Kymiexact

To 28.11.2019 klo 12-15, Ekami, Hamina, Juhla-/liikuntasali

KYMIEXACT – täsmäosaamista Kymenlaaksoon, Technology Playground for Future Jobs ja Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa -hankkeet järjestivät yhteistoteutuksena dronepalveluita ideoivan työpajan. Mukana suunnittelussa ja toteutuksessa olivat Ekami, Xamk, Posintra ja Cursor. Koulutuksen kohderyhmä oli etupäässä Ekamin opiskelijat, mutta tilaisuus oli avoin kaikille kiinnostuneille. Osallistuminen ei edellyttänyt aiempaa dronetuntemusta ja oli suunniteltu soveltumaan eri koulutusaloille ja -asteille sopivaksi. Tilaisuudessa oli esillä kymmenen erilaista dronea ja Ekamissa toteutettuja droneihin liitettäviä mittalaitteita. Työpajan aikana ja tilaisuuden lopuksi osallistujat saattoivat kokeilla lennättämistä simulaattorilla sekä keskustella tilaisuudessa paikalla olleiden asiantuntijoiden kanssa.

Tilaisuuteen osallistui 54 henkilöä, joista kaikki eivät tosin osallistuneet työpajaosuuteen. Työskentelyn lopuksi käytiin läpi ryhmien tuottamat ideat, jotka olivat hyvin monipuolisia. Työpajassa syntyi 8 liiketoimintaideaa, joiden immateriaalioikeudet kuuluvat niiden keksijöille, ja joiden kehitystyötä keksijät voivat halutessaan jatkaa.

Todettakoon että lyhyellä aikataululla yhteisesti suunniteltu työpaja onnistui hyvin ja dronet ovat aiheena ajankohtainen ja herättävät paljon mielenkiintoa. Teeman tiimoilta olisikin mahdollista jatkokehittää laajempi koulutus tai koulutuksia. Yhteistyö ja työnjako järjestäjäorganisaatioiden välillä sujui jouhevasti ja toimi täten menestyksekkäänä kokeiluna KYMIEXACT-toimijaverkoston yhteisesti järjestämästä koulutuksesta.

Kirjoittajat: Melina Maunula ja Minna Jukka

KYMIEXACT –hankkeessa luodaan toimintamalli, jolla rakennetaan joustavia ja koulutusorganisaatiorajat ylittäviä osaamispolkuja. Ne voivat perustua joko yrityksen tai yksilön osaamisen kehittämiseen, ja ne ovat usein johonkin tavoitteeseen suuntautuneita. Mentorointi nähdään keskeisenä apukeinona tukea osaamispoluilla kulkua.

Osaamispolkumentori toimii osaamisen kehittämisen asiakasrajapinnassa esimerkiksi koulutusorganisaatiossa tai muussa organisaatiossa (yrityksessä, järjestössä). Hän kohtaa työssään henkilöitä, jotka haluavat tai joilla on tarve kehittää osaamistaan. Mentori tarjoaa keskustelukumppanuutta, kokemusta, osaamisen kehittämisen asiantuntijuutta – hän on luotettava neuvonantaja, uskottu. Osaamispolkumentori auttaa rakentamaan osaamisen kehittämisen polkuja yksilöille tai organisaatioille nykyisestä osaamisen tasosta tavoitellulle tasolle. Mentori tukee osaamistarpeiden tunnistamisessa (mahdolliset puutteet nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta), tavoitteiden asettamisessa ja sopivien osaamisen kehittämisen keinojen löytämisessä. KYMIEXACT –mallin näkökulmasta osaamispolkumentori on se henkilö, joka toimii KYMIEXACT –verkoston ja yksittäisten henkilöiden/organisaatioiden rajapinnassa ja auttaa näkemään ja hyödyntämään verkoston tarjoamia mahdollisuuksia. Kymenlaakson KYMIEXACT-osaamispolkumentoreista kootaan alueellinen verkosto.

Osaamispolkumentoriverkoston kokoaminen alkoi maanantaina 25.3.2019 Kotkassa Xlabin tiloissa. Työpajassa kuultiin KYMIEXACT –mallista, mentoroinnista ja osaamisen kehittämisen ratkaisuista. Lisäksi osallistujat pystyivät vaikuttamaan tulevan osaamispolkumentorikoulutuksen sisältöihin ja toteutustapoihin – mitä ja miten haluaisit oppia, jotta voisit parhaiten toimia osaamisen kehittämisen mentorina.

Seuraavat työpajat järjestetään Kouvolassa keskiviikkona 27.3. klo 9.00 -10.30 Hub Kouvola Viiraamon tiloissa (Kauppakatu 4, Lasipalatsi) sekä verkossa maanantaina 1.4. klo 14.30 -16.00 Skype –neuvotteluna (kutsu ilmoittautuneille).

Ilmoittaudu mukaan tapahtumiin tai verkoston jäseneksi. https://link.webropolsurveys.com/S/8B057F859BF1DF1C tai kymiexact@gmail.com.

Voit osallistua myös tutustumalla osaamispolkumentorikoulutuksen alustaviin suunnitelmiin, joita voit myös kommentoida padlet-alustalla https://padlet.com/mpillisihvola/sj1qmnbbhqte.

Projektipäällikkö Tiina Kirvesniemi

KYMIEXACT-verkkosivujen suunnittelua tehdään parhaillaan. Pohditaan kiivaasti, millaisia sisältöjä tarvitaan ja millainen verkkosivu olisi toimivin asiakkaan näkökulmasta. Kuvat ovat keskeinen osa verkkototeutusta, joten on myös mietittävä, millaiset kuvat luonnehtivat KYMIEXACT:ia. Emme halua pitäytyä vain kuvapankkien kuvissa, vaan tahdomme että kuvat ovat Kymenlaaksosta.

Kymenlaakson RIS3-strategian kärkialat ovat logistiikka, biotalous ja digitalisaatio. Logistiikan osalta kuvauskohteiden valinta on ehkä helpointa, sillä löytyyhän Kymenlaaksosta rautateitä, satamia ja maantiekuljetuksen toimijoita. Digitalisaatio tuntuu olevan haastavin kuvauskohde. Tietokone kuvauskohteena ei taida olla otollinen, saati sitten palvelinkeskuskaan. Biotalous on myös haastava kuvauskohteena. Se puolestaan sisältää hieman liiankin laajan mahdollisuuden kentän sisältäen monenlaiset luontokuvat, metsät ja vesistöt. Maatalouden piiristäkin löydetään monia biotalouteen liittyviä kuvauskohteita.

