme kirjeillä Essoten koronan vuoksi eristyksessä olevia vanhuspalveluiden asiakkaita. Saimme liki sata kirjettä, joiden jakelun organisoi Jaana Koinsaaren Essotella luotsaama Vetovoimainen kotihoito –hanke. Kirjeet jaettiin kaikkien kotihoidon tiimien kesken tasan. Tiimejä on noin 40 ja jokaiseen tiimiin meni kaksi kirjettä. Työntekijät pohtivat, ketkä asiakkaista hyötyisivät kirjeistä ja veivät kirjeet saajille kotihoidon työntekijän kotikäynnillä.

Kirje tekee hyvää

Hyvän tekeminen lisää sekä tekijän että kohteen hyvinvointia. Yhden keskeisen motivaatioteorian eli itseohjautuvuusteorian mukaan hyvinvointi kasvaa kolmen psykologisen tarpeen eli autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden täyttymisestä. Muun muassa Frank Martelan ja Tapani Riekin tutkimuksessa neljänneksi perustarpeeksi on noussut hyvän tekeminen ja myönteisesti vaikuttaminen toisten ihmisten elämään. Ensimmäinen kirjekampanja tuotti selkeästi hyvää kaikille siihen jollain tavalla liittyneille ihmisille. Me järjestäjinä tunsimme tekevämme tärkeitä asioita, kirjoittajat kirjoittivat lämpimin ajatuksin ja itse iloiten, kirjeitä jakaneet työntekijät jakoivat postin hyvällä mielellä. Saajien kanssa he lukivat kirjeitä jopa kyyneleet silmissä. Toiminnalle kaivattiin jatkoa.

KIRJOITA KIRJE VAIKKA HETI

Jatkoa onkin tulossa – me toivomme myöhemmin tästä ihan pysyvää toimintaa. Seuraavan askeleen ottavat nyt samantien Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Etelä-Savon Muistiluotsi, jotka toteuttavat ideaa omaishoitoperheiden kanssa. Lue ohjeet alla olevasta kuvasta ja laita kirje liikkeelle. Se ilahduttaa!

Tuulevi Aschan
Parasta Etelä-Savoon-hanke (ESR)
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
tuulevi.aschan@xamk.fi
Twitter: @tuulevia
#parastaes

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. 

Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes 
seuraa somessa #parastaes 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa vietettiin maaliskuussa viikolla 11. kansainvälisyysviikkoa, jonka teemana oli Promoting wellbeing through social interaction – Hyvinvoinnin edistäminen sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla. Teeman mukaisesti me eli ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijat järjestimme Mikkelin kampuksella vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa.

Onnenpyörällä vuorovaikutusta

Etenkin maaliskuussa, kun kevät ei ole vielä tullut ilahduttamaan meitä ja loskainen sää ärsyttää, ajatukset saattavat kääntyä negatiivisiksi. Arki on työntäyteistä ja kiireistä. Työkaverin tai opiskelijatoverin kanssa keskustelut pyörivät tekemättömien tehtävien ympärillä. Me halusimme tuoda arjen keskelle hetken, jossa on mahdollisuus pysähtyä miettimään, mikä ilahduttaa ja tekee onnelliseksi. Tavoitteenamme oli kehittämämme onnenpyörän avulla luoda vuorovaikutusta, joka eroaa arjen puheenaiheista.

Onnenpyörämenetelmä syntyi ideoiden murusista yhteistyön tuloksena. Ryhmässämme nousi esille taiteen liittäminen yhteiseen ilmaisuun ja pohdintaan yhdistettynä onnenpyörä – ajatukseen. Yhdistimme nämä kaksi asiaa, jolloin onnenpyörä toimi luovan ilmaisun aiheen antajana. Toimintamme tavoitteena oli ihmisten osallistaminen, positiivisen ajattelun luominen ja yhteishengen lisääminen.

Yksin tai yhdessä

Toimintaamme pystyi osallistumaan yksin tai yhdessä. Onnenpyörä oli kartongista tehty ympyrä, jossa oli kuusi positiivista sektoria; onni, ilo, unelmat, rauha, kauneus ja mielihyvä. Onnenpyörää pyöräyttämällä sai aiheen pohdinnan tueksi. Jos osallistui yhdessä kaverin kanssa, tarkoituksena oli pohtia, mitä tämä aihe merkitsee, ja löytyisikö aiheen avulla jotakin yhteistä.

Pohdintojen tulokset sai toteuttaa haluamallaan tavalla kartongille. Toteutusta varten olimme keränneet erilaisia välineitä: maaleja, värikyniä, lehtiä, sormivärejä. Toteutusta miettiessämme otimme huomioon, että kaikki eivät halua piirtää tai maalata. Korostimme, että ajatukset saa ilmaista jokaiselle luontevimmalla tavalla. Kartongille syntyikin maalauksia, tekstiä, kollaaseja ja abstraktia ilmaisua.

Pienet hetket, jotka irrottavat meidät arjesta, ovat tärkeitä hyvinvointimme kannalta. Joskus on hyvä pysähtyä pohtimaan, mikä tekee minut onnelliseksi ja lisätä näitä onnen murusia päiviin. Liian usein näemme toisissamme vain asioita, jotka erottavat meitä toisistamme. Jos keskittyisimme enemmän siihen, mikä meitä yhdistää, olisi vuorovaikutuksemme varmasti ystävällisempää ja kunnioittavampaa. Pohjimmiltamme olemme hyvin samanlaisia; ilahdumme ja unelmoimme samoista asioista. Nämä ilot ja unelmat voi nähdä keltaiselta kartongilta, johon ne havainnollistettiin yhtenä maaliskuun tiistaina.

KIrjoittajat ovat Parasta Etelä-Savoon -hankkeen teemoihin tutustuneita sosionomiopiskelijoita

Ida Jansson
Henna Mustonen
Marjo Mäkelä
Heta Pasanen

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Suunnittelimme yhdessä yhteisöllisyyttä lisäävän taidepisteen Xamkin Mikkelin kampuksen aulaan, jonka avulla kartoitimme ohikulkijoiden kokemuksia kouluyhteisön ilmapiiristä. Tarvitsimme vain tyhjän kankaan, maaleja sekä pensseleitä. Mallinsimme paperille tunteita, joita eri värit ilmaisevat. Niin, ja tarjolla oli tietysti myös karkkia!

Tyytyväisyyskyselykin voi olla innostava

Olemme varmasti kaikki ilmaisseet joskus tyytyväisyyttämme rasti ruutuun -tyyppisiin kyselyihin tai kirjoittaneet sanallisen arvion omasta kokemuksestamme. Halusimme näyttää, kuinka tämänkin voi tehdä vaihtoehtoisesti innostavasti taiteen avulla. Määritimme värit eri tunteille, jotta kokemuksia olisi helppo tulkita lopullisesta teoksesta. Annoimme kuitenkin osallistujille vapaat kädet luoda kankaalle haluamansa kuva tai teksti.

Helppo osallistua

Meille oli erityisen tärkeää että kaikki voivat osallistua toimintaan huolimatta siitä, ovatko he yksin vai yhdessä. Tavoitteenamme oli saada pisteestämme helposti lähestyttävä. Emme myöskään vaatineet että osallistujien täytyisi olla pitkän uran tehneitä taiteilijoita, vaan painotimme että kaikenlaiset pensselinvedot hyväksytään. Tehtävänämme ei ollut kytätä tai johdatella käyttämään tiettyjä värejä vaan osallistujat saivat maalata rennoin mielin. Kaikki saivat myös käyttää haluamansa ajan.

Tulos ylitti odotukset

Olimme aluksi jopa hieman epäluuloisia siitä, että saisimmeko ihmisiä pysähtymään kiireidensä keskeltä ja käyttämään pienen hetken maalaukselle. Me jopa vitsailimme, kuinka ihmiset kävelisivät ohitsemme kuin olisimme liittymäkauppiaita kauppakeskuksen aulassa. Kuitenkin vain hetkeä myöhemmin katsoimme toisiamme ja hymyilimme leveästi, kun eräs insinööriopiskelija maalasi kankaan kulmaan metsää ja harmitteli valkoisen värin puuttumista, jotta hän voisi piirtää itsensä metsän keskelle insinöörihaalareissa. Kaikkia lakejamme kiertäen hän myös sekoitti värejä saadakseen aikaan ruskeaa väriä puiden rungoiksi. Oletteko aiemmin kuullut että tyytyväisyyden kartoittaminen tempaisisi mukaansa tällä tavalla? No, ei mekään. Pisteellemme pysähtyi myös monia muita innokkaita oman elämänsä Picassoja.

Tunteet kuvina ja väreinä

Opimme ainakin sen, että taide innostaa aivan eri tavalla kuin ne tulostetut kyselylomakkeet. Ihmisten mielenkiinto säilyy paremmin kun emme aseta liian tiukkoja raameja sille, kuinka he saavat itseään ilmaista. Kaikilla on oikeus välillä jopa vähän hassutella! Tätä ajatusta voimme myös hyödyntää monella eri saralla – joskus kun sanoilla on vaikea saada itseään ilmaistua voi käyttää taidetta apunaan. Taiteen avulla saamme tunteemme näkyviksi!

KIrjoittajat ovat Parasta Etelä-Savoon -hankkeen teemoihin tutustuneita sosionomiopiskelijoita

Jasmin Lång, sosionomiopiskelija
Minja Pärnänen, sosionomiopiskelija
Tiia Sistonen, sosionomiopiskelija
Emma Hakanen, sosionomiopiskelija
Jenna Piispanen, sosionomiopiskelija

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Taiteen ja läsnäolon huumori ovat osa ihmisyyttä.

Äitini kuoli tasakkoin 3 vuotta sitten. Hän ehti sairastaa Alzheimerin tautia viimeiset elinvuotensa. Viimeisinä aikoina pelkäsin itsekkäästi, etten enää muistaisi häntä sellaisena kuin hän oli minulle aina ollut: hauska, vitsaileva, lämmin ja älykäs. Yritin tiukasti pitää kirkkaana muistoja, joissa nauroimme saunan lauteilla katketaksemme jollekin oivallukselle. Pelkäsin päällimmäiseksi muistoksi jäävän surun, jossa oli läsnä hänen hapuileva hämmennyksensä viimeisinä elinkuukausina. Olen surrut äidin kuolemaa, mutta päättänyt myös tietoisesti säilyttää mielessäni kuvan humoristisesta äidistäni.

