Osaaja

– Omatoiminen verkostoituminen ja verkostojen jatkuva ylläpitäminen työttömyydenkin aikana ovat kyllä minun tapauksessani todella tärkeitä tekijöitä tulevaa työllistymistäni ajatellen, totesi uusia työmahdollisuuksia julkiselta sektorilta kartoitteleva opinto-ohjaaja aurinkoisilla Puistotreffeillä torstaina Mikkelin vanhalla kasarmialueella.

Verkostoitumisen ohella omatoimista aktivoitumista painotti myös toinen haastateltu osallistuja. – Uskon vahvasti, että tuoreesta korkeakoulututkinnosta oli minun kohdallani ratkaisevasti apua siihen, että pääsin kesätyöhön UPM:lle, kertoi puolestaan äskettäin tapahtuneesta työllistymisestään iloinen Pirjo Strandén. Hän työskentelee nyt toista viikkoa UPM:n tehdaskonttorilla uudessa työpaikassaan.

Tuore tutkinto siivitti työpaikkaan

Pirjo Strandén ei pari vuotta sitten työttömäksi jäätyään tyytynyt lepäilemään laakereillaan, vaan hakeutui vauhdilla jatko-opiskelemaan tradenomin YAMK-tutkintoa. Sen suorittaminen avitti hänen mukaansa edelleen UPM:lle, uuteen työyhteisöön. – Pääsen nyt näyttämään osaamiseni koko repertuaarin.

– Tehtäviin tehdaskonttorilla kuuluu paljon kansainvälisen pörssiyrityksen raportointia ja erityisesti palkkahallinnon työtehtäviä, Pirjo kertoi. Ne täydentävät mukavasti aiempaa pitkää työkokemusta kaupan alan laskutus- ja muista toimistotehtävistä. – Tämä pesti on hyvä ponnahduslauta tulevaisuuteen.

Hän kertoi myös, että samalla kun kesätyöpaikka vahvistui, ilmaantui muitakin työtarjouksia. Tilanne jatkossa kesätyöpestin päätyttyä näyttääkin hänen kohdallaan nyt kiinnostavan valoisalta.

Verkostoista voimaa ja hyödyllisiä kontakteja

Julkisen puolen työtilaisuuksia hakeva ja Puistotreffeille osallistunut opinto-ohjaaja kertoi puolestaan kuuluvansa oman alansa, ohjausväen, yhdistykseen, jossa on jäseninä sekä työelämässä toimivia että alalta työttömäksi jääneitä ammattilaisia. – Kuulen yhdistyksessä, mitä oman alani työpaikkoja on tarjolla ja vastaavasti työpaikkojen suuntaan viedään tietoa vapaana olevista alan osaajista, hän toteaa.

Pitkän työuran julkisella puolella tehnyt ja tehtävistä jokin aika sitten työttömäksi jäänyt työnhakija piti myös puistotreffien tyyppisiä vapaamuotoisia, matalan kynnyksen aktivointitapahtumia tärkeinä.
– Jo pelkästään osallistumisesta saa lisää energiaa. Tapaan samassa työnhakutilanteessa olevia ja ehkäpä joku saa hyvän kontaktin osaajaa etsivään yritykseen tai organisaatioon.

Uusia haasteita hakevien asiantuntijoiden ja eri alojen yritysten edustajien kohtaamista Mikkelin vanhan kasarmialueen Tykkipuistossa toimivan museokahvilan miljöössä vauhdittivat kitaraduo Sir Covernator sekä juontajana toiminut yrittäjä Viki Vänttinen. Hän kertoi osaajaesittelyjen ohessa omasta monipuolisesta työhistoriastaan. Puistotreffit – Verkostoidu ketterästi! -tapahtuman ideoinnista ja järjestelyistä vastasivat Xamk Pienyrityskeskuksen hallinnoima Osaaja-hanke, Etelä-Savon ELY-keskuksen Minä Pystyn -hanke sekä Mikkelin Osaan ja Pystyn -valmennusryhmä.

Teksti: Marja Wickström

-Työhyvinvointi on yrityksen pääomaa. Silloin, kun ihminen voi hyvin, hän tuottaa innovaatioita, sanoo filosofian tohtori, työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Manka.

-Hyvinvointi ja viihtyminen työssä lisäävät työn tehokkuutta ja tuovat säästöjä. Hyvällä mielellä keksimme myös ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin.

-Ja työhyvinvoinnin luominen on yksinkertaista. Jokainen sen osaa. Hyviä muutoksia on aina mahdollisuus saada aikaiseksi. Me voimme antaa voimia toisillemme, kun pidämme silmämme auki ja olemme spontaaneja.