Maakuntamme elinkeinon kivijalka on viimeisiin vuosiin asti ollut paperi –ja metsäteollisuus, jossa painopiste on siirtymässä paperin valmistuksesta selluun ja kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen. Biotalouden kuvaston näkökulmasta perinteiset tehdasrakennukset ja paperikoneet eivät tunnu kuuluvan yhteen, mutta kun tarkemmin asiaa miettii, ollaankin asian ytimessä. Maanantaina 25.2.2019 päästiin Xamkin Manu Eloahon kanssa kuvaamaan Kotkaan Kotkamillsille viestintäpäällikkö Anni Salmin asiantuntevalla opastuksella. Kotkamills yhtiönä on melko nuori. Yhtiö perustettiin 2010 Stora Enson yhtiökaupassa ja se kantaa kunniakkaasti 1872 perustetun Gutzeitin sahan perinteitä Kotkan saarella.

Puu on uudistuva luonnonvara, mutta se käytetään Kotkamillsillä tarkkaan. Sahan sivutuotteet eli puru ja lastut hyödynnetään muiden materiaalien raaka-aineina. Puun kuoriosaa käytetään energiantuotannossa. Myös kierrätyskartonkia tuodaan raaka-aineeksi. Kotkamillsin viime vuosien biotalousinnovaatioihin kuuluu muun muassa kierrätettävä kuppikartonki muovittomalla suojakerroksella. Käytettyjen kuppien keräys ja kierrätys hoituu hyvin kierrätyslaatikon avulla. Siihen mahtuu siististi ja tilaa säästävästi yli 1000 kuppia ja kuljetus kierrätykseen onnistuu kätevästi. Käytetyt kupit voi kierrättää myös tavallisen paperin tai muun kartongin kanssa. Elintarvikepakkauksiin käytetään nykyisellään paljon muovia, jolla on kieltämättä tässä tarkoituksessa hyviä ominaisuuksia. Muovin ja erityisesti muoviroskan vähentämisen tavoittelu tuottaa mielenkiintoisia innovaatioita myös Kotkamillsillä. Jatkossa nähdään, miten esimerkiksi kartonkinen salaattiastia lyö itsensä läpi laajamittaisemmin.

Biotalouden lisäksi Kotkamillsin vierailulla teemana nousi esiin logistiikka. Paperirullien liikkuminen automaattisesti eri toimintapisteisiin on sisälogistiikkaa. Paperirullat jatkoivat matkaansa tehtaalta satamaan ja siellä kontteihin. Saatiin siis kuvituskuvia myös logistiikasta.

Kuvauspäivämme oli aurinkoinen, mutta myös valitettavan tuulinen. Drone-kuvaus jäi aikomukseksi, sillä turvakypärästä sai pitää kaksin käsin kiinni.

Projektipäällikkö Tiina Kirvesniemi

KYMIEXACT-brändikirja valmistui 24.1.2019, jolloin järjestettiin kick off –tilaisuus Kuusankoskitalolla. Brändiä rakennettiin syksyllä 2018 kolmessa työpajassa, joissa tiivistyi brändin ydin. Kauaskantoisena visiona KYMIEXACT-brändi nähdään valtakunnallisena edelläkävijänä tulevaisuussuuntautuneissa oppimiskokonaisuuksissa. Asiakkaat saavuttavat KYMIEXACT-toimintamallin avulla osaamista, jota auttaa heitä kehittämään liiketoimintaansa. Koulutuksien taustalla on motivoiva ja jopa kansainvälinen verkosto.

KYMIEXACT:in missio lähtee asiakaslähtöisyydestä ja autamme asiakasta löytämään tarpeisiinsa sopivan koulutustuotteen, joka brändin avulla on helppo löytää. Tulevaisuussuuntautuneisuus ja ennakoinnin liittäminen osaamisen kehittämiseen tarkoittaa sitä, että tiedämme jo nyt, millaisia ovat yritysten osaamistarpeet tulevaisuudessa. Ennen kaikkea tarjoamme täsmäosaamista, joka auttaa liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa. Syksyn työpajatyöskentelyssä tunnistettiin asiakasprofiileja, joita voidaan hyödyntää kontaktoinnissa ja markkinoinnissa. Asiakkaina on ajateltu olevan erityyppisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta yksilöitäkään täsmäosaamisen tarvitsijoina ei ole unohdettu.

KYMIEXACT-toimintamallille on todella tarvetta. Kilpailijakartoituksessa asemoitiin kehitteillä olevaa palvelua muihin palveluntarjoajiin, jolloin yksi työpajan osallistuja totesi: “Ei ole ihme, jos koulutuksen hankkiminen ja etsiminen on haastavaa, kun toimijoita on niin paljon.” Verkostomaisen toimintamallin vahvuus tulee olemaan siinä, että koulutus voi koostua eri koulutusasteilta olevilta moduuleista.

Nyt on siis saatu valmiiksi KYMIEXACT-brändikirja, jossa tuodaan esiin brändin ydin ja se, kuinka brändi viestii. Seuraavana tehtävänä on luoda brändille verkkosivusto ja markkinointisuunnitelma. Lisäksi on sovittava, mitä muun muassa tapahtuu “behind the scenes” eli miten verkostomainen toimintamalli itse asiassa toimii? Työ siis jatkuu…

Projektipäällikkö Tiina Kirvesniemi

KYMIEXACT-hankkeessa on viime syksyn aikana toteutettu biotalouden osaamistarveselvitys. Siinä biotalouden osaamistarpeita on kartoitettu biotalouteen linkittyvillä toimialoilla, huomioiden Kymenlaakson elinkeinorakenteen erityispiirteet sekä Kymenlaaksoon ohjausvaikutuksensa ulottavat biotaloutta edistävät strategiat ja niiden ohjaustoimet.

Selvitys perustuu mittavalle tiedonhaulle kirjallisuus- ja web-lähteistä. Lisäksi selvityksessä on hyödynnetty muun muassa KYMIEXACT- ja Kymbio- hankkeiden yhteistyössä toteutetun, tulevaisuuspyörämenetelmää hyödyntäneen työpajatyöskentelyn dataa.

