Ohjaus tulevaisuuden työhön

Ensimmäinen Valtakunnallinen uraohjauspäivä 24.3.2021

Hanke järjesti ensimmäisen Valtakunnallisen uraohjauspäivän. maaliskuussa 2021 verkkotapahtumana, joka kokosi yli 400 kuulijaa. Tapahtuman esityksinä kuultiin mm.

• Uraohjausosaaminen tulevaisuudessa, Leena Penttinen, Jyväskylän yliopisto, Uraohjaajat ja -valmentajat ry.
• Uraohjaus opetus- ja ohjaushenkilöstön työssä korkeakoulussa. OTT-hankkeessa toteutetun kyselyn tuloksia, Päivi-Katriina Juutilainen & Mia Lahtela, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
• Tekoäly ohjauksessa – tekoälyavusteisen uraohjauksen skenaariot korkeakoulutuksessa, Stina Westman, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
• Tulevaisuuden taidot ja identiteetti, Perttu Pölönen
• Juvenia Akatemia oppimis- ja uraohjausympäristönä, Katja Komonen ja Sari Miettinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
• Digitaalinen pikamentorointi opiskelija-yritysverkostoissa, Leena Toivanen ja Hanna Lahnalampi, Centria-ammattikorkeakoulu
• Tulevaisuuden ohjauspalvelut ja tekoäly – skenaarioita ohjaajalle, Stina Westman ja Milja Manninen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
• Tulevaisuuden osaajaksi YAMK-polulla, Anne Rouhelo, Jani Pihlajamaa, Liisa Kosonen-Karesto ja Elina Vuorio, Turun ammattikorkeakoulu
• Uutta uraohjausta kehittämässä – uraohjauskoulutuksen pilotin esittely, Leena Nikander, Hämeen ammattikorkeakoulu, ja Nina Mäkelä, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
• Tilaisuuden päätöstaltiointi: https://youtu.be/qSZOAgV74NQ

Tapahtumassa esiteltiin myös hankkeen pilotoiman uraohjauskoulutuksen kehittämistekoja.

Osana Valtakunnallinen uraohjauspäivä 2021 -tapahtumaa Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen uraohjauskoulutuksen osallistujat esittelivät kesittämistekojaan:

• Uraohjauksen toteuttamisen malli ja vuosikello tekniikan alalla, Hanna Kinnari-Korpela ja Heikki Yli-Rämi, Tampereen ammattikorkeakoulu
• Haaga-Helian ohjauksen toimintamallin rakentaminen, Elina Iloranta, Katariina Kainu, Mari Austin, Kristiina Laine ja Taina Pallonen, Haaga-Helia
• Oman urasuunnittelun startti -opinnot, Ismo Turve ja Salla Niittymäki, Hämeen ammattikorkeakoulu
• Moodle-materiaalipankki ohjaajille, Riitta Rytkönen, Tiina Sainio ja Leena Koivisto, Hämeen ammattikorkeakoulu
• HOPS-keskusteluun ohjeet opiskelijavastaaville, Elina Jouppila ja Katariina Silvola, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
• Materiaalia uraohjauksen tueksi, Kirsi Kämäräinen ja Elina Ylönen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
• Digistartti amk-opettajan uraohjaustaitojen tukena – uraohjauksen kehittäminen työpajan avulla, Henna Vuoriranta, Kati Kulju, Janina Luoto, Pia Oförsagd ja Sari Kallio, Turun ammattikorkeakoulu
• Jatkuvan oppiminen opiskelijan ohjauksen mallintaminen, Mari Hämäläinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
• Centria Jobi -palvelun pilotointi uraohjauksen välineenä, Pia Hagqvist, Ville Lehtinen, Samuli Moilanen, Hanna Lahnalampi & Leena Toivanen, Centria-ammattikorkeakoulu
• Uraohjauksen näkyväksi tekeminen ja mallintaminen TAMKin sote-alan tutkinto-ohjelmissa – pilottina sairaanhoitajakoulutus, Terhi  Pekkinen, Nelli Pahkamäki ja Elina Järvenpää, Tampereen ammattikorkeakoulu

Valtakunnallinen uraohjauspäivä vuosittaiseksi uraohjausasiantuntijoiden foorumiksi

Tapahtuma saa jatkoa ja Itä-Suomen yliopiston Ohjauksen koulutus järjestää seuraavan Valtakunnallisen uraohjauspäivän 31.3.2022.

Videolla Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen projektipäällikkö Milja Manninen luovuttaa ja Itä-Suomen yliopiston professori Sanna Vehviläinen vastaanottaa Valtakunnallisen uraohjauspäivän järjestäjävastuun 24.3.2021 pidetyssä tapahtumassa.

Valtakunnallisen uraohjauspäivän 2022 kaikille avoin webinaari 31.3.2022:  Eriarvoistuvat urapolut ja ohjausosaaminen – tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua

Ohjaustutkimuksen Kevätkonferenssi 1.4.2022

31.3. Uraohjauspäivän ohjelmaan kuuluvat aamupäivän keynote -alustukset keskusteluineen ja iltapäivä koostuu työpajoista ja työryhmistä, joiden työskentelyaika on 1,5 h ja ne toteutetaan rinnakkaisryhminä kahdessa peräkkäisessä jaksossa. Iltapäivän aikana osallistuja ehtii siten kahteen työpajaan ja/tai työryhmään.

• Pyydämme ehdotuksia: 1) työpajoihin, joissa työskennellään yhdessä tekemällä oppien (sopii esimerkiksi ohjausmenetelmien tai -suuntausten esittelyyn, kokeiluihin tai aivoriihiin uusien ideoiden ympärillä) ja/tai 2) työryhmiin, joissa voi käsitellä käsitteellisiä, teoreettisia tai kehittämiseen liittyviä kysymyksiä alustaen, kommentoiden ja keskustellen, 28.2.2022 mennessä.

1.4. Ohjausalan tutkimuksen verkoston Kevätkonferenssissa esitellään tutkimustyötä ja teoreettisia avauksia konferenssipaperien tapaan. Kevätkonferenssin ohjelma koostetaan esitelmistä, joille pyritään varaamaan esittelyaikaa 30 minuuttia keskusteluineen.

• Konferenssi on avoin kaikelle ohjaukseen liittyvälle tutkimukselle, mutta toiveena on erityisesti uraohjausta eri näkökulmista luotaavat puheenvuorot. Abstrakteja pyydetään 28.2. mennessä  

KUULUTUS: Valtakunnallisen uraohjauspäivän 2023 järjestäjätahosta 

Valtakunnallinen uraohjauspäivä järjestetään jo toisen kerran. Siitä onkin rakentumassa vuosittainen foorumi kaikille uraohjauksen toimijoille. Ensimmäinen Valtakunnallinen uraohjauspäivä järjestettiin keväällä 2022 Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen toimesta ja päivän kapulanvaihdossa pääjärjestämisvastuun kevään 2022 tapahtumasta otti vastaan Itä-Suomen Ohjauksen koulutus. Uraohjauspäivän suunnittelussa ja toteutuksessa on edelleen mukana myös Uraohjaajat ja -valmentajat ry.

Avaamme nyt kuulutuksen vuoden 2023 Valtakunnallisen uraohjauspäivän järjestäjätahosta, ja pyydämme Teitä ilmoittautumaan ja lähettämään mahdollisia lisäkysymyksiä meille järjestäjille osoitteeseen: uraohjauspaiva2022@uef.fi.

Klikkaa sivustolle, josta löydät lisätietoa ohjelmasta, ilmoittautumisesta ja järjestelyistä: Valtakunnallinen uraohjauspäivä 2022

Webinaarit järjestää Itä-Suomen yliopiston Ohjauksen koulutus, yhteistyössä mukana Uraohjaajat ja valmentajat ry. ja  Suomen Kasvatustieteellisen seuran SIG (Special Interest Group) -ryhmä

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen (2019 – 2021) julkaisut ja avoin verkkomateriaali palvelevat ura- ja opinto-ohjauksen ammattilaisten ja muiden asiasta kiinnostuneiden resurssina.

Hankkeen tuloksina syntyi neljä artikkelikokoelmaa, joissa kuvataan korkeakoulun opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnattua uraohjauskoulutusta sekä erilaisille korkeakouluopiskelijakohderyhmille suunnattuja koulutuskokeiluja, joissa luotiin uraohjauksellisia ympäristöjä. Kaikkiin julkaisuihin ja muuhunkin hankkeen tuottamaan materiaalin pääset tutustumaan Ohjaus tulevaisuuden työhön -sivuilla sekä suoraan julkaisuissa.
 
Hyvä, parempi, paras tulevaisuuden uraohjaus. Lähtökohdat ja uraohjauskoulutus (toim. Isosuo & Karttunen 2021)

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-323-5

Hyvä, parempi, paras tulevaisuuden uraohjaus. Lähtökohdat ja uraohjauskoulutus -kokoelmajulkaisu syntyi korkeakoulujen yhteistyönä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa. Julkaisu taustoittaa tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen käsitettä, kokoaa aihepiiriä käsittelevää tutkimusta ja hanketyötä sekä kuvaa, miten rakennettiin ja toteutettiin uraohjauskoulutus ammattikorkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilöstölle.

Hyvä, parempi, paras tulevaisuuden uraohjaus. Käytännön kokeilut ja suositukset (toim. Isosuo, Karttunen & Komonen 2021)

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-366-2

Artikkelit esittelevät hankkeen toteuttamia selvitystöitä, uraohjausmallien kehittämisen ja pilotoinnin kuvauksia ja mallinnuksia sekä korkeakoulujen tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen hyviä käytänteitä, joita kehitettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Haaga-Heliassa, Tampereen ammattikorkeakoulussa, Hämeen ammattikorkeakoulussa, Turun ammattikorkeakoulussa ja Centria-ammattikorkeakoulussa.

Selvitys opetus- ja ohjaushenkilöstön orientaatiosta tulevaisuussuuntautuneeseen uraohjaukseen (Lahtela, Juutilainen, Aura, Rantanen, Mäkelä, Nikander & Hannula, toim. Karttunen 2021)

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-377-8

Selvityksessä tarkastellaan, miten ammattikorkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilöstö on orientoitunut tulevaisuuden työhön ja tulevaisuussuuntautuneeseen uraohjaukseen sekä kokee ja arvioi tulevaisuussuuntautuneeseen uraohjaukseen liittyviä osaamistarpeitaan. Julkaisu on selvitysraportti, joka täydentää hankkeen aiempien kokoomajulkaisujen sarjaa.

Juvenia Akatemia oppimis- ja uraohjausympäristönä (toim. Karttunen, Komonen, Manninen & Miettinen 2021)

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-353-2

Juvenia Akatemia oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun pilotointikohde Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa. Pilotissa kehitettiin ja mallinnettiin tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen sovelluksia ammattikorkeakoulussa. Juvenia Akatemiaan Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijat voivat hakeutua opiskelemaan opetussuunnitelmansa mukaisia opintoja. Juvenia Akatemiassa opinnot niveltyvät oman alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) ja opiskelija työskentelee asiantuntijatiimin jäsenenä TKI-hankkeessa. Juvenia Akatemia mahdollistaa verkostoitumisen ja työelämävalmiuksien monipuolisen harjoittelun jo opintojen aikana.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen ensi kertaa keväällä 2021 järjestämä valtakunnallinen uraohjauspäivä saa odotetusti jatkoa, kun Itä-Suomen yliopisto järjestää Valtakunnallinen uraohjauspäivä 2022 -tapahtuman maaliskuussa 2022.

Kirjoittaja:

Miia Karttunen, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan yhdeksästoista kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen (OTT) viimeinen vuosineljännes starttaa odottavissa tunnelmissa. Kaksivuotinen hanke on pikamatka jo itsessään, mutta edessä häämöttävä maali rohkaisee vieläkin reippaampaan menoon.

Peruskuntoa rakentamassa

Toimin tämän hankkeen viestinnän koutsina, kellokallena ja kirittäjänä. OTT onkin ollut tunnollinen valmennettava. Peruskuntoa on rakennettu kokoamalla aiempien uraohjaushankkeiden ja alan tutkimuksen pohjalta viitekehys, ja siihen nojaten on treenattu säännöllisesti: HAMKissa on hiottu uramuotoilua, TAMKissa insinööriopintojen uraohjausta ja Centriassa pikamentorointia. Xamkissa on luotu uudenlainen oppimis- ja uraohjausympäristö koulutuksen ja TKI:n rajapinnalle ja Turun ammattikorkeakoulussa kehitetty sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurialan amk- ja yamk-opiskelijoiden uraohjausta. Haaga-Heliassa on uudistunut koko ohjausmalli. Pilotoinnnit ovat mahdollistaneet päämäärätietoisen kokeilun ja myös rauhan tarkastella pilotoinnin onnistumista ja tarvittaessa tehdä korjausliikkeitä.

Reipasta kyytiä

Hankkeen juoksu on ollut lennokasta! OTT järjesti uraohjauskoulutuksen, joka tavoitti marraskuun 2020 ja huhtikuun 2021 välisenä aikana kuuden ammattikorkeakoulun opetus- ja uraohjaushenkilöstöä. Keväällä 2020 OTT järjesti Älyäxä? Uraohjauksen kehittämispäivä -yleisötapahtuman ja keväällä 2021 ensimmäisen valtakunnallisen uraohjauspäivän. Näihin tapahtumiin osallistui yhteensä yli 500 uraohjauksesta kiinnostunutta. Tapahtumiin osallistuneiden lisäksi on ollut ilahduttavaa huomata, että hankkeen somekanavissa Twitterissä ja Facebookissa tämänvuotinen tapahtuma tavoitti yli kymmentuhatpäisen joukon.