Hanki vaikka vitsikirja

Lääketieteen emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä esiin nostaa Helsingin Sanomien haastattelussa 21.3.2020 muistisairaiden hoidossa tarvittavaa naurua. Muistot, joille voidaan yhdessä nauraa, ovat tärkeitä. Kivelä kertoo hankkineensa aikoinaan jopa vitsikirjan, kun joutui miehensä kanssa eristykseen puolison sytostaattihoitojen vuoksi. ”Mielialan ylläpitäminen on hirmu tärkeää”, hän toteaa, ja painottaa vitsien kerronnan tai hauskojen sattumusten kertaamisen olevan juuri poikkeusaikoina erityisen tärkeää. Kivelän ajatus ei ole uusi. Huumoritutkimuksessa on jo vuosisatojen ajan paikannettu huumorin merkitystä vaikeiden asioiden selättämisessä ja ihmismielen kriisien hallinnassa. Puhutaan huumorin huojennusteoriasta, joka tarkoittaa vitsin kykyä muuntaa ahdistava tilanne arkiseksi samalla aiheuttaen nopean, huojentavan mielentilamuutoksen.

Huumori luo myös tunneyhteisöjä

Paljon huomiota saanut #karanteenitaidetta-ilmiö siirtää vuosisatoja vanhoihin taideklassikoihin humoristisia piirteitä: sukkalanka-asetelma muuttuu Van Goghin maalausmaisemaksi tai muumimuki saa paikata Helene Schjerfbeckin Toipilaan savimukia. Kuvamuokkaukset noudattavat huumoriteorioiden inkongruenssiteoriaa eli yhteensopimattomuutta: ne haastavat vastaanottajaa paikantamaan kuvasta jotain tuttua ja samalla tähän tuttuuteen sopimatonta. Yllättävyyden oivallus tuo samalla miellyttävän, kulttuurisesti jaetun kokemuksen ja viestin yhdessä selviytymisestä.

Taiteen huumori voi myös olla radikaalia, mielipiteitä jakavaa ja tunteita nostattavaa: se pakottaa meidät ajattelemaan ja parhaimmillaan muuttamaan toimintaamme kestävämpään suuntaan. Valtavan tietomassan ja tekstipaljouden keskellä juuri taide voi olla huutomerkki, joka saa meidät pysähtymään tai edes pohtimaan sen tavoitetta. Kummallisessa paikassa ilmestyvä teos, tulkintaa vaativa viesti, mutta silti jotain kulttuurista tuttuutta ilmentävä esitys, häiritsee totunnaisuutta ja tuttuja ajatusratoja. Onnistuessaan taide saa pohtimaan, pitäisikö meidän todellakin toimia ihmisyyden, luonnon, yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, turhien valta-asetelmien horjuttamisen ja paremman maailman puolesta?

Kirjoittaja työskentelee Parasta Etelä-Savoon -hankkeessa asiantuntijana.

Laura Hokkanen
Parasta Etelä-Savoon –hanke (ESR)
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Viime kertaisessa blogikirjoituksessa kehotimme seuraamaan meidän Parasta Etelä-Savoon–Facebook sivujamme.
Sinne olemme päivittäneet ja tulemme päivittämään erilaisia vinkkejä ja linkkejä, kuinka erilaisista taide –kulttuuri –ja luontoaiheisista asioista pääset nautiskelemaan kotioloissa nyt tänä poikkeuksellisena aikana. Tässä myös pieni koonti mitä kaikkia hyödynnettäviä mahdollisuuksia sinulla onkaan!

Valokuvien voimaa

”Valokuvat ja kuvaaminen toimivat siltana menneisyyteen, tiedostamattomaan sekä nykyhetkeen.” Elina Jaakkola, Hidasta Elämää – ihana pieni koti; kuvien ja värien merkitys toipumisessa.

Selaile vanhoja valokuvia ja palaa niiden kuvaamiin, koettuihin hyviin hetkiin uudelleen. Voit myös järjestää puhelimessasi kuvat järjestykseen teemoittain ja palata kuvien tunnelmiin sillä tavoin – samalla tulee vapautettua puhelimen muistista tilaa, kun poistaa kenties ylimääräiset otokset.

Kulttuuritarjontaa internetin välityksellä

Tässä pari esimerkkiä, minkälaista tarjontaa on löydettävissä:

Salaperäisen valokuvaajan Vivian Maierin töitä on ollut esillä Suomen Valokuvataiteen museon näyttelyssä tänä keväänä, joka tosin on nyt myös suljettuna.
Katso tämä Yle Areenan dokumentti Vivian Maierista ja selvitä, mikä Vivian Maierin tapauksesta tekee niin salaperäisen: Vivian Maierin salaisuus – dokkari  .

YLE Areenasta löydät varmasti paljon katseltavaa ja kuunneltavaa, asiaa ja hieman asian vierestäkin – ihan mikä sen hetkinen fiilis onkaan.

Oopperaa ja balettia on myös mahdollista nauttia kotona!
Stage24 tarjoaa mahdollisuuden katsoa ja kuunnella mm. esitystallenteita, trailereita ja tekijöiden haastatteluja.

Lisäksi museot ovat luoneet mahdollisuuksia kokea näyttelyitä, vaikka museoiden ovet ovatkin suljettuina.
Ei muuta kuin maksuttomalle, virtuaalliselle museokierrokselle!

Podcastit ja äänikirjat

Erilaisia podcasteja sekä äänikirjoja on helppo kuunnella samaan aikaan, kun tekee arkisia askareita kotona – tai silloinkin, kun ei tee mitään. Täältä löydät Yle Areenan radio-ohjelmia ja täältä puolestaan Suplan julkaisemaa sisältöä.

Kirjeen kirjoittaminen

Koska olet viimeksi kirjoittanut muuten muulla, kuin tietokoneen näppiksellä tai älypuhelimen kosketusnäyttöä käyttäen? Kirjoita kirje ystävälle, isovanhemmille, kirjoita kirje tulevaisuuteen itsellesi, kirjoita kirje yksinäiselle ja mikä tärkeintä: kirjoita se käsin. Kirjeen kirjoittaminen saa sisällön lisäksi aivan uuden merkityksen.

Musiikin kuuntelu

Kokoa soittolistoja, jotka myötäilevät eri vaiheita päivässäsi tai eri tunnetiloja.
Tosin, esimerkiksi Spotify-musiikkipalvelussa on jo valmiiksi hyvin teemoiteltuja soittolistakokonaisuuksia mistä valita. Sieltä löytyy esimerkiksi soittolistoja luonnon äänistä.
Tällä hetkellä luontoäänet kuuluvat toki ihan ikkunan avaamalla tai siirtymällä terassille/parvekkeelle kuuntelemaan. Ihanaa – linnut viimeistään ovat tuoneet kevään mukanaan!

Käsityöt

Nythän onkin oiva hetki muistella kuinka virkkuukoukku tai puikot pysyvät kätösissä vai olisiko kenties aika kaivaa ompelukone komeron perukoilta? Raili Halminen on käyttänyt ajan parhaalla mahdollisella tavalla. Hän jäi maaliskuun alussa eläkkeelle. Kun kevätaskareita ei vielä oikein ole voinut tehdä eikä mökillekkään ole päässyt, oli keksittävä jotain ajanvietettä.
Raili on hankkinut väriä elämään tähän harmaaseen aikaan kyseisiä koruja tekemällä ja siinä samalla on omiat käsityötaidot karttunut sekä aika kulunut jouhevasti. Suvussa on paljon naisia, joten koruilla on ollut kysyntää omasta takaa.

Leivo

Kulttuuriperinteisiä eväitä; Etelä-Savo

Alueelle tyypillistä on aina ollut runsas rukiin käyttö. Ruisleipä ja erilaiset rieskat ovat kuuluneet pitopöytien tarjoiluihin yhtä hyvin kuin arkiruuan lisäkkeiksi.
Itäsuomalainen ruisleipä on paksu ja happamampi kuin Länsi-Suomessa valmistettu leipä.
Muita rukiisia herkkuja ovat rättänä eli mustikkakukko sekä ruispuolukkapuuro.

Jotain uutta, jotain vanhaa

Etelä-Savossa liha-alan yritykset ovat yleensä pieniä perheyrityksiä.
Lihanjalostus ei ole keskittynyt yksinomaan nautaan, sikaan ja lampaaseen vaan alueella on tuotettu ja jalostettu erikoisuuksia, kuten hanhia, emuja, strutseja ja biisoneita.

Etelä-Savossa kehitellään uusia tuotteita perinteitä kunnioittaen.
Uunijuusto on saanut uuden muodon ruuduiksi leikattuna hillon kera.
Muikiaisessa eli mujepiirakassa on ruiskuori ja täytteenä perunasosetta ja sen päällä 1-2 pientä muikkua. Näin yhdistyvät leipä, peruna ja kala.”

Lähde: ruokakulttuurien tietopankki, Ruokatieto

P.S Rentouttavaa kevättä kaikille!
Toivottavasti olette pysyneet terveenä ja myös pysytte terveenä.

Kirjoittaja työskentelee Parasta Etelä-Savoon -hankkeessa.

Enni Jaatinen
Parasta Etelä-Savoon –hanke (ESR)
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Kevät 2020 on täällä. Luonto heräilee ikuiselta tuntuneen marraskuun jäljiltä ja päivät ovat pidempiä sekä valoisampia.

Tätä olemme odottaneet koko alkuvuoden, kun ei sitä luntakaan sitten loppujen lopuksi tänne eteläisempiin Suomen osiin kunnolla satanut – harmi. Mutta nyt purot solisee, jäät kolisee ja leskenlehtiä puskee maasta läpi – lintujen viserrystä unohtamatta!
Kyllä, kyllä se kevät on tullut!

Harmiksemme kevätilakointia on varjostanut harmaa pilvi.
Meidän rakasta kansaamme ja maapallon ihmiskuntaa vavisuttanut COVID-19, tuttavallisemmin kutsuttuna koronavirus, vaikuttaa tällä hetkellä kaikkien elämään jollain tavoin. Virus on muuttanut elämäämme täällä maapallolla ja oma näkemykseni on, että tulee muuttamaan vielä lisää – ja paljon. Se, että miten kaikkinensa, niin siihen ei taida löytyä maanpäältä kristallipalloa ja meidän täytyy kulkea eteenpäin päivä kerrallaan ottaen vastaan mitä seuraava päivä mukanaan tuo.

Virus on vavisuttanut maapallon ihmiskuntaa, aiheuttaen pelkoa, epätietoisuutta, ahdistuneisuutta ja epätodellisia tilanteita, joita ei olisi osannut odottaa tapahtuvan kyseisellä intensiteetillä, vieläpä niin lyhyellä aikavälillä. Pidempiaikaisempia vaikutuksia ei uskalla edes ajatella.

Kotoa käsin

Suurella osalla suomalaisia arki heitti täysin kuperkeikkaa, kun Suomen hallitus linjasi maaliskuun 2020 puolessavälissä toimenpiteitä suomalaisten turvaamiseksi. Kaikki henkilöt joilla vaan on mahdollisuus hoitavat työnsä nyt etätoimistoiltaan – kotoa käsin.
Lapset aloittivat etäkoulun ja varhaiskasvatukseen pienet lapset viedään suositusten mukaan vain äärimmäisessä tilanteessa.
Yhtäkkiä kotona ei käydäkään ainoastaan vaan nukkumassa: elämä on nyt pääasiassa kodin seinien sisällä. Lasten ja aikuisten ollessa kotona niin, että kaikki hoitavat mahdollisimman normaalisti aiemman perusarjen rutiinit omalta osaltaan, tuottavat tilanteita
joissa vaaditaan kykyä venyä ja joustaa.