Selvityksen alustavia tuloksia esiteltiin Työelämän tutkimuspäivillä Tampereella marraskuussa 2018. Siellä painopiste oli aikuisten perustaitojen ja osaamisen työelämässä tapahtuvan kehittämisen tarpeellisuus ja mahdollistaminen. Lisäksi tuloksia on hyödynnetty viime syksynä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kautta Opetushallituksen valtakunnallisessa aikuiskoulutuksen ennakointityössä. Joulukuussa aiheesta ilmestyi lyhyt artikkeli Xamkin READ-verkkolehdessä otsikolla ”Osaaminen on ekologisen kestävyyden edellytys”.

Nyt osaamistarveselvitys on kokonaisuudessaan koottu ja kuvitettu yhtenäiseksi julkaisuksi: Biotalouden toimintaympäristö ja osaamistarpeet Kymenlaaksossa. Se sisältää katsauksen biotalouden määritelmiin ja linkittyviin käsitteisiin, tärkeimpiin ohjauskeinoihin ja strategioihin, biotalouden kehitysnäkymiin Kymenlaaksossa sekä ennen kaikkea biotalouden osaamistarpeisiin elinkeinoelämän näkökulmasta. Julkaisu löytyy osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/160115/XAMK_Kehittaa_71_verkkoversio_19_01_30.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Projektityöntekijä Melina Maunula

KYMIEXACT-hankkeen vuosi sitten pidetyssä Biotalousalan tulevaisuuden osaamisen työpajassa heitettiin ilmoille ajatus siitä, että pitäisi olla olemassa biotalouskortti-koulutusta. Se, mitä korttikoulutus pitäisi sisällään, jäi avoimeksi, mutta yhteistyössä KYMBIO-hankkeen toimijoiden kanssa päätettiin jatkaa suunnittelua.

Idea lyhyestä, tiiviistä koulutuksesta viehätti, vaikka konkreettista korttia ei koulutuksesta saisikaan. Koulutuksessa osallistuja saa tiiviin, ymmärrettävän tietopaketin biotaloudesta. Koulutuksen jälkeen osallistuja ymmärtää biotalouden merkityksen omalle liiketoiminnalleen ja tunnistaa  biotalouden tuomia liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia.

Biotalous liiketoiminnan tukena -koulutukseen kutsutaan mukaan pk-yritysten johtoa, esimiehiä ja kehittäjiä. Koulutus toteutetaan lähiopetuksena (kaksi ½-päivän lähiopetusta) sekä ajasta ja paikasta riippumattomana opiskeluna verkon välityksellä. Koulutus on osallistujilleen maksuton.

Koulutus alkaa 19.3.2019 aloitustapaamisella klo 12-16 Keltakankaan ABC:llä. Ohessa esite, jossa kutsulinkki.

Tervetuloa koulutukseen!

Brändityöskentelyä tehtiin vuoden 2018 lopulla tiiviisti. Hankkeen toimijoille ja yhteistyökumppaneille järjestettiin kolme työpajaa, joissa kirkastettiin toimintamallin ajatusta, tarkennettiin ydintekijöitä ja käyttöä sekä työstettiin brändikirjan viestinnällisiä teemoja. Brändityö on saatu päätökseen ja brändikirjan kick off –tilaisuus pidetään torstaina 24.1.2019 klo 13-15 Kuusankoskitalon Hirvelä-salissa.

Tilaisuudessa konkretisoituu ajatus Kymenlaakson koulutuksen tarjoajien halu vastata entistä paremmin yritystoiminnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin ketterän ja osaamislähtöisen KYMIEXACT-toimintamallin avulla. Kick off –tilaisuudessa esitellään toteutettua brändityötä ja kerrotaan esimerkkejä brändin hyödyntämisestä käytännössä.

Tervetuloa mukaan! KYMIEXACT_Brändikirja_kickoff_kutsu

Projektipäällikkö Tiina Kirvesniemi

Syksy on jatkunut työntäyteisesti KYMIEXACT-hankkeessa. Hanke osallistui 31.10.2018 Kouvolassa EK:n suhdannebarometrin julkistuksen yhteydessä toteutetun tulevaisuusverstaan suunnitteluun ja toteutukseen. Tulevaisuusverstaan alustajana toimi Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja, joka puhui ennakoivasta ajattelusta ja liiketoimintaosaamisesta yrityksessä sekä siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota muutoksen pyörteissä. Alustuksen jälkeen toteutettiin keskustelutilaisuus, jonka teemoina olivat hankkeen ennakointimallin rakentamisen kannalta keskeiset asiat eli mistä yritykset tällä hetkellä saavat tai hankkivat ennakointitietoa, millainen ennakointitieto koetaan hyödylliseksi sekä millaisessa muodossa ja mistä he ennakointitietoa toivovat saavansa. Keskustelun anti on hyvää pohjatietoa, kun kehitetään yrityksille suunnattua kymenlaaksolaista ennakointimallia.

KYMIEXACT-hanke on osaltaan työelämän kehittämistä, sillä sen tavoitteena on RIS3-alojen yritysten osaamisen kehittäminen. Työelämän tutkimuspäivät on Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen ja Työelämän tutkimusseuran yhdessä järjestämä monitieteinen ja –alainen konferenssi, joka tänä vuonna täytti 30 vuotta. Osallistuimme KYMIEXACT-hankkeen tiimoilta toisaalta tutustuen työelämän uusimpiin tutkimuksiin ja kehittämiseen ja toisaalta esitellen hankkeen työtä. Hankkeen projektityöntekijä Melina Maunula on valmistellut selvitystä biotalousalan siirtymästä ja osaamisen tarpeista ja hän piti esityksensä “Osaaminen biotalouskehityksen edellytyksenä” teemaryhmässä, jossa käsiteltiin aikuisten perustaitoja ja osaamista työelämässä. Osaamisen näkökulma on laaja ja monipolvinen. Työelämän täydennyskoulutuksen, mukaan lukien biotalouden teemat, pitäisi paremmin huomioon oppijoiden erityistarpeet.

