Lisäarvoa järvikalajalosteista
Vahvistamme itäsuomalaista kalanjalostusta ja kannattavuutta, selvitämme vientiä ja teknologiaa sekä luomme yhteistyötä Itä-Suomessa.
Tule mukaan!
Tavoitteet
Pitkän ajan tavoitteena on:
Hanke vahvistaa pitkällä aikavälillä Itä-Suomen elinkeinokalataloutta, edistää kalanjalostuksen liiketoiminnan kehitystä ja kannattavuutta, sekä lisää Suomen huoltovarmuutta elinkeinokalatalouden osalta.
Konkreettisena tavoitteena on:
- Lisätä tietoa ja osaamista sisävesien kalansaaliiden vientiin liittyvistä mahdollisuuksista,edellytyksistä ja riskeistä.
- Vahvistaa itäsuomalaisen kalanjalostuksen liiketoiminnan kasvun ja kannattavuudenedellytyksiä sisämarkkinoilla.
Ajankohtaista
Pinnalla nyt
Lisäarvoa järvikalajalosteista -hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä kotimaisen järvikalan käyttöä edistämällä mm. uutuustuotteiden näkyvyyttä. Hankkeessa järjestettyjen tilaisuuksien kautta, on voitu tuoda uusia järvikalatuotteita maistatukseen sekä ammattikeittiöiden testattavaksi. Kun Rantamäenkala Oy kuuli ammattikeittiön toiveen muikkutuotteesta, jolla voisi korvata tonnikalan, saatiin lopputulemana yhteinen tuotteiden maistatustilaisuus. Yhteisen pöydän ääressä palaute tuotteista saadaan heti ja päästään esittämään ajatuksia sekä toiveita puolin ja toisin. Toimijoiden ja asiakkaiden tullessa tutuiksi, myös tuotteiden saatavuus paranee.
Kiinnostuitko yhteistyöstä?
Kuva: Merja Ylönen
Hankkeen keskeiset toimenpiteet
- Selvitys kuoreen, muikunmädin ja pienikokoisen muikun vientimahdollisuuksista ja vienninedellytyksistä Itä-Suomessa.
- Selvitys kalanjalostuksen tuotantolaitteiden teknologian tasosta ja kehittämistarpeista.
- Esitys muikunmädin käsittelyn hyvistä käytänteistä/laatujärjestelmästä.
- Selvitys muikun tuotteistamisen mahdollisuuksista eri kohderyhmille.
Mitä hankkeen toimenpiteissä tehdään?
- Nykytilan selvitys: Arvioidaan nykyisten tuotantolaitteistojen ja -menetelmien soveltuvuutta ja tunnistetaan kehittämistarpeita.
- Uusien ratkaisujen tarve: Etsitään uusia ratkaisuja kalan lajitteluprosessiin, erityisesti optista lajittelua ja konenäköratkaisuja sekasaaliiden lajittelumenetelmiin.
- Kansainvälinen vertailu: Tutkitaan esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä Pohjoismaista, Baltiasta sekä Keski- ja Etelä-Euroopasta.
- Rahoitusvaihtoehdot: Etsitään rahoitusmahdollisuuksia tuotantotekniikan kehittämiseen ja aktivoidaan toimijoita kehitysprosessin eteenpäin viemiseksi.
- Yhteistyön edistäminen: Selvitetään yritysten ja muiden toimijoiden kiinnostusta yhteishankintoihin ja osallistumiseen uusien laitteiden kehittämisessä joko yksin tai useamman toimijan yhteistyönä.
Näillä toimenpiteillä pyritään edistämään kalankäsittelyalan automatisointia ja tuomaan käytännön ratkaisuja nykyisiin haasteisiin.
- Laatujärjestelmän kehittäminen: Selvitetään muikun mädin laatuun ja laatuvaihteluun vaikuttavia tekijöitä sekä määritellään eri laatukategoriat ja luokittelut Ruokaviraston ohjeistuksia ja kansainvälisiä standardeja hyödyntäen.
- Testikokonaisuuksien toteutus: Suoritetaan tarvittavat testit muikunmädin käsittelyohjeistuksen pohjaksi ja tuotetaan esitys laatujärjestelmäksi.