Tilanne on poikkeuksellinen ja on aiheuttanut uudenlaista järjestäytymistä varmasti aivan jokaisen elämään, oli lapsia tai ei. Nyt jos koskaan onkin tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, jotta myös mieli ja ajatukset pysyvät avoimina uudenlaisten haasteiden ja jokseenkin epätietoisen tilanteen kanssa.

Yhteisöjen apu

Virus ja sen saapuminen herättelemään meidät ihmiset tarkastelemaan eloa, oloa ja uskoa elämään täällä maapallolla on onnistunut tuottamaan sivuvaikutuksena myös paljon hyvää. Se on kaikesta negatiivisesta huolimatta kasvattanut uskoa ihmisiin ja muistuttanut monia meistä siitä mikä elämässä on tärkeää, eikä varmasti tämän kriisin jälkeen enää pidetä asioita aiemman tavoin niin itsestäänselvyytenä. Yhtenä huomiona: apua tarjotaan ja sitä otetaan vastaan entistäkin matalammalla kynnyksellä (kunhan vain muistaa pitää huolta turvavälistä!).

Tämä on mielestäni yhteisöllistä toimintaa, vaikka fyysiset kohtaamiset jäävätkin tapahtumatta. Onneksemme fyysisten kohtaamisten loppuminen ei tarkoita etteikö sosiaaliset kohtaamiset olisi enää mahdollisia – digiaika mahdollistaa meille paljon.
Toisena erittäin positiivisena huomiona; vaikka mieltämme harmaa pilvi varjostaisikin, maapallon luonto ja ilmasto nauttivat tästä poikkeustilanteesta ilmansaasteiden vähennyttyä huomattavasti. Se on hienoa se!

Arjen muutoksia

Monen arki on muuttunut. Vielä muutama viikko sitten pyörinyt kiireinen oravanpyörä pyöri täysillä. Pyöriihän toki tälläkin hetkellä iso pyörä, mutta se ei näyttäydy samoin, kuin aiemmin kun olemme pääasiassa omissa oloissamme. Veikkaan (toivon!), että samanlainen asia on huomattavissa ympäri Suomea mm., liikenteen vähentymisenä ja  katujen tyhjyytenä. Puolestaan metsälenkeillä saattaa tulla aiemmasta poiketen ihminen tai kaksi vastaan.

Yhtäkkiä ei olekaan niin kovin kiire, kuten vielä hetki sitten kaikilla oli. Nyt on aikaa kuulostella itseään, omia ajatuksiaan ja tehdä asioita, joita ei välttämättä silloin siinä kiireisessä arjessa ehtinyt tai jaksanut muuta kuin haaveilla tekevänsä. Tosin, painottaisin vahvasti nyt sitä, että Sinun ei ole pakko tehdä yhtään sen enempää kuin aiemmin – tämä vain selvennyksenä, jottet ota turhia suoriutumispaineita kotona 24 tuntia / vuorokaudessa tilanteesta. Ehkäpä nyt on aika myös sille hengähtämiselle ja hengittämiselle.

Taide, kulttuuri ja luonto

Uskallan veikata, että erilaiset taide-kulttuuri –ja luontomenetelmät ovat tulleet monen ihmisen tietouteen ja osaksi tätä poikkeuksellista arkea, ainakin entistä enemmän tämän tilanteen myötä. Niiden tuottamat kokemukset ja elämykset vaikuttavat stressitasojen alenemiseen ja ajatusten saamista hetkeksi etäämmälle valloillaan olevasta tilanteesta. 

Oletko Sinä käynyt ottamassa vastaan metsän ja luonnon tarjoaman avun? Huomaamattasikin metsän vaikutus laskee harteesi irti korvista ja täyttää keuhkosi raikkaalla ilmalla – käy kokeilemassa!

Kannattaa seurata Parasta-Etelä Savoon –hankkeen Facebook sivuja, olemme päivittäneet ja päivitämme sinne erilaisia vinkkejä ja linkkejä, kuinka pääset nautiskelemaan ihan kotioloissa erilaisista taide –kulttuuri –ja luonto teemaisista asioista.

Yhdessä

Huolehditaanhan nyt kaikki yhdessä siitä, että teemme oman osamme viruksen leviämisen hidastamiseksi ja pysytään mahdollisimman paljon ainoastaan kotona tai luonnossa, nautitaan erilaisista taiteen ja kulttuurin muodoista omassa kotona ja minimoidaan kohtaamiset muiden ihmisten kanssa. Nautitaan omasta seurastamme – tämä on ainutlaatuinen tilanne ja tästä kannattaa nyt ottaa hyöty irti! Tuetaan meidän terveysalan ammattilaisia ja madalletaan heidän kuormittamista tässä kriisitilanteessa, kun koronavirukseen sairastuneet eivät kuitenkaan ole ne ainoat, jotka heidän apuaan tarvitsevat.

Meillä on mahdollisuus vaikuttaa, toimitaan sen mukaisesti siis! 

Terveyttä ja turvaa yhteisesti kaikille < 3

Enni Jaatinen
Parasta Etelä-Savoon –hanke (ESR)
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Olemme ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Toteutimme toimintaa 10.3.2020 Kaakkois-Suomen korkeakoulun opiskelijoille sekä henkilökunnalle.

Valitsimme menetelmäksemme luontolähtöisen mandalan, koska halusimme luoda yhteisöllisyyttä ja rentoutumista taiteen keinon. Päämäärämme oli luoda yhteinen taideteos. Mandala on erilaisia kuvioita, joita käytetään eri kulttuureissa rentoutumisen välineenä. Mandalan voi piirtää, maalata, askarrella tai tehdä vaikkapa luontomateriaaleista. Materiaaleina meillä oli muun muassa kiviä, simpukoita, poron sarvia, lankaa ja käpyjä. Valmistauduimme varsinaiseen ohjaushetkeen piirtämällä oman mandalan sekä harjoittelemalla ohjausta oman opiskeluryhmämme kesken.

Osallistujat saivat luoda pöydälle oman näköisensä mandalan. Jokainen sai omien voimavarojensa ja halukkuutensa mukaan osallistua niin paljon tai vähän kuin halusi. Lopputuloksena oli kaksi yhdessä tehtyä mandalaa, joissa näkyi jokaisen osallistujan oma kädenjälki. Ohjaustyylinämme käytimme hyväksyvää sekä tukevaa tyyliä. Kohtasimme kaikki osallistujat tasavertaisina yksilöinä, annoimme tilaa toimia sekä tarvittaessa tuimme ja kannustimme osallistujia. Alussa kerroimme osallistujille mikä mandala on, ja mikä meidän tavoitteenamme oli, jonka jälkeen annoimme osallistujille vapaat kädet toimia.

Mandala on mielestämme monipuolinen työmenetelmä. Sitä voi hyödyntää niin yksilöt kuin yhteisötkin, ja se toimii matalan kynnyksen menetelmänä. Kuka tahansa rajoitteista huolimatta voi tehdä mandalaa, koska siinä ei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia.

”Mandalan tekeminen oli rauhoittavaa ja luovaa, siinä pystyi pysähtymään hetkeen”

”Pelkkä katsominen rentoutti”

Mandalan rakentuminen alkoi vain yhdestä kivestä, jonka ensimmäinen osallistuja asetti keskelle pöytää. Seuraavat kävijät asettivat uusia elementtejä kiven ympärille, ja pikkuhiljaa siitä alkoi rakentua mandala. Osallistujat päästivät luovuutensa valloilleen, ja pian ensimmäisen mandalan rinnalle alkoi rakentua toinen, uusi mandala.

Mandala toimi hyvänä menelmänä, kun tavoitteenamme oli lisätä yhteisöllisyyttä taiteen keinoin. Yhteisöllisyys näkyi niin meidän oman ryhmämme sisällä, kuin myös osallistujien välillä. Osa osallistui yksin, osa viipyi kahvikuppinsa kanssa pidemmänkin hetken, ja muutama osallistui useampaan kertaan. Pisteellämme oli lämmin ja rauhallinen tunnelma, sekä jokaisen osallistujan panos oli tasavertaisen tärkeä yhteisen taideteoksen kannalta. Keskustelua syntyi erityisesti siitä, mikä mandala on, miten se toimii sekä miltä valitsemamme luontomateriaalit tuntuivat.

Mandala toimi hyvänä menelmänä, kun tavoitteenamme oli lisätä yhteisöllisyyttä taiteen keinoin. Yhteisöllisyys näkyi niin meidän oman ryhmämme sisällä, kuin myös osallistujien välillä. Osa osallistui yksin, osa viipyi kahvikuppinsa kanssa pidemmänkin hetken, ja muutama osallistui useampaan kertaan. Pisteellämme oli lämmin ja rauhallinen tunnelma, sekä jokaisen osallistujan panos oli tasavertaisen tärkeä yhteisen taideteoksen kannalta. Keskustelua syntyi erityisesti siitä, mikä mandala on, miten se toimii sekä miltä valitsemamme luontomateriaalit tuntuivat.

Kirjoittajat toteuttivat mandalaohjauksen Parasta Etelä-Savoon -hankkeen tilauksesta yhdessä opetuksen kanssa.

Sanna Junnila, sosionomiopiskelija, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu
Heli Kovanen, sosionomiopiskelija, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu
Mira Haapala, sosionomiopiskelija, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu
Pinja Paananen, sosionomiopiskelija, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu
Eeva Turtiainen, sosionomiopiskelija, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

”Taide, kulttuuri ja luonto tukevat fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia.
Taiteisiin osallistuminen on myös jokaisen perusoikeus.”

Näkö – kuulo –ja tuntoaistit, myös haju –ja makuaistit, saavat meissä aikaiseksi mielikuvien tuottamisen.
Kesäisin metsätien vartta kävellessä voi nenään tuoksua metsämansikan makea tuoksu.
Tuoksu saa aikaiseksi mielikuva tulvahduksen lapsuuden herkkuhetkistä, kun ensin oli poiminut metsämansikat –ja mustikat ihan itse lähimetsästä ja tehnyt niistä mustikka-mansikkamaitoa nautiskeltavaksi.

Mielikuvat muodostuvat aiempiin henkilökohtaisiin kokemuksiin ja havaintoihin perustuen. Mielikuvia tukee lisäksi mielikuvitus, joka on meillä kaikilla aivan omanlaisensa.

Mielikuviin vaikuttaa oma vireystila, joka useimmiten määrittää mielikuvien sävyn. Tunnistatko sinä tilanteen, kun olet väsynyt ja kaikki tuntuu epätoivoiselta ja surkealta?
Mielikuvitus tekee tilanteen mielikuvista enemmän kaoottisia eikä asioissa ole nähtävissä paljoakaan positiivisia puolia.
Kun taas virkeänä ja levänneenä me luomme mielessämme pääasiassa positiivisia asioita.

