Kymenlaakson matkailun digiloikka

Poikkeuksellinen koronatilanne on kiihdyttänyt digitaalisen liiketoiminnan kehitystä. Moni kymenlaaksolainen yritys on suunnannut markkinointiaan ja myyntiään yhä vahvemmin verkkoon.

Xamkin, Cursorin ja Kinnon toteuttama Digillä pintaan! -valmennusohjelma antaa käytännön vinkit yrityksen digimarkkinointiin ja -myyntiin kevään 2021 aikana. Maksuton valmennusohjelma on suunnattu kaikille kymenlaaksolaisille pk-yrityksille.

Koronatilanteen myötä digimarkkinoinnin ja verkkomyynnin kehittämistarpeet ovat nousseet esille yhä selkeämmin. Esimerkiksi Kymenlaakson matkailun digiloikka -hankkeessa toteutettujen osaamistasokartoituksen ja digitaalisen asiakaskokemuksen selvityksen mukaan suurimpia haasteita digitaalisessa liiketoiminnassa matkailu- ja palvelualan yrityksillä ovat osaaminen, aika, taloudelliset resurssit, asiakasymmärrys ja asiakaskokemuksen kehittäminen.

Lähes 80 % matkailuyrityksistä pitää digitaalista markkinointia tärkeänä

Osaamiskartoitukseen vastanneista yrityksistä 78 prosenttia pitää digitaalista markkinointia tärkeänä ja 61 prosenttia tarjoaa varaus- tai ostomahdollisuuden verkossa. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi verkkomyynnissä koettiin hakukoneoptimointi, analytiikan hyödyntämisen ja mainonnan lisääminen sekä kaupan käytettävyyden parantaminen.
Kartoituksesta kävi ilmi myös se, että 52 prosenttia käyttää aikaa alle tunnin viikossa sosiaalisen median kanaviin. Päivittämisen aktiivisuus kävi ilmi myös digitaalisen asiakaskokemuksen selvityksestä, jonka mukaan jopa 95 prosentilla yrityksistä oli Facebook käytössä, mutta aktiivisia Facebookin käyttäjiä oli vain 49 prosenttia.

Digimarkkinointi kuntoon, vaikka omalta kotisohvalta käsin

28.1. alkavan valmennusohjelman sisältö on koostettu selvitysten, haastattelujen ja tarvekartoitusten perusteella. Valmennusohjelman ensimmäisessä koulutuksessa perehdytään yritysten markkinoinnin suunnitteluun ja panostusten kohdentamiseen. Aloitustilaisuudessa annetaan käytännön vinkkejä pk-yrityksen markkinoinnin tehostamiseen.

– Haluamme auttaa yrityksiä mahdollisimman yksilöllisesti heidän kokemiensa haasteiden selättämisessä. Koulutusten jälkeen yrityksellä on selkeämpi kuva siitä, mihin toimenpiteisiin oma aika, osaaminen ja markkinointibudjetti kannattaa kohdentaa, sanoo Kymenlaakson matkailun digiloikka -hanketta luotsaava Erika Vanhala.

Valmennusohjelman aikana perehdytään sosiaalisen median hyödyntämiseen yrityksen liiketoiminnassa, yrityksen verkkosivujen kehittämiseen, sähköpostimarkkinointiin ja markkinoinnin automaatioon sekä sisältömarkkinointiin.

– Kymenlaaksolaisille verkkokauppiaille tarjolla on oma kokonaisuus verkkokaupan markkinoinnista, jossa keskitytään myyvän verkkokaupan ominaisuuksiin, uusasiakashankintaan ja asiakastiedon hyödyntämiseen, mainitsee Yrittäjän tukiverkko -hankkeessa työskentelevä Hanna Nieminen.

Miten mukaan valmennusohjelmaan?

Valmennusohjelma on maksuton ja suunnattu kymenlaaksolaisille pk-yrityksille. Yritykset voivat vapaasti valita osallistumisen joko koko valmennusohjelmaan tai vain tiettyihin osioihin.
Jokainen valmennusohjelman verkkokoulutus kestää kaksi tuntia. Kunkin osion teemoja viedään käytäntöön pienryhmätyöpajoissa, joiden sisältö räätälöidään osallistuvien yritysten kiinnostuksen mukaisesti. Työpajojen tarkoitus on auttaa yrityksiä vierihoitomaisesti edistämään valittuja tarpeitaan yrityksensä digitaalisuuden kehittämisessä.

Ohjelman valmentajina toimivat Avidly Agency (sosiaalinen media, verkkosivujen kehittäminen ja sähköposti- ja sisältömarkkinointi) ja LowReality (verkkokaupan markkinointi). Valmennusohjelman tuottavat yhdessä Kymenlaakson matkailun digiloikka ja Yrittäjän tukiverkko -hankkeet.

Kymenlaakson matkailun digiloikka -hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Yrittäjän tukiverkko -hanketta rahoittaa Kymenlaakson liitto maakunnan omaehtoisen kehittämisen (MOKRA) -rahoituksella. Molempia hankkeita toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy ja Kouvola Innovation Oy.

Lisätietoja:
Hanna Nieminen, TKI-asiantuntija, Xamk, hanna.nieminen@xamk.fi, 050 356 0502
Erika Vanhala, projektipäällikkö, Xamk, erika.vanhala@xamk.fi, 044 7028360

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin, Kinnon ja Cursorin järjestämä Digillä pintaan! -verkkotapahtuma kerää 4.11.2020 yhteiselle areenalle digitaalisen liiketoiminnan, virtuaaliteknologioiden sekä digitaalisen palvelumuotoilun suunnannäyttäjiä. Erityisesti yrittäjille ja yrityksille suunnattuun maksuttomaan tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki digitalisaation tuomista mahdollisuuksista kiinnostuneet.

Koronakriisi on korostanut digitaalisen osaamisen merkitystä toimialasta riippumatta. Nopeasti muuttunut maailma on ohjannut ihmiset yhä vahvemmin etäyhteyksien päähän, videopalavereihin ja verkko-ostoksille. Tapahtumat ja elämyksetkin ovat menneet verkkoon. Menestyminen vaatii muutoksen tuomien mahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä.

Digillä pintaan! -verkkotapahtumassa digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia avataan monipuolisesti. Keynote-puheenvuoroissa Elämys Groupin Jari Auranen keskittyy digitaalisiin asiakaspolkuihin, Columbia Roadin johtava konsultti Mari Silvennoinen puhuu digitaalisen myynnin kasvattamisesta growth hacking -menetelmin ja FlowHousen Marko Filenius pureutuu osuudessaan tiedolla johtamisen merkitykseen liiketoiminnan kehityksessä.

Verkkotapahtuman sisällön voi räätälöidä oman kiinnostuksen mukaan

Tapahtuman verkostoitumisosuuteen kukin osallistuja valitsee itseään eniten kiinnostavan ryhmän ja vastaavasti teemaosuuden linjan. Teemaosuuden linjoista virtuaaliteknologioiden hyödyntämisessä keskitytään erityisesti VR- ja AR-toteutuksiin sekä virtuaalisen tapahtumatuotannon mahdollisuuksiin. Kansainvälisesti merkittäviä tuotantoja toteuttaneen Fincloud.tv:n Juha Kela on mukana kertomassa Live 360° -videotuotannoista.

Digitaalinen liiketoiminta -teeman alla Bisneskoulun Anja Kadziolka vetää käytännönläheisen koulutuksen, jossa keskitytään digitaalisten palvelutuotteiden rakentamiseen. Digitaalisen palvelumuotoilun ja markkinoinnin osuudessa puhujina ovat muun muassa Sanoma Media Finlandin Elina Bono, GetJennyn Ilkka Vertanen sekä Capgeminin Marjut Kytösalmi. Osuuteen sisältyvässä työpajassa hyödynnetään Lean-menetelmiä asiakaspalveluprosessien kehittämisessä.

Digillä pintaan! -tapahtuma järjestetään verkossa 4.11.2020 klo 12-16. Tapahtumaan rekisteröityminen sekä tarkempi aikataulu: www.xamk.fi/digillapintaan.

Digillä pintaan! -verkkotapahtuman järjestävät Digiriihi, Kymenlaakson matkailun digiloikka, Virtuaalielämyksillä kohti parempaa asiakaskokemusta, Yrittäjän tukiverkko, Kasvua tapahtumiin e-työkalupakilla, Risico, Esge ja Xamk Game Studios -hankkeet.
Hankkeita rahoittavat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, Kymenlaakson liitto Euroopan aluekehitysrahastosta ja MOKRA-rahoituksena sekä Etelä-Savon ja Uudenmaan liitot Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Erika Vanhala, 044 7028 360, erika.vanhala@xamk.fi,
TKI-asiantuntija Hanna Nieminen, 050 356 0502, hanna.nieminen@xamk.fi

Kymenlaakson alueen matkailu- ja palveluyritysten digitaalinen osaaminen ja saavutettavuus verkossa ovat saaneet uuden merkityksen koronaviruksen myötä. Yritysten on ollut pakko ottaa reilujakin digiharppauksia pysyäkseen kilpailussa mukana ja mahdollistaakseen oman liiketoiminnan jatkumisen uudessa arjessa.  

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehittämä DigiLearn-oppimisympäristö verkossa tarjoaa yrittäjille käytännön apuja ja koulutusta digitaalisuuden haltuunottoon. Oppia on tarjolla muun muassa hakukoneoptimoinnista, analytiikasta ja vaikuttajamarkkinoinnista.

DigiLearn tarjoaa yrityksille apua niiden tarpeisiin vastaten

DigiLearn-oppimisympäristö on yrityksille ilmainen. Toiveena on, että yritykset täyttävät lähtötasokyselyn ennen työkalujen käyttöönottoa.
Kysely yrityksille löytyy linkistä: bit.ly/digikartoitus2020. Kyselyyn vastaaja saa lopuksi sähköpostiinsa tiedot DigiLearniin liittymisestä.

– Kuka tahansa voi saada DigiLearnin käyttöönsä. Toivomme myös vastaamista lähtötasokyselyyn, jonka lanseerasimme syksyllä 2019. Näin saamme dataa DigiLearnin kehittämiseen jatkossa, toteaa Kymenlaakson matkailun digiloikka -hankkeen projektipäällikkö Marianne Mokkala-Räty Kouvola Innovation Oy:stä.

DigiLearn-alustan sisällöt perustuvat tämän kyselyn tuloksiin eli teemoihin, jotka yritykset kokivat merkittäviksi, mutta joihin ei välttämättä osattu tarttua tai joiden osaaminen koettiin puutteelliseksi.

Tukea vuoden 2020 loppuun saakka

Yrittäjät saavat myös toivoa uusia teemoja DigiLearniin. – Tarjoamme parhaamme mukaan kokonaisuuksia, joista on hyötyä. Tarvittaessa meiltä saa myös henkilökohtaista tukea, mikäli jokin asia ei aukea, kertoo projektipäällikkö Erika Vanhala Xamkista.

Syksyllä 2020 DigiLearn avataan myös valtakunnalliseen käyttöön, jolloin tavoitteena on saada myös kansallista vertailutietoa tutkimukseen.

–  DigiLearn-oppimisalusta on avoinna vuoden 2020 loppuun, joten nyt jos koskaan kannattaa hyödyntää maksutonta alustaa. Harvoin on tarjolla vastaavanlaista koontia ”saman katon alta” ja samanlaisella ketteryydellä, iloitsee projektipäällikkö Satu Soini Cursor Oy:stä.

Asiakastiedon kerääminen vähäistä yrityksillä

Alkutasokyselyyn on vastannut 60 yritystä Kymenlaaksosta. Tulosten perusteella muun muassa toiminnan tuloksellisuuden seurantaa voisi kehittää. Lähes 40 % vastaajista ilmoitti, ettei kerää mitään tietoa asiakkaista. Asiakkaista kerätyt tiedot puolestaan olivat pääasiallisesti määrään liittyvää tietoa kokemuksellisuuden sijasta. Melkein 80 % vastaajista ei tiennyt, mitä asiakkaat ajattelevat heidän panostuksestaan ja toiminnastaan verkossa.

Yleisesti ottaenkin analytiikka oli haaste, koska vain yksi neljäsosa seurasi mitään digitoimintojaan.

Digitaalisuudessa vielä kehitettävää

Digitaalisuus on nykyaikana osa arkipäivää ja sen merkitys kasvaa koko ajan entisestään, erityisesti matkailussa. Asiakasta tulee kyetä tukemaan hänen ostopolkunsa jokaisessa vaiheessa ja tunnistaa ne kosketuspisteet, joissa asiakkaaseen ollaan yhteydessä. Teknologioilla voidaan yksinkertaistaa tätä polkua ja vaikuttaa asiakkaan kokemuksen muodostumiseen.

Osaamistasoa tulee siis kehittää niin, että digitaalisuutta voidaan hyödyntää liiketoiminnan tavoitteiden toteuttamisessa ja myynnin prosessien yksinkertaistamisessa.

Kyselyssä suurimmiksi esteiksi digitaalisuuden kehittämiselle koettiin aika ja osaaminen. Apua toivottiin erityisesti verkkokauppaan, verkkosivustoihin, sisältöön ja markkinointiin liittyvissä asioissa. Resurssipulaan vaikuttanee myös se tutkimuksessa ilmennyt seikka, että sisältöä tuotetaan itse sen sijaan, että kannustettaisiin asiakkaita toimimaan yrityksen markkinoijina verkossa. Näin ollen yritysten sisältökin oli pitkälti yksipuolista tiedottamista asiakkaiden aktivoinnin sijaan.

Näihin ja moniin muihin haasteisiin pyritään DigiLearnin materiaaleissa antamaan opastusta ja neuvoja.

Lisätiedot:

Johanna Heinonen, tutkimuspäällikkö, Xamk, johanna.heinonen@xamk.fi, 044 702 8326

Marianne Mokkala-Räty, projektipäällikkö, Kouvola Innovation Oy, marianne.mokkala-raty@kinno.fi, 020 615 5894

Satu Soini, projektipäällikkö, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy, satu.soini@cursor.fi, 040 190 2513

Talven ja kevään aikana kolmeen kymenlaaksolaiseen kohteeseen – Anjalan kartanoon, Miehikkälän Salpalinja-museoon ja Virolahden Bunkkerimuseoon – on kehitetty uusia virtuaalielämyksiä. Teknologian hyödyntämisellä tavoitellaan uutta nostetta Kymenlaakson matkailuun. 