- Pastörointimenetelmän tutkimus ja testaus: Selvitetään pastörointimenetelmän soveltuvuutta, testataan pastörointiprosessia ja arvioidaan sen vaikutusta muikun mädin aistinvaraisiin ominaisuuksiin ja kuluttajien hyväksyttävyyteen.
- Vertailu pakastamiseen: Tutkitaan pastörointiprosessin kokonaisvaikutuksia ja vertaillaan sitä pakastamiseen muun muassa mädin lypsämisessä, säilytyksessä, jäähdytyksessä, pakkaamisessa ja energiankulutuksessa.
Näiden toimenpiteiden avulla pyritään kehittämään muikun mädin laadunvarmistusprosessia ja pastörointimenetelmää, mikä edistää tuotteen laadun säilymistä ja kilpailukykyä markkinoilla.
- Vientimahdollisuuksien selvittäminen: Arvioidaan pienikokoisen muikun, kuoreen ja muikunmädin vientimahdollisuuksia 2–3 potentiaaliseen kohdemaahan, kuten Japaniin, Ruotsiin ja Baltiaan tai Benelux-maihin. Tämä sisältää arvion viennin volyymista, ostohinnoista, teknisistä vaatimuksista, logistisista ratkaisuista ja odotetusta laadusta.
- Yhteistyömuotojen kartoitus: Selvitetään yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa toimivimmat yhteistyömuodot, kuten yhteinen myynti- ja markkinointiorganisaatio, jotka takaavat riittävän kalastus- ja jalostuskapasiteetin sekä toimitusvarmuuden vientiin.
- Tulevaisuuden toimintamallin ehdottaminen: Tehdään ehdotuksia vientiin liittyvästä tulevaisuuden toimintamallista, sen eduista ja haasteista. Tämä auttaa myös kotimaan kaupan kasvua tukemalla.
Nämä toimenpiteet tukevat tavoitetta lisätä yritysten ja sidosryhmien tietämystä sisävesien kalansaaliiden vientiin liittyvistä mahdollisuuksista ja edistävät tavoitteellisten yhteistyöverkostojen syntymistä Itä-Suomessa.
- Tuotteistamisen selvittäminen: Tutkitaan irtopakastetun muikun, muikkujalosteiden ja muiden järvikalatuotteiden tuotteistamismahdollisuuksia. Tämä sisältää irtopakastetun muikun tuotteistamisen kuluttaja- ja horeca-asiakkaille, vaihtoehtojen ideointia, kyselyitä, haastatteluja, tuotetestauksia ja lopputulosten yhteenvetoa.
- Laadun vertailu: Selvitetään horeca-sektorin käsityksiä tuoreen ja irtopakastetun muikun käytettävyyden ja lopputuotteen laadun eroista, ja tavoitteena on tuoda esille irtopakastetun muikun yhtä hyvä laatu verrattuna tuoreena myytävään muikkuun.
- Tuotekehitystuen selvittäminen: Tutkitaan mahdollisuuksia tuotekehitystukeen, alihankintaverkostojen kokoamiseen ja lisätään yritysten tietoa julkisten ja yksityisten ruokapalvelujen hankintaprosessista, erityisesti Itä-Suomen alueella.
- Yhteistyön edistäminen: Selvitetään itäsuomalaisten ruokapalvelutoimijoiden kiinnostusta yhteiseen tuotekehitysprosessiin kalanjalostusyritysten kanssa ja edistetään yhteistyön syntymistä.
Nämä toimenpiteet tukevat tavoitetta kasvattaa kalanjalostuksen potentiaalia ja tarjota kuluttajille sekä horeca-sektorille kiinnostavia ja helppokäyttöisiä tuotteita, mikä voi johtaa merkittävään kasvuun ja lisäarvon muodostumiseen alalla.
- Yhteistyökumppanuuksien tukeminen: Hankkeen koko keston ajan pyritään tukemaan yhteistyökumppanuuksien rakentamista. Tämä toteutetaan monikanavaisen tiedottamisen ja viestinnän avulla sekä järjestämällä yrityksille suunnattuja tilaisuuksia.
- Aktiivinen vuorovaikutus: Hankehenkilöstö on aktiivisesti yhteydessä yrityksiin ja vierailee niissä hankkeen aikana, mikä edistää vuorovaikutusta ja yhteistyön syntymistä.