Musiikki elää hetkissä mukana -sinä elät musiikissa

Tiedätkö sen tunteen, kun uppoutuu täysin musiikkiin, ihaillen sen moninaisia melodioita, uteliaasti kuulostellen mihin seuraavassa hetkessä se kulkeekaan?
Silloin tekee vain mieli sulkea silmät, hetki ei välttämättä kauaa kestä -eikä sen tarvitse kauaa kestääkään.
En usko, että olen yksin tämänkaltaisen fiilistelyn kanssa! Hieman kyllä uumoilen, että minun musiikin avuin muotoutuviin mielikuviin osasyyllisenä ovat lapsuudessa katsotut Disney-elokuvat; niin ovat lennokkaita nuo kuvitelmani!

Taide –ja kulttuuri: monikerroksista, moniulotteista, katsojan mielentilaa mukailevaa ja henkilökohtaisiin kokemuksiin pohjautuen tulkittavaa.

Haluan jakaa teille tässä pienen mielikuvahetken, minun kokemukseni.

Kirjoittaessani juuri tätä kyseistä tekstin kohtaa, minun kuulokkeissani soi piano, tarkalleen ottaen
Igor Levitin esittämänä Ludwig van Beethovenin –teos, Piano Sonata No. 8 C Minor, op 13 ”Pathetique”: II. Adagio cantabile.
Juuri tällä hetkellä tämä teos aiheuttaa minussa sen, että tekee mieli hengittää syvään, nauttia tästä musiikin kauneudesta ja ihmisen taidosta tulkita toisen taidokkaan ihmisen tuottamaa materiaalia, joka on elänyt vuosisatoja. On hämmästyttävää ajatella, kuinka musiikkia on ollut yhtä kauan kuin ihmisiä, ja kuinka monet teokset ovat kulkeneet monien vuosisatojen ajan mukanamme, aina tähän päivään asti. Kuinka monissa erilaisissa elämäntilanteissa ne ovatkaan osallisena, iloissa ja suruissa.

Luon mielikuvia siitä, miltä tämä hetki näyttäisi, jos olisin samassa tilassa, jossa tämä taiteilija on tulkitsemassa tätä teosta. Kuvittelen mielessäni pianon, jota hän soittaa. Sen, kuinka hän liikuttaa sormiaan pianon mustilla ja valkoisilla, kenties hieman jo kellastuneilla koskettimilla, eläytyen itsekin musiikkiin mukaan nuotteja tulkitessaan. Kuvittelen sen, kuinka soittotilanne vaatii suurta keskittymistä itse pianistilta ja kuinka intensiivistä hänen keskittyneisyytensä onkaan. Hänestä näkee, kuinka hetki on myös hänelle itselleen merkityksellinen – hän nauttii. Hänen seuraaminen on vangitsevaa ja havahdun siihen, että olen keskittynyt vain siihen tilanteeseen ja hetkeen, ilman että mikään ympärilläni oleva keskeyttäisi haltioitumistani. Tila on muuten pimeä, mutta valospotit ovat asetettu osoittamaan suoraan pianistiin ja pianoa kohti. Kenties tilan valaistus on suunniteltu niin, että ei ole annettu mahdollisuutta muuta kuin keskittää huomio juuri tietylle alueelle.

Mutta tämähän oli ”vain” mielikuvittelua

..mielikuvittelua, jossa minä olin keskittyneenä ja haltioituneena. Tämä mielikuvitusharjoittelu tosin ihan todellisestikin vei minut hetkeksi muualle, pois hetkestä. En keskittynyt muuta kuin mielikuvaani pianistista ja se tuntui kovinkin aidolta kokemukselta. Musiikki vei minut mennessään. Voin todeta, että kirjoitan tällä hetkellä omakohtaista kokemustarinaani teille musiikin, yhden taiteen muodon, vaikutuksellisuudesta.

Näen musiikilla olevan suuri vaikutus ja sen mahdollistavan hyvinvoinnillisesti paljon, ihan kaikille, pienille ja isoille ja sen vaikutuksista on paljon tieteellisiä tutkimustuloksia.
Musiikki mahdollistaa hyvinvointia edistäviä kokemuksia myös henkilöille, joilla ei terveydellisistä syistä ole mahdollista poistua kotoaan tai hoivapalveluiden ääreltä nauttimaan kulttuurista.
Musiikin hyvinvointivaikutukset on mahdollista tuoda heidän luo ja siihen riittää pelkästään kuulokkeet ja puhelin, josta musiikkia soittaa.

Mielikuvituksellisia musiikkihetkiä, juuri Sinulle!
Lue lisää musiikin vaikutuksista hyvinvointiin!

Enni Jaatinen
Parasta Etelä-Savoon –hanke (ESR)
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Tässä kuvaus eräästä erikoisesta työpäivästäni joulukuussa 2019. Työpäivä alkoi omalla osastollani tavanomaisin toimin ja jatkui kuntoutujien sekä työtovereiden tapaamisilla. Puoli tuntia ennen kuntoutujien lounasaikaa menin jaksokuntoutujien osastolle. Valmistauduin ohjaamaan heille liikunnallisen tuoliryhmän. Jaksohoito-osaston kuntoutujat ovat pääasiallisesti muistisairaita ja omaishoidettavia.

Jaksohoito-osaston päiväsalissa istuskeli jo muuttamia kuntoutujia. Hoitajat toivat heitä paikalle koko ajan lisää. Eräs iäkäs, tuolissa jo istuva pienikokoinen nainen nousi lähteäkseen paikalta. Kerroin, että tässä alkaa kohta pientä ohjelmaa ja musiikkiakin on. Hän totesi, ettei ohjelma häntä kiinnosta ja teki lähtöä päiväsalista. Sain hänet kuitenkin suostuteltua jäämään kertomalla, että hän voi halutessaan jäädä paikalle pelkästään kuuntelemaan ja katselemaan. Siinä samalla kaikki liikkumishetkeen osallistuvat oli saateltu paikalle: miehiä ja naisia oli yhteensä kahdeksan.

Kultainen harmonikka

Olin jo aiemmin valinnut ryhmää varten mielestäni sopivan musiikin: Kultainen harmonikka. Levy alkoi kahdella valssilla, joiden alkutahdit saivat ryhmäläiset liikehtimään tuolissaan musiikin rytmissä joko ohjaukseni mukaan tai omaa koreografiaansa toteuttaen. Myös tämä iäkäs pienikokoinen, hauras nainen teki sekä ohjaamiani liikkeitä, että myös omia sovelluksiaan niistä. Ryhmäläisten kasvot loistivat ja joku hihkaisi, että tämä on sitä tuttua, hyvää musiikkia.
Sitten seurasi kaksi vauhdikasta polkkaa. Ensimmäisen soidessa tuo pieni iäkäs nainen kysyi minulta saisiko tanssia:
– Haluaisin niin!

Sanoin, että totta kai.

– Otan vielä tuon rollaattorin kaveriksi,
hän sanoi ja ponnahti tuolilta seisomaan rollaattorista tukea ottaen.

Sitten taputimme rytmiä

Kohta hän oli täydessä vauhdissa keskellä lattiaa polkan tahdissa hypäten ja rollaattoria vauhdikkaasti käännellen ja hypittäen. Samaan aikaan me tuolissa istujat hypitimme jalkojamme ja taputimme naiselle rytmiä. Naisen tanssi jatkui vielä toisen polkan loppupuolelle. Sitten hän tuumasi tarvitsevansa huilia ja palasi paikalleen istumaan. Jatkoimme liikkumishetkeämme istuen. Jokaisella ryhmäläisellä oli hymy noussut korviin. Heidän kasvonsa loistivat liikkumisen ja luovuuden riemusta.

– Ihmeellinen hetki, ajattelin.

Olin uskaltanut antaa ryhmäläisille henkistä tilaa olla ja toimia enemmän kuin koskaan aiemmin yli 20-vuotisella urallani. Erityisesti olin antanut tilaa tuolle pienelle vanhalle naiselle ja se innosti häntä toteuttamaan omaa intohimoaan. Lisäksi olin myös itse uskaltanut heittäytyä mukaan jonkinlaiseen luovuuden virtaan. Se tuotti riemua niin minulle kuin ryhmäläisillekin. Parasta Etelä-Savoon –hankkeeseen osallistuminen antoi minulle uskalluksen heittäytyä tilanteeseen mukaan ja myös rohkeuden tehdä tilaa iäkkäiden muistisairaiden luovuudelle. Kiitos Parasta Etelä-Savoon, jatkan kokemuksesta innostuneena luovuuden polkua eteenpäin, pienin askelin.

Teksti:
Satu Auvinen-Leinonen
Fysioterapeutti
Kangasniemen Lähikuntoutusosasto
Essote Terapiapalvelut

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes
seuraa somessa #parastaes

”Oma osaamistaustani ei ole sidonnainen sosiaali –ja terveysalaan. Taide –kulttuuri –ja luontotoiminta ovat omia intohimojani ja mielenkiintoani tukevia aloja. Kun työstää kehitettävänä olevaa teemaa, johon ei ole aiempaa omakohtaista kokemusta, silloin ei myöskään tiedosta rajoittavia tekijöitä – tämä asetelma mahdollistaa paljon ja asiat saavat sen myötä toivottavasti myös uusia ulottuvuuksia! Sanotaan, että kun ei ole liian lähellä asioita, voi nähdä seikkoja, joita joihin niiden lähellä oleva ei ole osannut edes kiinnittää huomiota. On erittäin upeaa olla mukana tässä hankkeessa! Oppien uutta uudesta toimialasta – sisällyttäen omat mielenkiinnot työtehtäviin, sekä soveltaen aiemmin hankittuja taitoja osaksi huippu monipuolista ja äärettömän taitavaa työryhmää!” –Enni

Luonto on minulle yhtä kuin metsä.

Metsä on paikkana minulle sellainen, jossa mielikuvitukseni lähtee lentoon.

Metsässä ollessani silmäni tiedostamattakin etsivät koko ajan erilaisia luonnon tarjoamia ”helmiä”, joita ihastella ja joista haltioitua. Niitä ovat muun muassa kukat, pienet purot, erimuotoiset kivet, puut ja polut (myönnän, että minulla on taipumusta estetiikkaan ja nautin niin kovasti kaikesta kauniista!).
Luonto tarjoaa myös rosoisuuden ja tuo tasapainon peruskäsitykselle kauniista – myös rosoisuus on kaunista.
Luonto tukee ymmärrystä siitä, ettei kaikki ole pelkkää helmiä ja timantteja, mutta silti kaikessa on jotain kaunista; ”kauneus on katsojan silmissä” – kuuluu sanonta.