KYMIEXACT-brändityöskentely polkaistiin käyntiin Kouvolassa 6.11.2018, jolloin toteutettiin ensimmäinen työpaja Crazy Townin Mikko Korpelan ja i2:n Päivi-Mari Hietamiehen fasilitoimana. Työpajassa työstettiin asiakasprofiileja, tehtiin kilpailijakartoitusta ja asemoitiin KYMIEXACT-brändiä toimijoiden kentälle. Brändi ja toimintamalli alkavat kehkeytyä pikkuhiljaa. Brändityö jatkuu 20.11. Klo 13-16 Anjalan nuorisokeskuksessa (Ankkapurhantie 15, Anjala). Tervetuloa mukaan KYMIEXACT-brändiä rakentamaan!

Projektipäällikkö Tiina Kirvesniemi

KYMIEXACT-hankkeen työryhmä pääsi tutustumaan Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Datacenteriin eli palvelinkeskukseen Haminan kampuksella. Palvelinkeskuskoulutus on kuulunut Ekamin koulutustarjontaan muutaman vuoden ajan. ICT-asentajan tutkinnolla pyritään vastaamaan osin Googlen työvoiman tarpeeseen. Datacenterissä opiskelijat pääsevät käytännössä työskentelemään servereiden, reitittimien ynnä muiden serveritekniikkaan liittyvien teknisten välineiden parissa. He oppivat muun muassa ylläpitämään nettisivuja ja valvomaan erityyppisiä tietoteknisiä systeemejä.

Ekamin Datacenter pyrkii hyödyntämään mahdollisimman paljon uusiutuvia luonnonvaroja. Oppilaitoksen katolle on asennettu aurinkopaneelit ja tuulivoimala tuottavat sähköä. Maalämpö on myös käytössä. Suunnitteilla on varavoimalähteen ja viilennyslaitteen rakentaminen. Myös turvallisuussysteemin kehittäminen on parhaillaan käynnissä. Ekamin digitalisaatio-osaamisen kärkenä voidaan nähdä energianlähteistä tulevan sekä rakennuksen taloteknisten (energiankulutus, lämpötila) tietojen hallinta. Kyse on Smart Campus –toimintamallista, jossa hyödynnetään monista tietolähteistä kerättävän mittaustiedon visualisointia ja hallintaa. Käytännön sovelluksia tähän ovat esimerkiksi rakennuksen sisäilmaolosuhteiden säätely henkilömäärän mukaan, tilojen älykäs valaistus tarpeen mukaan tai vaikkapa tilavarausjärjestelmä, jonka avulla tiloja varataan käyttöön ja LVIS-tekniikka optimoidaan varaustilanteen mukaan. Käytännöllistä, eikö vain?

Haminan ekskursiopäivälle osui myös Google for Education goes Hamina –tilaisuus, jossa esiteltiin opetuksessa hyödynnettäviä tietoteknisiä välineitä ja ohjelmia. Kaiken kaikkiaan päivämme Haminassa avasi näkökulmia digitalisaation hyödyntämiseen opetuksessa ja täydennyskoulutuksessa. Heräsi useita ajatuksia siitä, millaisia täsmäosaamisen palasia voidaan näkemästämme hyödyntää KYMIEXACT-toimintamallin osana.

Projektipäällikkö Tiina Kirvesniemi

Kuuman kesän jälkeen on siirrytty syksyyn ja arjen ahkerointiin. KYMIEXACT-hankkeessa tapahtuu paljon syksyn aikana. Brändityö käynnistyy täydellä teholla, kun valitaan palveluntuottaja brändityöskentelyn vetäjäksi. Brändityön on suunniteltu kestävän tämän vuoden loppuun asti, jonka jälkeen päästään pilotoiminaan KYMIEXACT-toimintamallia.

Toinen prosessi, joka lähtee käyntiin, on biotalouskortin kehittely. Yhteistyössä KYMBIO-hankkeen kanssa toteutetaan koulutusmalli, jossa tiiviiseen muotoon kootaan biotalouden perusasiaa. Biotalouskortin ideoinnin lähtökohta on 25.1.2018 hankkeiden yhteistyönä toteutetun Biotalousalan tulevaisuuden osaamisen työpajan työskentelyssä. Biotalouskorttia esitettiin yhtenä keinona osaamistarpeiden täyttämiseen. Kortti-koulutuksen formaatti on tuttu esim. työturvallisuuskorttina. Kortin suoritettuaan opiskelija saa perustietämyksen biotalousalasta. Hän ymmärtää biotalouden merkityksen esim. liiketalouden ja hankintojen näkökulmasta. Osallistuja osaa työssään kiinnittää huomiota biotalouden kannalta tärkeisiin seikkoihin ymmärtäen laajempia kokonaisuuksia esim. elinkaariajattelumallissa. Biotalouskortin sisällön työstäminen toteutetaan Carpe Diem -menetelmällä, joka on yhteisöllinen ja tiimiperustainen toimintamalli. Mallin taustalla on kasvatustieteen professori Gilly Salmonin oppimiseen ja sen edistämiseen liittyvä tutkimustyö. Biotalouskorttiin liittyen haastatellaan ja videoidaan kymenlaaksolaisia yrityksiä, ja näin ollen saadaan niiden kokemukset näkyviin biotalouden teemoissa.

Kolmas tärkeä teema syksyllä on ennakointi. Elinkeinoelämän keskusliiton perinteinen suhdannebarometrin julkistamistilaisuus pidetään Kouvolassa 31.10.2018. Osana tilaisuutta järjestetään ennakointiin liittyvä osio, jossa alustajana puhuu Jari Kaivo-oja ja jossa haastatellaan julkistamistilaisuudessa mukana olevia yrityksiä siitä, millaista ennakointitietoa he nyt käyttävät ja millaisena he sitä jatkossa haluaisivat. Tämä on hyvää taustatietoa KYMIEXACT-ennakointimallin rakentamiseen.

Tartutaan yhdessä hetkeen!