Valtakunnalliset tapahtumat ovat tärkeitä foorumeita uraohjauksen ammattilaisille mutta myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille. Uraohjauspäivän suosio kertoo teeman ajankohtaisuudesta ja valtakunnallisen foorumin tarpeellisuudesta. Erityisen ilahtunut olen siitä, että OTT vei viestin avausosuuden vahvasti ja luovutti tapahtumajärjestelyjen viestikapulan ensi vuoden valtakunnallisen uraohjauspäivän järjestäjälle Itä-Suomen yliopiston Ohjauksen koulutukselle.

Loppukiri alkaa

Hankkeen viimeinen kvartaali käynnistyy odottavassa tunnelmassa. Joko on loppukirin aika? Vieläkö nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin pitäisi mennä? Koulutus- ja tapahtumajärjestelyjen jälkeen kevät on kulunut kirjoitellen ja hankkeen päätöstapahtumia suunnitellen. Opiskelijoiden uraohjauskokemuksia sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön uraohjausosaamistarpeita käsittelevän selvityksen sekä tekoälyn mahdollisuuksia uraohjauksessa kartoittavan skenaariotyön tuloksista on tulossa julkaisut. Piloteista ja niiden perusteella luoduista uraohjausmallinnuksista kootaan myös parhaillaan artikkelikokoelmaa ja muita julkaisuja. Hankkeen tuloksia esitellään eri verkoistoissa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun pilotoimaa uraohjausmallia esitellään kaikille avoimessa OPETUS meets TKI -verkkotapahtumassa ke 25.8. 14-16. Malttaako tässä kesälomien yli odottaakaan?

Kun hanke päättyy elokuussa, toivon, että hankkeen julkaisut ja muun muotoiset tulokset ovat kootusti ja helposti kaikkien kiinnostuneiden saatavilla hankkeen verkkosivulla, että hankkeen tulokset rikastuttavat uraohjausta tekevien osaamista ja että hankkeen alkuun saattama tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen kehittäminen jatkuu korkeakouluorganisaatioissa.

Hanketyössä matka on monesti yhtä tärkeä kuin tulokset. Tämä on ollut hyvä matka, myös hankkeen työntekijälle. En ole uraohjausammattilainen, mutta hankeviestinnän koutsina väitän oppineeni paljon substanssistakin samalla, kun olen suunnitellut ja toteuttanut viestintää yhteistyössä muiden hanketoimijoiden kanssa. Hankkeen viestinnän kirittäjälle hyvin sujuneen hankejuoksun loppusuora on mieluinen paikka. Hyvin vedetty! Nyt liput liehumaan ja some soimaan!

Kirjoittaja:

Miia Karttunen, yliopettaja (hankeviestinnän TKI-asiantuntija), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan kahdeksastoista kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hanke (OTT) on mahdollistanut yhteisen kehittämistyön ja kehittämiskokemusten jakamisen kuuden ammattikorkeakoulun verkostossa. Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) hanketoimijat Outi, Heikki ja Tuula toimivat hankeverkostossa monella tavalla, mutta keskenään hyvin erilaisissa rooleissa. Alla kerromme tamkilaisista OTT-toimijoista tarkemmin. 

Outi Rantanen työskentelee lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulun opettajakorkeakoulussa ammatillisessa opinto-ohjaajakoulutuksessa. Opetustyön lisäksi Outi toimii useissa korkeakoulutusta ja ohjausta kehittävissä hankkeissa.

OTT-hankkeessa Outi toimii TAMKin projektipäällikkönä ja koordinoi yhdessä HAMKin toimijoiden kanssa hankkeen kehittämisteemaa, jossa pureudutaan ohjauksen mallien ja rakenteiden kehittämiseen korkeakouluissa. Outi osallistuu myös Haaga-Helian koordinoimaan kehittämisteemaan, jossa keskitytään opetushenkilöstön ohjausosaamiseen kehittämiseen. Tässä teemassa on selvitetty opetus- ja ohjaushenkilöstön ohjausosaamista ja tuotettu uraohjauksen koulutuspilotti. Lisäksi Outi on tiiviisti mukana TAMKissa tehtävässä tekniikan alan uraohjauksen pilotoinnissa.

Hankkeen monista tärkeistä kehittämisaiheista Outi nostaa esiin opiskelijoiden ohjaustarpeista lähtevän kehittämistyön tärkeyden. Uraohjauksella täydennetty opiskelijan ohjauksen malli todettiin syksyllä 2020 TAMKin teollisuusteknologian osaamisyksikössä merkitykselliseksi, ja mallia päätettiin pilotoida laajemmin vuoden 2021 aikana. Pilotointi toteutetaan TAMKin resursoimana kolmessa tutkinto-ohjelmassa: konetekniikassa, sähkö- ja automaatiotekniikassa sekä tietotekniikassa.

Outi toteaakin, että on ollut hienoa huomata, kuinka malli on lähtenyt rakentumaan ja kuinka positiivisen vastaanoton se on saanut niin opiskelijoiden kuin työelämän edustajienkin suunnalta. Outi korostaa, että molemmat ryhmät ovat osallistuneet aktiivisesti mallin kehittämistyöhön ja halunneet tuoda siihen oman panoksensa, ja näin on syntynyt myös aitoa vuoropuhelua toimijoiden välillä.

TAMKissa ollaan ottamassa suuria askeleita uraohjauksen kehittämisessä, ja siinä työssä OTT-hankkeessa tehty työ on oleellisen tärkeää. Emme ole tässä aivan pienien asioiden äärellä, määrittelee Outi hankkeessa ja erityisesti TAMKin pilotissa tehtyä kehittämistyötä.

Uraohjauksen suunnanottoja tekniikan alalla TAMK OTT-tiimissä toteuttavat Heikki, Tuula ja Outi. Kuvitus: Tiia Mäkelä.

Heikki Yli-Rämi toimii lehtorina, opinto-ohjaajana ja uraohjaajana sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmassa TAMKin Teollisuusteknologia-yksikössä. Lisäksi Heikki on opo myös TAMKin talotekniikka- ja Software Engineering -tutkinto-ohjelmissa. Heikki toimii keskeisenä kehittäjänä OTT-hankkeen TAMKin pilotissa, jonka tavoitteena on liittää uraohjaus kiinteäksi osaksi opiskelijan ohjauskokonaisuutta tekniikan alan koulutuksessa.

Heikki kertoo, että opiskelijat itse kokevat tarvetta urasuunnittelunsa ohjaukselle kaikissa opintojen vaiheissa. Kehittämistyössä Heikin mukaan on havaittu ura-ajattelun aktivoinnin lisäävän opiskelijan alaan ja opintoihin kiinnittymistä, erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Myös opintojen edetessä on tärkeää auttaa opiskelijaa löytämään opiskelemansa alan sisältä itselleen merkityksellisimmät suunnat ja vaihtoehdot, kuvailee Heikki ura-ajattelun ja uraohjauksen tarkoitusta.

Tuula Isosuo toimii asiantuntijatehtävissä TAMKin TKI-palveluissa. Työssään hän keskittyy erityisesti pedagogisen kehittämisen aihepiirin hankkeisiin. Rahoituksen hakuvaiheen tehtävät ovat suuri osa työnkuvaa, mutta muutamissa hankkeissa Tuula on mukana myös toteutusvaiheessa. Useimmiten Tuulan työ hankkeissa painottuu viestintä- ja julkaisutehtäviin – näin myös OTT-hankkeessa.

Tuula on osallistunut myös TAMKin tekniikan alan uraohjauspilotin kehittämistyöhön tuomalla prosessiin palvelumuotoiluun perustuvaa ajattelua ja toimintatapaa. Tuula toteaakin, että on ollut kiinnostavaa seurata prosessin etenemistä ensimmäistä opiskelijatyöpajoista kevään 2021 pajoihin, joissa keskustelua sekä työnantajien että opiskelijoiden kesken käydään samaan aikaan syvällisesti ja intensiivisesti, mutta myös hyvin lähellä konkretiaa.

Kirjoittajat:

Tuula Isosuo, erikoissuunnittelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Outi Rantanen, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu

Heikki Yli-Rämi, lehtori ja opinto-ohjaaja, Tampereen ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan seitsemästoista kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Valtakunnallista uraohjauspäivää vietetään 24. maaliskuuta. Nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä verkkotapahtuma kokoaa uraohjauksen ammattilaiset ja siitä kiinnostuneet tulevaisuusteeman äärelle. Tapahtumasta rakennetaan vuosittaista valtakunnallista foorumia uraohjauksen toimijoille.

Valtakunnallinen uraohjauspäivä konkretisoi Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen keskeisen tavoitteen: tavoitteena on ollut edistää ohjauskulttuurin vahvistumista Suomen korkeakoulukentällä sekä lisätä ja levittää tietoa tulevaisuusorientoituneesta uraohjauksesta, uraohjauksellisesta pedagogiikasta sekä hankkeessa pilotoiduista hyvistä käytänteistä ja selvitystiedosta. Valtakunnallinen uraohjauspäivä 24.3. tarjoaa tämän kaiken mutta vielä enemmänkin.

Tavoitteena tulla uraohjaajien vuosittaiseksi kohtauspaikaksi

Päivä tarjoaa foorumin tulevaisuusorientotuneen uraohjauksen hyvien käytänteiden jakamiseen, verkostoitumiseen ja keskusteluun tässä yhteiskunnallisesti tärkeässä ja ajankohtaisessa teemassa. Jo suunnitteluvaiheessa tapahtuman konsepti on rakennettu niin, että se aloittaisi vuosittaisen perinteen ja olisi vuoroin eri tahojen, esimerkiksi korkeakoulujen tai hankkeiden järjestämä. Tänä vuonna tapahtumaa järjestää Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen kanssa yhteistyössä Uraohjaajat ja -valmentajat ry.

Tarjolla tasokas ja monipuolinen ohjelma

Tilaisuudessa kuullaan Uraohjaajat ja valmentajat ry:n puheenjohtajaa Leena Penttistä tulevaisuuden uraohjaustaidoista. Yliopettaja Päivi-Katriina Juutilainen ja lehtori Mia Lahtela Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta esittelevät uraohjausta opetus- ja ohjaushenkilöstön työssä kartoittaneen kyselyn tuloksia, ja tekoälyn mahdollisuuksista ohjaustyön resurssina alustaa tutkimuspäällikkö Stina Westman Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Pääpuhujana on futuristi Perttu Pölönen, joka pohtii esityksessään, mitä perinteisille ammatti-identiteeteille tulevaisuudessa tapahtuu ja millaisia ovat tulevaisuudessa tarvittavat taidot.

Uraohjauspäivän iltapäivän ohjelma koostuu virtuaalisista työpajoista. Työpajoissa esitellään tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen kehittämistä ja sen konkreettisia sovelluksia eri ammattikorkeakouluissa. Työpajojen tarkentunut ohjelma julkaistaan maaliskuun alussa tapahtumasivulla.

Runsaasti kiinnostusta ja jatkuvuutta tuleville vuosille

Valtakunnallisen uraohjauspäivän jatkuvuutta on varmistettu, ja tilaisuuden päätteeksi julkistetaan, mikä taho järjestää Valtakunnallinen uraohjauspäivä 2022 -tapahtuman.

Tämänvuotinen tapahtuma on saanut ihmiset liikkeelle, ja ilmoittautumisia on tullut jo tähän mennessä hyvä määrä. Mukaan mahtuu toki edelleen.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen toimijat toivottavat tapahtumaan tervetulleiksi kaikki uraohjauksesta kiinnostuneet. Ilmoittauduthan sinäkin mukaan kuuntelemaan uraohjauksen huippuja ja verkostoitumaan? Ilmoittautuminen on avoinna 21.3. saakka tapahtumasivulla.

Kirjoittaja:

Miia Karttunen, yliopettaja, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan kuudestoista kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen (OTT) kuusi ammattikorkeakoulua tekevät tulevaisuuden uraohjauksen kehittämistyötä keskittyen omaan erityisalaansa. Centria-ammattikorkeakoulussa kehitetään ja pilotoidaan digitaalisen pikamentoroinnin työkaluja ja prosesseja – erinomaisin tuloksin.

Digitaalisessa pikamentoroinnissa yrityksistä tulevien mentoreiden ja aktoreiden tiivis yhteistyö on tärkeää. OTT-hankkeen pilotissa tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat pääsevät aitiopaikalta seuraamaan oman alansa osaamisvaatimuksia ja näin kehittämään osaamistaan alan tarpeisiin sekä vahvistamaan osaamisidentiteettiään. Pilotti toteutetaan Mesensei-alustalla, joka mahdollistaa mentorointisuhteiden luomisen nopeasti ja luotettavasti oman työn ja opiskelun ohessa. Alustalla mentorit ja opiskelijat voivat keskustella muun muassa eri teemoista tai alan kehityssuunnista kätevästi sovelluksen kautta silloin, kun heille parhaiten sopii.

– Tällä hetkellä työllistymismahdollisuudet it-alalla ovat yleisesti ottaen hyvät. Alan yritykset kasvavat nopeasti ja niin sanottuja “hyviä tyyppejä” tarvitaan alalle nopeasti. Koulutus antaa hyvän pohjan alalle, mutta on tärkeää oppia ratkaisemaan käytännön haasteita, pohtimaan eri ratkaisuvaihtoehtoja sekä tutustumaan eri toimialoihin. Nämä taidot kehittyvät tiiviissä vuorovaikutuksessa alan työelämäedustajien kanssa aitojen haasteiden parissa, sanoo Centrian tieto- ja viestintätekniikan koulutusalapäällikkö Jari Isohanni.

– Pilotti tarjoaa oivan työkalun myös työelämänedustajille rikastuttaa omaa työtään, jakaa kokemuksiaan ja saada työuransa aloittavilta nuorilta uusia näkökulmia alaan. Jatkuvan oppimisen käsite nousee entistä enemmän esille ja työelämässä olevien henkilöiden osaamisen päivittäminen on jopa edellytys kilpailussa pysymisen takaamiseksi. Uuden oppiminen on kaikkien yhteinen asia, jota mentorointi omalta osaltaan tukee, toteaa projektipäällikkö Hanna Lahnalampi.