Oletko kokeillut makoilla metsässä, katsoa pilvien lipuvan puunlatvojen yli ja seurannut lintujen lentävän hallitun taitavasti korkeuksissa? Jollet ole kokeillut, suosittelen sen tekemään. Jo pelkästään näkökulman vaihtaminen virkistää ja saa näkemään asioita eri tavoin! Samalla olet myös kokonaisvaltaisesti kosketuksessa maahan tuntoaistisi avuin – olet osa maata.

Vuodenajasta riippuen metsä tuoksuu erilaiselta. Ennen kaikkea se tuoksuu raikkaalta ja puhtaalta. Ilma tuntuu aina hieman kostealta ja sitä on helppo hengittää. Kun olen nautiskeluretkellä metsässä, sitä jotenkin huomaamattakin tulee hengitettyä normaalia rauhallisemmin ja syvemmin – sillä lailla fiilistellen, tiedätkös?

Metsä mahdollistaa rauhoittumisen ja tarjoaa hetken hengähtämiselle – kunhan vain itse antaa sille mahdollisuuden rauhoittaa! Metsän hyvinvointivaikutukset ovat taattuja, metsät auttavatkin meitä elpymään. Älä siis aliarvioi sen tuottamia vaikutuksia, vaan mene avoimin mielin kokemaan mitä sillä on sinulle antaa!

Taide; mitä se on, mitä se minulle merkitsee, mitä koen sen antavan ihmisille?

Mielikuvani taiteen –ja kulttuurin vaikutuksista kiteytyvät sanoihin: kohtaaminen, henkilökohtaisuus, yhteisöllisyys, ilmaisukyvykkyys ja vuorovaikutus.

Taide –ja kulttuuri kulkevat käsikädessä. Niiden avuin voimme tuoda esille ajatusmaailmaamme ja ilmaista itseämme, olimme sitten vastaanottavana tahona tai tulkitsevana puolena.
Jos sanallinen itsensä ilmaisu tuottaa haasteita, voi taiteella tulkitseminen olla kokeilun arvoinen keino saada sanansa kuuluvaksi. Sitä ilmaisumahdollisuutta ei kannattaisi unohtaa, vaikka se ei ominaisimmalta itselle tuntuisikaan-tyyli on vapaa! Rohkaisen sinua etsimään itsestäsi sen meistä kaikista löytyvän luovuuden, joka jokaisella ilmenee omanlaisena!
Taide –ja kulttuuri toimii mahdollistajana erilaiselle toiminnalle, joiden vaikuttavuus kattaa koko ihmiselon, syntymästä kuolemaan.

Minulle henkilökohtaisesti taide –ja kulttuuri merkitsevät vahvimmin musiikkia ja erilaisia esittäviä taiteita, kuten tanssia ja sirkusta, kaunista arkkitehtuuria sekä muotoilua.
Ne yhdistävät ihmisiä; niiden avuin on mahdollisuus löytää, sekä jakaa yhteinen intohimo.
Musiikin kuluttaminen on itselleni jokapäiväistä. Se toimii säestyksenä, fiiliksen nostattajana, tunteiden purkajana, kuin myös taustatukena – apuna keskittymiselle.
Oletko kiinnittänyt huomiota, mitä musiikki sinulle antaa? Musiikilla on kyllä aivan mieletön voima ja merkitys!

Nautitaan jokaisella aistillamme!

Olen kovin kiitollinen siitä, että minulla on mahdollisuus käyttää kaikkia aistejani nauttiessani taiteesta –kulttuurista –ja luonnon monimuotoisuudesta.
Valitettavasti kaikilla tilanne ei ole sama, vaikka esimerkiksi taiteisiin osallistuminen on jokaisen perusoikeus. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että kehitämme taide –kulttuuri –ja luontolähtöisesti koko elinkaaren kattavia tuki –ja hoivapalveluita niin, että niiden hyvinvointivaikutukset ovat tulevaisuudessa kaikkien saavutettavissa, vieläpä mahdollisimman monipuolisesti! Hyvinvointia edistävät vaikutukset koskettavat niin hoitosuhteessa olevaa kuin myös palvelun tuottavaa osapuolta ja tukee näin työhyvinvointia sekä työssä jaksamista.

#parastataidetta #parastaluonnosta #parastakulttuurista #parastaluovaa #parhaatmenetelmät  

#parastaes

Enni Jaatinen
Parasta Etelä-Savoon –hanke (ESR)
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. 

Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes 
seuraa somessa #parastaes 

Kehtaanko edes sanoa, että töissä on näin hauskaa! Näin huokaisi joku kulttuurin keinoja asiakkaidensa kanssa käyttänyt sote-ammattilainen. Ja samasta aiheesta jatkoi eräs yhteiskehittämisen työpajassa taidemenetelmien käyttöä opiskellut osallistuja.

Voiko töissä olla leikin tunnetta ja leikillisyyttä? Voiko siitä reilusti kertoa ja uskaltaako siitä jopa iloita? Aihetta pohtivat laajemmin Parasta Etelä-Savoon taitavat ammattilaiset Kati Vapalahti ja Laura Hokkanen vuoden 2019 lopussa julkaistussa Sosiaalipedagogisen vuosikirjan artikkelissa. Tässä blogtekstissä on johdattelua samaan aihepiiriin.

Leikillisyys aikuissosiaalityössä

Kati ja Laura mainitsevat PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa –hankkeen, jossa kehitettiin aikuissosiaalityöhön uudenlaisia leikillisiä ja pelillisiä menetelmiä. Hankkeen erikoissuunnittelija Tytti Hytti on koonnut tutkimustietoa leikillisyyden ja pellillisyyden hyvinvointivaikutuksista. Hänen mukaansa leikillisyys ja pelillisyys ovat välttämättömiä esimerkiksi ihmisen elämäntyytyväisyyden, onnellisuuden ja elämänlaadun kannalta. Leikillisyys tukee resilienssiä, parantaa mielialaa, voimaantumista ja itseilmaisua. Leikittömyys puolestaan aiheuttaa masennusta. Aikuissosiaalityön puolella voidaan leikillisyyden ja pelillisyyden avulla päästä ongelmakeskeisestä voimavarakeskeiseen ajatteluun synnyttäen samalla tunteita tärkeydestä ja merkityksellisyydestä. Leikillisyys helpottaa oppimista ja auttaa vaikeiden asioiden käsittelyssä.

Leikkivä ihminen

Jo 1900-luvun alkupuolella Johan Huizinga (1872-1945) nimesi leikin kulttuurin tekijäksi ja perustaksi. Kulttuuria luodaan leikin kautta ja avulla. Huizinga toteaa leikkijän kehittävän rakenteita ja sen kautta kulttuuria ja yhteiskuntaa. Kun olemassa olevia rakenteita koetellaan, kulttuuri kehittyy – eikä se tapahdu loogis-lineaaristen lakien mukaan. Huizingan mukaan leikissä on mukana sellaista, mikä ei kuulu välittömiin elämäntarpeisiin, vaan luo elämään mielekkyytä.

Bingo!
Mielekkyyttähän me kaikki tarvitsemme jossain muodossa. Sitä tarvitsee aikuissosiaalityöntekijä, sosiaalityön asiakas, fysioterapeutti, sairaanhoitaja, palvelutalon asukas. Leikin kautta kaikki tarvittava mielekkyys ei tietenkään löydy, mutta leikillisen kautta mielekkäiden sisältöjen määrä omassa elämässä voi karttua ja hyvinvointi kohentua.

Tuulevi Aschan
Parasta Etelä-Savoon-hanke (ESR)
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
tuulevi.aschan@xamk.fi
Twitter: @tuulevia
#parastaes

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. 

Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes 
seuraa somessa #parastaes 

Kutsuimme blogivieraaksi Kulma-hanketta luotsaavan Marle Kirvesniemen. Samalla kulttuurihyvinvoinnin vaikutuksien asiallahan me olemme, vaikka eri ihmisten kanssa työskentelemmekin. Kulma-hankkeen tavoitteena on luoda kulttuuriharrastajien harrastekerho, jossa toteutetaan harrastajien toivomia ja luomia kulttuuritoimintoja esikuvansa liikunta- MAHL:n mukaan. Kulma saa osarahoitusta EU:lta ja on Meijän Mikkelin tuensiirtohanke. Kulmassa tarjotaan aluksi halukkaille kohderyhmään kuuluville nuorille ja työikäisille maksuttomia kulttuurikokemuksia. Kerrotko Marle lisää kokemuksistanne?

Kaikki osaavat

”Kaikki osaa, ei ole olemassa ”en osaa” vastausta, kun kyseessä on taide ja kulttuuri. Jokaisen kädenjälki on uniikkia. Olen huomannut, että aikuisilla on matalampi kynnys kokeilla jotakin aivan uutta. Nuoremmat ovat hieman epävarmempia ja vetäytyvät uusista jutuista arvostelun pelossa. Työpajojen ikäjakauma on ollut joka kerta hyvin sekalainen ja mielestäni se on tuonut ryhmädynamiikkaan sopivaa vaihtelua sekä madaltanut heidän keskinäistä tunnettansa tulla arvostelluksi. Osallistujat ovat voineet inspiroitua toistensa töistä sekä iloinneet omista ja muiden onnistumisista. Usein työelämässä tai elämässä yleensä esiintyvät toiminnalliset rajoitteet eivät ulotu ilmaisuun, jonka muotoja on yhtä monta kuin tekijöitä.

Onnistumisen iloa

Osaamisen ja onnistumisen aito ilo antaa voimavaroja ja rohkaisee toimimaan itsenäisemmin. Aina ei tarvitse olla kirkkaana mielessä mitä haluaisi kokeilla tai tehdä, mutta riittää, että on halua kokeilla. On ollut mahtava seurata miten osallistujat ovat rohkaistuneet omatoimiseen työskentelyyn täysin uusien asioiden edessä. Aloituksen mahdollinen hermostuneisuus on vaihtunut uteliaisuudeksi oppia ja kokeilla uutta.

Työpajat ovat tuoneet mahdollisuuksia myös tuottajille, yhdistykset, yritykset ja yksityiset tuottajat ovat aktivoituneet hankkeen toimintaan mukavasti. Uusia ideoita on testattu ja otettu käyttöön avullamme. Toimintamme mallia täytyy vielä jalkauttaa, jotta löydämme entistä enemmän toimijoita hankkeen piiriin. Tämä on hieno mahdollisuus saada lisätuloja, uusia asiakkaita sekä tuoda toimintaa tunnetuksi.

Monenlaista kulttuuria

Mielestäni tällaiselle toiminnalle on suuri kysyntä Mikkelin kokoisessa kaupungissa. Kulttuuriharrastamisen mahdollisuuksien saavutettavaksi tuominen on erittäin tärkeä osa hyvinvointia. Jokainen kokemus on merkittävä tavalla tai toisella. Olen aivan varma, että jokaiselle löytyy kulttuurin parista se omanlainen juttu, josta nauttii ja saa virtaa arkeen. Ei pidä unohtaa, että urheilu on myös kulttuuria, vaikka se usein mielletään erilleen kulttuurin kentästä.
Piparin tuoksuista joulun odotusta kaikille!