Kesäkuun alusta lähtien museokohteet avasivat oviaan rajoituksia noudattaen. Keskiviikkona 10.6. avautuvat Miehikkälän Salpalinja-museossa ja Virolahden Bunkkerimuseossa sekä Anjalan kartanossa uudet virtuaaliteknologiaan ja lisättyyn todellisuuteen perustuvat elämykset.  

Videot, valokuvat ja digitaalisuus ovat arkipäivää museokohteissa, mutta uuden teknologian avulla on mahdollisuus päästä hetkeksi ajassa taaksepäin.
– Menneisyydestä nousevat sisällöt tulevat näkyviin aitoa historiallista maisemaa tai kohdetta vasten, kun sitä katsoo mobiililaitteen läpi. Se on vähän kuin kurkistaisi matkapuhelimen tai tabletin kokoisesta ikkunasta toiseen aikaan, kuvaa Salpalinja-museon johtaja Anu Haapala. 

Virolahden Bunkkerimuseolla testataan Tuntematon sotilas –tietämystä 

Virolahden Bunkkerimuseolta lähtevän Tuntemattoman polun 10 ensimmäiseen kuvatauluun on luotu lisätyn todellisuuden avulla peli, jota pelataan oman älypuhelimen tai tablet-laitteen avulla. Jokaisesta 10 kuvataulusta avautuu video, jossa tuntematon sotilas esittää tietovisatyyppisiä kysymyksiä Väinö Linnan teoksesta Tuntematon sotilas. Oikeilla vastauksilla pelaajan on mahdollista kerätä pisteitä ja saavuttaa sotilasarvoja yleten aina kenraalitasolle asti.  

– Toteutuksella halutaan näyttää matkailuyrityksille esimerkkiä ja lisätä tietoisuutta uusien teknologioiden tuomista mahdollisuuksista asiakaskokemukseen ja tuotteistukseen, kuvailee Elokuvamatkailulla vetovoimaa Kotkan-Haminan seudulle -hankkeen asiantuntija Kari Taimisto Cursor Oy:stä. 

Salpalinja herää eloon Miehikkälässä 

Miehikkälän Salpalinja-museon ulkoalueelle on kehitetty museovieraille uusia elämyksiä virtuaalikeinoin. 1000 kg:n lentopommista on nähtävissä realistisen kokoinen 3D-malli. Älylaitteen avulla museoalueen rakenteista avautuu äänimaisemia ilmanvalvontatornista ja taisteluhaudasta sekä valokuvia, joista voi tutkia, miltä Salpalinjalla on näyttänyt 1940-luvulla. Oman puhelimen tai tabletin avulla on mahdollista avata 360-asteen näkymiä korsun sisätiloihin. Tämä tarjoaa mahdollisuuden tutustua sisätiloihin myös heille, joiden on hankala itse päästä kulkemaan korsuihin. 

Anjalassa tutustutaan kartanon historiallisiin hahmoihin ja aikakausiin  

Anjalan kartanon historiaa elävöitetään videoilla, jotka avautuvat kohteessa sijaitsevista herätetauluista oman älylaitteen, puhelimen tai tabletin, avulla. Videoilla heräävät henkiin Wreden suvun tunnetut hahmot Mathilda Wrede ja kartanoa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa isännöinyt Rabbe Gottlieb Wrede. Virtuaaliteknologian avulla voi kohdata myös Wreden suvun oman kummituksen, Harmaan Rouvan. 

Virtuaaliteknologiasta tukea Kymenlaakson matkailuun 

Nyt avautuvat virtuaalielämykset on kehitetty kohteiden, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttaman Kymenlaakson matkailun digiloikka -hankkeen sekä Cursorin vetämän Elokuvamatkailu-hankkeen yhteistyönä. Virtuaaliteknologian käytännön toteutuksesta on vastannut Hurja Solutions. 

Xamkin matkailuhankkeet tukevat yhteistyössä kymenlaaksolaisia matkailuyrityksiä ja -toimijoita uusien teknologioiden hyödyntämisessä.  

– Tavoitteena on kehittää Kymenlaakson alueen saavutettavuutta ja luoda matkailuun uutta elämyksellisyyttä uusien virtuaaliteknologioiden avulla, sanoo Kymenlaakson matkailun digiloikka -hankkeen projektipäällikkö Erika Vanhala Xamkista.  

– Parhaillaan kehitteillä on selainpohjainen, viihteellinen, pelillisiä elementtejä sisältävä koonti Kymenlaakson matkailuyrityksistä ja -elämyksistä. Palvelun tarkoitus on tarjota matkailijoille uudenlaisia virtuaalielämyksiä ja mahdollisuuden tutustua kohteisiin entistä paremmin myös verkossa, kertoo TKI-asiantuntija Hanna Nieminen, joka työskentelee Xamkissa virtuaalielämyksiin keskittyvässä hankkeessa.  

AR-sisältöihin pääsee käsiksi paikan päällä kohteissa SalmiAR-sovelluksen avulla. Sovellus julkaistaan ensimmäisenä Google Play Kaupassa. Ohjeet sovelluksen käyttöön (sovelluksen ja sisällöt voi ladata jo etukäteen): 

• Lataa SALMI AR-sovellus sovelluskaupasta (Google Play tai iOS AppStore). 
• Avaa SALMI AR ja kirjoita hakukenttään ”Tuntemattoman polku” ”Salpalinja-museo” tai ”Ankkapurha”. Avaa paketti klikkaamalla paketin kuvaa. 
• Lataa paketti klikkaamalla Lataa-painiketta. 
• Kun lataus on ohi, klikkaa Skannaa-painiketta ja osoita puhelin kohti taulua. 
• Pidä etäisyys tauluun niin, että koko taulu näkyy puhelimen näytöllä. Nauti sisällöstä!

Lisätiedot: 
Hanna Nieminen, TKI-asiantuntija, Xamk, hanna.nieminen@xamk.fi, 050 356 0502
Kari Taimisto, asiantuntija, Cursor, kari.taimisto@cursor.fi, 040 190 2548

Kohteiden yhteyshenkilöt:
Bunkkerimuseo, Virolahti: matkailupäällikkö Anu-Leena Lintunen, anu-leena.lintunen@virolahti.fi, 040 710 7302, https://www.visitvirolahti.fi/nae-koe/bunkkerimuseo/ 
Anjalan kartano/Ankkapurhan kulttuurisäätiö, Kouvola info@ankkapurha.fi, 040 540 0049, https://www.ankkapurha.fi/ 
Salpalinja-museo, Miehikkälä: projektityöntekijä Atte Enwald, atte.enwald@miehikkala.fi, 044 383 5091, http://www.salpakeskus.fi/fi/salpalinja-museo_ala 

Kymenlaakson matkailun digiloikka– ja Elokuvamatkailulla vetovoimaa Kotkan-Haminan seudulle –hankkeita rahoittaa Uudenmaan liitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Digiloikka–hankkeen toteuttajia ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Cursor Oy sekä Kouvola Innovation Oy. Elokuvamatkailuhanketta toteuttaa Cursor Oy. 

Matkailutoimiala kehittyy nopeasti ja erityisesti yksinyrittäjän voi olla vaikeaa pysyä vauhdissa mukana. Tutkimusten mukaan yrityksiltä puuttuu osaamista sähköisten markkinointi- ja myyntikanavien käytössä, asiakasymmärryksessä sekä oman palvelun laadun kehittämisessä esimerkiksi asiakasarviointeja seuraamalla.

Kymenlaakson matkailuparlamentissa torstaina 7.11. yrityksille on tarjolla konkreettisia työkaluja ja uusia ideoita maailmalta. Tapahtumassa puhuttaa matkailuyritysten valtakunnallinen ja kansainvälinen saavutettavuus, palvelujen tuotteistaminen ja asiakasymmärrys. Paikalle odotetaan toista sataa matkailualan yrittäjää Kymenlaaksosta.
Tapahtumassa palkitaan myös vuoden kymenlaaksolainen matkailuteko.

Asiakkaat ovat siirtyneet verkkoon

Matkailualalla asiakkaat etsivät tietoa, vertailevat tarjontaa ja tekevät ostoksensa yhä useammin verkossa.

– Jo lähes 90 % asiakkaista hakee inspiraatiota matkaansa verkosta vieraillen kymmenillä eri sivuilla päätöstä tehdessään. Noin kolme neljäsosaa matkailijoista myös ostaa tuotteensa verkosta ja matkailun verkkokaupan arvioidaan nousevan lähes 8,5 miljardin liikevaihtoon vuonna 2019, kertoo matkailun tutkimuspäällikkö Johanna Heinonen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Digitaalisuuden mahdollisuuksia ja käytännön kokemuksia

Matkailuparlamentissa Visit Finland Akatemian kouluttajat Miikka Raulo ja Jouni Kärkkäinen vetävät tiedolla johtamisen työpajan erityisesti alueen matkailuyrityksille. Muun muassa yöpymis- ja lentotilastot sekä nettisivuanalytiikka antavat pohjaa palvelujen kehittämiselle.

Matkailun Digitiekartta -prosessia koordinoinut kehittämispäällikkö Kaisa Kosonen Visit Finlandilta kannustaa yrityksiä verkkoon. Virtuaaliturismista ja uudenlaisista digitaalisista matkailutrendeistä kertoo Virtual Helsinkiä toteuttamassa ollut Antti Lähtevänoja Zoanilta. Kouvolan Asuntomessujen sovelluksesta puolestaan keskustelevat Heli Vartiainen, Tuomo Mäläskä ja Henri Brandt.

Hotel & Spa Resort Järvisydän ja Retkipaikka kertovat tarinansa

Strömfors Outdoorin yrittäjä, brändistrategi Topi Lintukangas muistuttaa kuulijoita tuotteistuksen ja asiakasymmärryksen merkityksestä, jonka jälkeen Veli-Matti Koivula jakaa osallistujille Hotel & Spa Resort Järvisydämen kasvu- ja kansainvälistymistarinan.
Päivän päätteeksi syvennytään paneelikeskustelussa Kymenlaakson vahvuuksiin, kilpailuetuihin sekä näkyvyyteen vaikuttaviin tekijöihin. Mukana paneelissa ovat muun muassa somevaikuttaja Joonas Linkola, Mondo-lehden päätoimittaja Marja Aarnipuro, Retkipaikan Antti Huttunen ja Booking.comin Sanni Liimatta.
Näytteilleasettajista koostuva Digital Tourism Tour tarjoilee vieraille uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja liiketoiminnan tueksi sekä elämyksiä ja oivalluksia nykyajan mahdollisuuksista.
Tapahtuman juontaa erä-, luonto- ja kalastusohjelmien toimittajanakin tunnettu Mikko ”Peltsi” Peltola.

Ulkopuolista näkemystä ja uusia ajatuksia

– Haluamme tarjota osallistujille uudenlaisia näkökulmia ja ajatuksia liiketoiminnan ja kilpailukyvyn kehittämiseen sekä koko Kymenlaakson näkyvyyden tehostamiseen, tiivistää Xamkin projektipäällikkö Erika Vanhala.

Edellinen matkailuparlamentti järjestettiin kaksi vuotta sitten Kouvolassa.
Kymenlaakson matkailuparlamentti on osa Kymenlaakson matkailun digiloikka -hanketta, jota rahoittaa Uudenmaan liitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen toteuttajia ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Cursor Oy sekä Kouvola Innovation Oy.

Kymenlaakson matkailuparlamentti järjestetään Merikeskus Vellamossa 7.11.2019 klo 9.30-17.00.

Matkailuparlamentin ohjelma:
https://xamk.fi/kymenlaakson-matkailuparlamentti-7-11-ohjelma/
 
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Erika Vanhala
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
erika.vanhala@xamk.fi
044 702 8360
Tutkimuspäällikkö Johanna Heinonen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
johanna.heinonen@xamk.fi
044 702 8326

Digitaalinen liiketoiminta ja oman yrityksen löytyminen verkosta ovat haasteita monelle matkailuyrittäjälle.
Elokuun alussa startanneen Kymenlaakson matkailun digiloikka -hankkeen tavoitteena on nostaa Kymenlaakson ja sen matkailuyritysten saavutettavuutta verkossa. 

Maailma digitalisoituu koko ajan ja monen yrityksen ja organisaation elinehto on löydettävyys verkosta. Asia koetaan kuitenkin usein haasteellisena, aikaavievänä ja monimutkaisena. Kymenlaakson matkailun digiloikka -hankkeen tavoitteena on vastata juuri näihin haasteisiin. Puolitoistavuotisen hankkeen aikana testataan erilaisia keinoja, lisätään tietoisuutta digitaalisuudesta, luodaan mittaristo ja muutenkin verkostoidutaan alan toimijoiden kanssa digitaitojen ja verkkonäkyvyyden nostamiseksi.

Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorin, Kouvolan kehittämisyhtiö Kinnon ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteishanke paneutuu digitaalisen saavutettavuuden eri osa-alueisiin niin aluekehittämisen ja -näkyvyyden kuin yritysten osaamisen näkökulmasta. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Xamkin hallinnoiman ja vuoden 2020 loppuun kestävän hankkeen aikana testataan erilaisia keinoja digitaalisen saavutettavuuden ja näkyvyyden parantamiseksi sekä kehitetään mittaristo tukemaan tulevaa kehitystyötä ja markkinointia. Samalla jalkautetaan oppeja yrityskentälle erilaisin keinoin muuna muassa videoiden, verkkokoulutusten ja seminaarien avulla.

Yrityksiä kannustetaankin kertomaan kehitystarpeistaan dgitaalisuuden saralla, jotta hanke voi mahdollisimman hyvin auttaa juuri ruohonjuuritason haasteissa. Loka-marraskuun aikana tehtävä esiselvitys auttaa yrityksiä havainnoimaan puutteensa ja toisaalta luomaan kuvaa Kymenlaakson nykytilasta. – Digitaalisuus käsittää niin monia osa-alueita, ettei moni yritys ehdi huomioimaan niitä kaikkia. Tästä syystä – ja toisaalta hankkeen vaikuttavuuden mittaamiseksi – on tärkeää tehdä esiselvitys, jossa noita asioita kysytään. Kun sama toistetaan hankkeen lopussa, huomataan toivottavasti kehitystä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Erika Vanhala Xamkista.