- Kontaktointi ja synergiaedut: Hanke kontaktoi ja hakee toimintaan synergiaetuja elinkeinokalatalouteen ja ruoka-alan liittyviltä kansainvälisiltä, kansallisilta ja alueellisilta verkostoilta ja kumppanuuksilta.
- Ajankohtaisten asioiden esiintuominen: Hanke varautuu nostamaan esille myös yritysten toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita, kuten ohjeistuksia tai lainsäädännön muutoksia, mikä auttaa yrityksiä pysymään ajan tasalla.
- Raportointi ja tavoitteiden seuranta: Hanke raportoi toiminnastaan rahoittajan ohjeiden mukaan ja seuraa hankkeen tavoitteiden saavuttamista, mikä varmistaa hankkeen tehokkaan etenemisen ja tulosten saavuttamisen.
Nämä toimenpiteet tukevat kokonaisvaltaisesti hankkeen tavoitetta edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa yritysten välillä sekä varmistaa hankkeen tulosten tehokas hyödyntäminen ja levittäminen.
Tulokset
- Tuotantotekniikan nykytila ja kehittämistarpeet.
- Kalastustuotteiden viennin yhteistyön vaatimukset ja organisointivaihtoehdot.
- Yhtenäinen muikunmädin käsittely- ja laatujärjestelmä.
- Kalanjalosteiden kotimaan myynnin kasvattaminen.
Mitä selvisi?
Hankkeen aikana kalanjalostusyrityksissä kartoitettiin tuotantotekniikan nykytilaa ja tunnistettiin keskeiset kehitystarpeet. Erityisesti lajitteluprosessit ja toisaalta koko kalan käsittelyn automatisaatio nousivat merkittäviksi kehityskohteiksi. Selvitysten pohjalta havaittiin, että edelleen sekasaaliiden lajitteluun tarvitaan uusia ratkaisuja, kuten optista lajittelua ja konenäköteknologioita, jotka soveltuvat myös pienikokoisten kalalajien, kuten muikun ja särkikalojen käsittelyyn. Lajitteluprosessin tehostaminen ja tarkkuuden parantaminen korostuivat tärkeinä kehityskohteina alan kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamiseksi. Keskeinen havainto oli myös, että lajittelun tulisi tapahtua ja ratkaista ennen kalanperkuuprosessia, sillä oikea lajittelu ennen perkausta mahdollistaa koko prosessin sujuvamman ja tarkemman etenemisen.
Keskeiset tulokset:
- Lajitteluprosessin kehittämistarpeet: Lajittelun automatisaation parantaminen ja tehokkuuden lisääminen nousivat tärkeimmiksi kehityskohteiksi kalanjalostusyrityksissä. Erityisesti lajittelun ajoitus ennen kalanperkausta korostui.
- Optisen lajittelun ja konenäön teknologiat: Sekasaaliiden lajittelussa tarvitaan uusia ratkaisuja, kuten optista lajittelua ja konenäköteknologioita, erityisesti pienikokoisten kalojen käsittelyssä.
- Nykyisten laitteistojen soveltuvuus: Selvitettiin laitteistojen soveltuvuutta muuttuviin tuotantomääriin ja laatuvaatimuksiin, sekä mahdollisuuksia yhteishankintoihin laitteiden hankinnassa.
- Vajaakäytössä olevien ratkaisujen kartoittaminen: Selvitettiin aiemmin kehitettyjä ratkaisuja, kuten automaattinen syöttölaite muikun perkaamiseen.
- Konenäön ja tekoälyn soveltaminen: Aiempien kehitysprojektien perusteella konenäkö ja tekoäly voivat tunnistaa jopa 95 % eri kalalajeista.Kehitysprojektiin valittujen mekaanisten ratkaisujen tuotantokapasiteetti ei ole riittävä teollisuuden tarpeisiin. Tämän vuoksi on tarpeen kehittää uusi lähestymistapa mekaaniseen lajitteluosioon pienille kaloille, jotta tuotantokapasiteetti saadaan täytettyä.
- Konsortioiden ja asiantuntijoiden mukanaolo: Hankkeeseen liittyi kuusi loppukäyttäjäyritystä ja asiantuntijoita eri aloilta, jotka tuovat asiantuntemusta laitteen kehittämiseen ja rakentamiseen sekä esitämisen.
- Rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen: Haettiin rahoitusta tuotantotekniikan kehittämiseksi ja tarkasteltiin erilaisia rahoitusmalleja lajittelu prototyypin rakentamiseen.
Kehitystyön haasteet:
- Omarahoituksen osuus ja taloudelliset riskit: Erilaiset rahoitusmalleihin liittyvät haasteet, kuten oman rahoituksen prosenttiosuudet yrityksille ja rahoituksen yleishyödyllisyyskriteerit.
- Rahoituksen soveluvuus: Sopivan rahoituksen löytäminen oli haastavaa, joka soveltuisi tarpeisiin. Elinkeinokalatalous ja alan yritykset ovat rajattu useasta rahoituksesta.
- Kehitystyön taloudelliset riskit: Taloudelliset riskit, jotka liittyivät kehitystyön onnistumiseen ja rahoituspohjan löytymiseen.
Xamkin rooli ja uusi AI Fish Sort 1.0 -hanke
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk päätti sitoutua jatkokehitystyöhön hankkeen jälkeen ja haki investointihanketta AI Fish Sort 1.0, jonka tavoitteena on parantaa pk-yritysten kilpailukykyä ja teknologisia valmiuksia innovatiivisen, dataohjautuvan kalan lajittelukoneen avulla. Prototyyppi hyödyntää automaatiota, tekoälyä ja avoimen lähdekoodin teknologiaa lajittelun, sensoridatan ja prosessien optimointiin. Hanke toteutettaisiin kolmivaiheisena: kehitys, pilotointi ja käyttöönotto, tiiviissä yritys- ja tutkimusyhteistyössä. Uusi hanke ei ole saanut rahoituspäätöstä.
AI Fish Sort 1.0 -hankkeen tavoitteet:
- PK-yritysten digitalisaatio ja kilpailukyvyn parantaminen: Vähentää manuaalista työtä ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
- Tuotannon tehokkuuden parantaminen: Lisää lajittelun tarkkuutta ja tehostaa tuotantoa.
- Kestävä ruokatuotanto: Edistää elintarvike- ja kalanjalostusalan kestävää kehitystä.
- Tutkimus- ja kehitysyhteistyö: Hankkeessa yhdistyy elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten yhteistyö uusien teknologioiden käyttöönotossa.
Prototyyppi testataan käytännön pk-yrityksissä, joissa sitä optimoidaan ja kehitetään elintarvike- ja kalanjalostusalalla.
Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteet:
- Vähentää inhimillisiä virheitä lajitteluprosessissa: Automaation ja tekoälyn avulla voidaan parantaa lajittelun tarkkuutta ja luotettavuutta.
- Tuotannon tehostaminen: Prosessien optimointi ja automaatio mahdollistavat tehokkaamman tuotannon ja resurssien käytön.
- Tukea älykästä erikoistumista: Hanke tukee maakunnallisia älykkään erikoistumisen strategioita, erityisesti elintarvike- ja teknologia-alojen kehittämisessä.
Tavoitteena on kehittää teknologiaa, joka tukee elinkeinoelämää ja tutkimusta, vahvistaen Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.
Kuva: Antti Kinnunen, Xamk
Muikun mädin laatuluokittelu – Keskeinen tekijä laadun ja vientimahdollisuuksien kannalta
Laatuluokittelu on tärkeä osa muikun mädin kaupallista arvoa, sillä se auttaa varmistamaan tuotteen korkean laadun ja parantamaan vientimahdollisuuksia. Lisäksi se lisää asiakastyytyväisyyttä ja tukee kala-alan liiketoiminnan kehittymistä.
Hankkeemme toteuttamassa kyselyssä selvitettiin, miten alan toimijat kokevat muikun mädin laatuluokittelun hyödyt ja mitkä kriteerit ovat heille tärkeimpiä. Kyselyyn vastasi yhteensä 12 henkilöä, joista valtaosa oli kaupallisia kalastajia (66,7 %). Lisäksi mukana oli kalanjalostajia (25,0 %) ja yksi muu toimija (8,3 %).