Ps. Muistathan ilmoittautua Piparkakkutyöpajaan 6.12 mennessä hankkeen nettisivuilla!”

Marle Kirvesniemi
KULMA-hanke
marle@mahl.fi
puh. 044 240 9993
www.mahlhankkeet.fi
Facebook: @kulmahanke
Instagram: @kulmahanke

Tuulevi Aschan
Parasta Etelä-Savoon-hanke (ESR)
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
tuulevi.aschan@xamk.fi
Twitter: @tuulevia
#parastaes

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. 

Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes 
seuraa somessa #parastaes 

Tässä ne ovat: Design Jam -haasteet, jotka hanketiimi on johtanut Essoten henkilöstölle tehdystä kyselystä.
Esittelemme tekstissä ensin Design Jam -tapahtuman perusluonteen ja yleistavoitteet. Sen jälkeen kuvaamme haasteet ja kysmyksen. Materiaalia aiheeseen löydätte kunkin haasteen lopusta.
Antaa palaa!

Mikä Design jam?

Design Jam on rento ja erilainen oppimisympäristö sekä kehittämisen muoto, jossa keskitytään ryhmätyönä pohtimaan ratkaisuja etukäteen määriteltyihin ongelmiin. Marraskuun jameissa pohditaan taiteen, kulttuurin ja luonnon roolia osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Ennakkotietoja tai osaamista ei edellytetä, ainoastaan ennakkoluulotonta mieltä ja kiinnostusta ongelmanratkaisuun.

Taide ja kulttuuri halutaan pysyväksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoiden toimintaa. Jokaisella ihmisellä on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ja niiden hyvää tekeviin vaikutuksiin.

PÄIVIEN AIKATAULU

Design Jamin tuottaa Parasta Etelä-Savoon -hanke

Haaste 1.
Hoitotyön arjessa on niukkuutta resursseissa, erityisesti ajasta ja rahasta

Sosiaali- ja terveyspalveluissa hoito- ja hoivatyö ovat keskiössä. Hoitoyksikön arkea rytmittää ruoka-ajat ja kiinteä päiväjärjestys, jossa pakolliset toimet ja niiden kertausvaiheet toistuvat yhä uudelleen. Toistuvat päivärutiinit laitostavat sekä asiakkaat että henkilökunnan.

Työntekijöitä on vain sen verran, että pakolliset sairauden hoitoon tai hoivaan liittyvät toimenpiteet tulevat tehdyiksi (toimenpidekeskeisyys).

Ei ole rahaa, jolla toteuttaa esimerkiksi taidetoimintaa ostopalveluna.

Resurssien niukkuuden äärellä uusi tekeminen koetaan ennemmin uhkana kuin voimavarana.

Miten taide- ja luontotoiminta voidaan kiinnittää osaksi sote-palveluja niukoista resursseista huolimatta?

Lisämateriaalia

Taide tuo säröjä hoitokodin arkeen – vaikutukset työyhteisöön ja työn sisältöön.

Engström, Asta (2013): Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä: 

Hanna Kleemola. Pohjanmaan Kulttuurisote – Loppuraportti. Kulttuurista ikäihmisten sote-palvelu.  

Haaste 2.
Henkilökunnan luova osaaminen ei ole täysimääräisesti käytössä

Jokainen osaa jotain, mutta miten otetaan oma osaaminen käyttöön? Miten ammattilähtöisestä työnsuorittamisesta päästäisiin monialaiseen henkilöstön osaamisen, harrastusten ja kiinnostuksen kohteiden hyödyntämiseen osana työtä? Miten henkilöstön osaamista voidaan tunnistaa?

Miten saadaan henkilökunnassa oleva potentiaali käyttöön?

Lisämateriaalia

Rautiainen Ismo (2018). Työtovereina sotessa organisaatiotaiteilija ja yhteisöntaiteilijat – minkä Vuoksi? 

Luova osaaminen uuden arvonluonnion tuottajana. Case Helsingin kaupunki.

Creative Finland. Luovan osaamisen parhaita käytäntöjä

**KILPAILUTYÖ tuska:
TURVALLISUUS KODIN ARKIYMPÄRISTÖSSÄ

**KILPAILUTYÖ OSAAMISTA YLI RAJOJEN:
OSAAMISTA YLI RAJOJEN

Haaste 3.
”Koskaan kaikki eivät pääse mukaan”

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus linjaa, että ”jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista” (27. Artikla). Niissä tilanteissa, joissa ihmisen osallisuus yhteiskuntaan, yhteisöihin tai omaan elämään heikentyy sairauden tai muun elämänhaasteen vuoksi, tulee tätä ihmisoikeuden toteutumista vaalia ammattilaisvoimin.

Sote-kentällä asiakkaiden ja henkilökunnan moninaisuus on kirjavaa. Hoitojaksot ovat lyhyitä. Asiakkaat ovat eri kuntoisia; kunto vaihtelee jopa päivittäin. Henkilöstöstä jonkun täytyy aina olla kiinni perustehtävissä. Toisaalta kaikkia henkilöstössä ei myöskään kiinnosta taide- ja luontotoiminta.

Liikanen totesi väitöskirjassaan jo vuonna 2002, että taiteen ja kulttuuritoiminnan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakenttien kohtaamiseksi tarvitaan tasa-arvoisia toimintamahdollisuuksia ja asennemuutosta kohti vahvempaa kaikkien ihmisten osallisuuden tukemista. “Taide ja kulttuuri ovat osa jokaisen ihmisen elämää, tarpeita ja oikeuksia.”

Kun taide- ja luontotoiminta kerran kuuluu kaikille – miten se toteutetaan asiakkaiden ja henkilökunnan osalta? 

Lisämateriaalia

Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus kulttuuripolitiikassa. 

Laitinen, Liisa 2017. Vaikuttavaa. Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua 

Hirvonen, J. & Skyttä, T. 2014: Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut: opas asiakastyön ja palveluiden kehittämiseen.

**KILPAILUTYÖ noora, tiina ja seija
”Koskaan kaikki eivät pääse mukaan”

Haaste 4.
”Toimintamalli keskittyy pelkästään fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen”

Viime vuosina kansainvälinen hyvinvointitutkimus on keskittynyt subjektiivisen hyvinvoinnin mittaamiseen ja arvioimiseen. Taiteen vaikutuksia voidaan havainnoida esimerkiksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasolla (Laitinen 2017.) Erilaisten taiteiden ja kulttuurin kuluttaminen sekä harrastaminen edistävät hyvinvointia ja terveyttä. Kulttuurin ja taiteiden harrastaminen herättää ihmisessä myönteisiä tunteita ja voi jopa lisätä elinvuosia harrastamattomiin verrattuna. (Hyyppä & Liikanen 2005, 86.)

Kuinka taide- ja luontotoiminta saadaan paremmin osaksi sote-alaa ja ymmärretään sen merkitys mielen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä?

Lisämateriaalia

Hanna Kleemola. Pohjanmaan Kulttuurisote – Loppuraportti. Toimintamallin tarkastelua, case kulttuurisote Pohjanmaa. Kulttuurista  ikäihmisten sote-palvelu.

Toimintamallin tarkastelua: ajattelutavan muutos –case. Röntgenosastolla taidetta  (Lime Art, Manchester)

**KILPAILUTYÖ ENSIMMÄISEN PÄIVÄN POJAT:
ASIAKKUUDEN PORTFOLIO

Haaste 5.
Taiteen, kulttuurin ja luonnon tuomiseen osaksi sote-työn arkea suhtaudutaan nihkeästi

Vaikka taide- ja kulttuurisisältöiset hyvinvointipalvelut saatetaan nähdä tärkeänä osana hyvinvointia ja sen ylläpitämistä, käytännössä sitä ei välttämättä nähdä osana julkisia palveluita resurssien ollessa jo nyt rajalliset. Myös omien kokemusten puute ja kokemukset aiheesta saavat suhtautumaan aiheeseen ikäänkuin ylimääräisenä. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointikäytön lisääntymisen esteenä on osaltaan se, miten eri toimijat määrittelevät itsensä, suhteensa aiheeseen sekä omat toimintansa mahdollisuudet.

Asenteisiin vaikuttaa myös yleinen taloustilanne sote-kentällä. Tällä niukkojen taloudellisten resurssien aikakaudella hyödyn merkittävyys mitataan vahvasti talouden arvokriteerein. Sen vuoksi korostuu ennen muuta talouden painoarvo ja hyvinvointinäkökohdat jäävät helposti taka-alalle. Näin siitäkin huolimatta, että taide- ja kulttuuritoiminnassa muodostuva hyöty voi olla muilla kriteereillä kuin taloudellisella lisäarvolla mitattavissa. Toisaalta pitemmän tähtäimen tai esimerkiksi hoitoisuuteen liittyvän vaikuttavuuden mittaamiselle ei oikein ole helppokäyttöisiä välineitä hoitotyön arkeen.

Lisäksi kaikkia henkilöstössä ei taide- ja luontotoiminta yksinkertaisesti kiinnosta.

Kuinka taiteen asemaan ja asenteisiin voidaan vaikuttaa?

Lisämateriaalia

Taiteessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia: Potilaan lääkärilehti  Taidelähtöisillä menetelmillä voidaan päästä käsiksi syihin ja tunteisiin.

Taide- ja kulttuuripalveluiden juurruttaminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ArtEssote – Taiteiden soveltava pilottihanke Riitta Moisander & Heidi Huovinen. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 2018

Taide sekä luonto- ja eläinlähtöiset menetelmät tukevat tutkitusti kansalaisten hyvinvointia sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalla. Mutta mihin niiden laatu ja etiikka perustuvat?

Saako taide parantaa? Johanna Vuolaston artikkeli (Sosiaali- ja terveysministeriö) 

Vuoropuhelu eri ammattilaisten välillä – case-esimerkki

Ajattelutavan muutos –case. Röntgenosastolla taidetta  (Lime Art, Manchester)

Ajattelutavan muutos:Kulttuurista  ikäihmisten sote-palvelu. Hanna Kleemola. Pohjanmaan Kulttuurisote – Loppuraportti

Matalan kynnyksen ideoita:Taide saattohoidossa, Riku Laakkonen, Hämeenlinna 

Yleisesti asenteiden muuttamisesta: mitä asenteet ovat, mitä niiden muuttamiseen tarvitaan 

**KILPAILUTYÖ pitkis production:
älä ole nihkeä, ole rohkea

**KILPAILUTYÖ ASENNEVAIKUTTAJAT:
ASENTEISIIN VAIKUTTAMINEN

Haaste 6.
Miten huomioidaan alueellinen tasa-arvo?