Lähtölaukaus matkailuparlamentista

Marraskuun seitsemäs päivä järjestetään Merikeskus Vellamossa Kotkassa Kymenlaakson matkailuparlamentti. Päivän aikana yrityksillä on mahdollisuus osallistua työpajatyöskentelyyn ja kuulla puheenvuoroja digitaalisuuden eri alueilta. Mukana on mm. Virtual Helsinki -palvelun laatineen Zoanin edustaja, Visit Finlandin digiroadmap-työstä vastaava Kaisa Kosonen sekä Järvisydän Hotel Spa Resortin edustaja Etelä-Savosta. Tavoitteena on kääntää katseet kohti tulevaa ja miettiä yhdessä ratkaisuja.

Matkailuparlamentin ohella hankkeen aikana tarjotaan yrityksille myös mahdollisuuksia osallistua muiden alueiden ja maiden toimintamalleihin. Esimerkiksi joulukuun alussa Espoossa pidettävään Digital Tourism Think Tank -seminaariin saavat hankeyritykset osallistua erikoishinnalla.

Visit Finland tiiviisti mukana kehittämistyössä

Hankkeen vaikuttavuuden ja pysyvyyden kannalta on koettu ensiarvoisen tärkeäksi yhteistyö Visit Finland kanssa. Visit Finland julkaisi syksyllä 2018 matkailun digitaalisuustiekartan. Tiekartassa viitoitetaan kehittämisen ja toiminnan suuntaviivoja, joilla nostetaan Suomi huippumaaksi matkailun digitaalisuudessa. Tästä syystä myös Digiloikka-hankkeen toimenpiteitä on suunniteltu tätä tiekarttaa silmälläpitäen ja suhteutettu sen vaatimuksiin. Lisäksi Visit Finlandin edustaja osallistuu hankkeen ohjausryhmätyöhön.

Tavoitteena ei ole vain kehittää maakuntaa digitiekarttaa varten vaan myös vastata kansainvälisen markkinoinnin haasteisiin huomioimalla esimerkiksi Visit Finlandin MyStay-palvelun digivaatimukset. – Mikäli yritykset saadaan ymmärtämään kansainvälisesti kilpailukykyisen tuotteen osatekijät ja digitaalisuuden merkitys siinä, voidaan odottaa selkeitä tuloksiakin lisääntyneen asiakasvirran ja myynnin muodossa, tiivistää Xamkin tutkimuspäällikkö, hankkeen kirjoittaja ja asiantuntija Johanna Heinonen.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Erika Vanhala, erika.vanhala@xamk.fi, 044 702 8360
Tutkimuspäällikkö Johanna Heinonen, johanna.heinonen@xamk.fi, 044 702 8326

nykytilanne ja osaamisen taso selvityksessä

Kymenlaakson matkailun digiloikka –hankkeen ensimmäisiä toimenpiteitä vuoden 2019 syksylllä oli alueen matkailu –ja palveluyritysten digitaalisen osaamistason ja nykytilan selvittäminen. Olisi haastavaa tarjota oikeanlaista koulutusta ilman tietoa osaamistasosta ja siitä, mitä toimenpiteitä ja työkaluja digitaalisissa kanavissa jo tehdään ja mihin kaivataan apua. Tätä lähdettiin tutkimaan monipuolisella kyselytutkimuksella. Alkuun tavoitteena oli tehdä tutkimus hankkeen alussa ja toistaa se hankkeen lopussa, jotta hankkeen vaikuttavuuden arviointia olisi ollut selkeämpi arvioida. Koska vastauksia oli kuitenkin vaikea saada, tyydyttiin toteuttamaan tutkimus tässä laajuudessa vain kerran.

Tutkimustulosten pohjalta luotiin yrityksille Digilearn –verkko-oppimisympäristö sekä toteutettiin tietoiskuja webinaarien muodossa. Tutkimuksen ylätason teemoja olivat muun muassa: kohderyhmät, profilointi ja asiakkaan verkkokäyttäytyminen, tiedon kerääminen ja analysointi, digitaalisten kanavien ja työkalujen merkitys, digitaalisuuden kehittäminen, digitaalinen markkinointi, somemarkkinoinnin hyödyntäminen, verkkosivut ja käytettävyys, verkkokaupan kehittäminen, asiakaskokemus ja tulosten mittaaminen. Raportti aluekohtaisine vertailuineen toteutettiin lokakuussa 2020. Raportin tuloksia hyödynnetään nyt vuoden 2021 tammi-maaliskuussa järjestettävässä Digillä Pintaan! -valmennussarjassa. Tutkimuksessa kymenlaaksolaisten matkailuyritysten vastausten osuus oli 61 kpl, eli 10% alueen matkailuyrityskannasta. Vaikka aineistoa oli vähän, voidaan niistä johtaa suuntaa-antavaa tietoa alueen matkailutoimialan digitaalisesta osaamistasosta.

Asiakkaan lasit päähän ja digitaalinen kokemus testaukseen

Osaamistasokartoituksesta kävi ilmi asiakaskokemuksen kehittämisen ja asiakasymmärryksen haasteellisuus. Vaikutti siltä, että se käsitys joka itsellä on digitaalisesta verkkopresenssistä, ei välttämättä ole se millaiseksi asiakas yrityksen toiminnan ja toiminnot verkkoympäristöissä kokee. Jotta pääsisi sisälle todelliseen digitaaliseen asiakkaan kokemukseen tulee prosessit selvittää esimerkiksi blueprintingin ja auditoinnin keinoin. Digiloikka –hanke toteutti yhteistyössä Flowhousen kanssa Digitaalisen asiakaskokemuksen selvityksen syksyllä 2020, jonka tavoitteena oli selvittää ja kartoittaa digitaalisen asiakaskokemuksen tilaa Kymenlaaksossa. Tämä piti sisällään kokemukseen vaikuttavat kosketuspisteet ja niihin liittyvät prosessit. Selvitys toteutettiin sekä Visit-organisaatioiden että 80 valitun kymenlaaksolaisen matkailuyrityksen osalta. 80 yritystä valikoitui muun muassa osaamiskartoituksen vastanneiden joukosta.

Digitaalisuus tärkeää ja siihen halutaan panostaa

Suurin osa osaamiskartoituksen vastaajista kokee digitaalisuuden merkityksen erittäin tärkeäksi. 78% vastaajista pitää digitaalista markkinointia merkittävänä.

Digitaalisuuden merkitys siis ymmärretään ja se koetaan tärkeäksi. Tämä korostuu etenkin korona-ajan myötä, kun liiketoimintaa on täytynyt ohjata enemmän verkkoympäristöihin. Suurimpia haasteita digiloikan tai ehkä paremmin ilmaistuna jopa harppauksen ottamiseen ovat aika, taloudelliset resurttit, osaamine ja sisällöntuotanto. Siksi haluamme yhdessä Yrittäjän tukiverkko -hankkeen kanssa auttaa yrityksiä viemään digitekemistään eteenpäin, jotta resurssien ja osaamisen kehittäminen voidaan kohdentaa myös ajankäytöllisesti oikeisiin teemoihin ja tekemisiin.

Vaikka esteitä yrityksissä digitaalisuuden hyödyntämiselle on, koetaan kuitenkin, että digitaaliset panostukset ovat tärkeitä tulevaisuudessa. Eniten koettiin panostusten kohdentuvan digitaalisen myynnin lisäämiseen sekä digitaalisuutta hyödyntävien palveluiden ja tuotteiden lisäämiseen.

Tiedusteltaessa digitaalisuuden kehittämistä ja ylläpitoa organisaatiossa, huomataan yrittäjien toteuttavan suurimman osan toimenpiteistään itsenäisesti. Markkinoinnin automaatiotoimenpiteet nousevat merkittävimpänä teemana, jota ei tehdä ollenkaan. 33% vastaajista ei tulkitse analytiikkaa lainkaan.

Vastausten perusteella myynnin kasvattamista/uusiasiakashankintaa pidettiin selkeästi useimman vastaajan taholta erittäin tärkeänä tavoitteena tulevaisuudessa. Myös digitaalisiin kanaviin siirtyneen kohderyhmän tavoittaminen ja imagon / brändin parantaminen –tavoitteita pidettiin erittäin tärkeinä. Vähiten tärkeänä tavoitteena pidettiin puolestaan tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämistä tai asiakastiedon keräämistä.

Eniten koetaan digitaalisten panostusten tärkeyttä tulevaisuudessa digitaalisen myynnin lisäämisenä sekä digitaalisuutta hyödyntävien palveluiden ja tuotteiden lisäämisenä. Korona-aika onkin lisännyt merkittävästi kiinnostusta virtuaalipalveluiden kehittämiseen sekä verkkomyynnin käynnistämiseen. Yleisesti ottaen tuloksista käy ilmi selkeä digitaalisuuden merkitys yrityksille ja se, että digiliiketoimintaan halutaan ja aiotaan tulevaisuudessa panostaa.

Kyselyssä tiedusteltiin yrityksiltä mihin he erityisesti kaipaavat apua digitaalisessa liiketoiminnassa. Selkeästi eniten apua kaivattiin hakukoneoptimointiin. Digitaalisen asiakaskokemuksen selvityksen mukaan kuitenkin puolella yrityksistä hakukonenäkyvyys on hyvällä tasolla, lisäksi tekninen käytettävyys on hyvää tasoa kolmella neljästä tutkitusta. Latausnopeudessa vaikuttaa olevan parantamista valtaosalla yrityksiä, erityisesti mobiilissa. Seuraavaksi eniten tukea toivottiin omaan verkkosivustoon, sosiaaliseen mediaan, analytiikkaan, mobiilimarkkinointiin, Google Adsiin, markkinoinnin automaatioon ja kumppanuus ja vierasblogeihin/vlogeihin.

Näihin teemoihin Kymenlaakson matkailun digiloikka –hankkeessa on tarjottu apua Digilearn –verkko-oppimisympäristössä, joka tämän hetkisessä laajuudessaan on saatavilla vielä huhtikuun loppuun saakka. Mikäli et ole jo kirjautunut alustalle, ilmaise kiinnostuksesi tällä lomakkeella: https://xamk.fi/digilearn-liittyminen-oppimisalustalle/. Lisäksi keväällä Digillä pintaan! -valmennusohjelma, jonka toteuttavat yhteistyössä Kymenlaakson matkailun digiloikka -ja Yrittäjän tukiverkko -hankkeet. https://xamk.fi/digivalmennus , jonka avulla pyritään auttamaan yrityksiä nostamaan oma digitaalinen liiketoimintansa astetta korkeammalle tasolle.

Asiakkaan kokemus verkossa

Digitaalisen asiakaskokemuksen selvityksen perusteella erityisen positiivista oli se, että 87%:lla oli Google My Business –käytössä. Google My Businessin aktiivinen päivittäminen onkin tärkeää etenkin aukioloaikojen osalta. Moni hakee Googlesta tietoa palveluista ja ensimmäisenä orgaanisena tuloksena yleensä näytetään Google My Businessin kautta tuleva yrityskortti. Mikäli tässä aukioloajat eivät ole päivitettynä, voi se aiheuttaa mielipahaa asiakkaissa, jotka mahdollisesti koputtelevat yrityksen ovea turhaan sen todellisuudessa ollessa suljettu. Google My Business on ilmainen ja helppo tapa lisätä yrityksen näkyvyyttä ja asiakaspalvelua.

Vain 26% tietää mitä mieltä asiakkaat ovat digitaalisuuspanostuksista.  On monia keinoja selvittää asiakkaan kokemus yrityksen digitaalisissa palveluissa. Asiakaskokemuskyselyillä, joita sijoitetaan asiakkaan polun eri vaiheisiin, saadaan reaaliaikaista tietoa digipalveluiden ja prosessien toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Asiakaskokemuksen mittaamisesta lisää aiemmassa blogissamme. Noin puolet vastaajista kertoi mittaavansa asiakaskokemusta palautekyselyin.

Osana Digitaalisen asiakaskokemuksen selvitystä 80 yritykselle tarjottiin mahdollisuutta ottaa käyttöön Bislenz –työkaluun yhdistetty asiakaspalautekysely. Asiakaspalautetta tulisikin pyrkiä keräämään monipuolisesti asiakaspolun eri vaiheissa, kuten verkkosivujen ponnahdusikkuna, tilausvahvistus, uutiskirjeet ja sosiaalisen median kanavat. Lähtökohtaisesti palautteen keräämisen sijainnin vaihtoehtoja tulisi tarkastella asiakkaan kosketuspisteiden avulla.

Suurin osa huomioi käyttäjäkokemuksen verkkosivuillaan tuotteistuksen avulla, kun taas asiakkaan kuljettamista verkkopalvelussa edistäviä CTA (Call to Action) –painikkeita ilmaisi käyttävänsä 27% vastaajista. Prosesseja on automatisoinut 23% vastaajista.

Jopa (45%) ilmoitti myyvänsä verkossa.  Verkossa myyminen on saanut koronapandemian myötä suuria harppauksia, kun monet yritykset ovat ottaneet käyttöön verkkokauppoja. Digitaalisen asiakaskokemuksen selvityksen mukaan kuitenkin jopa 61%:lla oli varausmahdollisuus joko verkkokaupan tai varauslomakkeen ominaisuudessa käytössä. Poikkeaman tuloksissa voi aiheuttaa se, että monikaan ei välttämättä ajattele myyvänsä verkossa jos käytössä on varauslomake eikä suoranainen verkkokauppa.

He, ketkä ottavat vastaan tilauksia verkossa vastasivat kysymykseen, jossa tiedusteltiin tapoja myydä verkossa. Vastauksista käy ilmi sama piirre kuin Digitaalisen asiakaskokemuksen selvityksestä. Monella myynti hoidetaan verkkolomakkeen kautta tai sähköpostitse. Koronapandemia on kiihdyttänyt monella verkkomyyntiin siirtymistä ja vuoden 2021 lopulla toistettuna antaisi kysely varmasti parempia vastauksia.