Kyselyn keskeiset havainnot asteikolla 1–5:
- Laatuluokittelu on erittäin tärkeää muikun mädin laadun takaamiseksi (keskiarvo 4,1).
- Laatuluokittelu edistää vientimahdollisuuksia, ja sen kehittämistä pidetään tärkeänä (4,1).
- Pakolliset pakkausmerkinnät yksityiskohtaisemmilla laatutiedoilla koetaan hyödyllisiksi (4,3).
- Mädin myyntipakkauksen ulkonäkö ja pakkausmerkinnät vaikuttavat laatuvaikutelmaan, ja niiden kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota (3,8).
- Laatuluokittelun läpinäkyvyys on keskeinen tekijä luottamuksen rakentamisessa (4,5).
Taulukko: Muikun mädin laatuluokittelukyselyn vastauksien keskiarvo, Antti Kinnunen ja Jari Kantanen, Xamk
Taulukko: Muikun mädin laatuluokittelukyselyn vastauksien määrä, Antti Kinnunen ja Jari Kantanen, Xamk
Mitä seuraavaksi?
Kyselytutkimuksen tulokset tukevat ajatusta siitä, että muikun mädin laatuluokittelu kannattaa kehittää entistä tarkemmaksi ja yhtenäisemmäksi. Tämä hyödyttää niin tuottajia, kauppiaita kuin kuluttajiakin, edistäen samalla alan kasvua ja kansainvälistymistä. Seuraavaksi olisi tärkeää selvittää mahdollisuuksia laatuluokituksen standardoimiseksi ja sen sisällyttämiseksi virallisiin käytäntöihin.
Yhteenveto: Suomalaisen järvikalan vientimahdollisuudet
Tämän vientiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa kala- ja äyriäismarkkinoita valituissa maissa – Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa, Belgiassa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Hongkongissa. Tarkastelun kohteena olivat markkinoiden koko, markkinoille pääsyn reitit, yleiset suuntaukset sekä ruokaperinteet, jotta voitaisiin arvioida suomalaisten järvikalatuotteiden, kuten kuoreen, muikun ja muikun mädin vientimahdollisuuksia.
Yleiset havainnot
Vientiselvityksessä havaittiin sekä maiden välisiä eroja että yhteisiä piirteitä:
- Markkinoille pääsy tapahtuu yleensä kalan maahantuojien ja jakelijoiden kautta.
- Kalan kulutus on kasvussa ympäristö- ja terveyssyistä.
- Kuore ja muikku eivät ole tunnettuja kaupallisia tuotteita kohdealueilla. Niitä käytetään paikallisesti ja pieninä määrin lähinnä alueilla, joissa niillä on luontainen elinympäristö (Ruotsi, Norja, Alankomaat ja Saksa).
- Muikun mäti on sen sijaan kaupallinen tuote kaikissa tarkastelluissa maissa. Se tunnetaan herkkuna erityisesti alueilla, jotka sijaitsevat kauempana pyyntialueilta.
Suositukset jatkotoimiksi
- Kuoreen ja muikun vakiinnuttaminen ruokakalaksi edellyttää merkittävää markkinointia, jolla luodaan tietoisuutta ja kysyntää. Tämä prosessi on kuitenkin sekä kallista että aikaa vievää.
- Suurin vientipotentiaali piilee suomalaisessa muikun mädissä. Muikun mäti tunnetaan laadukkaana herkkuna, ja sille on kysyntä kaikissa kohdemarkkinoissa. Länsinaapurissa hinnan määrittää Kalixin mädin hintataso ja sen nykyiset kiintiöt.
- Tällä hetkellä muikun mädin myynti keskittyy pääasiassa pohjoismaisiin erikoisliikkeisiin ja ravintoloihin, jotka kattavat vain pienen osan mädin kokonaismarkkinoista.
Kasvua voi vauhdittaa seuraavasti:
- Luomalla kontakteja muikun mädin myyntiin erikoistuneisiin ravintoloihin, kauppoihin ja maahantuojiin.
- Etsimällä uusia jakelukanavia, jotka voivat laajentaa muikun mädin saatavuutta.