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Essote, on vuoden 2017 alusta yhdistänyt Etelä-Savon alueella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Essote koostuu useista jäsenkunnista koko maakunnan alueella –  jäsenkuntiin kuuluu Mikkelin lisäksi Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Etäisyys esimerkiksi Mikkelistä Puumalan kunnan keskustaan on noin 70 kilometrä. Jäsenkuntien yhteenlaskettu väestömäärä on 104 000.  Essote järjestää myös kyseisten kuntien erikoissairaanhoidon palvelut ja näiden lisäksi erikoissairaanhoidon palvelut myös Pieksämäelle ja Joroisille.  Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut tuotetaan kuntien hyvinvointikampuksella, hyvinvointikeskuksissa ja asemilla.

Alueellisesta tasa-arvosta puhuttaessa ja siihen toimenpiteillä vaikutettaessa on hyvä huomioida myös väestörakenne. Kaikille Etelä-Savon kunnille yhteisiä haasteita ovat väestön ikääntymiskehitys ja väestön väheneminen joko poismuuton tai kuolleisuuden vuoksi. Huoltosuhteen heikentyminen ja väkimäärän väheneminen aiheuttaa tätä kautta haasteita kuntien taloudelle ja yleiselle hyvinvointikehitykselle. Koko maakunnan yleinen huoltosuhde on 72,8 (koko maa 60,1). Koko alueen paras väestöllinen huoltosuhde on Mikkelissä 65,0 ja heikoin Enonkoskella, 97,8. Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Huoltosuhdetta heikentää myös alhainen syntyvyys.

Kuinka huomioimme Essoten laajan maantieteellisen toiminta-alueen tasapuolisesti taiteen, kulttuurin ja luonnon tuomisessa osaksi sote-palveluita?

Lisämateriaalia

Taide- ja kulttuuripalveluiden juurruttaminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ArtEssote – Taiteiden soveltava pilottihanke Riitta Moisander & Heidi Huovinen. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 2018  

Suositus taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveyenhuollossa huom, lisätietolinkit julkaisussa 

Kaattari, Minna; Suksi, Ismo Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa. (2019-04-24) 

Taide- ja kulttuuripalveluiden saavutettavuudessa on saatavuuden lisäksi eroja. Kulttuurikaveri ja/tai luotsi-malleja koskevaa sisältöä  

Digitalisaatio tuo uusia tapoja tehdä ja kokea taidetta. s. 27 Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:20, Digitalisaatio lisää mahdollisuuksia parantaa kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.

Hautio, M. Tavoittaako taide? Kokemuksia kunta- ja aluetaiteilijasekä lähiöhankkeista. s. 27  Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja 25.

Generaattori-yhteisön jäsenet Routa-ryhmä, Kajaanin Harrastajateatteri ja Kulttuuriosuuskunta G-voima kokoontuivat yhteen Kainuun syrjäkylien ihmisten kanssa tanssi‐, teatteri-, sana-, musiikki- ja elokuvataiteen keinoin. Tutkimuksen lähtökohtana on mennä syrjään, sinne, minne kukaan ei tänä päivänä mene, kohdata siellä elävät ihmiset ja asettua taiteen ja kulttuurin äärelle heidän kanssaan.

Ihan taiteessa – hankkeen arviointia. ”Tiedottamisen haasteet saavutettavuuden esteenä” 

Taidebussi Pirkanmaalla Kulttuuriosuuskunta Uulun ideoima taidebussi huristaa ensimmäistä kertaa ympäri Pirkanmaata elävöittäen kuntien kesäistä kulttuurielämää ja työllistäen ammattitaiteilijoita.

**KILPAILUTYÖ hyviösiepparit:
elämyspalvelurekry

Haaste 7.
Mitä restoratiivisuus voi olla sosiaali- ja terveyspalveluissa?

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulisi keskittyä entistä enemmän voimavarojen hyödyntämiseen ja vahvistamiseen pelkkien riskitekijöiden vähentämisen sijaan. Terveyttä edistää vahva koherenssintunne eli tunne siitä, miten ihminen on sopusoinnussa niin fyysisen, sielullisen, sosiaalisen kuin kulttuurisenkin ympäristönsä kanssa. Kun omat voimavarat eivät riitä vahvistamaan koherenssin tunnetta, tulee tätä tukea ammatillisesti. Miten koherenssin tunnetta voidaan tukea restoratiivisina eli elvyttävinä ja terveyttä edistävinä ympäristöinä etenkin niissä elämän tilanteissa, joissa ihmisellä ei ole voimavaroja päästä itse restoratiivisiin ympäristöihin, kuten luontoon tai taiteen äärelle?

Nousiaisen, Lindroosin ja Heinon (2014) toimittamassa teoksessa Restoratiivisen ympäristön suunnittelu nostetaan esille erilaisia näkökulmia hyvinvointia edistävien ympäristöjen rakentamiseksi. Jäppisen, Tyrväisen, Reinikaisen ja Ojalan (2014) toimittamassa teoksessa Luonto lähelle ja terveydeksi taas tarkastellaan ekosysteemipalvelujen merkitystä ihmisen terveydelle erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. All-Party Parliamentary Group on Arts, Health and Wellbeing –ryhmän tutkimusraportti tarjoaa tutkimuksellista tietoa taiteellisten ympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. 

Valitkaa seuraavista jokin haaste ratkaistavaksenne:

1. Millainen hoitoympäristö olisi restoratiivinen?  

2. Miten moniaistisuutta voidaan hyödyntää sote-palveluissa?

3. Miten voidaan kompensoida autenttisen luontoympäristön menettäminen, kun psykiatria siirtyy Moisiosta keskustaan (alla lisäinfoa tähän)

Melkein 100-vuotias psykiatrinen Moision sairaala sijaitsee viiden kilometrin päässä Mikkelin keskustasta, vehreän metsän ja luonnon keskellä. Sairaala on kauniilla ja historiallisella paikalla, mutta sairaalan etäisyys ja psykiatrian eriytyneisyys muista terveydenhuollon palveluista ei vastaa lainsäädäntöä eikä nykyisiä sote-palveluiden toimintamalleja. Moision sairaalan palvelut tulevat suunnitellun Mielen ja kuntoutuksen talon toteutuksen myötä muuttamaan Mikkelin keskussairaalan kampukselle.  Myös kuntoutuspalvelut ovat tähän mennessä sijainneet Kyyhkylän kuntoutussairaalassa, Saimaan rannalla, n. 10 km päässä Mikkelistä. Mikkelin keskussairaala Mikkelin keskussairaalakampus sijaitsee aivan kaupungin keskustassa, mikä on poikkeuksellista Suomen keskussairaaloiden joukossa.

Mielen ja kuntoutuksen talon rakennushanke yhdistää hyvin innovatiivisella tavalla mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kuntoutuspalvelut saman katon alle. Toimintojen keskittäminen muun terveydenhuollon yhteyteen ja eri toimintojen integraatio on asiakkaille ja potilaille iso mahdollisuus, sillä he saavat tarvitsemansa palvelun entistä jouhevammin ja käytössä on moniammatillinen tiimi, niille, jotka tarvitsevat monia eri palveluja.

4. Millainen on moniaistinen luontohuone kuntoutus- ja mielenterveyspalveluita (mm. psykoterapia) tuottavan yrityksen käyttöön? Lisätiedot saatavilla tilaisuudessa paperitulosteena.

**KILPAILUTYÖ SANKOFA:
RESTORATIIVINEN YMPÄRISTÖ

**KILPAILUTYÖ DIRA:
Moniaistinen luontohuone

**KILPAILUTYÖ ELON SAMPO
Restoratiivinen ympäristö

**KILPAILUTYÖ luontoikkuna
SAIRAALAN TOIMINNAT UUTEEN PAIKKAAN

**KILPAILUTYÖ tiirikat
luontotalo viherpeukalo

LISÄMATERIAALIA

Saattohoito

Kallionpää, K. 2019.Moni vanhus siirretään terveys­keskuksen vuode­osastolle kuolemaan: Jatkossa yhä useampi hoitaja koulutetaan kuolevan hoitoon. HS.

Takala, A. 2019. Kun ihminen kuolee, viimeisenä toimii kuuloaisti: Laura Arpiainen suunnittelee tiloja, joissa on hyvä kuolla. HS.

Haapalainen, A. 2017. Taide saattohoidossa on elämänlaatutyötä.

Moniaistisuus

Nousiainen, M. 2014. Kaikkien aistien huomioon ottaminen. Teoksessa Nousiainen, M., Lindroos, H. & Heino, P. (Toim.) Restoratiivisen ympäristön suunnittelu. Kouvola: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. 

Lindroos, H. 2014. Aistiergonomia / Case 1. Teoksessa Nousiainen, M., Lindroos, H. & Heino, P. (Toim.) Restoratiivisen ympäristön suunnittelu. Kouvola: Kymanlaakson ammattikorkeakoulu, 39-41.

Taiteelliset ympäristöt elämän eri tilanteissa: All-Party Parliamentary Group on Arts, Health and Wellbeing. 2017.  Creative Health: The Arts for Health and Wellbeing. Inquiry Report 

Luonto ihmisen terveyden edistäjänä: Jäppinen, J-P., Tyrväinen, L., Reinikainen, M. & Ojala, A. 2014. (toim.) Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013–2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. 

Mielenterveystyö

Case-esimerkki: Taideresidenssi nuorisopsykiatrian osastolla yhdessä osaston potilaiden ja henkilökunnan kanssa.
Britannialainen kuvataiteilija Dawn Prescott sekä suomalainen pelitaiteilija ja soveltavan elektroniikan osaaja Tuukka Pasanen tekevät sairaalan nuorisopsykiatrian osastolla taidetta yhdessä osaston potilaiden ja henkilökunnan kanssa. Residenssin aikana toteutetaan päivittäisiä työpajoja ja tehdään taidetta, jossa yhtenä teemana on valo.Uutinen taiteilijaresidenssis
tä psykiatrisen osaston toimintana

Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä on syyskuun ajan käynnissä ainutlaatuinen taiteilijaresidenssi. Psykiatrisen osaston nuoret sekä henkilökunta tekevät kuva- ja pelitaidetta yhteistyössä ammattilaisten kanssa.

Integratiivinen hoitotyö

Ekholm, V. Huuhaata vai vaikuttavaa tietoa?