Projektipäällikkö Tiina Kirvesniemi

Aurinkoiset terveiset Kymiexact-hankkeesta! Olen Melina Maunula ja aloitin heinäkuun alusta projektityöntekijänä XAMKilla. Palailen aluekehittämistehtäviin, joita olen aiemmin tehnyt mm. biotalouteen linkittyvissä hankkeissa. Niistä mukaan tarttunutta osaamista pääsen Kymiexact-hankkeessakin heti hyödyntämään, kirjoitellessani yleiskatsausta biotaloudesta ja siihen liittyvistä osaamistarpeista Kymenlaaksossa. Biotaloussiirtymä on iso juttu sekä resurssienkäytön ja ympäristökysymysten että innovaatioympäristön ja liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Mitkä moninaisista mahdollisuuksista ovat niitä, joihin alueellamme kannattaa ja halutaan panostaa ja mitä osaamistarpeita niihin liittyy? Miten biotalouden edistyminen linkittyy muilla RIS3-kärkialoilla tehtävään kehitykseen ja mitkä ovat aloille yhteisiä osaamisenkehittämisen alueita? Miten koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden roolia alueellisissa innovaatioverkostoissa voidaan Kymiexact-brändin kautta syventää sekä turvata oikea-aikainen ja uusin osaaminen alueen yrityskentälle? Kokonaiskatsausten ja yrityskentän tarpeiden mukaan valikoituvat ne täsmäosaamisen alueet sekä toiminta- ja palvelumallit, joita Kymiexact-osaamispolkupalveluissa hyödynnetään. Mielenkiinnolla odotan, miten kehittämistyö etenee ja hankkeen tavoitteet muovautuvat aluekehitystä edistäviksi toimenpiteiksi ja tuotoksiksi.

Melina Maunula

Matkalla alkaa nopeasti ihmettelemään vierasta ympäristöä ja vertailemaan tuttuja asioita Suomeen. Näin kävi tällä kertaa Kiinan etelärannikolla. Hong Kong on kansainvälinen kaupunki, jossa ilmastointilaitteet puhaltavat jokaisessa ostoskeskuksessa, liikkeessä ja ravintolassa ilmaa viileämmäksi. Paitsi talvella, milloin lämpötila pyörii Suomen kesän lukemissa. Liikenne on sujuvaa maalla, merellä ja ilmassa. Paitsi taifuunin iskiessä, mikä tekee asukkaista onnellisia, jos varoitus tarkoittaa työpäivän loppumista aikaisemmin tai lomapäivää. Satama on kontteja täynnä ja ohi lipuu suuria ja jättimäisiä konttilaivoja. Hong Kong on helppo tie Kiinaan ja koko Aasiaan. Maailman pisintä siltaa rakennetaan nopeaa tahtia. Sähköautot ja sähkömopot ovat yleistyneet. Kiinan puolella, Shenzhenissä, taksitkin ovat sähköautoja. Uusi teknologia valtaa Kiinaa eri kolkissa nopeammin kuin toisissa.

Tälläkin matkalla tuli jätelajitteluun kiinnitettyä huomiota. Aidatun alueen korkeiden kerrostalojen sisäänkäyntien vierestä löytyy lajittelupiste, joka on aika pieni, vaikka kerrostaloissa asuu moni. Harva kuitenkin lajittelee jätteitä ja tulee mietittyä, millä tavalla eritellyt jätteet käsitellään jätelajittelulaitoksella. Muovia on ryhdytty vähentämään ja muovittomat vaihtoehdot ovat aloittaneet valtaamaan kaupunkia. Uimarannalla kellui välillä muutama muoviroska ja rantoja siivottiin aamuisin maalle huuhtoutuneista tai jätetyistä roskista. Myös huonoon ilmanlaatuun on alettu ottaa kantaa kasvavalla tahdilla koko Kiinassa.
Kiertotalouteen liittyvä toiminta Kiinassa näkyy esimerkiksi Zhuzhoussa, jossa vuosi sitten oli vain autonrämiä liikenteessä. Nyt siellä oli toisesta kehittyneemmästä kaupungista hankittuja uudempia käytettyjä autoja ja myös uusia autoja. Vanhoja mopoja ja skoottereita on muunnettu sähköllä toimiviksi. Kiinassa uuden teknologian käyttöönotto on nopeaa ja volyymi niin suurta, että lopullisesti jätettä syntyy paljon, vaikka sen kierto olisi pitempää. Päästöjä tietysti häviää paljon, kun tapahtuu nopea siirtyminen sähköautoihin ja tehtaiden suodattimet kehitetään paremmiksi. Sen tietää, ettei tämä helle hellitä, joten ei muuta kuin hiki ohimolla kehityksen ohjaksissa kohti tulevaisuutta.

Mauri Heikkinen

Kevättä kaikille! Olen Mauri Heikkinen ja aloitin toukokuun alussa harjoittelijana KYMIEXACT TKI-hankkeessa. Yleisesti ottaen tämän hetkisen kokemuksen perusteella voin kertoa, että TKI-hanke on harjoittelijalle monimuotoinen oppimiskokemus, koska hankkeisiin liittyy yhteistyötä monien eri alojen tekijöiden kanssa.
KYMIEXACT on Kymenlaakson alueen kannalta erinomainen hanke. Siinä otetaan tulevaisuuden tuovat uudet tuulet varmin purjein vastaan. RIS3-alat kehittyvät ja työnkuva sekä yrittäminen muuttavat muotoaan ja koulutuksen tulee osata vastata tarvetta, jotta Kymenlaakso pystyy kilpailemaan Suomessa ja kansainvälisesti. Kymenlaakso, kuten Suomi on väestöltään niin pieni, että on helppoa ja nopeaa aloittaa suoraan toimimaan kuin mikä tahansa tämän hetken edistyneimmistä kaupungeista ja maista.
Opiskelen tuote- ja palvelumuotoilun linjalla kolmatta vuotta Kouvolassa, Xamk:ssa. Opiskeluni ovat olleet tuotemuotoilua ja tutkimustyötä tähän asti, joten päätin hakea KYMIEXACT-hankkeeseen harjoittelijaksi, jotta saisin kokemusta palvelumuotoilusta ja hanketoiminnasta. Vaikka alani on tuote- ja palvelumuotoilu, on kannattavaa osallistua kaikkiin hankkeeseen liittyvään toimintaan ja oppia niistä, kuinka hanketoiminta käytännössä etenee.