TKI-asiantuntija Leena Toivanen on työskennellyt e-mentoroinnin parissa ja huomannut, että milleniaalit ovat tottuneita digitaalisten sovellusten käyttäjiä ja luovat siellä antoisia verkostoja: – Nuorille luottamussuhteen luominen verkon välityksellä on sujuvaa ja näin etätyöaikana tästä kokeneemmatkin ammattilaiset voivat ottaa oppia. Pikamentorointipilotti tehdään täysin digitaalisesti ja onkin mielenkiintoista nähdä millaisiin tuloksiin päästään verrattuna perinteiseen mentorointiin.

Matkalla huipulle Centrian OTT-tiimin Hanna, Leena ja Jari. Kuvitus: Tiia Mäkelä.

Hanna Lahnalampi toimii kehittämispäällikkönä ja työelämävalmentajana. OTT-hankkeessa hän toimii Centria-ammattikorkeakoulun projektipäällikkönä ja vastaa hankkeen toimenpiteiden toteuttamisesta yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa. Hanna pitää tärkeänä, että opiskelijat pääsevät verkostoitumaan oman alan työelämän edustajiin jo opintojen aikana. Aktiivinen vuoropuhelu ja verkostoituminen tukevat opiskelijan työelämäosaamisen ja geneeristen taitojen kehittymistä sekä osaamisidentiteetin vahvistumista. Centrian OTT-hankkeen piloteissa pureudutaan tulevaisuuden työelämätaitojen kehittämiseen pikamentoroinnin ja opinnollistamiseen liittyvien pilottien kautta.

Jari Isohanni työskentelee tieto- ja viestintätekniikan koulutusalapäällikkönä Centriassa. Tieto- ja viestintätekniikan keskivaiheen opiskelijat osallistuvat pikamentorointipilottiin, joka toteutetaan yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Jari näkee tärkeäksi kuulla alueen elinkeinoelämältä nousevia signaaleja erityisesti uraohjauksen ja osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Näin alueen elinkeinoelämän osaamisvaatimukset voidaan ottaa huomioon entistä paremmin jo opintojen aikana sekä vastata opiskelijoiden tarpeisiin henkilökohtaisista koulutuspoluista. Digitaalinen pikamentorointi tarjoaa mahdollisuuden osaamisen kehittämiselle ja jakamiselle ajasta ja paikasta riippumatta.

Leena Toivanen toimii TKI-asiantuntija digitalisaatiotiimissä Centriassa. OTT-hankkeessa hän on mukana Centrian pikamentorointipilotin kehittämistoiminnassa sekä arvioi sen soveltuvuutta ohjauksen välineeksi. Pikamentoroinnissa Leena kiinnostaa, miten luodaan yritysrajapintaan verkosto jo opintojen aikana. Tämä auttaa opiskelijaa kiinnittymään tulevaan työelämään entistä paremmin. Samaan aikaan mentori pääsee tutustumaan nykyajan nuorten elämään ja työelämäodotuksiin.  Leena on myös mukana hankkeessa toteutettavassa uraohjauskoulutuksessa, jossa Centrian tavoitteena on luoda uraohjauksen työkalupakki opettajatutoreiden ohjauksen tueksi.

Kirjoittajat:

Jari Isohanni, koulutusalapäällikkö, Centria-ammattikorkeakoulu

Hanna Lahnalampi, kehittämispäällikkö ja työelämävalmentaja, Centria-ammattikorkeakoulu

Leena Toivanen, TKI-asiantuntija, Centria-ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan viidestoista kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Marraskuisena maanantaina lähemmäs 80 osallistujaa 20 ammattikorkeakoulusta kokoontui YAMK-opiskelijoiden uraohjausta käsittelevään webinaariin. Osallistujista suurin osa työskentelee joko YAMK-opetuksen tai ohjauksen parissa. Myös kehittämisestä ja laatuasioita vastaavia oli mukana.

Kahden hankkeen yhteinen ponnistus

Webinaari toteutettiin AMKista uralle-uraseurantatiedot käyttöön- ja Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeiden yhteistyönä. AMKista uralle-uraseurantatiedot käyttöön -hanke toteuttaa hankkeen aikana (1.9.2018 – 30.4.2021) kolme valtakunnallista uraseurantakyselyä ja luo valtakunnallisen toimintamallin kyselyn toteutukseen, tulosten raportointiin sekä levittämiseen. Uraseurantatietoa voidaan hyödyntää koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä, ohjaustyössä, opiskelijoiden urasuunnittelussa sekä myös hakumarkkinoinnissa. Tavoitteena ovat myös sekä alumnitoimijoiden verkoston että uraseurantaverkoston rakentaminen. Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa (1.9.2019 – 31.8.2021) kehitetään ja mallinnetaan tulevaisuusorientoitunutta uraohjausta ja ohjauksellista pedagogiikkaa korkeakouluissa. Hankkeen kantavana ajatuksena on ohjausajattelun ja ohjauskulttuurin muutos, joka perustuu tulevaisuuden työelämän skenaarioiden tunnistamiseen, tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen ja uraohjauksellisen pedagogiikan kehittämiseen sekä tekoälyn ja oppimisanalytiikan hyödyntämiseen ohjaustyön kehittämisessä.

Uraohjauksen teoriaa ja uraseurannan tuloksia

Uraohjaukseen liittyen Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen toimijat esittelivät Tomlinsonin (2017, ks. myös Penttinen 2020) työllistymispääomat: identiteettipääoma, inhimillinen pääoma, kulttuurinen pääoma, psykologinen pääoma, sosiaalinen pääoma.

Työllistymispääomat kuvaavat niitä resursseja, joita opiskelijan ja työssä olevan on hyvä pohtia omaa uraansa suunnitellessaan. Identiteettipääoma liittyy käsitykseen itsestä ja omista vahvuuksista. Nykyisen osaamisperustaisen ajattelun mukaisesti puhutaan osaamisidentiteetistä, joka on dynaamisempi käsite ja ottaa huomioon jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen läpi työuran. Inhimillinen pääoma tarkoittaa koulutuksesta saatavaa työmarkkinoilla tarvittavaa pätevyyttä eli tutkintoa, joka usein tarvitaan osoittamaan kelpoisuus ammattiin. Kulttuurinen pääoma viittaa omaan alaan, alan käsitteistöön ja tapaan toimia alalla. Käyttäytymisen koodit opitaan ja niitä vahvistetaan yleensä opintojen, työelämäläheisten oppimistehtävien ja työssä toimimisen myötä. Psykologinen pääoma on muuttuvassa työelämässä yhä tärkeämpää. Työelämän murros, oman paikan löytämisen epävarmuus ja kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin työelämässä vaativat resilienssiä. Sosiaalista pääomaa saavutetaan moninaisissa ryhmissä, työelämän ja organisaatioiden kanssa verkostoitumisessa. Verkostot tarjoavat näkymiä valintoihin ja vaihtoehtoisiin työuran polkuihin.

Uraseurantakyselyn tuloksista nostettiin YAMK-valmistuneiden tuloksia. YAMK-tutkinnon suorittaneista 84 % on vähintään melko tyytyväisiä tutkintoonsa työuran kannalta. Tyytyväisyys vaihtelee jonkin verran koulutusaloittain. Tyytyväisyys on suurempaa kuin AMK-tutkinnon suorittaneilla, mutta työnantajien arvostuksen osalta tilanne on toinen. YAMK-tutkinnon suorittaneet kokevat, että työnantajat arvostavat heidän tutkintoaan vähemmän (72 %) kuin AMK-tutkinnon suorittaneet (83 %). Tutkinnon arvostus työnantajien keskuudessa vaihtelee kuitenkin suuresti koulutusaloittain. Tutkinnon arvostusta voi peilata siihen, mitä tutkinnon suorittaneet ovat kokeneet sen vaikuttaneen työurallaan.

Syksyn 2020 kyselyssä 2015 valmistuneille oli mukana erillisiä työuraa koskevia väittämiä YAMK-tutkinnon suorittaneille. YAMK-opinnoissa työn ja opintojen kytkeminen toisiinsa antaa mielekkyyttä ja lisäarvoa. Tutkinnon suorittaneista 88 % pystyi hyödyntämään työelämässään saamista osaamista hyvin opinnoissaan. Ammatillinen itseluottamus oli lisääntynyt 87 %:lla vastanneista. Ammatillisen osaamisen ja itseluottamuksen kasvu on omiaan edistämään työuraa. 79 %:n asema työmarkkinoilla on parantunut tutkinnon suorittamisen jälkeen (parhaiten tekniikan alalla ja tradenomiksi/YAMK valmistuneilla). Uuden työpaikan tutkinnon suorittamisen aikana tai sen jälkeen oli saanut 65 % vastaajista (parhaiten toteutunut nuoremmilla ikäluokilla). Vastanneista 72 % oli edennyt asiantuntijaurallaan ja 53 % oli edennyt johto- tai esihenkilötehtäviin tai -tehtävissä.

YAMK-tutkinnon suorittaneiden mielestä tärkeimmät viisi osaamista, joita tarvitaan nykyisessä työssä, ovat oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus, itsenäinen työskentely ja ajanhallinta, vuorovaikutus ja neuvottelutaidot, stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin sekä kyky oppia ja omaksua uutta. Parhaiten YAMK-opinnot valmistivat näistä oma-aloitteisuuteen, itsenäiseen työskentelyyn ja ajanhallintaan sekä kykyyn oppia ja omaksua uutta. Sen sijaan YAMK-opinnot tarjosivat huonommin valmiuksia stressinsietokykyyn ja sopeutumiseen uusiin tilanteisiin sekä vuorovaikutus ja neuvottelutaitoihin.

Pienryhmissä pohdittiin YAMK-uraohjauksen nykytilaa ja tulevaisuutta

Pohjustusten jälkeen siirryttiin miettimään uraohjausta pienempiin työryhmiin, joissa ratkottiin kysymystä ”Millaista uraohjausta YAMK-opiskelijat tarvitsevat?” kolmen erilaisen ja eri koulutusaloilla (sote, tekniikka, tradenomi) opiskelevan YAMK-persoonan kautta. Persoonat oli rakennettu hyödyntäen uraseurantakyselyn tuloksia sekä tietoa YAMK-opiskelevien taustoista kuten motivaatiosta hakeutua YAMK-opintoihin. Aluksi tutustuttiin persooniin ja siihen, mikä niissä kiinnitti erityisesti huomiota. Kysymystä tarkasteltiin ensin uraohjaustarpeiden kautta ja sen jälkeen mietittiin, miten tarpeisiin pystytään vastaamaan tällä hetkellä, mitä kehitettävää olisi ja miten tulevaisuus tulisi ottaa huomioon.

Ryhmissä nousi esiin, että uraohjauksen tarve YAMK-opiskelijoiden keskuudessa vaihtelee; toiset eivät tarvitse erityistä ohjausta ja toiset taas hyvinkin paljon. Henkilökohtaiset keskustelut (kehityskeskustelut) samoin kuin ryhmäkeskustelut sekä opintojen alussa, opintojen aikana sekä myös opintojen lopussa ovat tarpeen. Usein henkilöillä on useita erilaisia urasuuntautumisvaihtoehtoja, joista halutaan keskustella. YAMK-uraohjauksessa hyödynnetään usein samoja keinoja kuin perustutkintoa suorittavien keskuudessa eli alumnien vierailuja, mentorointia, vertaistutorointia, henkilökohtaisia tapaamisia, hankkeita, kv-vaihtoa, erilaisia digitaalisia työkaluja, uraopintoja. Yleisesti työelämäläheisyyttä ja työelämäyhteistyötä tulee edelleen lisätä. YAMK-opiskelijoiden kohdalla tulee ohjauksessa huomioida heidän koko elämäntilanteensa. YAMK-opiskelijoiden kannalta verkostoilla ja verkostoitumisella myös toisten opiskelijoiden kanssa on suuri merkitys urasuunnittelun ja tulevaisuuden kannalta. YAMK-opiskelijoilla yksi uraa ohjaava tärkeä asia on opintojen suunnittelu ja erityisesti opinnäytetyön merkitys tulevan uran kannalta. Pienryhmissä nousi esiin myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden uraohjauksen tarve ja sen erityisluonne. Heillä haasteena on usein työelämän huono tuntemus ja kielitaito.

Selkeästi esiin nousi myös, että YAMK-toimijat kokevat tarvitsevansa yhteistä foorumia, jossa voivat keskustella myös valtakunnallisesti tutkintoon liittyvistä asioista ja YAMK-opiskelijoiden erityistarpeista sekä jakaa hyviä käytänteitä ammattikorkeakoulujen kesken.

Tilaisuuden materiaalit ja pienryhmien keskustelua koottiin oheiselle Padlet-alustalle.

Hankkeiden tulevia tapahtumia

AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke on toiminut teematoimittajana UAS Journalin tämän vuoden viimeisessä numerossa 4/2020. Teema ”Työelämätieto käyttöön” liittyy työelämätiedon hyödyntämiseen opetuksessa, koulutuksen suunnittelussa ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Mukaan on saatu myös YAMK-tutkintoon liittyviä artikkeleja. Teemanumero ilmestyi 9.12.2020. Hankkeen loppuseminaarissa 17.3.2021 käsitellään myös YAMK-tutkintoon liittyviä teemoja.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa julkaistaan keväällä 2021 pilottien kehittämistyöstä ja tuloksista sekä uraohjauskoulutuksesta kaksi kokoelmajulkaisua. Lisäksi hanke järjestää 24.3.2021 valtakunnallisen uraohjauspäivän, jonka ohjelma julkaistaan hankkeen sivuilla.