Eli kun jaamme hyvää, niin se lähtee helposti kiertämään.

-Positiivinen juoruilu selän takana on hyväksi. Se kyllä kantautuu myös juoruttavalle ja onhan se tosi hienoa kohteelle, kun sen lopulta kuulee, sanoo Manka.

Tällainen juoruilu ei tietysti sulje pois sitä, että hyvää palautetta voi antaa myös ihan suoraan ja julkisesti.

Manka luennoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin Pienyrityskeskuksen kaikille avoimella luennolla 25.1. Luento oli osa Osaaja- ja Tyhy-hankkeita. Niiden tarkoitus on nostaa ikääntyvien piilo-osaamista työmarkkinoille ja kehittää työnhakuvalmiuksia sekä parantaa eteläsavolaisten mikroyritysten elinvoimaisuutta muun muassa siten, että tuottavassa yrityksessä on usein hyvinvoiva yrittäjä.

Työhyvinvointi on monimuotoista

Työhyvinvointi saatetaan käsittää muutamaksi jumppaliikkeeksi kiireisen päivän lomassa. Mutta se on kaikkea mahdollista, miten töissä viihdytään paremmin.
Marja-Liisa Manka sanoo, että tärkeää on tietysti se, että jokaisen työllä on merkitys ja tavoite.

-Kun työntekijästä huolehditaan, hän haluaa tulla työpaikalle.
Varovainen arvaus siis on, että esimerkiksi niin sanotut turhat sairauspoissaolot vähenevät. Tämä ei tarkoita sitä, että työntekijä muutoin lintsaisi. Sen sijaan hänen tuntemuksensa voi toisinaan olla, että hän on sairas. Ja syy on se, että hän kokee olonsa töissä niin ahdistavaksi.

Mankalla on yrityksille ja niiden työntekijöille neuvo.
-Voisi tehdä työhyvinvointisopimuksen, kuten tehdään työsopimuskin.

Manka sanoo, että eräässä yrityksessä valittiin työhyvinvoinnin lisäämiseksi joka kuukausi yksi asia kuukauden teemaksi. Sen sisältämiä asioita pyrittiin parantamaan.
-Teemoina voi olla esimerkiksi kiireen taltuttaminen ja se, mistä voimme olla työpaikalla kiitollisia. On hyvä kyseenalaistaa asioita.

-Kaikkea ei tarvitse muuttaa, vaan katsoa, mitä vanhoista menettelytavoista kannattaa säilyttää.

Tulokset olivat esimerkkiyrityksessä erityisen rohkaisevia.
-Missään en ole nähnyt työhyvinvoinnin parantuvan niin paljon kuin siellä.

Työtä voi tehdä siis uusin ajatuksin ja silmin.
-Pitää tunnistaa, että omassa ajattelutavassa voi olla muutettavaa.

Tylsässäkin työssä voi viihtyä

Työhyvinvointia lisää yhteisöllisyys. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että luotetaan siihen, että työkaveri tekee hommansa, eikä toisen tarvitse jännittää sitä, joutuuko paikkaamaan toista huolimattomuuden takia. Tämä on sukua sille, että itse ei tarvitse tehdä kaikkea, vaan kun luottaa, että tiimin jokainen jäsen hoitaa hommansa, niin itse voi keskittyä omaan osuuteensa ja lopputulos on todennäköisesti hyvä.

-Tylsääkin työtä kestää, kun on kiva työpaikka, sanoo Marja-Liisa Manka.
Manka sanoo, että työpaikoilla ei tarvitse sietää ilmapiirin pilaajaa. Sellaiseen pitää puuttua.
-Mutta pitää tiedostaa, ettei kriitikko ole välttämättä sellainen, vaan hänellä voi olla tärkeää sanottavaa.

Manka sanookin, että työpaikoilla kannattaa tehdä kysely, jolla selvitetään, miten työhyvinvointia ja -ilmapiiriä voisi rakentaa ja kehittää.
-Kysymysten pitää olla sellaisia, että niissä pakotetaan vastaamaan. Ei pelkkää arviointia.

Manka oli myös liki burnout

Jos ajattelee, ettei itse kuulu siihen ryhmään, että työyhteisössä tai omissa tavoissa olisi jotain korjattavaa, kannattaa kuunnella asiantuntijaa, Marja-Liisa Mankaa.

-Minäkin olen ollut stressaantunut. Lääkäri sanoi kerran, että olen aivan burnoutin partaalla. Sanoin, ettei se ole mahdollista, sillä minähän olen työhyvinvoinnin professori.

Teksti: Kari Kauppinen