Mauri Heikkinen

KYMIEXACT-hankkeen yhtenä tavoitteena on ennakointiin liittyvien informaatiotoimintojen vahvistaminen. Hankkeessa kehitetään alueelle soveltuvia, osaamisen kysynnän ennakoinnin työkaluja, joilla tarjotaan ennakointitietoa eri ryhmiä palvelemaan. Työkaluksi rakennetaan toimintamalli ennakointitiedon tuottamiseen ja jakeluun KYMIEXACT-verkostolle, joita ovat mm. Kymenlaakson ennakointiverkosto, RIS3-alojen yritykset ja oppilaitokset. On tarvetta nopeuttaa yhteistä ennakointi- ja reagointikykyä alueen työvoimatarpeisiin vastaamisessa.

Ennakointi on keskeisessä roolissa nimenomaan osaamisen ennakoinnin näkökulmasta. Työelämän murros on moniulotteinen ja väistämätön asia. Työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy. Digitalisaatio vaikuttaa lähes kaikkiin toimialoihin. Alustatalous luo uusia malleja työn tekemiseen. Mitä muuta uutta on näkyvissä?

Ennakointityötä tekevät monet tahot erilaisilla aikajänteillä. Kymenlaakson liiton rooli ennakoinnissa on tällä hetkellä aluekehityslain mukaan vastata ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioida ja seurata maakunnan ja sen osien kehitystä sekä kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Kymenlaakson liitto vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua. ELY-keskus puolestaan kerää ja analysoi tietoa mm. työmarkkinoiden, koulutustarpeiden, aluetalouden, infrastruktuurin ja yhdyskuntarakenteen sekä ympäristön tilan muutoksesta ja ennakoi tulevaa kehitystä. Tietojärjestelmiä ja analyysejä hyödynnetään ELY-keskuksen toiminnan suunnittelussa sekä maakunnallisessa kehittämisessä ja päätöksenteossa. Maakuntauudistus vaikuttanee näiden kahden rooleihin ennakoinnissa. Myös oppilaitosten toiminnassa ennakointitieto on keskeistä: mihin ammatteihin tarvitaan työntekijöitä ja kuinka paljon sekä millaisia taitoja ja sisältöjä tulisi opettaa?

Ennakointi on siis vahvasti esillä useilla tahoilla ja onkin tärkeää, että kaikki ennakointitoimijat tekevät yhteistyötä. Yhteistyö on vahvistunut keväällä 2018, sillä suunnitelmatyö yhteisen ennakointityön johtamisesta ja kehittämisestä maakunnassa on aloitettu. KYMIEXACT-hanke on myös mukana tässä yhteisessä ennakoinnin kehittämisessä yhdessä Etiäinen-hankkeen kanssa.

Projektipäällikkö Tiina Kirvesniemi

Kymenlaakson biotalousalan osaajat ja asiantuntijat kokoontuivat Kouvolassa 25.1.2018 KYMIEXACT- ja KYMBIO -hankkeiden kutsumana pohtimaan, millaista osaamista alalla tarvitaan tulevaisuudessa. Tarkoituksena on yhteistyössä löytää alalle koulutusmallit, joilla osaaminen ja työelämän tarpeet kohtaavat.

Pohjustusta aiheeseen antoi Karelia Ammattikorkeakoulun Helena Puhakka-Tarvainen. Hän kertoi kokemuksia ja tuloksia AVOT- hankkeesta, jossa yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteistyössä yritysten kanssa kehittävät avoimeen korkeakouluopetukseen valtakunnallisesti toimintamalleja, jotka vastaavat paremmin työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Toisena pohjustuksena johtava tutkija Lauri Sikanen LUKE Luonnonvarakeskuksesta kertoi biotalousalan nykytilanteesta sekä miten alan ennustetaan kehittyvän tulevaisuudessa.

Aiheeseen virittäytymisen jälkeen järjestettiin työpaja, jossa ideoitiin biotalousalan osaamis- ja koulutustarpeita tulevaisuudessa. Työpaja toteutettiin Tulevaisuuspyörä- menetelmää mukaillen, jossa ensin mietittiin, millaisia osaamistarpeita alalla nähdään vuonna 2030 ja millainen toimintaympäristö tuolloin voisi olla. Tämän jälkeen ideoitiin, miten näihin osaamistarpeisiin voitaisiin vastata ja millaisin menetelmin tätä osaamista voitaisiin kouluttaa. Työpajaa veti palvelumuotoilun opiskelija Tuija Klaus Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Työpaja tuotti runsaasti ideoita. Osaamistarpeina tulevaisuudessa nähtiin esimerkiksi biotalouden ymmärtäminen, tiedonhallinta ja -analysointi sekä ihmisten kanssa toimimisen taidot. Työpajan tuloksia hyödynnetään hankkeen edetessä.

22.2.2018 Tuija Klaus

Biotalousalan osaamisen työpajassa pohditaan, millaista bio- ja kiertotalousalan osaamista Kymenlaaksossa on ja mitä meillä tulisi olla? Miten itse voisi kehittää osaamistani bio- ja kiertotalouden alueilla? Tule kuulemaan ja keskustelemaan aiheeseen liittyen alueellisista osaamistarpeista. Työpajan alustajina ovat Lauri Sikanen Luonnonvarakeskuksesta ja Helena Tarvainen-Puhakka Karelia ammattikorkeakoulusta.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita Kymenlaakson bio- ja kiertotalouteen liittyvien toimialojen yritykset sekä kaikki ne toimijat, joita kiinnostaa näiden aihealueiden tulevaisuuden osaamistarpeet. Tervetuloa mukaan!biotaloustyopaja_kutsu_a4_14122017_v2

Tiistaina 30.1.2018 järjestetään KYMIEXACT-hankkeen, Logistiikkaverstaan ja Finnhub ry:n kanssa yhteistyössä Kymenlaakson logistiikka-alan tulevaisuusfoorumi Kotkan Höyrypanimolla. Tulevaisuusfoorumissa pohditaan, mihin ollaan menossa logistiikan alalla. Millaiset maailman ja alan trendit vaikuttavat alan yritystoimintaan? Miten voidaan varautua tulevaisuuden haasteisiin?

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava käsittelee esityksessään logistiikan murrosaikaa ja muuttuvaa toimintaympäristöä. Kansanedustaja ja liikennevalionkunnan valiokuntavastaava Jukka Kopra valottaa kommenttipuheenvuorossaan liikennevaliokunnan valmisteilla olevia asioita. Lisäksi saadaan kuulla myös yritysten näkökulmia logistiikan tulevaisuuden näkymiin, kuten esim. Pekka Laine Sulzer Pumps Finland Oy:stä. Yritysnäkökulmaa saadaan esiin myös tilaisuudessa järjestettävässä tulevaisuustyöpajassa.