Tavoitteellisuus ja mittaaminen

Kysyttäessä toiminnan tulosten seuraamisesta ja mittaamista voidaan todeta, että mittareita yleisesti ottaen ei ole asetettu. Toimintaa kuitenkin seurataan tietyistä mittareista valituista lähteistä, mutta omalle toiminnalle ei ole välttämättä asetettu mittareita, joiden perusteella toimintaa voidaan ohjata. Seuratuimpia mittareita ovat Google Analyticsin ja Facebookin tarjoamat tulokset. Eniten seurataan kävijä/tykkääjämääriä sekä luettuja sisältöjä. Tavoitteellisuus toiminnan mittaamisessa jää kyselyssä kuitenkin vielä epäselväksi. Kymenlaakson matkailun digiloikka -hanke toteutti selvityksen tiedolla johtamisen edistämisestä liiketoiminnassa. Tiedolla johtamisen huoneentaulujen avulla oman toiminnan tavoitteellisuudessa ja tiedon hyödyntämisessä päästään kevyin askelin eteenpäin. Tiedolla johtamisen huoneentaulut löytyvät täältä

Yleisimmät seuratut mittarit ovat kävijä -ja tykkääjämäärät sekä seuratut sisällöt. Konversioseurantaa tehdään vastausten perusteella hyvin vähän, joka on kuitenkin merkittävä liiketoiminnan mittari. Digillä pintaan! -valmennuksissa tarjotaan apua myös konversio-optimoinnissa, -seurannassa sekä liiketoiminnan kehittämisen keinoista datan pohjalta.

Lähteet:

Digitaalisen asiakaskokemuksen selvitys, Flowhouse/Tridea 2020

Digiloikan osaamiskartoitus, Kymenlaakson matkailun digiloikka -hanke/ Analyysi BrainIT 2020

Joskus saatamme kokea suurta ähkyä ja ahdistusta sanastosta, jota digitaalinen liiketoiminta pitää sisällään. Alan asiantuntijat käyttävät luontevasti tietysti alansa sanastoa, mutta se saattaa olla henkilölle, joka ei aiheen parissa vietä aikaa tuskaista kuunneltavaa. Kokosimme listaa sanastosta, joka saattaa tulla vastaan keskusteluissa ja yhteyksissä, joissa digitaalisesta liiketoiminnasta keskustellaan.

Digitaalisen liiketoiminnan keskeisiä käsitteitä

Data = Data on tietoa, joka on koneellisesti käsiteltävässä muodossa.​

Big data = erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.​

IoT = (Internet of things) on koneiden ja laitteiden yhdistämistä Internetiin ja koneista syntyneen datan yhdistämistä muuhun dataan.​

Avoin data = Avoimella datalla tarkoitetaan yksityishenkilöille, tutkijoille, julkishallinnolle, organisaatioille tai yrityksille kertynyttä dataa, joka on avattu kaikille vapaasti hyödynnettäväksi maksutta mihin tahansa käyttötarkoitukseen, jopa kaupallisesti. ​

Automaatio = itsetoimiva laite tai järjestelmä. Toiminta, joka voi tapahtua ilman ihmisen jatkuvaa vaikutusta ja ohjausta.​

Personointi = Tuotteiden, palveluiden tai markkinointiprosessien räätälöinti kohtaamaan yksittäisen asiakkaan tarpeet ja toiveet.

Pilvipalvelut = järjestelmien, tietokantojen tai tiedostojen toimimista Internetissä palvelimissa, vaihtoehtona organisaatioiden omille palvelimille. ​

Sovellukset = (engl. app) ovat ohjelmistoja, eli ohjelmia, toimintoja tai pelejä, jotka ladataan matkapuhelimeen, tabletiin tai tietokoneelle useimmiten sovelluskaupasta.​

Alustatalous = uusi talouden alaa, jossa jokin yritys tarjoaa alustan, jonka päällä yksityishenkilöt tai yritykset voivat tehdä lisäarvoa tuottavaa toimintaa, myydä tuotteita tai palveluita.​

Teköäly = usein kattotermi ohjelmalle tai algoritmille, jonka oppimisessa on ihmisen kaltaisia piirteitä.​

Koneoppiminen = tietojenkäsittelytieteen osa-alue, jossa ohjelmisto tai järjestelmä ”oppii” datan avulla ilman ohjelmointia.​

Tietoturva = tarkoitetaan muun muassa organisatorisia ja teknisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tiedon luottamuksellisuus ja eheys, järjestelmien käytettävyys sekä rekisteröidyn oikeuksien toteutuminen.

Digitaalisen asiakaskokemuksen käsitteitä

CX = customer experience, asiakaskokemus. Asiakkaan kokonaiskokemus palvelusta tai yrityksistä. Huomioi kaikki vaiheet ja kosketuspisteet asiakkaan polulla.​

UX = user experience, käyttäjäkokemus. Usein verkkopalvelun (sivusto, kauppa) tai sovelluksen yhteydessä käytetty termi: miten hyvin käyttöliittymä palvelee käyttäjää.​

Service blueprint = kuvaus palvelun etenemisestä sekä asiakkaan että palveluntuottajan näkökulmasta. Esim. Miten lainanhakija käyttää pankin x palveluja.

CRM = (Customer Relationship Management) tarkoittaa asiakkuuksien hallintaa. CRM-järjestelmällä tarkoitetaan asiakkuudenhallintaan käytettävää järjestelmää, johon pyritään keskittämään kaikki yrityksen asiakkaisiin ja myyntitoimintoihin liittyvät tiedot (kuten tarjoukset, tapaamiset, liidit jne).​

Liidi = (eng. Lead) on ihminen tai yritys, joka ilmaisee kiinnostuksensa tuotettasi tai palveluasi kohtaan esimerkiksi jättämällä yhteystietonsa.​

Liidin nurturointi = hoivaamisella tarkoitetaan liidin ohjaamista eteenpäin ostoprosessissa sisällön avulla. Vaikka verkkosivujen kautta saataisiin liidejä, eivät läheskään kaikki näistä ole valmiita ostamaan juuri nyt, vaan vaativat “kypsyttelyä”. ​

Markkinoinnin automaatio = tarkoituksena on tehostaa ja automatisoida markkinoinnin toistuvia prosesseja ja ylläpitää asiakkaiden kiinnostusta.

Verkkosivuihin liittyviä käsitteitä

CMS = (sisällönhallintajärjestelmä) hallitaan esimerkiksi verkkosivuston tai -palvelun sisältöjä. ​

URL = (Uniform Resource Locator) on verkkosisällön yksilöity osoite. URL on siis osoite, jonka näet selaimesi osoiterivillä.​

Domain = Internetin verkkotunnus on kirjaimista koostuva nimi, jonka avulla verkkoon kytkettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla kuin numeroista muodostuvalla IP –osoitteella. ​

Avoin lähdekoodi = tietokoneohjelmien tuottamis- ja kehitysmenetelmiä tarjoten käyttäjälle mahdollisuuden tutustua lähdekoodiin ja muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti.​

Responsiivisuus = Responsiivisuudella tarkoitetaan sitä, että verkkosivusto skaalautuu kaikille näyttökooille ja päätelaitteille. ​

Navigaatio = verkkosivuston sisällysluettelo, josta käyttäjä löytää helposti sivuston sisällön. Navigaatiossa on otsikot ja linkit joista pääsee haluamalleen sivulle. Tarkoituksena on myös auttaa kävijää hahmottamaan missä kohdassa sivustoa hän on.​

Sivustokartta = hakukoneita varten tehty sivustokartta on XML-tiedosto. Sivustokartta tehostaa hakukoneiden indeksointia auttamalla hakurobotteja löytämään helposti kaikki sivuston sivut.​

CSS (Cascading Style Sheets) = koodisto/tyyliohje, joka määrittää miltä verkkosivusto näyttää selaimessa. CSS-tyylien avulla verkkosivuston ulkoasuun liittyviä määrityksiä, kuten kirjasinkokoja tai sisällön asettelua. ​

Google Analytics = maailman suosituin verkkoanalytiikkatyökalu, jota suurin osa yrityksistä ja verkkosivustojen ylläpitäjistä käyttää oman verkkosivustonsa mittaamiseen ja analysointiin.​

SEO = (Search Engine Optimization) on verkkosivuston ja sisältöjen hakukoneoptimointia. Hakukoneoptimoinnin tarkoituksena on saada yrityksen verkkosivusto ja sen sisällöt nousemaan mahdollisimman korkealla hakutuloksissa.​

Title = Metaotsikko näkyy tekstiotsikkona esimerkiksi Googlen hakutuloksissa tai kun jaat sivun esimerkiksi Facebookiin.

Eväste = cookie asennetaan henkilön verkkoselaimeen ja tätä kautta henkilön päätelaitteelle hänen verkkosivustovierailunsa yhteydessä. Evästeen avulla yritykset ja yhteisöt voivat esimerkiksi tunnistaa paremmin palaavat käyttäjät ja personoida verkkosivuston käyttökokemusta sen perusteella. ​

Tietosuoja = perusoikeus, joka turvaa rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien toteutumisen henkilötietojen käsittelyssä. Tietosuojan tarkoituksena on osoittaa, milloin ja millä edellytyksillä henkilötietoja voidaan käsitellä.

Digitaalisen markkinoinnin käsitteitä

SEM (Search Engine Marketing) = kattotermi kaikelle hakukonemarkkinoinnille. SEMin alle voidaan laskea siis sekä hakukoneoptimointi (SEO) että maksettu hakusanamainonta (esim. Adwords).​

CTA (call-to-action) = toimintakehoite on verkkosivustolla tai mainoksessa oleva teksti, linkki, painike tmv elementti, jolla pyritään ohjaamaan henkilö tekemään haluttu toimenpide​.

Vaikuttajat = influencer eli influensseri voi olla kuka tahansa henkilö, jonka mielipiteellä ja sanalla on merkitystä tietyn ihmisryhmän sisällä. ​

Display = bannerimainonta on verkkomainonnan yleisin muoto, jossa markkinoija ostaa näkyvyyttä display-mainokseilleen verkkomedioista tai mainosverkostoista.​

Retargeting/Remarketing = Uudelleenmarkkinoinnin ideana on se, että tunnistamme jo verkkosivustollamme tai tiettyjen sisältöjemme parissa käyneet ja kohdennamme mainontaa näille henkilöille.​

Google My Business = Googlen maksuton palvelu, jolla saa yrityksen profiilin Googlen hakutulossivulle sekä Google Mapsiin

Digitaalisen mittaamisen ja analytiikan käsitteet

Konversio = esimerkiksi verkkosivuston kävijän tekemää toimea. Jos yrityksellä on tavoitteena myydä tuotettaan verkossa tai saada sivustonsa kautta tarjouspyyntöjä, on konversio verkon kautta tullut myynti tai tarjouspyyntö. ​

Konversioaste = Prosenttiosuus sivusi vierailijoista, jotka sivullasi vierailtuaan päätyvät tekemään toivotun toimenpiteen eli konversion, kuten esimerkiksi tilaamaan uutiskirjeen, pyytämään tarjouksen tai jopa ostamaan tuotteen.​

Konversio-optimointi = toimenpiteitä, joilla konversioiden määrää ja konversioprosenttia pyritään kasvattamaan. Konversio-optimointi perustuu useimmiten jatkuvalle verkkosivuston sisältöjen ja elementtien optimoinnille (kuten tekstit, linkit, toimintakehoitteet, kuvat jne).​

Tavoittavuus/kattavuus (Reach) = Sivulla käyneiden, sivun nähneiden tai sivun tai jonkin sen julkaisun uutisissa tai uutissyötteessä nähneiden henkilöiden määrä.​

Sitoutuneisuus = sisältöjen kulutus ja reaktiot sisältöihin, esimerkiksi kommentoinnit, tykkäykset ja verkkosivuvierailut.​

CTR (click-through-rate) = klikkiprosentti kertoo, kuinka suuri osa mainoksesi tai sisältösi nähneistä klikkaa mainosta.​

CPC = (cost per-click) = yleinen verkkomainonnan hinnoittelumuoto, jossa markkinoija maksaa hänen mainoksensa saamista klikeistä. Esimerkiksi Google Adwords – ja Facebook-mainonta perustuvat vahvasti CPC- eli klikkiperusteiseen hinnoitteluun.​

Bounce rate = välitön poistumisprosentti liittyy verkkoanalytiikkaan ja kertoo kuinka suuri osa verkkosivustolle tulleista kävijöistä poistuu sivustolta käymättä muilla sivuilla tai tekemättä sivustolla mitään toimia.​

Dashboard = koontinäyttö, jolla useimmiten tarkoitetaan työpöytänäkymää tai mittaristoa, jonka avulla voidaan yhdellä näkymällä seurata markkinoinnin ja myynnin eri mittareita.

Lähteet: Arihovi.com , Tietosuoja.fi ja Matter.fi​​

Hanna Nieminen
0503560502
hanna.nieminen@xamk.fi

Erika Vanhala
044 702 8360
erika.vanhala@xamk.fi

Perinteisesti asiakkuuksia on hoidettu hajanaisten työkalujen välityksellä. On puhelin- ja sähköpostiyhteyksiä, exceleitä, muistiinpanoja, kalentereita ja post-it -lappuja. Kun asiakkaiden määrä ja kommunikaatio heidän kanssaan lisääntyy ja nykyaikaistuu, on hajanaisten tietojen organisointi tarpeen. Asiakkuudenhallintajärjestelmä, tai yleisemmin CRM-järjestelmä (Customer Relationship Management -järjestelmä), on vastaus tällaiseen tarpeeseen.

Asiakkuudenhallinta- tai CRM-järjestelmän avulla voidaan säilyttää yhteystietoja, hallita ja analysoida vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, organisoida markkinointi-, myynti- ja asiakaspalveluprosesseja, hoitaa laskutusta, hallita ostoja ja paljon muuta. CRM-järjestelmä on keino pysyä organisoituneena, seurata edistymistä ja säilyttää tietoa yhdessä turvallisessa paikassa. Järjestelmässä voi myös olla ominaisuuksia, jotka automatisoivat vastauksia asiakkaille, lähettävät muistutusviestejä ja muistuttavat tulossa olevista tapahtumista. CRM-järjestelmä voi myös kommunikoida rajapintojen kautta yrityksen muiden tai yrityksen ulkopuolisten järjestelmien kanssa.