Sama teksti on julkaistu myös AMKista uralle -hankkeen blogissa.

Kirjoittajat:

Taina Kilpinen, projektipäällikkö, Laurea-ammattikorkeakoulu

Leena Nikander, yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu

Anne Rouhelo, lehtori, koulutusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan neljästoista kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Tämän kirjoituksen lähteitä:

Penttinen, L. 2020. Ura- ja työllistymisvalmiuksien tukeminen opintopolulla. Zoomi-hankkeen verkostotapaaminen 12.6.2020.

Tomlinson, M. 2017. Forms of graduate capital and their relationship to graduate employability. Education + Training. Volume 59, Issue 4.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen muotoilun koulutusohjelman uraohjauksen pilotti etenee Hämeen ammattikorkeakoulussa HAMKissa, ja tässä blogissa kerron Urasuunnitelma on projekti -teeman toteutuksesta ja kokemuksista.

Muotoilun uraohjauspilotti jakautuu neljään teemaan, jotka on esitetty kuviossa 1. Teemojen etenemisen on ajateltu seuraavan loogisesti toisiaan, mutta opiskelijat ovat voineet valita teemoja myös oman tilanteensa ja tarpeensa mukaisesti.

Urasuunnitelma on projekti -teeman osaamistavoitteena on työelämään verkostoitumisen aloittaminen etsimällä kontakteja, jotka mahdollistavat harjoittelupaikan sopimisen. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa alustavasti kuvata osaamistaan työelämälähtöisesti ja digitaalisesti. Teema kiinnittyy harjoitteluun ja harjoitteluseminaareihin sekä projektiosaamisen moduuliin. 1.12.2020 järjestetyssä tilaisuudessa haluttiin tuoda erityisesti näkyviin tulevaisuuden työelämän skenaarioita. Opiskelijoita oli paikalla 23.

Tutkijayliopettaja Essi Ryymin johdatteli muotoilun koulutuksen opiskelijat tulevaisuuden työelämään mielenkiintoisella alustuksella. Alustuksessa tulivat esiin mm. digitalisaation ja teknologian kasvu, alustatalouden rakentuminen (kuvio 2), tulevaisuuden uudet ammatit sekä alat, joilla tarvitaan työntekijöitä vuonna 2030. Ammateissa tapahtuvat muutokset näkyvät myös siinä, että merkittävä osa tämän hetken nuorista tulee työskentelemään aloilla, joita vielä ei ole.

Alustuksen jälkeen opiskelijat pohtivat viidessä pienryhmässä kuulemaansa, jonka jälkeen kokosin heidän näkemyksiään ja ajatuksiaan tulevaisuuden työstä ja työelämästä. Pienryhmätehtävän aiheena oli Työssä vuonna 2030. Missä ja miten työtä tehdään? Kenen kanssa? Miksi? Seuraavassa on yhteenvedon omaisesti jäsennelty opiskelijoiden pienryhmätöissä esiin tulleita näkökulmia ja myös kysymyksiä aiheeseen:

Työn tekemisen tavat

• • • Onko työnteko yksintekemistä? Miten robotit ovat mukana työnteossa?
    • Ihmiskontaktien puute → tarvitaanko muunlaisia elämyksiä
    • Työajat ja itsensä pomo → voi määrittää itse työajat, työn mieluisuus
    • Etätyö nyt 2020 – Mitä se on 2030?
    • Yhteisöllisyyden luonne, esim. luovilla aloilla on yhteisiä tiloja, osuuskuntatyyppistä toimintaa
    • Monialaisuus työssä, pitäisi osata monipuolisesti erilaisia asioita
    • Yrittäjänä toimiminen ja samanlaiset arvot toimijoilla
    • Meille tuli ahdistunut tunne, huoli, miten käy aidon kohtaamisen
    • Vanhanmallinen työaika vähenee, työ ja vapaa-aika sulautuvat (mm. aikaerojen vuoksi)

Kestävä kehitys

• • • Kestävän kehityksen näkyminen muotoilussa, esim. jalkinemuotoilu ja vaatetus; jos lihan syönti vähenee, tuleeko nahan tilalle jokin muu materiaali
    • Kun etätyön määrä kasvaa, aikaa säästyy työmatkojen jäädessä pois
    • Tulevaisuus kestävämpää, ekologisempaa ja myrkyttömämpää
    • Mitä tapahtuu materiaalin kierrättämiselle? Esim. nyt keramiikka menee roskiin
    • Yritysten liiketilat poistuvat, kun etätyö yleistyy
    • Hybridiautoilu, mistä sähköä saadaan ja yleensä energiamuodot / miten matkustelulle käy?
    • Vastuullisuus alalla

Teknologia

• • • Älylaitteet lisääntyvät
    • Tulevaisuus on sähköinen, virtuaalinen, digitaalinen maailma, ja konkreettinen tekeminen jää taka-alalle
    • Robotiikka yleistyy, 3D-ympäristöt yleistyvät

Uudenlaiset ratkaisut

• • Taiteen löytyminen netistä uudella tavalla
  • Yleisellä tavalla hybridimalli laajenee, tulee tavaksi

Lisäksi kuulimme Maijan hypoteettisen tarinan “Päivä vuonna 2030”, jossa digitaalisuus ja teknologia tulivat esiin päivän eri toiminnoissa niin vapaa-ajalla kuin työssä.

Yhteenveto

Muotoilun opiskelijoiden näkökulmat kiinnittyivät eniten työn tekemisen tapojen muutokseen ja pohdintaan, millaista työ muotoilun alalla on tulevaisuudessa. Aiempien selvitysten mukaan diginatiivit odottavat, että työ on heille merkityksellistä ja he valikoivat työnantajiaan omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Ryhmäkeskusteluissa tuli esiin samansuuntaisia ajatuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen väheneminen näytti askarruttavan lähes kaikkia ryhmiä, ja se nähtiinkin tärkeänä osana tulevaisuuden työtä. Kestävän kehityksen ja oman alan rooli kestävän kehityksen edistämisessä tulivat näkyvästi esiin, mikä tukee selvityksiä nuorten globaalista vastuullisuudesta.

Kirjoittaja:

Leena Nikander, yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan kolmastoista kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hanke (OTT) luo toteuttajilleen tilaisuuden kehittää oman korkeakoulun ohjausta. Tässä blogikirjoituksessa tutustumme hankkeen toteuttajiin Haaga-Heliassa, jossa hanketoiminta ja koko korkeakoulun ohjausprosessin uudistaminen kietoutuvat toisiinsa. Haagahelialaiset ovat näkyvästi mukana myös hankkeen muissa toimenpiteissä.

Haaga-Helian hanketiimi on mukana hankkeen kaikissa teemoissa. Kehitämme Haaga-Helian ohjausprosessia ja pilotoimme tietojenkäsittelyn ja liiketalouden koulutuksissa uudistettuja käytäntöjä. Lisäksi Haaga-Helian asiantuntijoita on tukemassa Xamkin ohjauksen mallien ja palvelujärjestelmän prosessien kehittämistä yhteistyössä muiden hankkeen opettajakorkeakoulujen TAMKin ja HAMKin kanssa. Teimme kyselyn opetus- ja ohjaushenkilöstölle ohjausosaamisesta ja hyödynnämme tuloksia hankkeen aikana esimerkiksi uraohjauskoulutuspilotin toteutuksessa.

Haluamme ohjata opiskelijoita heidän urallaan entistä paremmin muun muassa vahvistamalla ohjaajien uraohjaustaitoja hankkeen muiden opettajakorkeakoulujen kanssa yhdessä toteutettavalla uraohjauskoulutuksella. Sen lisäksi Haaga-Heliaan luotava uusi ohjausmalli yhdenmukaistaa nimikkeitä ja prosesseja koko talossa.

Hanketoimijat tapaat useimmiten Pasilan kampuksella, silloin kun he ovat lähitöissä.

Pikavuoro tulevaisuuden työhön lähtee raiteelta 1. Haaga-Helian junaa kuljettaa Päivi-Katriina. Vauhdissa mukana myös Katariina, Nina, Elina ja Pirjo. Kuvitus: Tiia Mäkelä

Päivi-Katriina Juutilainen on ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja. OTT-hankkeessa hän toimii Haaga-Helian projektipäällikkönä ja vastaa kehittämistoiminnasta yhdessä kollegoidensa kanssa. Päivi-Katriina koordinoi HAMKin ja TAMKin asiantuntijoiden kanssa hankkeen pilottina toteutettavaa uraohjauskoulutusta ja on mukana myös Xamkin ohjauksen kehittämistyössä.

Nina Mäkelä toimii lehtorina ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. OTT-hankkeessa hän on mukana Haaga-Helian ohjausmallin kehittämistoiminnassa ja hankkeessa mukana olevien ammattikorkeakoulujen yhteisen uraohjauskoulutuksen toteutuksessa.

Elina Iloranta työskentelee lehtorina liiketalouden koulutuksessa. Elinan vastuualueeseen kuuluu muun muassa opinto-ohjaajaryhmän vetäminen ja osaamisen tunnistamisen toimintamallien kehittäminen. OTT-hankkeen lisäksi Elina toimii asiantuntijana myös muissa TKI-hankkeissa.

Katariina Kainu työskentelee opinto-ohjauksen lehtorina tietojenkäsittelyn koulutuksessa. Katariina on OTT-hankkeen myötä osallistunut laajasti tietojenkäsittelyn koulutuksen ohjausprosessien ja rakenteiden kehittämiseen.

Pirjo Aura on projektissa hallinnollisena tukena projektipäällikölle ja asiantuntijoille. Osallistuu käytännön järjestelyihin, raportointiin, talouden seurantaan ja viestintään.

Kirjoittajat:

Päivi-Katriina Juutilainen, yliopettaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Nina Mäkelä, lehtoria, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Elina Iloranta, lehtoria, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Katariina Kainu, lehtori, opinto-ohjaaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Pirjo Aura, t&k-koordinaattori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan kahdestoista kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen (OTT) projektipäällikön kapula vaihtuu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Yhteistyö jatkuu. Tässä ajassa ohjauksen asiantuntijuudelle on kysyntää.

Uraohjaushankkeemme on edennyt sen suunnitteluvaiheesta lähtien tavoitteellisesti ja huimaa kirivauhtia eteenpäin. OTT-hankkeen alkuvaiheissa koronapandemia muutti pysyvästi maailmaa ja muistutti myös uraohjauksen ja ohjausosaamisen tarpeesta ja merkityksestä. Koska tässä ajassa ohjauksen asiantuntijuudelle on kysyntää, tuemme uraohjausosaamisen vahvistumista juuri käynnistyneen uraohjauskoulutuksen avulla. Koulutusta luotsaavat hankkeemme ohjausgurut ammatillisista opettajakorkeakouluista Haaga-Heliasta, HAMKista ja TAMKista. Koulutuksen osallistujina on hankekonsortiomme korkeakoulujen ohjaus- ja opetushenkilöstöä.

OTT näkyy ja kuuluu monella tavalla

Ensi maanantaina 23.11.2020 hankkeemme järjestää Zoom-webinaarin Moninainen YAMK ja uraohjaus. Uraseurantatiedon hyödyntämisen merkitys YAMK-osaamisidentiteetin rakentamisessa yhteistyössä AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeen kanssa. Maaliskuussa 2021 on tulossa myös valtakunnallinen uraohjaustapahtuma, jossa teemme asiantuntijayhteistyötä myös Suomen uraohjaajat ja -valmentajat ry:n kanssa. Tapahtuman lisätiedot julkaistaan ja ilmoittaminen avautuu OTT-hankkeen verkkosivuilla. Kannattaa olla kuulolla!

Vaihdamme kapulaa

Muutoksen tuulet puhaltavat myös valtakunnallisen hankkeemme liidaamisessa, koska hankkeen projektipäällikkönä toimiva Piia-Elina Ikonen siirtyy toisen koulutusorganisaation palvelukseen. “Kiitän lämpimästi kaikkia Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen toimijoita, ohjausryhmää, verkostoja ja yhteistyötahoja hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä. Tämä on ollut hieno näköalapaikka uraohjauksen nykytilaan ja kehittämiseen”, Piia-Elina kertoo. Hänen mukaansa hankekonsortion työskentely on ollut erittäin tavoitteellista ja kunnianhimoista, aina hankkeen suunnitteluvaiheesta lähtien. Tämä näkyy jo nyt erinomaisina tuloksina.

Joulukuun alussa OTT-hankkeen projektipäällikkönä aloittaa KM, uraohjaaja ja työyhteisön työnohjaaja Milja Manninen, joka on tehnyt yhteistyötä hankkeemme monissa työryhmissä ja on toiminut ohjausryhmämme jäsenenä. “Kiitos kapulasta, Piia-Elina! On ollut mahtava tutustua sinuun, ja yhteistyömme varmasti jatkuu tavalla tai toisella. On ollut ilo seurata lähituntumasta Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen työskentelyä. Upean asiatuntijaverkoston kanssa on hyvä jatkaa merkityksellistä työtä korkeakoulukentän uraohjauksen hyväksi”, Milja kiteyttää.

Kirjoittajat:

Piia-Elina Ikonen, projektipäällikkö (30.11.2020 saakka), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Milja Manninen, projektipäällikkö (1.12.2020 alkaen), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan yhdestoista kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hanke (OTT) luo toteuttajilleen tilaisuuden olla mukana moniammatillisessa yhteistyössä viitoittamassa tulevaisuuden uraohjauksen tietä. Tässä blogikirjoituksessa tutustumme hankkeen toteuttajiin Hämeen ammattikorkeakoulussa HAMKissa, jossa muotoilun opiskelijoita ohjataan uramuotoilun avulla tulevaisuuden työelämään.