Kohdemarkkinat ja mahdollisuudet
Yhdysvallat ja Hongkong tarjoavat suurimman volyymipotentiaalin, mutta myös lähempänä sijaitsevat maat, kuten Saksa, Alankomaat ja Belgia, tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia. Suomalaisen muikun mädin hintataso voi näillä alueilla olla vähemmän riippuvainen Kalixin mädin hinnoista kuin Pohjoismaissa.
Ympäristöarvojen, puhtaan suomalaisen luonnon ja korkealaatuisten järvivesien brändääminen luo lisäarvoa suomalaisille järvikalatuotteille. Muikun mädin ohella vientiin sopivia tuotteita voisivat olla muikkusäilykkeet erilaisine kastikkeineen, joita on jo saatavilla Suomen markkinoilla.
Jatkotoimet
Suosituksena on aloittaa suorat yhteydet vientiselvityksessä tunnistettuihin kanaviin ja yrityksiin, jotta vientikeskustelut voidaan käynnistää ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia avata suomalaiselle muikun mädille ja muille järvikalatuotteille.
Organisointivaihtoehdot
Kalastustuotteiden viennin yhteistyön vaatimukset ja organisointivaihtoehdot edellyttävät elinkeinotalouden yrityksiltä yhteistä näkemystä ja tehokasta yhteistyötä.Elinkeinokalataloudessa on pitkään keskusteltu ja pyritty luomaan tuottajaorganisaatioita, mutta tähän asti yritykset eivät ole onnistuneet saavuttamaan merkittäviä tuloksia kyseisten organisaatioiden perustamisessa ja vakiinnuttamisessa.
Vaihtoehtoja on useita, kuten oman elinkeinokalatalouden tuottajaorganisaation perustaminen, vientiyritysten asiantuntemuksen hyödyntäminen joko itsenäisesti tai yhteistyössä, tai liittyminen jo olemassa oleviin organisaatioihin, kuten Suvi ry:hin, joka tuo yhteen eri alojen toimijoita. On kuitenkin muistettava, että kaikissa näissä vaihtoehdoissa on tarpeen panostaa resursseja, kuten työaikaa ja taloudellisia resursseja, jotta toiminta saadaan käynnistettyä ja vakiinnutettua sekä lisäarvoa omalle yritykselle.
Suvi ry:n toimintaan osallistuminen tarjoaa kalastustuotteiden tuottajille mahdollisuuden verkostoitua muiden alan toimijoiden kanssa ja kehittää vientistrategioita yhdessä. Yhdistyksen kautta yritykset voivat vaikuttaa vientiin liittyvään lainsäädäntöön, saada tukea markkinointiin ja jakaa resursseja vientiin liittyvissä haasteissa. Organisointivaihtoehtoina voivat olla yhteiset vientiponnistelut, kuten yhteisvienti tai klusteriyhteistyö, jotka mahdollistavat tehokkaamman ja kustannustehokkaamman markkinoille pääsyn.
Tuloksien esittely:
Vientiselvityksen tulokset esiteltiin Kansallisen kalatalousverkoston Kalaparlamenttitapahtumassa 19.2.2025 – Kalanvienti maailmalle 1/2025 (kts. tallenne).
Uusi raportti:
Lisäarvoa järvikalajalosteista-hanke, vientiselvitys, Nordic Export Groups Oy.pdf
ADDED VALUE FROM LAKE FISH PROJECT export study Nordic Export Groups Oy.pdf
Vanhat raportit:
Järvikuoreen vientiselvitys (ISCG 18.1.2024) (1).pdf
Lakefishexport_LOPPURAPORTTI2_2008_2.pdf
MMM jatkohankkeen loppuraportti 28 4_Muikun mätiä maailmalle.pdf
MMM Loppuraportti 1_Muikunmätiä maailmalle.pdf
Suomen_sisavesiammattikalastajat Vientiin tahtaavan markkinointilogistiikan ja.pdf
Muikkua Jump Start_Muikun ulkomaan markkinoiden kartoitus ja.pdf
Työpajat:
Lisäarvoa järvikalajalosteista-hankkeen työpajapäivä TeaHouse of Wehmaisin upeissa puitteissa
Perjantaina 6.9.2024 järjestettiin TeaHouse of Wehmaisin tiloissa Juvalla työpaja, jonka tarkoituksena oli yhdistää kalastajat, kalajalostajat, ammattikeittiöt ja vähittäiskaupan toimijat. Tapahtumassa luotiin uusia mahdollisuuksia kehittää yhteistyössä tuotteita eri sektoreille sekä reseptejä ammattikeittiöiden käyttöön.