Tulevaisuudessa CRM-järjestelmät hyödyntävät entistä enemmän massadataa ja tekoälyä datan analysoinnissa. Tekoälyn avulla pystytään myös tehostamaan toimintaa erityisesti aikaa vieviä manuaalisia tehtäviä automatisoimalla. Ääniohjaus ja entistä käyttäjäystävällisemmät käyttöliittymät ovat myös CRM-järjestelmien tulevaisuutta.

CRM-järjestelmä auttaa yrityksen markkinointia, myyntiä ja asiakaspalvelua koko asiakkuuden elinkaaren ajan. Markkinointi ja myynti ovat tehokkaampaa ja tuloksellisempaa hyvin toimivan CRM:n ja sen tuottaman tiedon avulla. Järjestelmä myös tuottaa asiakasymmärrystä ja auttaa jokapäiväisten rutiinien automatisoinnissa. Yrityksen on CRM-järjestelmää harkitessaan ja hankkiessaan kuitenkin tunnettava tarkkaan omat tarpeensa sekä järjestelmien eri ominaisuudet. Yrityksen on turha maksaa CRM-järjestelmän ominaisuuksista, joille ei ole tarvetta. Useimmiten alkuun pääsee perusominaisuuksilla, joita ovat kontaktien ja tehtävien hallinnointi, myyntiputki, automaatio, muistutukset sekä perusintegraatiot. CRM-järjestelmää hankittaessa on myös hyvä osallistaa kaikki järjestelmän käyttäjät mukaan hankintaan. Erilaisia CRM-järjestelmiä on runsaasti ja niin toiminnoiltaan kuin kustannuksiltaankin sopiva järjestelmä löytyy varmasti jokaiseen tarpeeseen, myös pienille yrityksille.

Tilastojen mukaan suurin osa jokaisen yrityksen tulevaisuuden tuloista tulee viidennekseltä nykyisistä asiakkaista. On siis panostettava paitsi uusasiakashankintaan, myös nykyisten asiakkaiden palvelemiseen koko asiakassuhteen elinkaaren ajan. Muun muassa tämän vuoksi sujuva asiakkuudenhallinta on elintärkeä tulevaisuuden menestystekijä.

Olet varmasti kuullut sanan tiedolla johtaminen, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Lyhyesti sanottuna se tarkoittaa sitä, että ymmärrät paremmin asiakastasi ja voit sen kautta rakentaa parempia tuotteita tai palveluita tai jopa luoda uutta liiketoimintaa. Tietoa, eli hienosti sanottuna dataa, on kaikkialla saatavilla. Yrityksen keräävät tietoa asiakkaistaan jopa huomaamattaan (yöpymistilastot, nettisivu –ja verkkokauppa-analytiikka, asiakaspalautteet, ROMI (Return of marketing investment) yms.). Sitomalla tämän tiedon yhteen, voidaan nähdä kokonaisuutta paremmin ja tehdä sen pohjalta liiketoiminnan kannalta oikeita päätöksiä. Ajankohtainen ja luotettava tieto ja sen ymmärrys auttavat päätöksenteossa (esim. mille asiakasryhmille markkinointia kannattaa kohdentaa, kuinka verkkokauppaa kehittää toimivammaksi, millaiset kampanjat tuottavat eniten myyntiä).

Tiedon hyödyntäminen on yritystoiminnan kulmakivi – kun sitä kykenee hyödyntämään liiketoiminnan tukemiseen ja sen kehittämiseen, ollaan asian ytimessä. Lisäksi ymmärtämällä asiakkaan tarpeita ja toiveita sekä käyttäytymistä, voidaan heitä palvella paremmin ja samalla lisätä myyntiä. Tärkeää on saada kokonaiskäsitys omien toimenpiteiden vaikutuksista ja tehokkuudesta, tätä ei kerro ainoastaan yöpymisten tai verkkosivukävijöiden määrä. Suurimmat haasteet tiedon hyödyntämisessä ovat tiedon laatu ja käytettävyys, tiedon pirstaleisuus sekä analytiikkatyökaluihin liittyvä osaaminen.

Miten tietoa voidaan hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä? Visit Finlandin Asiakaskokemuksen käsikirjassa alueorganisaatioille on esitelty toimintoja, joita tiedon avulla pystytään tehostamaan ja joista on hyötyä myös matkailuyrityksen tiedolla johtamisen edistämisessä.

Kymenlaakson matkailun digiloikka –hankkeessa vietiin tiedolla johtamisen kehittämistä Kymenlaaksossa eteenpäin Flowhousen avustuksella. Aiemman työpajan ja digitaalisen lähtötasokartoituksen myötä saatiin käsitys siitä, että suurimmat haasteet ovat yritysten valmiuksissa hyödyntää keräämäänsä tietoa. Lisäksi tiedon keräämisen keinojen tiedostaminen ja olemassa olevien työkalujen, joilla tarpeellista tietoa voidaan kerätä, tehokas hyödyntäminen on puutteellista. Ajankäytön rajallisuus nousi myös kynnykseksi toteuttaa asioita. Olennaisen tiedon kerääminen ja saattaminen tulkittavaan muotoon ovat kuitenkin ponnistuksia, jotka tulee ottaa ennen kuin ajankäyttö helpottuu tiedon automaattisen päivittymisen myötä.

Yhdessä Flowhousen kanssa luotiin matkailu –ja palveluyrityksille askelmerkit tiedon keräämiseen. Kun nämä askeleet on toteutettu, on yrityksellä jo paremmat valmiudet hyödyntää keräämäänsä tietoa myös toimintansa ohjaamiseen ja kehittämiseen. Askelmerkit koostuvat neljästä teemasta: työkalut ja tiedon keräys, asiakaspalaute, seuranta, osaaminen ja yhteistyö.

Työkalut ja tiedon keräys

Kymenlaakson digitaalisen asiakaskokemuksen selvityksen mukaan 30:llä matkailuyrityksellä 80:stä ei ollut Google Analyticsiä asennettuna verkkosivuilleen. Google Analytics on maksuton analytiikkatyökalu, jonka avulla oman verkkosivuston kävijöitä voi seurata ja ymmärtää paremmin sivuston suoriutumista asiakkaan palvelemisessa (mm. kauan viipyi, mistä kanavasta saapui, mitä sisältöjä katsotaan eniten, kuinka moni vierailu päätyi ostoon yms.).

Matkailuyrityksen tulee huolehtia yhteystietojen saatavuudesta ja löydettävyydestä omilla verkkosivuillaan/verkkokaupassa. Asiakas odottaa löytävänsä tiedon yrityksen sijainnista ja aukioloajoista tämän verkkosivuilta, niiden puuttuminen mitä todennäköisimmin aiheuttaa hämmennystä ja vaikuttaa päätöksentekoon. Myös palautteen antoon tulisi kannustaa. Palautetta voi kerätä omilla verkkosivuillaan tai ohjata palautteen antamiseen Tripadvisorissa tai Google My Busineksessa.

Jos käytössä on useita markkinointikanavia, tulee niiden tietojen yhdenmukaisuus varmistaa. Tärkeää olisi myös ottaa sosiaalisen median kanavilla mainostilien hallinta, jotta mainostaminen somessakin mahdollistuisi.

Jokaisella yrityksellä on asiakastietoa. Toisilla asiakastieto on systemaattisesti tallennettu asiakkuudenhallintajärjestelmään, toisella saattaa olla käytössä vanha kunnon Excel. Tässä yhteydessä tulee huomioida myös tietosuojan mukanaan tuomat rajoitteet. Excelissä henkilötiedon rikastaminen ja hallinnoiminen muodostuu haasteelliseksi. Kokoa asiakastietosi yhteen paikkaan, esim CRM -järjestelmään. Lue lisää blogistamme.

Hyödynnä olemassa olevaa tietoa, jota on saatavilla esim. Visit Finlandin Rudolf –palvelussa sekä alueesi majoitus –ja matkailutilastot Visitorysta.

Asiakaspalaute

Ensimmäinen tärkeä toimenpide on tarkastaa että tietosi on ajan tasalla Google My Busineksessa sekä Tripadvisorissa. Mikäli näitä maksuttomia palveluita ei ole otettu käyttöön, on nyt viimeistään sen aika.

Seuraa myös vähintään viikoittain asiakkaiden antamia palautteita ja reagoi niihin.

Asiakaskokemuksen seuranta omilla verkkosivuilla hoituu aktivoimalla käyttöön jatkuva palautekysely. Käytä kyselyssä NPS/CES –mittareita, jotta saat ajankohtaista tietoa asiakkaiden kokemuksesta ja sen kehittymisestä verkkopalvelussasi. Lue lisää asiakaspalautteen keräämisestä tästä blogistamme.

Seuranta

Ilman liiketoiminnan suoriutumisen mittaamista on hankala tehdä päätöksiä suuntaan tai toiseen. Kirjaa vähintään viikoittain tärkeimpiä mittareita, kuten myynti, tilausten määrä, keskiostos, kate sekä liikenteen lähteet ja mistä kävijät tulivat sivustollesi. Hyödyntämällä esimerkiksi Google Data Studio –työkalua, saat nämä mittarisi tavoitteineen Dashboard, eli koontinäyttönäkymään, josta on luontevampaa seurata tilanteen muuttumista sekä ohjata toimintaa.

Osaaminen

Osaaminen nousi lähtötasokartoituksessamme merkittäväksi kompastuskiveksi digitaalisen liiketoiminnan toteuttamisessa. Tarjolla on runsas määrä erilaisia alueorganisaatioiden ja hankkeiden järjestämiä koulutuksia, joita ehdottomasti kannattaa hyödyntää. Olethan liittynyt esimerkiksi maksuttomalle DigiLearn –verkko-oppimisalustalle?

Varmista myös että olet heti alkuun mukana Visit Finlandin DataHubissa, jossa voit hallinnoida ja jakaa tietoja tuotteistasi ketterästi eri kanaviin. Esimerkiksi MyStay tulee integroitumaan DataHubin kanssa, sekä lukuisat muut kanavat. Matkailun parhaaksi –ryhmä on Facebookin parhainta antia matkailualan yritykselle, liity mukaan heti.

Tiedon kerääminen kannattaa siis aloittaa ylläolevilla toimenpiteillä. Kun tietoa systemaattisesti kerätään, voidaan sen avulla saavuttaa yritystoiminnan kannalta suuria hyötyjä. Muistetaanhan kuitenkin asiakastiedon keräämisen yhteydessä tietosuojalainsäädäntö eli GDPR – kerätään vain toiminnan totetuttamisen kannalta relevanttia henkilötietoa ja ollaan avoimia tiedon keräämisen periaatteista ja säilyttämisestä.

Lataa Tiedolla johtamisen huoneentaulu itsellesi tästä!

Kymenlaakson matkailun tiedolla johtamisen kehittämissuunnitelma

Erika Vanhala
044 702 8360
erika.vanhala@xamk.fi

Kun mieli kaipaa irtiottoa, mutta koronapandemian aiheuttamat rajoitukset pakottavat jäämään kotiin on virtuaalimatkailu kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Kymenlaakson matkailun digiloikka -hankkeessa testattiin live virtuaaliopastusta matkailijan näkökulmasta ja samalla tutustuttiin livekierrosten tekniseen toteutukseen.

Tunnin opastettu kierros Lissabonin keskustassa varattiin ja maksettiin toursbylocals.com -sivuston kautta. Varausta ennen olimme vaihtaneet muutaman viestin opastuksen soveltuvuudesta hankkeen tarpeisiin. Kierros toteutettiin Highfive -videokonferenssiohjelmalla, jota opas käytti puhelimellaan. Apunaan oppaalla oli selfiekeppi sekä kuulokkeet. Virtuaalisen opastuksen järjestämiseen tarvittavat välineet ovat siis varsin tavanomaiset ja edullisesti hankittavissa. Käytännössä mikä tahansa videokokousalusta sopii myös opastukseen. Oppaan näkemyksen mukaan tärkeää on, että käytettävän laitteen internet-yhteys on mahdollisimman hyvä. Kierroksen aikana yhteys katkesi kertaalleen, mutta opas sai osallistujat nopeasti takaisin linjoille. Ohjeistus tällaisten tilanteiden varalle oli annettu etukäteen ja osasimme siis odottaa yhteyden palauttamista. Kierroksen aikana opas kirjoitti videokokouksen chattiin mm. paikkojen nimet ja muut paikalliset termit. Chattia käytettiin kierroksen aikana myös muuhun kommunikointiin. Opastuskierros aloitettiin ja päätettiin niin, että myös osallistujilla oli videokuva ja mikrofonit päällä, mutta kierroksen aikana keskityttiin kuuntelemaan opasta ja katselemaan Lissabonin näkymiä.

Virtuaalinen opastettu kaupunkikierros on kokemuksena aivan eri tasoa, kuin luentomaisena esityksenä toteutetut virtuaalimatkat. Matkailijoina pääsimme live-opastuksen avulla virtuaalisesti kiertämään Lissabonissa kävellen ja raitiovaunulla, kuulimme kapeiden kujien ääniä ja hämmästelimme raitiovaunun kyytiin pummilla pyrkineitä koulupoikia. Kierroksen lopuksi pääsimme oppaan mukana Pastelaria Alcôaan nauttimaan Pastel de Nata -leivoksia.

Videokokousalustan avulla järjestettävä opastus tarjoaa matkailijalle kotisohvalla koettavia matkailukokemuksia. Matkailualan toimijoille virtuaalimatkat ja -opastukset puolestaan tarjoavat ansaintamahdollisuuksia, jotka voivat parhaimmillaan johtaa matkailijan kohteessa vierailuun vielä toistamiseen – ja silloin ihan perinteisestipaikan päällä.

Virtuaalimatka Lissaboniin osaavan oppaan johdolla oli erittäin positiivinen kokemus. Mieleen jäi vahva halu palata tutustumaan kaupunkiin tarkemmin sitten, kun matkailu on taas mahdollista, sekä ajatus lähteä toistekin virtuaalimatkalle. Opastuksen tekninen toteutus oli helppokäyttöinen ja toimiva.