Leena Nikander on HAMK Edu -tutkimusyksikön yliopettaja ja toimii OTT-hankkeen projektipäällikkönä. Häntä kiinnostaa erityisesti opiskelijoiden työelämätaitojen vahvistaminen, koska viimeisten tutkimusten ja selvitysten mukaan työelämässä korostuu myös yleisten työelämävalmiuksien osaaminen. Nykyorganisaatioissa kansainvälisyys ja verkostoissa toimiminen tuovat osaamisvaatimuksia mm. vuorovaikutus- ja tiimityötaitoihin. Myös itsensä johtamisen taitojen oppiminen on tärkeää, koska parhaimmillaan ne tuovat vakautta ja turvallisuutta hektiseen ja ongelmanratkaisutaitoja vaativaan työn tekemiseen.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen tärkeimpänä asiana Leena pitää sitä, että opiskelijoita pystytään valmentamaan työelämään ja työn tekemisen uusiin tapoihin, ja että opiskelijat löytävät omat vahvuutensa. Jos opinnot tuovat opiskelijoille ymmärrystä tulevaisuuden työelämän moninaisista vaihtoehdoista sekä uskoa omaan itseen ja osaamiseen, niin se on aika hyvin saavuttanut tavoitteensa.

Leenan mukaan hankkeissa oppii aina valtavasti uutta, ja erityisesti osaamisen ja asiantuntijuuden jakaminen inspiroivassa ja välittömässä yhteistyössä on ihan parasta.

OTT-hankkeessa tulevaisuuden uraohjausta muotoilevat Leena, Aija, Heikki ja Antti Hämeen ammattikorkeakoulusta. Kuvitus: Tiia Mäkelä

Heikki Hannula on ammatillinen opettajankouluttaja HAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, ja OTT-hankkeessa hän toimii projektipäällikkö Leena Nikanderin apuna suunnittelussa ja tulosten analysoinnissa. Omassa työssään Heikki on ollut tekemisissä ohjauskysymysten kanssa ja väitöskirjassaan pohtinut yrittäjyyteen ja työelämään suuntaavaa ohjausta.

Heikin mielestä tulevaisuuden työ on kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ilmiö ja sen hahmottaminen on tärkeä tavoite. Hän toivoo, että voi antaa panoksensa erityisesti siinä työssä, kun arvioidaan, kuinka ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ohjataan nimenomaan toimimaan tulevaisuuden työelämän ympäristöissä, ja että työelämään ohjaaminen olisi sekä kaikkien ammatillisten opettajien että myös muiden ammatilliseen ohjaukseen osallistuvien ydinosaamista. Itse hän kertoo tarvitsevansa tätä osaamista opettajankouluttajana ohjatessaan omia opettajaopiskelijoita toimimaan omien opiskelijoidensa kanssa työelämälähtöisesti.

Aija Lundahl on lehtori ja opintojen ohjaaja muotoilun koulutuksessa. Hän toimii OTT-hankkeessa muotoilun pilotin toteuttajana yhdessä Leenan ja Heikin kanssa. Aijan mukaan uraohjaus tulevaisuuden työhön on melkeinpä tärkeintä ohjaustyötä. Se tulee saada näkyviin ja osallistamaan opiskelijat käytännön toimiin oman työllistymisensä näkökulmasta. Uramuotoilun läpäisevä periaate tai sisältö opinnoissa ei ole uusi mutta jää piiloon. Aija kertoo, että uramuotoilusta tehdään OTT-hankkeessa näkyvää pilotoimalla erilaisia työnhaun taitoja ja tulevaisuuskuvia osaksi opintoja. Tavoitteena on selkiyttää ja ohjata opiskelijat käyttämään aikaansa työllistymistaitojensa kehittämiseen osana opiskeluaan ja elämäänsä.

Antti Viiman on projektikoordinaattori HAMK Edu -tutkimusyksikössä ja taustatoimijana mukana useissa ohjauksen ja koulutuksen kehittämisen hankkeissa tukemassa projektipäälliköitä ja -tiimejä. Hän avustaa projektipäällikköä hankkeen hallinnollisissa tehtävissä ja viestinnässä. Hän hoitaa myös toteutettavien pilottien käytännön järjestelyitä ja on osaltaan huolehtimassa talousseurannasta ja -suunnittelusta. Hän mahdollistaa sitä, että asiantuntijatiimit voivat keskittyä hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen. Antti katsoo, että laadukkaan tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen ansioista opiskelijoille rakentuu selkeämpi kuva omista tulevaisuuden suunnitelmistaan ja opiskelijat pääsevät kiinnittymään työelämään tai jatko-opintoihin omalla alallaan. Hän uskoo, että hanke lisää tietoisuutta ohjauksen trendeistä ja toteutusmalleista ja vahvistaa valmiuksia toimia vastaavissa hankkeissa jatkossakin.

Kirjoittaja:

Minna Alenius, korkeakouluharjoittelija

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan kymmenes kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hanketta (OTT) toteuttaa kuusi ammattikorkeakoulua. Tässä blogikirjoituksessa tutustutaan Turun ammattikorkeakoulun hanketiimiin. Turun tiivis mutta tehokas viiden hengen tiimi koostuu moniosaajista. Stig ombord…laiva kohti tulevaisuuden työtä lähtee Turun ammattikorkeakoulun laiturista!

Projektipäällikkö Anne Rouhelon mielestä parasta OTT-hankkeessa on yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulujen opetustarjonnasta tulisi olla enemmän tulevaisuusorientoitunutta opetusta, varsinkin sellaista, joka keskittyisi tulevaisuuteen tähtäävän oman osaamisen kehittämiseen. Tähän tarpeeseen Turun ammattikorkeakoulun tiimissä kehitetään kahta opintokokonaisuutta, joista master-opiskelijoiden Tulevaisuuden toimintaympäristöt -opintojaksolla perehdytään tulevaisuusajatteluun oman uran ja alan näkökulmasta sekä ratkotaan monialaisissa tiimeissä yhteistyökumppaneiden toimeksiantoja. Perustutkinto-opiskelijoiden toteutuksesta on tavoitteena tehdä CampusOnlinen kautta kaikille AMK-opiskelijoille avoin opintojakso.

OTT-hankkeen laivassa kohti tulevaisuutta Anne, Liisa, Kaarina, Jani ja Enni Turun ammattikorkeakoulussa. Kuvitus: Tiia Mäkelä

Anne Rouhelo työskentelee terveys- ja hyvinvointialan YAMK-koulutuksessa lehtorina ja koulutusvastaavana sekä tämän hankkeen lisäksi AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hankkeessa. OTT-hankkeessa Annen tehtävänä on vastata master-opiskelijoiden opintojaksosta sekä hankkeen sisällöstä Turun AMK:n osalta. Muutos on jossain muodossa pysyvää, joten Annen tavoitteena projektissa on edistää tulevaisuusajattelua, monialaista työskentelyä ja resilienssiä, jota tarvitaan muutoksen tuomiin haasteisiin. OTT voisi luoda uusia ajatuksia, joita muun muassa monialaisen asiantuntijuuden jakaminen voi synnyttää.

Liisa Kosonen-Karesto toimii lehtorina terveyden ja hyvinvoinnin sairaanhoidon osaamisalalla. Liisa vastaa projektissa sairaanhoitajien AMK-koulutuksen pilottitoteutuksesta yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa. Liisa haluaisi hankkeen avulla lisätä tulevaisuustietoisuuden ja ennakointiosaamisen integroitumista kaikkeen oppimiseen. Kyky ennakoida tulevaa on yksi tärkeä menestystekijä työmarkkinoilla, joten opiskelijan tulee saada siihen valmiuksia koulutuksen eri tasoilla. Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö toteutuu tämän projektin toteutuksessa monin eri tavoin. Sen toivoisi jatkossa entisestään vahvistuvan korkeakoulutuksen arjessa.

Kaarina Rajala on lehtorina terveyden ja hyvinvoinnin osaamisalan sosiaali- ja kasvatusalan koulutuksessa ja tämän hankkeen lisäksi mukana myös Sotetie-hankkeessa. Tulevaisuuteen orientoituminen ja monialainen sekä hallintorajat ylittävä yhteistyö ovat työntekijöiden yhä tärkeämpiä taitoja nyt ja tulevaisuuden työelämässä. On tärkeää jo opiskeluvaiheessa valmistautua ja oppia päivittämään osaamistaan tulevaisuusorientoituneesti. Tämän hankkeen osapilotissa pääsemmekin oikeasti toteuttamaan monialaisuutta ja monitoimijuutta tulevaisuusorientoituneesti eri osaamisalojen koulutusten opiskelijoiden kanssa.

Jani Pihlajamaa työskentelee ”tois pual jokkee” Taideakatemian tiloissa kulttuurialan parissa. Alun perin tuottajana opettajan pestiin tarttunut Jani on saanut seurata aitiopaikalta taiteen ja kulttuurin työnäkymien kehittymistä. Pätkätöistä on jo tullut arkipäivää muillakin kuin taidealoilla, ja nyt taidealojen ammattilaisilta odotetaan yhä enemmän työssään organisoitumista – yrittäjyyttä. Jani opettaa ja valmentaa kulttuurialan opiskelijoita yrittäjyyteen ja työelämään sekä esitystuotannoissa tarvittaviin tuotannollisiin taitoihin. Yksi taiteen tehtävä on tuottaa hyvää elämää. Millaisia kulttuurisisältöjä tulevaisuuden hyvässä elämässä vaaditaan? Ainakin sen tekeminen edellyttää kykyä työskennellä moniammatillisessa ja -kulttuurisessa ympäristössä. On tärkeää avata näkökenttää tulevaisuudessa tarvittaville sosiaalisille ja taidollisille osaamisille, joiden löytämistä tässä hankkeessa avataan opiskelijoille.

Enni Airasmaa vastaa projektin viestinnän lisäksi hallinnollisista kiemuroista ja toimii Annen aisaparina avustaen hankkeen eri tehtävissä sisäisestä arvioinnista tilaisuuksien järjestämiseen. Ennin vahvuutena on hankkeelle erityisesti Webropol-innokkuus. Hankkeen kautta oppii paljon ja saa uutta näkökulmaa omaan työhön.

Turun OTT-tiimi nostaa esiin, että mukavinta hankkeessa on tulevaisuusorientaatio, yhteinen tekeminen, jatkuva uuden oppiminen ja kehittäminen.

Kirjoittajat:

Enni Airasmaa, suunnittelija, Turun ammattikorkeakoulu

Jani Pihlajamaa, tuntiopettaja, Turun ammattikorkeakoulu

Liisa Kosonen-Karesto, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

Kaarina Rajala, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

Anne Rouhelo, projektipäällikkö, lehtori, koulutusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan yhdeksäs kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat. 

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hanke (OTT) näkyy ja kuuluu Hämeen ammattikorkeakoulussa HAMKissa. Tällä kertaa koulutustilaisuuden teemoiksi nousivat uramuotoilu ja yrittäjyys.

Olin mukana HAMKin muotoilun koulutusohjelman iltapäivässä torstaina 17.9.2020. Aiheena oli Uramuotoilu: Muotoilijan työmaat. Epidemiatilanteen takia tilaisuus järjestettiin Zoom-yhteydellä. Mukana oli yli 90 osallistujaa. Suurin osa osallistujista oli muotoilun opiskelijoita, joiden lisäksi osallistui muutamia opettajia. Tilaisuuden esiintyjiksi oli saatu kolme tämän koulutuksen alumnia, jotka kertoivat omasta urakehityksestään. Tilaisuus antoi paljon ajattelun aihetta niin ammatillisen opettajankoulutuksen kuin OTT-hankkeenkin eli tulevaisuuden työtehtäviin tapahtuvan uraohjauksen näkökulmista.

Muotoilijat yrittäjän uralla

Kaikki kolme Uramuotoilu-tilaisuuden esiintyjää ovat päätyneet hankkimaan elantonsa yrittäjinä. Joidenkin yrittäjyys alkoi jo opiskeluaikana, jollakin yrittäjyys tuli esiin muilla aloilla ja muissa työtehtävissä saatujen kokemusten jälkeen. Mielestäni keskeistä on se, että yrittäjyys ilmenee monilla eri tavoilla ja siihen johtaa erilaisia polkuja. Yhdistävä tekijä on osaaminen. Osaaminen ei ole vain kovaa substanssiosaamista vaan edellyttää erilaisia muitakin osaamisen lajeja, kuten verkostoitumista, vuorovaikutustaitoja ja toimeen tarttumista.

Hyvä huomio oli minusta myös se, että introverttikin voi olla yrittäjä. Yksi esiintyjistä kertoi olevansa ujo ja mieluusti pysyttelevänsä vuorovaikutustilanteissa taustalla. Se ei kuitenkaan estä häntä löytämästä itselle sopivia kanavia mahdollisten asiakkaiden kiinnostuksen ja ostohalun herättämiseen.

Muotoilun alalla oman osaamisen myymisen keskeinen artefakti on portfolio. Alumnien mukaan portfolion laatiminen vaatii osaamista. Keskeistä on kyky tehdä valintoja. Koko osaamista ei voi oksentaa kerralla lukijalle vaan pitää osata tuoda osaaminen esille tiiviissä muodossa mutta lukijan mielenkiinnon herättävällä tavalla.

Toimijuus ja resiliessi – havaintoja ja pohdintaa tilaisuudesta

Edellä totesin, että yrittäjyys edellyttää toimeen tarttumista. Tässä keskeiseksi nousee toimijuuden käsite. Olennaista on ottaa elämä omiin käsiin eli kokea minäpystyvyyttä ja kykyä vaikuttaa kehitykseen omien valintojen kautta. Resilienssin merkitys ei näissä keskusteluissa ehkä noussut suoraan esiin, mutta on pomminvarmaa, että yrittäjän ura ei etene lineaarisesti kohti menestystä. Eteen tulee ongelmia tai haasteita sekä tarpeita tehdä muutoksia suunnitelmiin. Silloin mitataan kykyä sopeutua muuttuviin toimintaympäristöihin. Näiden ja muidenkin havaintojen pohjalta meidän on Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa hyvä jatkaa pohdintaa siitä, miten muotoilijan ura muodostuu ja miten sitä voisi edelleen kehittää.