Työpaja alkoi klo 12.00 ja tarjosi mielenkiintoisia esityksiä, kuten TKI-asiantuntija Merja Ylösen katsauksen kotimaisen järvikalan käytöstä ruokapalveluissa. Lisäksi ProAgrian yritysasiantuntija Sanna Lento-Kemppi esitteli Ruoto-hankkeen innovaatiopäivää ja projektipäällikkö Piia Mikonsaari KISMET-hankkeesta kertoi kestävän tuotekehityksen merkityksestä.
Tapahtuma loi uusia kontakteja ja kehitysideoita, joista hyötyvät niin tuottajat kuin kuluttajatkin.
Tutustu työpajan materiaaleihin:
Kuva: Antti Kinnunen, Xamk
Kuva: Jenni Palosaari, Xamk
Rohkeutta ruokainnovaatioihin – Kuore nousee ruokalistalle
Mikkelin Esedulla järjestetty Rohkeutta ruokainnovaatioihin -tapahtuma 28.10.24 vei kuoreen aivan uuteen rooliin suomalaisessa keittiössä. Tarjolla oli tuorepastaa kuoreella, friteerattua kuoretta ja kuoreella täytettyjä tortellineja, pikkelöityä omenaa ja sitruuna-aiolia.
Kuusi Etelä-Savon ravintola- ja kala-alan ammattilaista työskenteli yhdessä keittiömestari Remi Trémouillen kanssa valmistellen innovatiivisia kuorepohjaisia ruokia. Esedun tuotekehitystilassa kuoretta kokeiltiin eri tavoin – pakastekuivattuna, ilmakuivattuna ja jauhettuna – mikä avasi uusia näkökulmia sen käyttöön. Osallistujat saivat perehtyä myös tuorepastan saloihin ja tekniikoihin, joilla saatiin friteeratulle kuoreelle täydellisen rapea pinta.
Iltapäivällä ruokia tarjottiin yleisön arvioitavaksi, ja moni yllättyi kuoreen mausta positiivisesti. Tilaisuuteen kuului myös Pekka Sahaman esitys Itä-Suomen kalalajeista ja kalatalouden rahoitusmahdollisuuksista.
Esedu ja yhteistyöhankkeet
Etelä-Savon ammattiopiston järjestämä tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Lisäarvoa järvikalajalosteista-, Ruoto– ja Kismet (Sustainable Food Environments) -hankkeiden kanssa, ja mukana oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Merja Ylönen.
Pöytä on katettuna – Muikun uudet mahdollisuudet työpajan antimilla
Miten pakastekuivattu muikku taipuu ruoanvalmistukseen? Voiko irtopakastetusta muikusta saada maukasta tuotetta? Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Muikun uudet mahdollisuudet työpajassa 22.1.2025 Mikkelin kampuksella, Xamk RestoLabin tiloissa. Jari Kantasen johdolla pajassa tutustuttiin ja testattiin pakastekuivatun sekä irtopakastetun muikun käyttömahdollisuuksia ruoanvalmistuksessa.
Testattavana olivat mm. pakastekuivatusta muikusta valmistetun kalajauheen käyttö kalakeitossa sekä kastikkeessa, irtopakastemuikun paistaminen jäisenä uunissa; eri leivityksillä, tomaattiuunimuikut; kuivatusta ja pakaste muikusta sekä pakastekuivatusta muikusta, perunasta ja juureksista valmistettu keitto maastoon, “kuumakuppi” versio ajatuksella. Mukana muikun äärellä oli joukko ravintola-alan sekä joukkoruokailun ammattilaisia.
Työpajaa yhteistyössä olivat järjestämässä Lisäarvoa järvikalajalosteista – sekä Kismet -hankkeet.
Tutustu työpajan materiaaleihin:
Lisäarvoa järvikalajalosteista-hanke, muikkutyöpajan materiaali
Kuva: Merja Ylönen, Xamk
Kuva: Jenni Palosaari, Xamk
Pientuottajat osana julkisia hankintoja
Julkisten ruokapalveluiden pääasiallinen hankintakanava on tukku, joten hankinnoissa yhden luukun periaate korostuu. Jotta pientuottajat, kuten kala-alan toimijat, saisivat tuotteitaan mukaan kilpailutuksiin, tulisi heillä olla ymmärrys hankitalaista sekä lain määrittämistä tavoista.