Koulutusta virtuaaliopastuksiin

Virtuaalielämyksillä kohti parempaa asiakaskokemusta -hankkeessa on suunnitteilla virtuaaliopastuskoulutusta keväälle 2021. Jätäthän yhteystietosi alla olevan linkin kautta, mikäli virtuaalisten opastusten tekeminen kiinnostaa.

Kerro kiinnostuksestasi ja tarpeistasi täällä!

Digillä pintaan! -verkkoseminaari keräsi marraskuun alussa yli 170 kuulijaa digitaalisen liiketoiminnan, virtuaaliteknologioiden ja digitaalisen palvelumuotoilun pariin. Keynote -puheenvuoroissa Jari Auranen, Mari Silvennoinen ja Marko Filenius johdattelivat iltapäivän aiheeseen.

Digitaalinen asiakaspolku

Elämys Group konsernin teknologiajohtaja Jari Auranen avasi puheenvuorossaan erityisesti matkailutoimialan digitaalista asiakaspolkua. Auranen korosti liiketoiminnan digitalisoimisen ja erilaisilla digitaalisilla alustoilla mukana olemisen merkitystä. Perinteistä tapaa tehdä kauppaa ei tulevaisuudessa ole, joten pienenkin toimijan tuotteet tulee olla ostettavissa paitsi omasta verkkokaupasta myös erilaisilta matkailun alustoilta. Kotiinviemisissään Auranen nosti esiin muun muassa viime hetken varauspaikoilla ja alueorganisaatioiden verkkopalveluissa mukana olemista, varausmahdollisuuden lisäämistä sosiaalisen median kanaviin, digitaalista yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa sekä OTA-kanavien (Online Travel Agencies) merkitystä nimen ja näkyvyyden luomisessa.

Growth hacking eli kasvuhakkerointi

Columbia Roadin johtava konsultti Mari Silvennoinen johdatteli tiiviisti kasvuhakkeroinnin eli growth hackingin maailmaan. Growth hackingin tavoitteena on eri keinoja kokeilemalla kasvattaa myyntiä mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Focus on paitsi uusasiakashankinnassa myös olemassa olevien asiakkuuksien hoidossa. Asiakkuutta tarkastellaan koko elinkaaren näkökulmasta ja pyritään siihen, että kokonaisuus on kannattava.  Silvennoinen painotti digitaalisessa ympäristössä tapahtuvan kehittämisen ja testaamisen tärkeyttä tässä ajassa. Hänen mukaansa tarvitaan erityisesti aikaansaamisen asennetta, aikaa ja resursseja kasvukokeilujen tekemiseen sekä kehittämisen omistajuutta. Jotta ajattelua saadaan muutettua, on Silvennoisen mukaan hyvä aloittaa pienesti nopeilla kokeiluilla ja napata nopeat voitot – on ok poimia matalalla roikkuvat hedelmät ensin, kertoa tuloksista ja saada näin muut mukaan. Kasvuhakkeroinnin näkökulmasta keskitytään aina tekemään asioita, jotka todennetusti tuottavat tulosta.

Tiedolla johtaminen

Flowhousen Marko Filenius esitteli yhteistyössä Kymenlaakson matkailun digiloikka -hankkeen kanssa muodostetut tiedollajohtamisen askelmerkit, jotka kuvaavat tiedollajohtamisen prosessia työkaluista alkaen. Fileniuksen mukaan tiedollajohtamisen kulttuuriin siirryttäessä on tärkeää ottaa askel ja asia kerrallaan, mutta toimia johdonmukaisesti niin, että toiminta on tavoitteellista.

Verkkosivujen toimiva analytiikka on tiedonkeräämisen perusta, ja asiakaspalaute äärimmäisen tärkeä lisä analytiikan tuottaman datan rinnalla. Tärkeimpien mittareiden aktiivinen seuranta ja analysointi ovat tiedollajohtamisen seuraava askel. Data ei yksin kehitä liiketoimintaa, vaan kerättyä dataa tulee hyödyntää toiminnan ohjaamisessa. Matkailualan toimijoille kohdennetussa esityksessä Filenius nosti esiin myös oman osaamisen kehittämisen sekä yhteistyön alan muiden toimijoiden ja alueorganisaatioiden kanssa.

Virtuaaliteknologiat

Virtuaaliteknologioiden hyödyntämiseen keskittyneen teemaosuuden aloitti CTRL Realityn Frans Enala, jonka esityksessä pureuduttiin VR ja AR teknologioiden käyttöön erityisesti opetuksessa ja matkailualalla. Esimerkiksi etäopetustilanteissa voidaan virtuaaliteknologioiden avulla harjoitella erilaisia työtehtäviä häiriöttömästi.

Kansainvälisesti merkittäviä tuotantoja toteuttaneen Fincloud.tv:n Juha Kela kertoi esimerkkejä 360° -videotuotannoista sekä avasi näkymiä alan kehitykselle. Videotuotantoja ja esitysratkaisuja Kela on toteuttanut mm. Real Madridille, Intelille ja BBC:lle. FinCloud ja Finwe toteuttivat Suomen ensimmäisen 360° live streamin 2014 Linnanjuhlien Jatkoilta ja tämän jälkeen mm. 4k 360° Live monikameratuotannon Nordic Business Forumille. Tällä hetkellä pääfokus on teollisuuden ja koulutuksen etäläsnäoloratkaisuissa sekä niiden päälle rakennettavissa videoanalytiikkasovelluksissa.

Lisätyntodellisuuden mahdollisuuksia kulttuuri- ja matkailukohteissa esitteli Salmi Platfromin Saku Määttä. AR mahdollistaa WAU! -elämyksien lisäämisen fyysiseen ympäristöön mobiililaitteiden avulla. Loppukäyttäjälle maksuttomassa alustassa voidaan ohjata matkailijoita, lisätä info -tauluja sekä saada taulut, valokuvat tai halutut ympäristöt elämään.

Esityksien lopuksi kuultiin ja nähtiin Kuura Playhousen Marko Haajan esitys virtuaalisuudesta osana yrityksen toiminnan ja logistiikan tehostamista, uusien työntekijöiden opastusta tai uusien rakennuksien toimintojen esittelemistä.

Työpajassa keskustelu painottui tapahtumien 360° Live tuotantoihin ja sen myötä jo lisääntyneeseen virtuaalilippujen myyntiin. Osallistujat arvioivat VR tekniikan hyödyntämisen lisääntyvän muutamassa vuodessa. VR mahdollistaa tapahtumien talouden kasvattamisen maailmanlaajuisen jakelun myötä. Liikkeelle lähteminen ja uusiin teknologioihin tutustuminen mahdollisimman pian nähtiin tärkeänä, jotta tuotantoprosessit ovat valmiit markkinoiden avautuessa.

Digitaalinen palvelumuotoilu

Digitaalisen palvelumuotoilun monipuolisen osuuden aloitti Sanoma Media Finlandin Elina Bono, joka esitteli Sanoman B2B markkinoinnin toimia korona-aikana. Kriisin iskiessä Sanoman B2B myynnin onnistumisen avaimet olivat luovuus, priorisointi, epävarmuuden hyväksyminen, asiantuntijoihin luottaminen, avoin ja aktiivinen tiedonkulku ja nyt ei saa hyytyä -asenne. Flowhousen Marko Filenius kävi osuudessaan läpi tuloksia digitaalisen asiakaspolun selvityksestä, jossa tutkittiin 80 kymenlaaksolaisen matkailuyrityksen digitaalista asiakaskokemusta. Selvityksen perusteella Filenius nosti esiin erityisesti sisältöjen, mobiilikäytettävyyden ja sivustojen luotettavuuden kehittämisen. Fileniuksen mukaan asiakasymmärrys, tiedolla johtaminen ja asiakaskokemuksen johtaminen ovat laajemmista teemoista avaimet digitaalisella asiakaspolulla erottumiseen.

GetJennyn Ilkka Vertanen puhui digitaalisen asiakaskokemuksen merkitystä yrityksen tulokseen. Kun perinteisessä kanssakäymisessä ensivaikutelma muodostuu noin seitsemässä sekunnissa, on verkossa aikaa asiakkaan vakuuttamiseen noin 0,05 sekuntia. GetJennyn ratkaisu digitaalisen asiakaskokemuksen parantamiseen on tekoälyyn pohjautuva asiakaspalveluchatboteilla. Chatbot yhdistettynä monipuoliseen järjestelmien integraatioon ja monimutkaisissa tilanteissa henkilökohtaiseen palveluun on tehokas tapa varmistaa hyvä digitaalinen asiakaspalvelukokemus.

Capgeminin Marjut Kytösalmi perehdytti kuulijoita digiajan asiakasuskollisuuteen Capgeminin globaaliin tutkimukseen perustuen. Digiajassa perinteiset kanta-asiakasohjelmat eivät enää riitä, vaan yrityksen ja asiakkaan arvojen tulee kohdata. Brändiä kohtaan tunnetut tunteet vaikuttavat asiakasuskollisuuteen järkiperusteita enemmän, ja tunneperäisesti sitoutuneet asiakkaat myös ostavat enemmän. Kytösalmi korosti asiakkaiden sitouttamisen tärkeyttä asiakasuskollisuuden muodostumisessa ja listasi merkityksellisen asiakassuhteen rakennuspalikoiksi kunnioituksen, vastavuoroisuuden, tuntemisen ja palkitsemisen.

Digitaalisen palvelumuotoilun osuus päätettiin Mikko Mäntynevan vetämään asiakaspalveluprosessien LEAN-työpajaan. Työpajan materiaalit sekä seminaarin muut julkaistavaksi annetut materiaalit löytyvät alta.

Teknologiset ratkaisut asiakaspalvelun tukena Ilkka Vertanen GetJenny

Asiakasuskollisuus Marjut Kytösalmi Capgemini

LEAN asiakaspalveluprosessi Mikko Mäntyneva

Tallenteet

Avaus ja keynote-puheenvuorot

Virtuaaliteknologioiden hyödyntäminen

Digitaalinen liiketoiminta – Toisintekijät

Digitaalinen liiketoiminta – Digitaalisen liiketoiminnan suunnittelu ja hinnoittelu

Digitaalinen palvelumuotoilu

Digitaalisen markkinoinnin tueksi on tarjolla valtavasti erilaisia työkaluja, jotka auttavat mittaamaan ja saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Erilaisten työkalujen määrä tekee itselleen sopivimpien ratkaisujen löytämisestä työlästä ja aikaa vievää. Kymenlaakson matkailun digiloikka -hankkeessa on testattu keskeisimpiä digitaalisen markkinoinnin työkaluja. Testattujen välineidän plussista ja miinuksista on toivottavasti hyötyä erityisesti digitaipaleen alkuun.

SÄHKÖPOSTIMARKKINOINNIN TYÖKALUT

MailChimp

MailChimp on yksi helpoimmista sähköpostimarkkinoinnin työkaluista. Sen avulla saat luotua ammattimaisia uutiskirjeitä lähes itsestään. MailChimp sisältää yksinkertaisen automaation ja lokalisaatiomahdollisuuden.

PLUSSAT

+ Helppo käyttää

+ Visuaalisesti hyvännäköiset uutiskirjeet

+ Mahdollista integroida useisiin muihin järjestelmiin (esim. dashboardeihin)

+ MailChimpillä voi toteuttaa myös somekampanjat

+ Maksuton versio riittää hyvin pienelle yritykselle

MIINUKSET

– Paljon erilaisia toimintoja, joiden peruslogiikkaa olisi hyvä ymmärtää

– Käyttöliittymä englanniksi, mikä voi aiheuttaa haasteita termistön suhteen

HINTA

MailChimp on alle 2000 kontaktille maksuton, maksullisissa versioissa lisäominaisuuksia ja suuremmat kontaktimäärät alk. 9 €/kk.

Postiviidakko

Perinteinen suomalainen sähköpostimarkkinoinnin ja -viestinnän työkalu.

PLUSSAT

+ Selkeä

+ Suomenkielinen

+ Listojen tuominen esim. excelistä onnistuu

MIINUKSET

– Lisäosat maksavat aina extraa ja näistä voi tulla isokin summa

– Segmentointiominaisuutta ei ns. halvassa versiossa

HINTA

Postiviidakon saa käyttöön alkaen 59 €/kk, mutta mm. A/B-testauksen sisältävä Business -versio maksaa 99 €/kk + 800 € aloitusmaksu.

SAAVUTETTAVUUS JA HAKUKONEOPTIMOINTI (SEO)

Siteimprove

Siteimprove on verkkosivujen saavutettavuuteen ja hakukoneoptimointiin tarkoitettu työkalu, joka auttaa saamaan liikennettä sivuille.

PLUSSAT

+ Antaa A, AA ja AAA-tason raportteja korjattavista asioista

+ Helppokäyttöinen

+ Käyttöliittymä suomeksi

+ Näkee suoraan prosentuaalisen vaikutuksen, kun tekee toimenpiteitä

+ Selkeät toimenpide-ehdotukset

MIINUKSET

– Kaikkia ehdotettuja toimenpiteitä ei pysty toteuttamaan itse, vaan usein tarvitaan verkkosivujen kehittäjää avuksi

– Palvelu on englanniksi, jonka huomaa siitä, että kirjotusvirheiksi lukeutuu selvää suomen kieltä olevia ilmauksia – tämä huonontaa raportin arvosanaa

HINTA

Kustannukset n. 5 000 €/v.

Google Trends

Google Trends on väline Googlen hakumäärien ja hakusanatrendien seurantaan ja analysointiin.

PLUSSAT

+ Toimii erittäin hyvin ja on selkeä

MIINUKSET

– Tilastot ainoastaan kuvaajina, ei numeroina

HINTA

Google Trends on maksuton.

Google Keyword Planner

Googlen hakumäärien ja hakusanatrendien seurantaan sekä avainsanojen ideointiin. Google Keyword Planner auttaa oikeiden hakusanojen löytämisessä esim. hakukoneoptimointia tai hakusanamainontaa tehtäessä.

PLUSSAT

+ Kelpotyökalu

MIINUKSET

– Vaatii Google Ads -tilin

– Hakumäärät ilmoitetaan keskiarvoina, joten ei näytä todellista toteumaa

– Käyttö vaatii perehtyneisyyttä, sillä Google Keyword Planner luo suunnitelmia ja muita näkymiä, joista menee helposti sekaisin

HINTA

Google Keyword Planner on maksuton.