Kirjoittaja:

Heikki Hannula, lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan kahdeksas kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumista ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat. 

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen (OTT) asiantuntijat sparrasivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin ohjauksen ja hyvinvoinnin tiimin toimijoita opinto- ja uraohjausmallin uudistustyön alkumetreillä.

Xamkin ohjausmallin uudistustyö eteni 7. syyskuuta Zoomissa pidetyssä kick off –webinaarissa, jonka sparraajina toimivat OTT-hankkeessa mukana olevat yliopettaja Päivi-Katriina Juutilainen ja lehtori Nina Mäkelä Haaga-Helian ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Webinaari rakentui alustuspuheenvuoroista ja pienryhmäkeskusteluista. Juutilainen esitteli aiemman tutkimus- ja kehittämistyön pohjalta muun muassa urien rakentumista ja uraohjauksen palvelujärjestelmää. Xamkin opetuksen kehityspäällikkö Sini Taimela puolestaan toi esiin Xamkin näkökulmasta ohjausmalliuudistuksen tarpeita, tavoitteita ja aikataulua. Uudistuksen konkreettinen tulos on ohjaussuunnitelma opinto- ja uraohjaustoimijoiden työn tueksi. 

Selkärankaa rakentamaan

Webinaariin osallistui noin 20 ohjaushenkilöstöön ja ohjauksen hankkeisiin kuuluvaa xamkilaista, joille sparraajat tarjosivat mahdollisuuden pohtia Xamkin nykyisten ohjauskäytänteiden toimivia puolia ja kehittämiskohteita. Keskusteluissa nousikin esiin monenlaisia havaintoja. Yksimielisiä oltiin siitä, että ohjauksen kehittämistyöhön on tahtoa ja tarvetta. Itse avainkäsitteen tulee olla kaikille ohjauksen toimijoille selkeä.

 –  Pitää selvittää, mistä puhumme, kun puhumme ohjauksesta, kiteytti webinaariin Xamkista osallistunut Milja Manninen.  

Monissa kommenteissa tuotiin esiin, että ohjaussuunnitelma voisi tarjota toivotun “selkärangan” arjen ohjaustyöhön sekä parantaa ohjauksen saatavuutta ja tasalaatuisuutta. Ohjausmallin uudistaminen ja ohjaussuunnitelman kokoaminen jatkuvat Xamkissa palvelumuotoilun elementtejä hyödyntävänä prosessina tulevan talven ajan.

OTT sparraa ja kouluttaa

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää ja järjestää uraohjauskoulutusta korkeakoulujen henkilöstölle. Xamkissa valtakunnallisen hankkeen osaamista haluttiin hyödyntää ohjausmalliuudistuksen suuntamiseen.

 – Kick off -tilaisuuden sparraus on hyvä esimerkki siitä, miten hankeverkoston, tässä tapauksessa erityisesti ammatillisten opettajakorkeakoulujen, asiantuntijuutta voidaan hyödyntää oman korkeakoulun ohjausrakenteiden kehittämistyössä, OTT-hankkee projektipäällikkönä Xamkissa toimiva Piia-Elina Ikonen iloitsee. Myöhemmin syksyllä OTT-hanke käynnistää viisi kuukautta kestävän uraohjauskoulutuksen, johon osallistuu niin xamkilaisia kuin muidenkin hankkeen osatoteuttajien ohjaushenkilöstöä. Sparrauksen ja koulutuksen keinoin opinto- ja uraohjauksen hyviä käytänteitä voidaan jakaa organisaatiosta toiseen.

Kirjoittaja:

Miia Karttunen, TKI-asiantuntija, lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan seitsemäs kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumista ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Tämän kirjoituksen lähteitä:

Juutilainen, P.-K. 2020. Uraohjaus ja ohjauksen palvelujärjestelmä. Esitys Xamkin ohjausmallin kick off -tilaisuudessa 7.9.2020.

Työelämän toimintatavat voivat muuttua nopeasti toimintaympäristön muuttuessa. Tämän poikkeustilanne on konkreettisesti meille osoittanut. Entiset tavat toimia eivät enää päde tai riitä. Tulevaisuusorientoitunut uraohjaus haastaa myös ikivanhan mentoroinnin löytämään osaamisen jatkuvaan kehittämiseen yhä osuvampia ja ketterämpiä toteutusmuotoja, joita mallintaan Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen (OTT) Centria-ammattikorkeakoulun osahankkeessa. 

Centria-ammattikorkeakoulu on vuodesta 2004 lähtien tutkinut ja kehittänyt erilaisissa hankkeissa mentorointia digitaalissa oppimis- ja toimintaympäristöissä. Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämässä ESR-hankkeessa KAMK, Centria ja Xamk kehittivät e-mentorointia ammattikorkeakouluopintojen ja työelämän rajapinnoilla (2015–2017), ja Centria jatkoi digimentoroinnin kehittämistyötä eAMK-hankkeessa 2017–2020. Näissä hankkeissa kehitettiin eRyhmämentorointi -toimintamallia sekä digimentoroinnin laatukriteereitä. Tulevaisuuden mentorointitutkimuksen yhtenä suuntaviivana on nimenomaan yhteisöllisten mentorointimuotojen kehittäminen uuden sukupolven mentorointitarpeisiin. Seuraava askel mentorointimuotojen kehittämisessä Centriassa otetaan Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa, jossa kehitetään pikamentorointia lukuvuoden 2020–2021 aikana.

Mentorointi osaksi opiskelijan ohjauspolkua

Centria-ammattikorkeakoulun uudistuvassa ohjaussuunnitelmassa mentorointi pyritään nivomaan opiskelijan ohjauspolkuun. Mentoroinnilla ymmärretään työelämäläheisiä ohjaus- ja oppimismenetelmiä, joiden tavoitteena on asiantuntijuuden jakaminen ja kehittäminen substanssi- ja metataidoissa sekä verkostoituminen. Mentorointia voidaan toteuttaa opintojen eri vaiheissa eri muodoissa (mm. vertais-, ryhmä- ja pikamentorointina) ja monialaisesti (mm. eri koulutusalojen kesken). Mentoreina voivat toimia vertaiset opiskelijat, YAMK-opiskelijat sekä alumnit ja työelämän edustajat. Yhteisöllisiä mentorointimuotoja kehittämällä tuetaan opiskelijoiden ja työelämän kohtauttamista. Mentoroinnissa hyödynnetään ajanmukaisia mentorointiprosessin vaikuttavuutta ja saavutettavuutta tukevia digivälineitä. Mentoroinnin toteuttamisessa vastuu on koulutusohjelmilla.

Perustutkinto-opiskelijoiden uraohjausta opintojen keskivaiheessa ja opintojen lopussa tuetaan luomalla Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa digitaalinen pikamentorointimalli korkeakoulun ja työelämän yhdyspinnalle sekä tutustutetaan osallistujat uudenlaiseen, jatkuvaa oppimista ja verkostoitumista tukevaan mentoroinnin toimintatapaan. Pilotissa hyödynnetään mentorointisovellusta, minkä avulla kartutetaan myös osallistujien digitaitoja. Kiinnostuksen kohteena on pilotoitavan pikamentorointimallin toimivuus; miten sen koetaan tukevan työelämäosaamisen kehittymistä, mitä se edellyttää toimijoilta ja minkälaista tukea tarvitaan sen onnistuvaan hyödyntämiseen.

Miksi pikamentorointia?

Oman mentoriverkoston luominen pikamentoroinnin hengessä osaamisen vaihtoon yleistyy työelämässä (Ericson 2014; Leppisaari 2020a). Kykyä aktiivisesti etsiä ja hyödyntää mentorointia ja valmennusta osaamisen kehittämisessä pidetään jopa yhtenä tulevaisuuden työelämätaitona (Leppisaari 2020b). Pikamentorointi-konseptin taustalla ovat kokemukset siitä, että yksi – lyhytkin – keskustelu voi olla uraohjauksellisesti merkittävä oppimis- ja oivaltamishetki. Edelleen, pikamentorointi pohjautuu siihen ymmärrykseen, että yksi mentori ei voi vastata kaikkiin opiskelijan tai työntekijän osaamistarpeisiin vaan viisaus asuu pikemmin verkostoissa, joissa erilaiset osaajat voivat jakaa erityisosaamisiaan. Pikamentoroinnissa henkilöllä on mahdollisuus hyödyntää yhden tai useamman asiantuntijan osaamista tarpeensa mukaisesti ja nopeasti (eAMK-digimentoroinnin laatukriteerit s.a.). Mentorointitutkimusten pohjalta pikamentorointi voidaan ymmärtää sarjana lyhyitä, fokusoituneita keskusteluja tietyistä kysymyksistä (A Mentor´s Guide to Speed Mentoring s.a.). Se voidaan määritellä tiettynä ajanjaksona toteutettavana digikontaktien ketjuna opiskelijan ja työelämän kohtauttamisessa. Tätä varten mentorit sanoittavat omaa osaamistaan ja aktorit osaamisensa kehittämiskohteet. Osaamisprofiilit luodaan esimerkiksi mentorisovellukseen, ja aktori ottaa yhteyttä eri mentoreihin tarpeidensa pohjalta. Tässä yhteydessä voidaan Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen kiinnostuksen kohteiden mukaisesti tarkastella myös pikamentoroinnin soveltuvuutta opiskelijoiden toimijuuden tukemiseen. Osaamisprofiilien luominen nivoutuu mielekkäällä tavalla ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmalliseen uudistamistyöhön, jossa yksi keskeinen ulottuvuus on luoda edellytyksiä geneeristen taitojen kehittymistä tukeville pedagogisille ratkaisuille. Samoin se liittyy jatkuvan oppimisen maisemaan, jossa ammattikorkeakoulujen on syytä huomioida myös työelämän toimijoiden geneeristen taitojen kehittämistarpeet. Digitaalisen mentoroinnin on aikaisempien tutkimustemme mukaan koettu tehokkaasti tukevan yleisten työelämätaitojen tunnistamista ja kehittämistä (Leppisaari 2019b).

Pikamentoroinnin digitaalinen tulevaisuus uraohjauksessa

Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa pikamentorointia kuvataan toteutettavan speed dating -tyylisissä lähitapaamisissa opiskelijoiden ja työelämäedustajien kesken tai yrittäjäverkostossa aloittelevien ja konkareiden kesken (ks. Ericson 2014; Leonard ym. 2015; Ramani ym. 2020). Suomen Ekonomit puolestaan ovat toteuttaneet jäsenistölleen pikamentorointia lähitapaamisina tai puheluina. Pikamentorointi voidaan järjestää myös virtuaalisesti, esimerkiksi yhteydenottoina mentorointisovelluksen avulla ja/tai Learning Cafe -sessiona (vrt. Leppisaari & Rajander 2020), jossa mentoreilla on omat ”digipöytänsä”, ja aktorit kiertävät niissä yksin, pareina tai ryhmissä. Ilmeistä on, että digitaalisuutta luontevasti hyödyntävä pikamentorointi ottaa nopeita kehitysaskeleita muutostilanteiden vauhdittamana tulevaisuusorientoituneessa uraohjauksessa. Digitaalisuuden nähdään entistä joustavammin sulautuvan erilaisiin mentoroinnin muotoihin ja niiden yhdistelmiin (Leppisaari 2019a). Digitaalisuudella kohtautetaan mentoroinnin tarve ja tarjonta sekä tarjotaan yhteisen ratkaisun löytämisen mahdollisuus juuri oikeaan aikaan (eAMK-digimentoroinnin laatukriteerit s.a.). Kun opiskelija jo opiskeluaikana alkaa rakentaa omaa digitaalista mentoriverkostoaan, voi pikamentoroinnista tulla yksi merkittävä menetelmä osaamisen jatkuvassa kehittämisessä läpi työuran.

Kirjoittaja:

Irja Leppisaari, yliopettaja, Centria-ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan kuudes kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumista ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Tämän kirjoituksen lähteitä:

A Mentor’s Guide to Speed Mentoring. s.a. University of Colorado. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.uccs.edu/Documents/alumni/mentor_guide.pdf [viitattu 9.6.2020].

eAMK-digimentoroinnin laatukriteerit. s.a. Digimentoroinnin laatukriteerit työelämän näkökulmasta. eAMK-hanke. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.eamk.fi/globalassets/tutkimus-ja-kehitys–research-and-development/tki-projektien-lohkot-ja-tiedostot/eamk/teema-2/kehittyva-digimentorointi/digimentoroinnin-laatukriteerit-tyoelaman-nakokulmasta-2.5.2019.pdf [viitattu 9.6.2020].

Ericson, T. 2014. Mentoring for Gen Xers. HBR Getting the mentoring you need. Boston: Harward Business Review Press.

Leppisaari, I. 2019a. Exploring Emerging Mentoring Practices in New Ecosystems of Learning in Finland. Teoksessa Kommers, P., Issa, T., Isaias, P. & Hui, W. (toim.) Proceedings of the 6th International Conference on Educational Technologies 2019 (ICEduTech 2019) Hong Kong 8-10 February, 2019. IADIS International Association for Development of the Information Society, 97–108. Saatavissa: http://www.iadisportal.org/digital-library/exploring-emerging-mentoring-practices-in-new-ecosystems-of-learning-in-finland# [viitattu 10.6.2020].

Leppisaari, I. 2019b. eGroup Mentoring – an Evolving Operational Model in New Ecosystems of Tertiary Learning. Teokseessa Graziano, K. (toim.) Proceedings of Society for Information Technology & Teacher Education International Conference. Las Vegas: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE), 1196–1206. Saatavissa: https://www.learntechlib.org/primary/p/207797/ [viitattu 10.6.2020].