Tulevaisuusfoorumiin ovat tervetulleita Kymenlaakson logistiikan alan yritykset sekä logistiikan kehittäjät,
tutkijat ja asiantuntijat. kymiexact_kutsu_a4_vedos (002)

Palaan vielä marraskuun alussa Tampereella järjestettyihin työelämän tutkimuspäiviin, joista voi ammentaa pohdinnan teemoja vielä pitkällä loppuvuoteen. Tulevaisuuden työelämä ja sen muutokset tuntuvat osin uhkaavilta. Digitalisaatio ja teköäly vaikuttavat muun muassa siihen, että suuri osa työpaikoista tulee häviämään seuraavan 10-20 vuoden aikana. Naisvaltaisilla aloilla viittä häviävää työpaikkaa kohti syntyy yksi uusi työpaikka, sillä esim. taloushallinnon tehtävät vähenevät. Miten ihmiset jatkossa hankkivat elantonsa? Onko ihmistyöllä mitään virkaa, kun digitalisaatio ja tekoäly hoitavat hommat?

Onneksi esitettiin epätoivoa ja uhkakuvia hälventäviä toivon pilkahduksia. Tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius esitti johtopäätöksenä, että ihmisten rooli ja merkitys työelämässä olisi kasvussa. Erilaisten alustojen merkitys kasvaa uuden aikakauden kynnyksellä. PK-sektorin merkitys vahvistuu työpaikkojen luomisessa. Työtä tehdään pienemmissä tuotantotiimeissä monimuotoisemmin työnkuvin. Työntekijän on toisaalta opittava nopeasti uutta ja toisaalta vikkelästi poisopittava vanhasta. Persoonallisen osaamisen rooli on suurempaa kuin aiemmin, totesi Wilenius.

Myös Eveliina Saari Työterveyslaitokselta toi esiin toivon näkökulmaa työelämän muutosten keskellä. Hänen mielestään ihminen luo joka tapauksessa mielekästä tekemistä ajattelevana, proaktiivisena toimivana olentona. Ihminen luo itselleen työtä. Saaren mukaan teknologiakehitys luo uusina työmahdollisuuksina mm. digiin opastajia, jotka ymmärtävät ihmisen elämäntilanteen. Teknologia laajentaa ammattilaisen osaamista ja kyvykkyyttä, jolloin lopputuloksena on laadukkaampaa työtä. Ihmisellä säilyvät tulevaisuudessa autonomia ja luovat tehtävät, joten työn mielekkyys kasvaa.

Saaren mukaan ne organisaatiot, jotka antavat ammattilaisille tarpeeksi autonomiaa töidensä organisointiin ja tukevat henkilöstönsä jatkuvaa oppimista pärjäävät työn muutoksessa pitkään. Tämän tyyppinen ajattelu haastaa vanhat teollisuustyöhön pohjaavat työn sopimisen ja tekemisen mallit. Mutta mikäpä sen parempaa, kuin mielekäs työ, jonka ajurina toimii kutsumus tai vahva sisäinen motivaatio. Ja aina vain paranee, jos työn voi organisoida itse parhaaksi katsomallaan tavalla ja jos työorganisaatio tukee henkilöstönsä jatkuvaa oppimista. Liian hyvää ollakseen totta?

Projektipäällikkö Tiina Kirvesniemi

Turun ICT-talolla järjestettiin 10.10. mielenkiintoinen tapahtuma nimellä Oppiminen tulevaisuudessa. Tapahtuman toteuttajina olivat AVOT-hanke, IoT-hanke, Turku Science Park ja eRappu. Tapahtuman tavoitteena oli lisätä työelämän organisaatioiden ja aikuiskoulutusta järjestävien korkeakoulujen vuoropuhelua. Mukaan oli kutsuttu osaamisen kehittämisestä kiinnostuneita työelämän organisaatioita, uusien osaamiskokonaisuuksien tuottamisesta kiinnostuneita ammattikorkeakouluja ja yliopistoja sekä työelämän ja korkeakoulujen yhteistyöstä kiinnostuneita.  Paikalla olikin satakunta osallistujaa, joita tuntui kiinnostavan erityisesti aamupäivän aikana kuullut yritysten puheenvuorot.

Ohjelmistotalo Vincit, joka on palkittu Euroopan parhaana työpaikkana, korostaa osaamisen kehittämisessä yksilön vastuuta (omaehtoista oppimista) ja yksilön tarpeita. Projekteissa työskentelevällä asiantuntijaorganisaatiolla ei ole esimiehiä ollenkaan. Joka projektilla on vetäjä, joka vastaa projektin etenemisestä ja hommaa voi kokeilla jokainen siitä kiinnostunut. Osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen kannustetaan ja sitä tuetaan monin eri keinoin. (ks. Kuva)

Johtamispalveluja tuotetaan tarpeen mukaan – ei muodon vuoksi. Substanssiosaamisen ohella rekrytointivastaava Saana Rossi korosti projektiosaamisen taitoja, sosiaalista kyvykkyyttä asiakastyössä, uteliaisuutta uusia ratkaisuja kohtaan sekä viestintä-, vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Koodarin tulee osata myös ottaa vastaan hyvää palautetta ja osoittaa tunteitaan!

Valmet automotive edusti huomattavasti perinteisempää yrityskulttuuria. HRD Manager Laura Palmunen korosti kuitenkin, että tulevaisuuden haasteet edellyttävät insinööriosaamisen lisäksi arvojen ja asenteiden uudelleen määrittelyä ja uudenlaista tapaa tehdä asioita. ”Osaamistarpeet lähtee aina yrityksen strategiasta. Pitää kyetä tunnistamaan, missä ollaan vahvoja ja mitä pitää kehittää.” Osaamisen kehittämisessä Palmunen korosti myös yhteistyötä työntekijöiden, esimiesten, korkeakoulujen ja muiden yritysten kanssa.