SOSIAALISEN MEDIAN HALLINTA

Hootsuite

Hootsuite on yksi suosituimmista työkaluista some sisältöjen hallintaan ja raportointiin. Hootsuiten kanavavalikoima on erinomainen ja kaikki kanavat saa hallinnoitua samasta paikasta.

PLUSSAT

+ Ajastustoiminto toimii erittäin hyvin

+ Mobiiliaplikaatio on näppärä

+ Somekalenteri näkyy samassa paikassa eikä saman viestin ajastus eri paikkoihin vie aikaa

+ Maksuton versio riittää hyvin myös hieman isommallekin toimijalle

+ Maksettuja boostauksia voi tehdä työkalun kautta

+ Hootsuite Academyssa hyviä koulutuksia digimarkkinointiin ja työkalun käyttöön

MIINUKSET

– Analytiikkapuoli on aika huono maksuttomassa versiossa, maksamalla saa paremman

– Englannin kielinen käyttöliittymä voi olla haaste

HINTA

Maksuttomaan versioon sisältyy max 3 kanavaa ja 1 käyttäjä, Professional -versio (10 kanavaa) 25 €/kk ja 3 käyttäjän Team -versio (20 kanavaa) 109 €/kk.

Buffer

Buffer on sosiaalisen median sisältöjen hallinnan työkalu, jota käytetään laajalti.

PLUSSAT

+ Kanavavalikoima erinomainen, kaikki tarvittavat kanavat saa hallinnoitua samasta

+ Ajastustoiminto toimii hyvin

MIINUKSET

– Julkaisu ja analytiikka maksavat erikseen

– Testissä mobiilissa oli ongelmia sisäänkirjautumisessa

– Kymenlaakson matkailun digiloikan testaajat kokivat Hootsuiten ominaisuuksiensa puolesta kätevämmäksi

HINTA

Julkaisu alk. 13 €/kk ja analytiikka alk. 30 €/kk.

Iconosquare

Instagramin, Facebookin ja Twitterin hallinnointiin, ajastamiseen ja raportointiin. Iconosquare mahdollistaa #tägien seurannan ja kilpailija-analyysien tekemisen.

PLUSSAT

+ Kattavat raportit

+ Helppokäyttöinen

+ Visuaalinen

+ Ajastustoiminto toimii hyvin ja ehdottaa parhaita aikoja, myös raportit voi ajastaa

+ Kilpailija-analyysi

+ #tägien seuranta

+ Stories analyysit

MIINUKSET

– Maksullinen

– #tägiraportit muistettava hakea erikseen, koska näyttää vain 1 kk taaksepäin

– Vain IG, FB ja Twitter seurantaan

HINTA

Kaksi käyttäjää ja enintään 3 profiilia alkaen 29 €/kk.

Falcon.io

Some-markkinoinnin hallinnan työkalu, jonka avulla aikataulutat, julkaiset, mainostat, sitoutat, seuraat muita, mittaat ja analysoit kaikkia kanaviasi samassa paikassa.

PLUSSAT

+ Kaikki kanavat ja tilit samassa paikassa

+ Samantapainen kuin Iconosquare, mutta laajempi kanavavalikoima

MIINUKSET

– Hintava pienelle yritykselle

HINTA

1 käyttäjä ja enintään 5 kanavaa alkaen 110 €/kk.

Facebook Business Manager

Facebook Business Manager on työkalu Facebookin ja Instagramin parempaan hallintaan ja analysointiin.

PLUSSAT

+ Samassa paikassa hallinnoit mainoksia, yritysasetuksia, julkaisuja ja useampia Facebook sivuja kerralla

+ Erottelee henkilökohtaisen ja työelämän toisistaan

+ Mahdollistaa mm. pikselimainonnan ja videoiden ristiinjulkaisun eri sivujen kesken

+/- Erillinen Facebook Pages App, jonka kautta käytetään mobiilissa

MIINUKSET

– Vaatii perehtymistä ja tutustumista

– Ei välttämättä oleellinen työkalu pienyrittäjälle

HINTA

Facebook Business Manager on maksuton.

Canva

Kevyeen ja nopeaan graafiseen suunnitteluun suunnattu työkalu. Canvan drag-and-drop toiminto tekee sisältöjen visualisoinnista helppoa.

PLUSSAT

+ Erittäin näppärä käyttää

+ Visuaalinen ja näyttävä lopputulos

+ Flyerit, julisteet ja somen kuvituskuvat saa tehtyä samassa paikassa

+ Työt tallentuvat ja ovat käytettävissä sekä puhelimessa että koneella

+ Testissä ei löydetty mitään moitittavaa

HINTA

Canvan perusversio on maksuton, Canva Pro 9 €/kk.

TrendHERO

TrendHERO on työkalu vaikuttaja-analyysin tekemiseen. TrendHEROn avulla voit etsiä tarkoitukseesi parhaiten sopivia Instagram vaikuttajia ja bloggaajia sekä tarkistaa heidän aitojen seuraajien määrän ja laadun.

PLUSSAT

+ Pystyy tarkistamaan vaikuttajan seuraajien määrän ja laadun

+ Mahdollistaa yhteistyön oikean arvon määrittelyn

HINTA

TrendHERO antaa perustiedot bloggereista maksutta, tarkempi data alkaen n. 14 €/kk.

ASIAKASPALVELU JA -PALAUTE

React & Share

React & Share on työkalu asiakaspalautteen keräämiseen esimerkiksi tietyiltä sivuilta tai artikkeleista. Se auttaa sisältöjen kehittämisessä sekä antaa tarkempaa dataa esim. lukuajoista kuin Google Analytics. React & Sharen kysymys voi olla esimerkiksi “Oliko sisältö hyödyllistä?”. Näin nähdään aidosti miten asiakas kokee sisällöt sivulla.

PLUSSAT

+ Helppokäyttöinen

+ Antaa sivukohtaista tietoa ja tuo julki asiakkaiden oikeat, aidot mielipiteet

+ Ei tarvitse enää arvailla mitä mieltä asiakas on

+ Näkee mihin sisältöihin sivustolla palataan kerta toisensa jälkeen ja mihin ei koskaan uudestaan

MIINUKSET

– Asennus tapahtuu joko verkkosivujen koodiin tai Google Tag Managerin kautta ja tämä voi olla haastavaa aloittelevalle tekijälle

– Käyttöliittymä englanniksi

– Asiakaspalautteisiin ei voi vastata

– Raportointityökalu ei integroidu esim. omaan dashboardiin, ei rajapintoja

+/- Hintava työkalu, mutta erittäin tärkeä mikäli sisältömarkkinointi on oman tekemisen keskiössä

HINTA

React & Share alkaen n. 4 200 €/v.

Giosg

Giosg on live chat -palvelu, jossa on mahdollisuus luoda kustomoituja chatbotteja sekä interaktiivisia sisältöjä Interaction Designerilla.

PLUSSAT

+ Helppokäyttöinen käyttöliittymä

+ Suomenkielinen tuki

+ Helppo laittaa käyntiin

+ Hyvät seuranta- ja raportointiominaisuudet

MIINUKSET

– Sääntöjen määrittely vaatii jonkin verran omaa perehtymistä tai tekniikan apua

– Sääntöjen määrä on rajattu kymmeneen, mikä on hieman haasteellista, jos on useampi huone, jossa toimitaan

– Viiveitä ei pysty kokonaan kontrolloimaan

HINTA

Giosgin Live Chat Starter alk. 49 €/kk, Growth alk. 149 €/kk, ja Interaction Designer alk. 299 €/kk.

GetJenny

GetJenny on tekoälyä hyödyntävä chatbotti, joka on loistava 24/7 asiakaspalvelija.

PLUSSAT

+ Hyvä tukipalvelu, joka auttaa alkuun

+ Kuukausittaiset koulutukset tuen kanssa chatbotin kehittämiseksi

+ Kysymys-vastausparien tekeminen on helppoa

MIINUKSET

– Englanninkielinen järjestelmä

– Kysymys-vastausparien tekeminen vie paljon resurssia

– Kallis

HINTA

GetJenny alkaen n. 800 €/kk/botti.

DASHBOARD

Swydo

Swydo on seurantatyökalu, joka auttaa sähköisen markkinoinnin suunnittelussa ja raportoinnissa.

PLUSSAT

+ Kaikki perinteiset digikanavat integroituvat Swydoon

+ Helppo ottaa käyttöön ja muokata tarpeen mukaan

+ Tarkasteluajanjakson voi valita tarpeen mukaan

+ PDF -raportit helppo ottaa ulos ja lähettää eteenpäin

MIINUKSET

– Automaattinen sähköpostiraportti ei toimi

– Eri tietolähteitä ei saa yhdisteltyä, esimerkiksi somekanavien sitoutumisesta tulee erikseen jaot, kommentit ja tykkäykset.

– Verkkoversio hieman kömpelön näköinen

HINTA

Swydo alkaen 70 €/kk.

Google Data Studio

Google Data Studio on dashboard työkalu sähköisen markkinoinnin seurantaan.

PLUSSAT

+ Kaikki perinteiset digikanavat integroituvat Google Data Studioon

+ Koontinäkymiä voi tehdä useampia

MIINUKSET

– Käyttöönotto vaatii jo hieman teknistä osaamista ja ymmärrystä eri mittareista

– Ei sovellu kovin hyvin aloittelijoille

HINTA

Google Data Studio on maksuton.

Oletko pysähtynyt koskaan miettimään, miten asiakkaasi kokee palvelusi verkossa? Paikan päällä on usein helpompaa antaa palautetta, vaikka me suomalaiset olemmekin sen suhteen aika vaisua porukkaa. Kun palveluiden ja tuotteiden ostaminen ja niiden vertailu siirtyvät yhä enemmän verkkoon, siirtyy sinne myös asiakkaan kokemus.

Tiedätkö mitä asiakas etsii verkkosivuiltasi tai mitä hän haluaisi siellä saavuttaa? Löytääkö asiakas kaipaamansa tiedon verkosta? Onko yritykselläsi keinoja tukea asiakasta hänen tarpeensa saavuttamisessa? Nykyajan asiakkaat ovat entisestään malttamattomampia saavuttamaan kaipaamansa tuloksen ja yleensä vielä mobiililaitteella. Pystyykö asiakkaasi antamaan palautetta verkkosivusi palvelukokemuksesta?

Asiakkaan kokemusta on mahdollista mitata myös verkossa

Asiakas koskettaa yritystäsi monessa eri vaiheessa haaveilusta ja tietoisuuden muodostumisesta ostopäätökseen ja palveluhetkestä uskollisuuteen. Jokainen näistä hetkistä vaikuttaa siihen, miten asiakas yrityksesi kokee ja haluaako hän jäädä yrityksesi uskolliseksi asiakkaaksi. Asiakaskokemus lunastetaan joka päivä uudestaan, jolloin sitä pitää myös mitata jatkuvasti ja olla valmiina tunnistamaan kehitystarpeita ja reagoida niihin, painottaa Marko Filenius Flowhouselta. Miten selvittää asiakkaan kokemus yrityksesi läsnäolosta virtuaalisella asiakaspolulla? Tähän on olemassa paljon erilaisia keinoja, yksi näistä on Bislenz sovellus, jonka kehitystä Marko on vienyt eteenpäin nyt jo kahden vuoden ajan (Tridean blogi). Työkalulla saadaan kerättyä asiakkaalta palautetta onnistumisesta eri vaiheissa asiakkaan polkua verkkosivuilla navigoidessaan. Tieto Bislenziin tulee NPS ja/tai CES -tuloksena ja avoimena palautteena. Tämän tiedon avulla eri vaiheisiin reagoiminen tulee helpommaksi ja on mahdollista löytää erilaisia keinoja kosketuspisteiden kehittämiseen.

NPS (Net Promoter Score) on keino selvittää asiakkaan tyytyväisyyttä ja uskollisuutta palvelusta. Kysely toteutetaan asteikolla 1-10, jossa passiivisiksi vastauksiksi luetaan 7-8. Arvostelijat 1-6 ja suosittelijat 9-10 vastaukset vain huomioidaan tulosta laskettaessa. Pisteinä mitattava tulos saadaan kysymyksellä “Miten todennäköisesti suosittelisit yritystämme/palveluamme ystävälle tai kollegalle asteikolla 0-10?”

CES:n (Customer Effort Score) avulla pyritään kiinnittämään huomiota asioinnin helppoutta heikentävien esteiden poistamiseen. Asioinnin vaivattomuus ja helppous palvelutilanteessa nimittäin kasvattaa asiakasuskollisuutta, toisin kuin asiakkaan ilahduttaminen. Customer Effort Score -mittari saadaan kysymällä asiakkaalta, kuinka vaivattomana hän koki saamansa palvelun. NPS-mittarista poiketen CES:n asteikkona toimii Bislenzissä 1-7, jossa ykkönen tarkoittaa erittäin vaivatonta (very low effort) ja seitsemän erittäin vaivalloista (very high effort).

Kymenlaaksolaisten matkailuyritysten asiakaspolkuja tutkitaan

Analytiikasta voidaan päätellä myös paljon siitä, miten asiakas tavoitteensa saavuttaa. Oletko seuraillut esimerkiksi Google Analyticsistä asiakkaiden poistumista sivuiltasi toistuvasti etkä tiedä mistä tämä johtuu? Tipahtaako kävijä pois verkkokaupan ostoskori -vaiheessa? Monesti meillä ei ole aikaa keskittyä kovinkaan tarkasti siihen, mitkä seikat edellä mainittuihin vaikuttavat. Itse on usein myös hyvin sokea sille, miten asiakasta todellisuudessa kuljetetaan yrityksen palveluiden pariin aina ostotapahtumaan saakka. Matkailuyrityksen näkyvyyteen verkossa vaikuttaa moni asia, joista merkittäviä ovat esimerkiksi Google My Business ja hakukoneoptimointi. Mutta jos näihin on kiinnitetty huomioita, miksi myyntiä ei silti edelleenkään tule?