Leppisaari, I. 2020a. Digimentorointi osana työelämäläheistä jatkuvan oppimisen ekosysteemiä. Aikuiskasvatus 40(1), 22–35. Saatavissa: https://doi.org/10.33336/aik.91045 [viitattu 3.8.2020].

Leppisaari, I. 2020b. Digimentoroinnin ja -valmennuksen hyödyntäminen – tulevaisuuden työelämätaito? Blogikirjoitus. Digipölytys, eAMK. 13.1.2020. Saatavissa: https://www.eamk.fi/fi/digipolytys/digimentoroinnin-ja-valmennuksen-hyodyntaminen–tulevaisuuden-tyoelamataito/ [viitattu 3.8.2020].

Leppisaari, I. & Rajander, T. 2020. Läsnäoloa, luottamusta ja dialogia digisti – Digitaalinen Learning cafe eMentorointikoulutuksessa. Blogikirjoitus. Digipölytys, eAMK. 13.5.2020. Saatavissa: https://www.eamk.fi/fi/digipolytys/lasnaoloa-luottamusta-ja-dialogia-digisti—digitaalinen-learning-cafe-ementorointikoulutuksessa/ [viitattu 3.8.2020].

Ramani, S. ym. 2020. Twelve tips for organising speed mentoring events for healthcare professionals at small or large-scale venues. Medical Teacher 25.3.2020. Saatavissa: DOI: 10.1080/0142159X.2020.1737323 [viitattu 3.8.2020].

Leonard, K. ym. 2015. Speed Mentoring in Teaching and Learning: Young people with experience of the care system mentor social work students. Social Work Education 34(6):1–16. Saatavissa: DOI: 10.1080/02615479.2015.1040385 [viitattu 3.8.2020].

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen (OTT) vastuuammattikorkeakouluna toimivan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin hanketiimissä on monipuolista osaamista opetuksen, ohjauksen, viestinnän ja informaatioteknologian alueilta. Hankkeessa toimiminen ja työskentely vahvistavat Xamkin OTT-tiimiläisten osaamista ja verkostoitumista entisestään. Projektipäällikkö Piia-Elina Ikonen toteaakin: ”Jos haluaa kehittyä, kannattaa aina kun mahdollista juosta itseään parempien kanssa.” OTT-hanke luo toteuttajilleen tilaisuuden olla mukana moniammatillisessa yhteistyössä viitoittamassa tulevaisuuden uraohjauksen tietä. Tässä blogikirjoituksessa tutustumme hankkeen xamkilaisiin toteuttajiin.

Projektipäällikkö Piia-Elina Ikonen toimii Mikkelin kampuksella ja koordinoi valtakunnallista työtä sekä osallistuu Xamkin osahankkeen kehittämiseen. Hän toivoo hankkeen tuovan tulevaisuuden opiskelijoille mahdollisuuksia ja toimintamalleja sekä osaamista laadukkaaseen ja eettisesti kestävään uraohjaukseen.

TKI-asiantuntija Miia Karttunen vastaa hankkeen viestinnästä ja arvioinnista. Hän on Kouvolan kampuksen kieliopintovastaava ja suomen kielen ja viestinnän lehtori, joka toimii erilaisten TKI-hankkeiden parissa. Karttusen mielestä hankkeen agenda on todella tärkeä ja ajankohtainen, ja hän haluaa tehdä töitä sen eteen, että hankkeen tulokset ja hyvät käytänteet leviäisivät mahdollisimman laajalle. Hän toivoo myös, että hankkeen myötä korkeakouluopiskelijoiden kokemus uraohjauspalvelun saatavuudesta paranisi.

Mikkeliläinen Sari Miettinen on työelämäopettaja ja yhteisöpedagogikoulutuksen lehtori Juvenia Akatemian pilotissa, jonka aikana opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus verkostoitua ja saada ohjausta urasuunnitteluun. Miettinen haluaa olla kehittämässä ammattikorkeakoulupedagogiikkaa ja työelämäläheistä oppimista sekä opetuksen parempaa integroimista työelämään. Hän toivoo hankkeen tuovan yhä laadukkaampaa oppimista ammattikorkeakoulussa ja paremmin opiskelijoiden tarpeisiin vastaavaa ohjausta opintojen aikana kohti työelämässä tarvittavia taitoja.

Yhteisöpedagogiikan yliopettaja Katja Komonen Mikkelistä on toiminut Xamkissa niin opetus- että TKI-tehtävissä. Hän oli mukana keväällä 2019 käynnistyneen Juvenia Akatemian pedagogisen toteutustavan ideoinnissa ja on ollut mukana mallin pilotoinnissa työelämäopettajana. Hänen tehtävänään on Sari Miettisen kanssa opinnollistaa erilaisia nuorisokasvatuksen TKI-hankkeita ja toimintaympäristöjä siten, että yhteisöpedagogiopiskelijat voivat suorittaa niissä opintojaan ja rakentaa jo opintojen aikana työllistymistä ja ammatillista kasvua vahvistavia asiantuntijaverkostoja ja saada niin opettajilta kuin työelämätoimijoilta henkilökohtaista tukea urasuunnitteluun. Komonen katsoo, että hanke on ennen kaikkea uuden ajattelutavan tuomista ammattikorkeakouluun, ja se tuo opiskelijoille hienon mahdollisuuden saada sellaisia geneerisiä valmiuksia, jotka edistävät paitsi työllistymistä niin myös työelämässä jaksamista ja työuran suunnittelua.

Hanketiimiin kuuluu myös IT-asiantuntija Maxim Soila, joka työskentelee Mikkelin kampuksella tehtävänään pohtia tekoälyn mahdollisuuksia uraohjauksen työkaluna.

OTT-hankkeen palapelia Xamkissa kokoavat Piia-Elina, Sari, Max, Katja ja Miia. Työssä auttavat hankkeen harjoittelijat ja opinnäytetyön tekijät. Kuvitus: Tiia Mäkelä

OTT-hankkeen Xamkin osatoteutus on päässyt hyvään alkuun. Ensimmäisenä toimintavuotenaan hanke on toteuttanut muun muassa Juvenia Akatemia -pilotin ensimmäisen vaiheen, ollut mukana järjestämässä Älyäxä? Uraohjauksen kehittämispäivää sekä esitellyt hanketta erilaisissa tilaisuuksissa. OTT-hanke edistää Xamkin opinto- ja uraohjaustoimintojen kehittämistyötä esimerkiksi siten, että hanketyötä voidaan hyödyntää Xamk-tasoisen ohjaussuunnitelman työstämisessä.

Xamk toimii kiinteässä yhteistyössä muiden OTT-hankkeen osatoteuttajien eli Centrian, Haaga-Helian, Hämeen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen kanssa, ja yhdessä tämä valtakunnallinen verkosto selvittää ja mallintaa tulevaisuusorientoituneen uraohjauksen mallia sekä kokoaa hyviä käytänteitä Suomen ammattikorkeakoulujen yhteiseen käyttöön.

Kirjoittaja:

Minna Alenius, korkeakouluharjoittelija

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan viides kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat. 

Tämän kirjoituksen lähteitä:

Alenius, M. & Karttunen, M. 2020. Työurille tekoälyn avulla – ÄlyäXä?-tapahtuma kokosi uraohjauksen ammattilaiset Mikkeliin. Xamk Next 15.4.2020. Saatavissa: https://next.xamk.fi/uutta-luomassa/tyourille-tekoalyn-avulla-alyaxa-tapahtuma-kokosi-uraohjauksen-ammattilaiset-mikkeliin/ [viitattu 16.4.2020].

Karttunen, M. 2020. Ahaa-elämyksiä ja uraohjausta Juvenia Akatemiasta. Xamk Read 2/2020. Saatavissa: https://read.xamk.fi/2020/kestava-hyvinvointi/ahaa-elamyksia-ja-uraohjausta-juvenia-akatemiasta/ [viitattu 15.6.2020].

Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen (OTT) tavoitteet pilotoida ja mallintaa uraohjausta osana tekniikan alan AMK-koulutusta ovat alkaneet toteutua Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) osahankkeessa. Konkreettisena tehtävänä on kartoittaa uraohjauksen tarpeet, muodot ja toimijoiden roolit insinööriopintojen aloituksesta aina valmistumisvaiheeseen saakka. Saavutettavat tulokset ja kehitettävät mallit tehdään myös näkyväksi opiskelijalle ja ohjaushenkilöstölle. Tulokset otetaan myös käyttöön osana korkeakoulun ohjausprosesseja. Ensimmäisessä osapilotissa selvitettiin ohjauksellisuuden vaikutusta opintoihin ja alaan kiinnittymisessä.  

OTT-hankkeen TAMKin ensimmäinen osapilotti toteutettiin kevättalvella 2020 sähkö- ja automaatioinsinööriopintonsa vasta-aloittaneille opiskelijoille. Pilotissa toteutettiin monipuolinen ja yhteisöllinen perehtyminen alaan ja alan osaamistarpeisiin Työelämävalmiudet-opintojakson yhteydessä. Opiskelijat ohjattiin muun muassa aktiiviseen vuoropuheluun tutkinnosta aiemmin valmistuneiden ja nyt työelämässä toimivien asiantuntijoiden kanssa jaksolla toteutettuna rekrytointipäivänä. Oman osaamisen tunnistamista ja omien vahvuuksien reflektointia harjoiteltiin ohjatusti laadituissa harjoitteluhakudokumenteissa sekä opintojen aikaisen osaamisen kehittämisen tavoitesuunnitelmassa. Pilotin tuloksia arvioitiin opintojakson päätteeksi opiskelijakyselyllä. Kyselyn tulokset kertovat työelämäläheisyyden sekä voimakkaan ohjauksellisuuden tukevan vasta-aloittaneiden opiskelijoiden kiinnostusta opintoihin ja kiinnittymistä alaan. Myös opiskelijoiden oman osaamisen tunnistaminen oli kehittynyt opintojen aloituksen aikana, ohjatun ja yhteisöllisen alan yleisiin osaamistarpeisiin perehtymisen sekä reflektointiharjoitusten vaikutuksesta. Erityisen positiivisesti tulokset näyttäytyivät opiskelijoiden luottavaisuudessa ja uskossa omaan kyvykkyyteensä kehittyä alalle tulevaisuuden työelämäosaajiksi. (Kyselyn tuloksista tarkemmin Yli-Rämi ym. 2020).

Seuraavissa osapiloteissa syksyllä 2020 ja keväällä 2021 selvitetään, miten opiskelijan alaan ja opintoihin kiinnittymistä ja ammatti-identiteetin kasvua voidaan tukea opintojen jatkuessa ja edetessä päätösvaiheeseensa. Pilottisarjan rinnalla kulkee keväällä 2020 aloitettu kehittämisprosessi ohjauksen eri muotojen systematisoinniksi ja toimintamallien rakenteistamiseksi osaksi koulutusalan toimintoja. Kehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilua, ja prosessi etenee opiskelijoiden kanssa aloitetusta työpajatyöskentelystä laajasti ohjaustoimijoita osallistavaan yhteiskehittämiseen.

OTT-hankkeessa osallistutaan myös aktiivisesti TAMKin ohjaussuunnitelmaa kehittävän työryhmän toimintaan sekä koko Tampereen korkeakouluyhteisön Jatkuvan oppimisen kehittämishankkeeseen oppimisen kehityshankkeeseen. Näiden väylien kautta kehitettävä tekniikan koulutusalan työelämä- ja uraohjausmalli on mahdollista sisällyttää TAMKin kokonaisvaltaiseen ohjauksen toimintamalliin ja mallia voidaan hyödyntää koko korkeakouluyhteisössä.

Kirjoittajat:

Heikki Yli-Rämi, hankeasiantuntija, lehtori, Teollisuusteknologia, Tampereen ammattikorkeakoulu

Outi Rantanen, projektipäällikkö, lehtori, Pedagogiset ratkaisut, Tampereen ammattikorkeakoulu

Tuula Isosuo, projektikoordinaattori, erikoissuunnittelija, TKI-palvelut, Tampereen ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan neljäs kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Tämän kirjoituksen lähteitä:

Yli-Rämi, H., Rantanen, O. & Isotalo, T. 2020. Tiivis ja aktiviinen ohjaus opintojen alkuvaiheessa tukee insinööripintoihin ja alaan kiinnittymistä. TAMK Journal 20.5.2020. Saatavissa: http://tamkjournal.tamk.fi/tiivis-ja-aktiviinen-ohjaus-opintojen-alkuvaiheessa-tukee-insinooripintoihin-ja-alaan-kiinnittymista/?fbclid=IwAR3r0xE1t3FIsBUfVnvBDXBuJUQwo5yVwhLL9_WixyNqA7APifLBTviqftk [viitattu 27.5.2020].

Uraohjaus voidaan määritellä monin tavoin. Lähtökohtana on toiminta, jolla lisätään ohjattavan itseymmärrystä ja kehitetään valmiuksia toimia muuttuvissa työ- ja oppimisympäristöissä. Lisäksi uraohjauksen tulee tukea muun muassa toimijuutta ja voimaantumista, resilienssiä ottaen huomioon opiskelijoiden erilaisuus. (Lampi ym. 2019; Kuurila 2014.) Tulevaisuusorientoitunutta otetta voidaan Sitran (s.a.) tulevaisuuden tekijän työkalupakkia mukaillen kuvata oman tilanteen ja siihen liittyvien omien sekä yhteiskunnan signaalien ja kehityssuuntien tunnistamiseksi. Tunnistamisen jälkeen on mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja ja pohtia, millaisia vaikutuksia erilaisilla kehityskuluilla on. Kun tulevaisuuden suunta on hahmottunut, on mahdollisuus konkretisoida tarvittavia halutun tulevaisuuden eteen tehtäviä toimenpiteitä.