Hybridinä 5.2.2025 toteutetussa tapahtumassa oli mahdollisuus päästä verkostoitumaan muiden pientuottajien ja julkisten hankkijoiden kanssa, inspiroitumaan asiantuntijapuheenvuoroista sekä oppimaan käytännönläheisiä keinoja ja strategioita tuotteitten tarjoamiseen. Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi, paikallaolijoille oli Patun tarjoamat päiväkahvit Runebergin-torttujen kera sekä tutustuminen Palvelutukku Itä-Suomen toimitiloihin Mikkelin toimipisteessä.
Työpajaa yhteistyössä olivat järjestämässä Lisäarvoa järvikalajalosteista – ja Kismet -hankkeet sekä Palvelutukku Itä-Suomi.
Tutustu työpajan materiaaleihin:
Kuva: Kansallinen kalatalousverkosto
Tuloksien esittely:
Kotimaan markkinoiden katsaus ruokapalveluiden tuloksista esiteltiin Kansallisen kalatalousverkoston tilaisuudessa Kalaparlamenttitapahtumassa 19.2.2025 – Kalanvienti maailmalle 1/2025 (kts. tallenne).
Yhteenveto kyselystä: Kotimaisen järvikalan käyttö ammattikeittiöissä
Keväällä tehdyn kyselyn mukaan ruokapalveluissa käytetään kotimaista järvikalaa, kuten särkeä, haukea ja muikkua, mutta käyttöä voisi lisätä. Vähemmän tunnettuja lajeja, kuten kuoretta, ei osata hyödyntää, eikä valmiita tuotteita ole riittävästi tarjolla.
Suurin osa vastaajista valmistaa ruokaa lapsille ja nuorille, joten kalatuotteilta vaaditaan helppokäyttöisyyttä ja suurkeittiöön soveltuvuutta. Toiveena on enemmän valmiita tai puolivalmiita tuotteita, kuten pyöryköitä ja pihvejä. Tuotekehitystä toivotaan tehtävän yhteistyössä suurten kaupunkien ammattikeittiöiden kanssa.
Kalatuotteiden on oltava edullisia ja saatavilla tukkukanavien kautta. Myös sopimustuotteet ja hankintalain tuntemus korostuvat. Ruokapalvelut arvostavat kotimaista kalaa ja toivovat lisää monipuolisia järvikalatuotteita markkinoille.
Lue lisää kyselystä:
Kotimaisen kalan käyttö ammattikeittiöissä – Kyselyraportti 2024
Kuvitus: Merja Ylönen, Xamk
Kuvitus: Merja Ylönen, Xamk
Julkaisut:
Kissalle kiisket, koiralle kuoreet tai sitten ei – Etelä-Savon ruokaklusteri
Mediaosumat:
Kohderyhmä
Varsinainen kohderyhmä: Kalanjalostusyritykset (jalostajat, kalatukut) Itä-Suomessa.
Välillinen kohderyhmä: Elintarvikkeita jalostavat yritykset, joilla on valikoimassa kalatuotteita tai kiinnostusta niiden jalostamiseen. Itä-Suomen kalaleader, alan kehittäjät ja viranomaiset.
Seuranta ja ohjaus
Hankkeelle on muodostettu ohjausryhmä, joka nimensä mukaan ohjaa hanketta eteenpäin. Mikäli kiinnostuit ohjausryhmän toiminnasta, niin ota yhteyttä: antti.kinnunen(A)xamk.fi
Ota yhteyttä
Nostot muihin hankkeisiin
ETUVETO – Itä-Suomen elinkeinokalatalouden verkosto
Kalastuksen kehittämisohjelma (KaKe)
Kalan digijälki – Digitaaliset ratkaisut kalan jäljitettävyyden tukena kalastuksesta valvontaan
Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen
Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon
Hankkeen tiedot
Lisäarvoa järvikalajalosteista
Tiedot
Budjetti
Asiasanat
Yhteistyökumppanit