Mari Sundström Arffman Consulting Oystä puhui työnhaun muutoksista sekä siitä, miten työnhakuvalmennuksella voidaan tukea työllistymistä. Vain neljännes työnhakijoista löytää työpaikkansa avoimien paikkojen kautta, kolme neljännestä muita reittejä.  Tarvitaan oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista sekä tavoitteiden mukaan kohdistettua työnhakua. Yritykset hakevat rekrytointitilanteessa motivoitunutta, persoonallisuudeltaan, arvoiltaan ja luonnetyypiltään sopivaa työntekijää.

Korkeakoulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä puhunut Antti Tuomisto peräänkuulutti myös korkeakouluilta ja niiden yksiköiltä oman erikoisosaamisen tunnistamista, kehittämistä ja tuotteistamista. Yritysten tarpeisiin vastaamisessa puolestaan tarvitaan korkeakouluyhteistyötä niin, että saadaan kaikki relevantit alat mukaan. Tavoitteenasettelussa rohkeus on valttia – kun tavoitellaan huipputuloksia, saadaan aikaiseksi vähintään hyvää, ei pelkästään keskinkertaista. Omalle yliopistolleen huomattavaa ulkopuolista rahoitusta eri projektien muodossa hankkinut Tuomisto korosti kenttätyön ja yritysten tarpeiden kuuntelun merkitystä. Hyvät, luottamukselliset suhteet toimijoiden välillä tuottavat uusia kehitysprojekteja.

Antti Nuutinen ja Jari Ylinen edustivat yrityksiä, joilla on hyvät kokemukset yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa. Startup –yrittäjä Nuutinen piti merkittävänä palvelujen edullisuutta /maksuttomuutta sekä mahdollisuuksia käyttää korkeakoulun tiloja ja muita fasiliteetteja. Ylisellä oli hyviä kokemuksia hackathon-tyyppisistä tapahtumista yritystoiminnan kehittämisen välineenä. Nuorilta saa uusia, tuoreita näkemyksiä ja ratkaisuja erityisesti digitalisaatioon ja digitaalisiin palveluihin liittyen. Kokeneilla yritysjohtajilla itsellään on taito hoitaa itse business.

Verkko-opetuksen koordinaattori Mirva Pilli-Sihvola toimii KYMIEXACT-hankkeessa projektityöntekijänä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen 6.10.2017 Kouvolassa järjestämän Työelämävalmiudet – yritteliäisyys ja monimuotoinen ohjaus – koulutuspäivän vahvaa antia oli KYMIEXACT-hankkeen näkökulmasta EK:n asiantuntija Outi Ervastin esitys. Outi toi esiin selkeästi, miten digitalisaatio ja tekoäly haastavat tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet. Yritykset kyllä yleisesti ottaen kokevat, että digitalisaatio on tuonut tai tuomassa yritykselle uusia osaamistarpeita, mutta yllättävän suuri osa yrityksistä on niin sanottuja diginukkujia. EK:n Digi-Henko –hankkeen tulosten mukaan noin 40 % yrityksistä ei ole asettanut digitalisaation kehityksessä mukana olemista strategiseksi tavoitteeksi. Tämä on yllättävää, sillä 65% yrityksistä kohtaa bisnestä haittaavia puutteita digiosaamisessa. Erityisesti pk-yrityksissä nähdään digitalisaatioon liittyvät osaamistarpeet, mutta ei kuitenkaan osata kirkastaa yksityiskohtaisemmin, miten näihin osaamistarpeisiin voisi vastata.
Mistä uutta digiosaamista yrityksiin saadaan? Digi-Heko –hankkeen tulosten perusteella suurimmaksi osaksi kouluttamalla nykyisiä työntekijöitä yrityslähtöisesti tai niin, että henkilöstö vastaa itse digitaitojensa kehittämisestä. Yllättävän vähän yritykset kehittivät osaamista oppilaitosten avulla. Nyt on aika oppilaitosten aktivoitua ja kertoa yrityksille mahdollisuuksistaan tukea yrityksiä esimerkiksi henkilöstön digitaidoissa.  Toki yritysyhteistyötä jo tehdäänkin, mutta EK:n hankkeen tulosten perusteella tarvitaan vielä tiiviimpiä ja pitkäjänteiseen kumppanuuteen perustuvia yhteyksiä oppilaitoksen ja yritysten välillä. KYMIEXACT-hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli RIS3-alojen yritysten osaamisen kehittämiseen. Tässä on myös mahdollisuus edistää kymenlaaksolaisten yritysten digiosaamista.

Projektipäällikkö Tiina Kirvesniemi

KYMIEXACT-hanke käynnistyi 1.5.2017, mutta konkreettinen hanketyö alkoi 1.9.2017, jolloin hankkeen kaikki osatoteuttajat ja yhteistyökumppanit kokoontuivat Xamkin Kouvolan kampuksella. Hankkeessa on erityisen tärkeää saada verkostomainen työskentely ripeästi käyntiin, sillä KYMIEXACT-brändissä tulevat useat alueen koulutusorganisaatiot tarjoamaan osaamistaan.

Miten tästä eteenpäin? Monenlaista taustatyötä on jo tehty. Ennakointiin, ennakointitietoon ja sitä tuottaviin tahoihin on tutustuttu, älykkään erikoistumisen kärkialoihin eli biotalouteen, digitalisaatioon ja logistiikkaan sekä niihin liittyviin osaamistarpeisiin tulevaisuudessa on jo hieman perehdytty. Nyt, kun kaikki hanketoimijat ovat mukana työssä, päästään syventämään ja täsmentämään yhteistä kokonaiskuvaa hankkeen tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksista. Hanketoimijoiden lisäksi tarvitaan mukaan yrityksiä kertomaan osaamistarpeistaan ja pilotoimaan koulutusmallia.

KYMIEXACT-hankkeessa on kyse myös kokeilukulttuurista, jossa rohkeasti luodaan ja kokeillaan jotain uutta, aiemmin kokematonta. Koulutusorganisaatioiden yhteishankkeita on toteutettu ennenkin, ja aikaisemmista kokemuksista voidaan jalostaa onnistumiset paremmiksi. On myös hyvä muistella, miksi hanketyön tulokset eivät aina ole jääneet elämään. KYMIEXACT-brändi on tarkoitus luoda malliksi, jolla on menestyksen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.

Projektipäällikkö Tiina Kirvesniemi