Edellä mainittuihin näkökulmiin perustuen on tarkoituksenmukaista pohtia, miten hyvin tunnistetaan koulutusalan ja sen työelämän tulevaisuutta, miten ja millainen tietoisuus opiskelijalle rakentuu tulevaisuudestaan ja keiden vastuulla on tulevaisuussuuntautuneen ajattelun ja relevanttien päätösten tukeminen. Muotoilun koulutuksessa alettiin suunnitella uraohjaukseen liittyvää pilottia. Tietoa ja kokemuksia kysyttiin Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeessa mukana olevan Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin opinto-ohjaajilta, haastateltiin muotoilun opiskelijoita ja pohdittiin uraohjausta muotoilun opettajien suunnittelukokouksessa.

Muotoilun pilotin kannalta keskeisiä näkökulmia suunnittelun taustalla ovat olleet tietoisuus muotoilun alan erityispiirteistä, ymmärrys muotoiluun hakeutuvien opiskelijoiden orientaatiosta ja tiedot valmistumisen jälkeen muotoilun koulutuksen tarjoamasta työelämästä. Monipuolisessa koulutuksessa on mahdollisuus profiloitua jalkinesuunnittelun, vaatetussuunnittelun tai lasi- ja keramiikkasuunnittelun osaamiseen. Kunkin profiilin työelämä ja muotoilun osaamisen tarve näyttäytyy erilaisena eri toimialoilla.

Kevään 2020 aikana muotoilun opetussuunnitelma on ollut ison uudistuksen kohteena. Uudistuksessa ohjauksen teema nimettiin Uramuotoiluksi (career management), johon suunniteltuja sisältöjä havainnollistan kuvalla:

Suuntana on hallittu urasuunnitelma. Ensinnäkin on tärkeää, että opiskelija tunnistaa alan, johon hän on hakeutunut, ja mieltää työelämän tarjoamat monipuoliset vaihtoehdot myös alan muutosten ennakointina (muotoilijan työmaat, urasuunnitelma on projekti). Työelämälähtöisyyden esiin tuominen eri muodoissaan on tärkeää heti alusta lähtien. Muotoilijan koulutuksessa perehdytään muun muassa kestävän ja älykkään muotoilun periaatteisiin, asiakas- ja käyttäjälähtöisiin suunnitteluprosesseihin sekä liiketaloudelliseen ja yrittäjyyttä korostavaan näkökulmaan. Näiden sisältöjen osaamista kehitetään työelämäprojekteissa ja työharjoitteluissa, alumnitoiminnalla ja vaihtelevasti mentoroinnilla. Ne tulevat edistämään omalta osaltaan opiskelijan itseymmärrystä omista vahvuuksistaan ja mahdollisuuksistaan sekä avaamaan tilaa oman ajattelun ja tulevaisuuden suuntien kirkastamiseksi (polku työelämään, näytön paikka). Menetelmällisesti keskitytään opiskelijan osaamisen kehittämisen lisäksi yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja yhteiseen reflektointiin, joiden kehittymistä tukevat kaikki opettajat. Uramuotoiluun suunnitellut osa-alueet toteutetaan eri opintovuosina prosessinomaisesti niin, että opiskelija saa hallitun kuvan urakokonaisuudestaan ja ymmärryksen omasta osaamisestaan ja tulevaisuudestaan.

Muotoilun opettajien kanssa käydyissä keskusteluissa on todettu, että vieläkin enemmän tarvitaan aikaa opiskelijan oman osaamisen reflektointiin ja sanoittamiseen niin ennen käytännön jaksoja kuin niiden aikana ja jälkeen. Tämä on tärkeää, jotta toimijuus osana osaamisidentiteetin rakentamista tapahtuu realistisessa ”minä, yhteisöt ja yhteiskunta” kontekstissa (vrt. Kukkonen 2018; Raudasoja ym. 2019). On tärkeää, että opiskelija löytää opintojen aikana työuralleen suuntaa, jota hän syventää ja laajentaa jatkuvan oppimisen tarpeiden mukaisesti työelämässä. Jatkuvan oppimisen näkökulmasta uraohjaus tulisi näin ollen nähdä kaikkien opettajien tehtävänä ja kiinnittyneenä sanoitetusti substanssin opettamiseen. Opiskelijat esittivätkin toiveen vielä monimuotoisemmista mahdollisuuksista tutustua tulevaan ammattialaansa esimerkiksi lisäämällä yritysvierailuja, rohkaisemalla keskusteluun eri tahojen työntekijöiden kanssa sekä konkretisoimalla työn tekemisen muotoja yritysten projektien esittelyllä. Lisäksi heidän puheenvuoroissaan tuli esiin muun muassa modernin osaamisportfolion käytön opettelu ja hyödyntäminen monipuolisemmin työn haussa. Muotoilun alalla portfoliota käytetään runsaasti, mutta sen fokuksena on muotoilijan osaamisen näyttäminen (näyteportfolio).

Opiskelijan opintojen aikana syntyvä hallittu tulevaisuuden suunta myös muuttunee ajan kuluessa jatkuvan oppimisen tarpeiden mukaisesti. Vaatimuksena opettajan osaamiselle on, että opettajien tulee olla tietoisia tulevaisuuden kehityssuunnista. Kaikkien opettajien tulee osallistua omalta osaltaan ohjaukseen ja toteuttaa monipuolisia menetelmällisiä tapoja, joilla opiskelijan oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista tuetaan. Opettajien yhteistyö eri moduulien välillä on myös välttämätöntä.

Kirjoittaja:

Leena Nikander, yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan kolmas kirjoitus. Blogisarjassa hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat

Tämän kirjoituksen lähteitä:

Kukkonen, H. 2018. Osaamisperusteisuus ja opettajan identiteetti. Teoksessa Kukkonen, H. & Raudasoja, A. (toim.), Osaaminen esiin – ammatillisen koulutuksen reformi ja osaamisperusteisuus. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja A. Tutkimuksia 23. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/A/23-Osaaminen-esiin.pdf [viitattu 5.6.2020].

Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Annales Universitatis Turkuensis C 384. Turun yliopisto.

Lampi, E., Vähäsantanen, K. & Rantanen, J. 2019. Uraohjaajien osaaminen ja haasteet työelämän murroksessa. Aikuiskasvatus 3/2019, 208 – 220. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/85710 [viitattu 5.6.2020].

Raudasoja, A., Heino, S. & Rinne, S. 2019. Osaamisidentiteetin rakentuminen ammatillisessa koulutuksessa. HAMK Unlimited Journal 5.8.2019. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisidentiteetin-rakentuminen [viitattu 5.6.2020].

Sitra s.a. Tulevaisuuden tekijän työkalupakki. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuuden-tekijan-tyokalupakki/#vaihe-1-trendit-ja-signaalit [viitattu 28.5.2020].

Infografiikka: Leena Nikander & Miia Karttunen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin uusi työelämän oppimis- ja uraohjausympäristö Juvenia Akatemia on kevään 2020 aikana tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa opintojaksoja työelämässä. Juvenia Akatemiassa opiskelijat työskentelivät nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian tutkijoiden rinnalla ja näin osallistuivat Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen pilottiin, jossa noin 20 opiskelijalle tarjoutui ainutlaatuinen mahdollisuus verkostoitua ja saada ohjausta urasuunnitteluun.

Opiskelin Juvenia Akatemian Yhteisöllisyys-casessa, joka keskittyi koulunuorisotyöhön. Oli mielenkiintoista tehdä koulunuorisotyötä toisen asteen oppilaitoksissa Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Toimin työparina toisen yhteisöpedagogiopiskelijan kanssa, ja työskentely oli opettavaista ja avartavaa. Myös yhteistyö koulujen kanssa toimi erittäin hyvin.

Teimme vierailuja oppilaitoksiin fyysisesti ja myös verkon välityksellä sekä työskentelimme opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Toteutimme muun muassa välituntitoimintaa ja pop up -tapahtumia. Samalla tuotimme materiaalia Yhessä!-hankkeen Koulujeesarin käsikirjaan. Verkon välityksellä järjestimme liikuntatutorkoulutuksen, joka onnistui vaikeuksista huolimatta hyvin, ja bloggasimme ajankohtaisia etäopiskeluvinkkejä opiskelijoille.

Oppilaitosnuoriosotyö oli todella hyvä kokemus, koska olen kiinnostunut asiasta, mutta minulla oli vähän tietoa asiasta. Juvenia Akatemiasta olen saanut paljon tietoa ja kokemusta oppilaitosnuorisotyön tekemiseen. Suoritin Juvenia Akatemiassa neljä opintojaksoa käytännönläheisesti. Opin paremmin tekemällä ja toimimalla kuin koulun penkillä istumalla ja luentoja kuuntelemalla – toki välillä on hyvä myös istua kuuntelemassa asioita.

Juvenia Akatemian opinnoista oli valitsin myös mentorointia, koska halusin vahvistaa ja oppia itsestäni enemmän. Sain paljon apua urasuunnitteluun ja nyt tiedän, mihin suuntaan olen menossa. Kävimme mentorointitapaamisissa esimerkiksi omia arvoja, unelmia ja tulevaisuutta läpi.

Kirjoittaja:

Hanna Kurronen, yhteisöpedagogiopiskelija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan toinen kirjoitus. Seuraavissa teksteissä hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta. Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat.

Tämän kirjoituksen lähteitä:

Hännikäinen-Uutela, A.-L. (toim.) 2020. Vinkkejä oppilaitosnuorisotyöhön. Koulujeesarin käsikirja. Xamk Kehittää 109. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-241-2 [viitattu 30.4.2020].

Juvenia – Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus s.a. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. WWW-dokumentti. Saatavissa: Juvenia – Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu [viitattu 5.5.2020].

Kurronen, H. 2020. Yhessä!-hankkeen 10 vinkkiä hyvinvointiin poikkeusoloissa – ja muutenkin. Blogi 16.4.2020. Saatavissa: https://xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/81764-yhessa-hanke/ [viitattu 5.5.2020].

Yhessä! Yhteisöllinen oppilaitosnuorisotyö s.a. 2020. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/yhessa-yhteisollisen-oppilaitosnuorisotyon-kehittaminen-etela-savossa/ [viitattu 30.04.2020].

Korkeakoulujen tehtävänä on valmistaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, mutta tuntematon, äkillisestikin suuntaansa muuttava tulevaisuus tekee tehtävästä haasteellisen. Työelämän tarpeet muuttuvat. Myös yhteiskunnallinen tilanne voi muuttua äkisti, kuten koronakevät on osoittanut. Pysyvätkö korkeakoulut perässä? Vai pystyvätkö ne peräti ennakoimaan tulevia tarpeita ja tekemään osuvia skenaarioita tulevaisuuden työelämästä?

Nuorisobarometri 2019 (Haikola & Myllyniemi 2020, 21) nostaa esiin, että monet nuoret hakeutuvat opintoihin vailla selkeää käsitystä siitä, mitä he todella haluaisivat opiskella tai millä alalla työskennellä. Jos nuorilla olisi jo korkeakouluun hakiessaan paremmin tietoa itselle sopivasta alasta ja tarjolla enemmän ohjausta, he löytäisivät varmemmin oman alansa ja päätyisivät alanvaihtoon aiempaa harvemmin. Barometrin mukaan (mts. 29) ammattikorkeakoululaisista vain 62 prosenttia kokee saamansa ohjauksen riittäväksi. Luku on yllättävän pieni. Barometri korostaa, että korkeakoulujen olisikin panostettava enemmän opiskelijoiden uraohjaukseen. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen  tiedoista käy ilmi, että vuonna 2019 Suomen ammattikorkeakouluissa opiskeli noin 25 000 alle 29-vuotiasta amk- ja yamk-opiskelijaa.

Haasteena on se, miten saada kohtaamaan korkeakouluopiskelijoiden tarpeet uraohjaukseen ja toisaalta korkeakoulun mahdollisuudet tarjota laadukasta ja yhdenvertaista uraohjausta.  Korkeakoulujen on siis syytä etsiä uudenlaisia keinoja ja työvälineitä uraohjauskulttuurinsa käyttöön. 

Kuuden ammattikorkeakoulun – Xamkin, Centrian, Haaga-Helian, HAMKin, TAMKin ja Turun AMK:n – yhteishankkeessa Ohjaus tulevaisuuden työhön (ESR 1.9.2019 – 30.8.2021) kehitetään ja mallinnetaan tulevaisuusorientoitunutta uraohjausta korkeakouluopiskelijoiden urasuunnittelun tueksi. Hankkeessa pilotoidaan uraohjauksen toimintamalleja eri koulutusaloilla, ja hankkeen ammatilliset opettajakorkeakoulut kehittävät ja pilotoivat koulutusta ammattikorkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilöstön tarpeisiin. Keväällä 2020 hankkeessa selvitetään opetus- ja ohjaushenkilöstön kokemuksia tulevaisuusorientoituesta uraohjauksesta; kerromme tuloksista blogisarjan seuraavissa teksteissä. 

Kirjoittajat:

Piia-Elina Ikonen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 

Miia Karttunen, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 

Tämä on Ohjaus tulevaisuuden työhön -blogisarjan ensimmäinen kirjoitus.

Seuraavissa teksteissä hankkeen toimijat kertovat tapahtumisesta ja tuloksista yhteistyöverkoston eri puolilta.

Ääneen pääsevät projektihenkilöstö, opiskelijat, ohjausryhmän edustajat ja vierailevat asiantuntijat. 

Tämän kirjoituksen lähteitä: 

Haikola, L. & Myllyniemi, S. (toim.) 2020. Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavissa: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2020/04/Nuorisobarometri_2019-netti.pdf [viitattu 21.4.2020]. 

Opetushallinnon tietopalvelu Vipunen. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Opiskelijat-ja-tutkinnot.aspx [viitattu 24.4.2020].