Menetelmiä ja kimmokkeita työskentelyyn

Palvelumuotoilun työkalupakki

Yleiset teemaa avaavat lähteet

Sitran ja Taikusydämen tietokortit: Näkökulmia taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista 

Taikusydämen julkaisutietopankki

Lehikoinen Kai: Taiteen prosenttiperiaatetta laajentamalla hyvinvointia sote-palveluihin

Lehikoinen, Kai & Vanhanen, Elise (toim.) 2017: Taide ja hyvinvointi. Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen

Suositus taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa – mukaan lukien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Tule luo taide. Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeen (2016–2018) loppuraportti

Creative Health:  The Arts for Health and Wellbeing (July 2017) 190 pages. Lähde useaan teemaan ja yleisesti 

Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmän raportti ja jatkotoimenpide-ehdotukset      

Näkökulmia kulttuurin etiikkaan ja laatuun sosiaali- ja terveyspalveluissa Taide- luonto- ja eläinlähtöiset menetelmät osana sosiaali- ja terveyspalveluja 

Tässä seitsemän terveysvaikutusta, joihin taiteellisen toiminnan on todettu vaikuttavan positiivisesti taide- ja kulttuuritoimintaan voi tarjota mahdollisuuksia, tukea ja resursseja edistää terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisella tavalla jokapäiväisessä elämässä  

Tutkimus kulttuurin ja taiteen hyödyntämisestä eri kohderyhmien hyvinvoinnin edistämisessä Suomessa 

Osallisuus, kulttuuri ja kulttuurihyvinvointi Etelä-Savon maakunnassa

Taide ja kulttuuritoiminta vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen. (Huom, johtaa useisiin lisälähteisiin) 

Arviointikriteerit

Tehtäviä arvioitaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin (asteikko 1-5):

• Ratkaisun uutuusarvo: 1 = ei uutuusarvoa; 5 = yllättävä, innovatiivinen ratkaisu
• Ratkaisun käytännön toimivuus: 1 = ei mahdollista siirtää käytäntöön; 5 = joustavasti siirrettävissä käytäntöön
• Prosessi
  • Tiimin vuorovaikutus (arvostus, kuunteleminen, hyväksyminen, kannustaminen): 1 = tyrmäävää, ei-kunnioittavaa, ei- kannustavaa; 5 = innostavaa, kunnioittavaa, kannustavaa
  • Yhteistoiminnallisuus (yhdessä tekeminen): 1 = ei yhteistä tekemistä, taakka kasautuu joillekin; ei kaikkien osallisuutta 5 = kaikki jäsenet osallisia, kaikkien vastuullinen osallistuminen
• Esitys
  • Luovuus idean esittämisessä: 1=erittäin tavanomainen esitys; 5 = esityksessä jokin uudenlainen toteutustapa
  • Selkeys idean esittämisessä: 1 = ratkaisu ei tule esille; 5 = ratkaisu tulee selkeästi esille

Parasta Etelä-Savoon -merkeissä tapahtuu jo koko maakunnassa: Mikkelin seudulla, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Tähän blogipostaukseen kokosimme kuvatunnelmia Mikkelin ja Savonlinnan syyskuussa pidetyistä ensimmäisistä yhteiskehittämisen pajoista. Molemmissa olimme Luonnon ja yhteisötaiteen äärellä. Käsittelimme esimerkkien kautta ja kokeillen jo itsekin sitä, miten luonto ja taide toimivat elinympäristön, asuinympäristön ja hoitoympäristön kehittämisessä sekä sosiaalisen osallisuuden ja osallistumisen lisääjänä.

Mikkelin aloitus

Savonlinnan startti

Miltä se näytti?

Iltapäivä oli kuuntelun lisäksi myös tekemistä ja kokemista. Molemmissa ryhmissä käynnistettiin myös Elämänpuu- yhteisötaideteos, jota rakennetaan aina vuoden 2020 keväässeen saakka. Otsikon kysymys haastoi kirjoittamaan siitä, millainen olio olisin. Sanoista siirryttiin muotoilemaan oliota. Kaikki, mitä jo tällä ensimmäisellä kerralla on tehty ja mitä tullaan tekemään, on myös omaan työhön inspiroivaa ja toisin tekemiseen innostavaa – tai sellaiseksi tarkoitettua. Jo ensimmäisellä kerralla joukko jaettiin myös monialaisiin ryhmiin, jotka yhdessä kehittäen ideoivat ja toteuttavat taiteen, kulttuurin ja luonnon viemistä sote- ja nuorisoalan arkeen.

Tuulevi Aschan
Parasta Etelä-Savoon-hanke (ESR)
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
tuulevi.aschan@xamk.fi
Twitter: @tuulevia

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. 

Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes 
seuraa somessa #parastaes 

”En mä kyllä osaa kirjoittaa. Olin ihan huono äidinkielessä”
”Ei minusta ole taiteilemaan”

Näitä mietti muutama työpajamme äärelle elokuun Syke2019-työelämätapahtumassa pysähtynyt. Sanojia houkuttelimme mukaan kokeilemaan tasatuntitestauksia: sanoilla leikittelyä ja uudelleen käyttöä blackout poetry- ja #runoselfie-kokeiluissa, luonnonmateriaalien asettelua mandaloiksi, yhteisötaidetta yhdessä maalaten, vessanseinägraffiteja.

Tekeminen ilahdutti tai jopa riemastutti. Joku innostui uudesta puolesta itsessään: siis minä tein runon. Moni tunnisti oman hyvinvoinnin keinoja tai vahvisti jo tuttuja. Ihan vain iloitsi väreistä ja maalaamisesta.  Joku yltyi tekemään kaakelinpalalle tehdystä vessanseinägraffitista lahjan.

Taiteella, kulttuurilla ja luonnolla on voimaa, joka tehoaa myös pienissä palasissa. Niissä, jossa parhaimmillaan kietoutuvat nuo kaikki kolme yhteen. Se voima on oikotie rationaalisten sanojen ohi, suoraan sinne mielen abstrakteihin kerroksiin, jonne joskus on niin vaikea saada yhteyttä. Tätä seuraavaa, yhden työpajakävijän kokemusta jotenkin niin kovasti ihailen.

Alitajunnan toive

Blackout poetry -menetelmällä tehdystä runosta tekijän alitajunnasta nousi toive, jonka runon tekijä allekirjoitti ja aikoi toteuttaa: mennä metsäaukiolle.

”Kevät metsässä,
hautovassa naisellisuudessaan.
Orvokkeja sievästi,
juuri sillä hetkellä.
Elämää, vailla pelkoa!
Pieni toive, mennä metsäaukiolle.”

Blackout poetry-menetelmän osaa kuka vain. Siihen tarvitaan revittyjä sivuja vanhoista kirjoista tai vaikka sanoma- ja aikakauslehdistä sekä tusseja. Osallistuja saa kirjasivun, josta hän yliviivaa tussilla kaikki muut sanat paitsi ne, jotka jäävät jäljelle runoon. Runot voidaan lukea ääneen tai ripustaa näytille.  Mitä vähemmän jäljelle jätetään sanoja, sen kiinnostavampi runosta tulee.

Muista leikki ja leikillisyys

Erityisesti hyvinvointifortunan äärellä muistutimme myös leikkimisen tärkeydestä. Taide tukee leikillisyyttä. Leikin tutkimuksen uranuurtaja yhdysvaltalainen Stuart Brown on puhunut leikkimisen hyödyistä yli 50 vuotta. Brownin tutkimukset kertovat siitä, miten leikki harjoittaa ja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti paitsi kehoon, myös mieleen. Se stimuloi aivoja, voimistaa mielikuvitusta ja vahvistaa taitoa hahmottaa itseä, toisia ihmisiä ja maailmaa ympärillä.  Leikki lisää luovuutta ja synnyttää iloa ja onnea. Se vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyökykyä.

Muista leikkiä iästä riippumatta!

Tuulevi Aschan
Parasta Etelä-Savoon-hanke (ESR)
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
tuulevi.aschan@xamk.fi
Twitter: @tuulevia

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. 

Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes 
seuraa somessa #parastaes 

Leikkiä, laulua, hömppää ja hassuttelua? Ajatteletko sitä, kun kuulet puhetta taide- ja luontolähtöisestä toiminnasta. Vai vaeltavatko ajatuksesi taiteen, kulttuurin ja luonnon hyvinvointivaikutuksiin. Oletko kuullut esimerkkejä terveyttä edistävistä taidekonsteista ja kulttuurikeinoista?

Usein aihepiirin tämän aihepiirin lehti- ja nettijuttuja kuvitetaan vaikkapa sivellintä pitelevällä ja värikkäitä kaaria paperille maalaavalla kädellä. Kuva saattaa johtaa ajatukset päiväkodin taidetuokioon sen sijaan että alkaisit pohtia taustalla olevia syvempiä merkityksiä. Sitä me olemme tehneet Parasta Etelä-Savoon –hanketta valmistellessamme.

Se tekee hyvää!

Tiedämme nimittäin lukuisten tieteenalojen tutkimusten perusteella, että taide, kulttuuri ja luonto
edistävät ja hoitavat terveyttä
vaikuttavat hyvällä tavalla mielen hyvinvointiin, subjektiiviseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun
lisäävät sosiaalista osallisuutta ja osallistumista
ovat erottamaton osa inhimillistä elämää ja arkea
Taide toimii myös kriittisenä sosiaalisena käytäntönä ja edistää aktiivista kansalaisuutta. Näiden teemojen tarkempaa tarkastelua löytyy muun muassa Liisa Laitisen teoksesta ”Vaikuttavaa. Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua” Julkaisun voi ladata nimestä aukeavasta linkistä.

Osa ammattitaitoa

Me haluamme siirtää tätä tietoa voi siirtää osaksi arkista ammattityötä. Missiomme on vauhdittaa taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien käyttämistä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa että kasvatus- ja nuorisopalveluissa – lisätä tämän aihepiirin osaamista. Tutkimme osallistujien kanssa käytännössä siitä, miten paljon taiteen, kulttuurin ja luonnon avulla voi hyvinvoinnin eteen tehdä niin yksittäisinä ihmisinä, ammattilaisina kuin erilaisissa yhteisöissä ja tehtävissä. Lisäksi tavoitteena on kerätä tietoa osaamista lisäävien valmennusmallien toteuttamisen edellytyksistä, kehitettävistä mallin osa-alueista ja toimivista käytännöistä. Teemme tätä työtä yhteiskehittämisen pajoissa, jotka ovat jo käynnistyneet, mutta joihin voi vielä hypätä mukaan. Ilmoittaudu mukaan täällä: Mikkeli ja Savonlinna. Löydät linkeistä tarkempaa kuvausta, päivämäärät ja ohjelmasisältöä. Pajat ovat maksuttomia.

Lisäksi räätälöimme sekä Savonlinnassa että Mikkelissä yksikkökohtaisia pajoja. Kysy näistä Mikkelissä Jatta Juholalta tai Tuulevi Aschanilta ja Savonlinnassa Asta Vaittiselta.

Keinoja on

Keinoja on, jos henkilökunta ei vaikka sinne luontoon asiakkaan kanssa pääse. Tähän tarkoitukseen me olemme jo kokeilleet muun muassa aistimatkalaukkua. Yhden yksikön  fysioterapeutti peitteli muistisairaat asukkaat lämpöisen viltin alle, himmensi valoja ja laittoi laukun varustuksen kuuluvalta levyltä soimaan kesäisiä luonnon ääniä. Joku mukana olleista muisti lapsuuden kiipeilykiven ja meni mielessään sinne. Hyvä mieli helpotti oloa ja teki myös loppupäivän hoitotoimet edellisiä päiviä helpommaksi.

Tuulevi Aschan
Parasta Etelä-Savoon-hanke (ESR)
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
tuulevi.aschan@xamk.fi
Twitter: @tuulevia
#parastaes

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. 

Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes 
seuraa somessa #parastaes