Asiakkaan polku tuleekin testata esimerkiksi blueprintingin avulla, joka auttaa löytämään kriittiset pisteet polulla. Tähän Digiloikka -hanke keskittyy selvityksessään, jonka Flowhouse loppuvuoden aikana 2020 toteuttaa. 80:stä kymenlaaksolaisesta matkailuyrityksestä tehdään pika-analyysi, jossa selvitetään yrityksen näkyvyyttä, löydettävyyttä ja palveluiden ostettavuutta verkkoympäristöissä. Lisäksi jokaiselle yritykselle tarjotaan mahdollisuutta hyödyntää myös Bislenz -työkalua asiakkaan kokemuksen selvittämisessä. Mitä useampi yritys ottaa työkalun käyttöön loppuvuoden aikana, sitä parempaa kokonaisvaltaista tietoa asiakkaan kokemuksesta alueellisesti saadaan. Tiedolla johtaminen edellyttää säännöllistä analyysiä ja pohdintaa, jolloin tiedon keräämiseen ja visualisointiin ei tarvitsisi käyttää aikaa, vaan se voidaan käytttää tiedon merkitysten pohtimiseen, huomauttaa Marko Filenius. Analyysin pohjalta vuoden 2021 keväällä tarjotaan samassa tarpeessa oleville yritysryhmille työpajoja. Työpajoissa käydään läpi selvityksestä kummunneita asioita ja pyritään sen avulla kehittämään omaa verkkopresenssiä.

Erika Vanhala
044 702 8360
erika.vanhala@xamk.fi

Kymenlaakson matkailun digiloikka -hankkeen ja Visit Savonlinnan järjestämä ”Miltä matkailu näyttää koronan jälkeen” –webinaari perjantaina 3.4.2020 kokosi yhteen yli 500 matkailualan ammattilaista ympäri Suomea.
Tilaisuuden tavoitteena oli katsoa tulevaisuuteen nykyisten toimintahaasteiden vatvomisen sijaan. Esille nostettiinkin spekulaatiot lähimatkailun ja luontomatkailun lisääntymisestä tulevaisuudessa – molemmat myönteisiä asioita suomalaiselle matkailualalle.

Kiinnostus matkailua kohtaa säilyy

Itä-Suomen yliopiston tutkimuspäällikkö Juho Pesonen valoi omassa puheenvuorossaan myös uskoa tulevaan. – Kiinnostus matkailua ja matkakohteita kohtaan säilyy ja sitä myös aktiivisesti ylläpidetään, totesi Pesonen esityksensä päätteeksi.

Pesonen on tutkinut erilaisia skenaarioita sekä maailmalla tehtyjä tutkimuksia ja arvioita koronan vaikutuksista matkailuun. Selkeää on, että matkailun kulutustottumukset muuttuvat koronan myötä. Asiakkaat kiinnittävät enemmän huomiota turvallisuuteen, puhtauteen ja hygieniaan. Ruuhkaisia matkakohteita tullaan välttelemään ja matkustamisen merkityksellisyys kasvaa.

Matkailun toimialalla pahimmin kärsivät pitkät risteilyt, majoitussektori ja kaukomatkailu. Lähimatkailu sen sijaan kasvaa luonto- ja virtuaalimatkailun ohella.

Myös matkailun rahoitusmallit muuttuvat. Jatkossa rahoituskriteerinä on riskinhallinta ja turvallisuus. Myös joukkorahoitus yleistyy.

Pandemiaan vastataan lisääntyneillä hygieniatoimilla, selvityksillä ja markkinoinnilla

Visit Finlandin kehitysjohtaja Kristiina Hietasaari esitteli puheenvuorossaan suomalaisten matkailuyritysten tuntoja VF:n tekemän tutkimuksen pohjalta. Selvää on, että korona on vaikuttanut tilauskantoihin ja aiheuttanut peruutuksia, jotka ulottuvat aina vuoden loppuun saakka. Yrittäjät uskovatkin koronatilanteen vähentävän asiakasmääriä merkittävästi koko vuoden ajalta. Myönteistä lienee, että toistaiseksi vaikutukset henkilöstömäärään koetaan vähäisiksi mitä lähemmäs vuoden loppua mennään.

Korona on tuonut mukanaan lisääntyneet hygienia- ja terveydenseurantatoimenpiteet yrityksiin. Lisäksi lomautuksilla ja yritysten tekemillä omilla selvityksillä pyritään vastaamaan koronan luomiin haasteisiin liiketoiminnalle. Myönteistä on, että markkinointi kotimaassa koetaan myös yhdeksi varautumistoimenpiteeksi.

Visit Finlandin toimintaan korona on vaikuttanut siten, että toimenpiteitä ja panostuksia on täsmennetty ja pyritään erityisesti varautumaan tilanteen päättymiseen. Tällöin halutaan olla valmis nopeisiin panostuksiin ja markkinointitoimenpiteisiin. Lisäksi pyritään saattamaan kansallinen datavaranto/datahub käyttöön syksyllä ja tarjoamaan digi- ja vastuullisuuskoulutusta yrityksille jo keväällä.

Digitaaliset elementit kuntoon – Uusilla toimintamalleilla yli koronasta

Tilaisuuden päätteeksi esiteltiin kolme yritystä, jotka olivat reagoineet koronaan aloittamalla uudenlaisen liiketoimintamallin.

Yrittäjä Markus Kaskinen Harjun Portista Punkaharjulta kertoi verkkokaupastaan ja siitä, kuinka kuljettavat ravintolansa ruoka-annoksia ihmisille. Kaskisen mielestä tämä oli oivallinen keino hankkia vaikeina aikoina liikevaihtoa yritykselleen ja uskoo, että verkkokauppa ja annosten ostaminen jää elämään koronan jälkeenkin. Lisäksi Kaskinen piti myönteisenä asiana, että tämä uusi toimintamalli oli tavoittanut aivan uusia asiakasryhmiäkin. Kaskisen terveiset kanssayrittäjille oli, ettei saa jäädä tuleen makaamaan vaan löytää uusia selvitymistapoja.

Yrittäjä Elina Raaska Yogelinasta Kotkasta kertoi, kuinka on siirtänyt jooga-tuntinsa verkkoon. Myös Raaskan kokemukset olivat myönteisiä ja hän kertoi pitävänsä digitaalisia joogatunteja jopa New Yorkissa saakka. Vaikka joogassa ohjaajan läsnäolo on tärkeää, kokee Raaska tämän tuoneen hänelle uuden toimintamallin, jota aikoo jatkaa koronan jälkeenkin.

Lopuksi Retkipaikan Antti Huttunen kertoi, että eräoppaankin työt olivat loppuneet koronan myötä ja pakottaneet hänet miettimään uusia ratkaisuja. Nämä löytyivätkin verkkokaupan tehostamisesta, yhteistyöverkostosta ja erilaisista uusista digitaalisista ratkaisuista. Huttusen terveiset yrityksille olikin, että nyt kannattaa varautua siihen, kun asiakkaat palaavat, ja pistää verkkokauppa ja muut digitaaliset elementit kuntoon.

Palaute digifoorumista oli myönteistä. Aihe herätti keskustelua, ja foorumi koettiin tarpeelliseksi. Kysymys ja vastaus -osioon tuli toista sataa kommenttia, tervehdystä ja kysymystä, joista keskeisimmät on koottu tänne.

Hyvän mielen ja positiivisen keskustelun tuominen aikaa leimaavaan synkistelyyn vaikutti tulevan tarpeeseen.

• Tilaisuuden videotallenne löytyy täältä https://youtu.be/6SpW7kA0dEg
• Juho Pesonen esitysmateriaali
• Kristiina Hietasaari esitysmateriaali

Tammikuun 15. päivä Kymen Sanomat julkaisu mielipidekirjoitukseni matkailun myyntikanavista https://kymensanomat.fi/mielipide/lukijalta/b2a470a4-cb1d-4750-8a2e-fab017ea8ded

Kirjoitus herätti jonkin verran keskustelua, koska moni yrittäjä koki minun mollaavan heidän saavutuksiaan tai toimintatapojaan. Sehän ei suinkaan ollut tarkoitus.Koen, että sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Savossa on paljon tarjottavaa ja erinomaisen hyviä yrityksiä ja yrittäjiä. Valitettava totuus vain on, että jos ei meistä tiedetä tai jos ostaminen ei ole helppoa, ei nykyteknologiaan tottunut ADHD-ihminen jaksa hirveästi tietoa etsiä vaan siirtyy seuraavaan, helpommin hankittavaan kohteeseen. Tästä syystä koen, että asiasta on puhuttava ja se on huomioitava myös yrityskunnassa.

Kymenlaakson matkailuparlamentti järjestettiin Kotkassa torstaina 7.11.2019. Päivä aloitettiin tiedolla johtamisen työpajalla, jossa pohdittiin tiedolla johtamista ja sen merkitystä Kymenlaakson matkailussa. Visit Finlandin kanssa tiivistä työtä tekevä Flowhouse esitteli työpajan aluksi tiedolla johtamisen eri osa-alueita ja näkökulmia sekä eri alueilla toteutettuja ratkaisuja. Esityksessä korostettiin, että maailman muuttuessa aina kovempaa vauhtia, tarvitsemme luotettavaa ja ajantasaista tietoa sekä sen ymmärrykseen perustuvaa päätöksentekoa. Dataa on kyllä saatavissa paljonkin, mutta se on arvokasta vasta, kun se on jalostettu käyttökelpoiseksi. Tästä syystä onkin hyvä alueellisesti määritellä, millaista tietoa tarvitaan ja miten sitä jalostetaan. Tämä oli myös parlamentissa pidetyn työpajan tarkoitus.– Tavoitteena työpajalla oli saada alueen yritysten yhteistä näkemystä matkailualue Kymenlaaksoon liittyvän tiedon kokoamiseen, tiedolla johtamiseen sekä sen hyödyntämiseen, kertoi Miikka Raulo Flowhousesta

Asiakkaat keskiössä

Työpajatyöskentelyn tuloksena nousi Kymenlaaksossa esiin viisi keskeistä tarvetta tiedolle ja tiedon keruulle. Nämä olivat kiinnostus, kysyntä, asiakastuntemus, markkinointi sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ja liikkuminen/saavutettavuus. Keskiössä on siis selvästi erilaiset asiakkaisiin, näiden toimintamalleihin ja mielipiteisiin liittyvät näkökulmat.

Kysynnässä erityisesti asiakassegmentit, asiakkaiden ostokanavat ja asiakkaiden rahankäyttö kiinnostivat. Erilaiset asiakkaan motivaatioon, tarpeisiin, kiinnostuksen kohteisiin ja asiakaspalautteeseen liittyvät asiat oli listattu asiakasymmärryksen alle. Näitä sivuavia mielikuvia ja hakukonekäyttäytymistä sekä hakuvalintoja kuvaavat maininnat puolestaan oli kerätty kiinnostus-otsikon alle.

Asiakkaiden lisäksi tietoa toivottiin myös markkinoinnin mahdollisuuksista ja reunaehdoista, yritysten nykytilasta, järjestelmistä, datan hyödyntämisestä sekä yhteistyöstä. Lisäksi Kymenlaakson alueen saavutettavuus, tuotteiden ja palveluiden saatavuus ja liikkumiseen liittyvät ratkaisut kiinnostivat.

Tarkemmat vastaukset löytyvät täältä aiemmasta blogitekstistä parlamentin muiden materiaalien lisäksi.

Tiedolla johtamisen seuraavat askeleet

Jotta työpajan anti saataisiin hyötykäyttöön, on seuraavista toimenpiteistä jo sovittu. Tarkoituksena on yhteistyössä elinkeinoyhtiöiden kanssa miettiä, mitä dataa on jo saatavissa ja millaista dataa tarvitaan lisää. Tämän jälkeen mietitään, miten tämä data kerätään ja saadaan helposti havainnollistettavaan ja jaettavaan muotoon, jonka jälkeen tekninen kehitys voi alkaa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Cursorin ja Kinnon kanssa on jo aloittanut omalta osaltaan tiedon keräämiseen muun muassa hankkeen vaikuttavuuden arvioimiseen. Kymenlaaksolaisten matkailuyritysten sähköpostiin on tullut kyselylomake, jonka avulla kartoitetaan yritysten digitaalisuuden nykytilaa, osaamista ja käyttöastetta. Tästä syystä toivomme paneutumista pitkähköön lomakkeeseen.
Lisäksi tarkoituksena on tehdä pienimuotoisia analyysejä ja kokeilua erilaisten tietojen saamiseksi ja havainnollistamiseksi. Luonnollisestikin myös DigiXahveilla ja ensi vuoden puolella alkavissa Debinaareissa kerrotaan näistäkin aiheista. Tarkemmat aikataulut näihin löytyvät täältä.

Asiaa ei siis jätetä tähän, vaan pienin ja vähän suuremminkin loikkauksin viemme sitä järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti eteenpäin

Erika Vanhala
044 702 8360
erika.vanhala@xamk.fi

Kymenlaakson matkailuparlamentti järjestettiin 7.11.2019 Merikeskus Vellamossa osana Kymenlaakson matkailun digiloikka –hanketta. Tapahtumassa oli vahva digitaalisuuspainotteisuus sekä puheenvuorojen että näytteilleasettajien muodossa. Tavoitteena oli hieman ravistella matkailualan toimijoita muistamaan digitalisaation ja tuotteistamisen merkitys kilpailukyvyn mahdollistajana sekä herätellä miettimään omaan saavutettavuuteen vaikuttavia seikkoja. Aihe oli ajankohtainen ja selvästi tarpeellinen, sillä osallistujia tapahtumassa oli huikeat 140.

Tietoa ja osaamista

Päivään virittäydyttiin Flowhousen vetämässä työpajassa, jossa käsiteltiin tiedolla johtamisen merkitystä matkailuliiketoiminnassa sekä sitä, mitä dataa yritykset kaipaavat liiketoimintansa kehittämisen kannalta. Lähes 100 osallistujaa pohti puolentoista tunnin aikana, millaisen tiedon avulla he pystyisivät luotsaamaan yritystoimintaansa entistä kilpailukykyisemmäksi. Työpajan tulokset jaetaan avoimesti niiden dokumentoinnin valmistuttua. Lisäksi tuloksia hyödynnetään sekä Kymenlaakson että valtakunnallisen matkailun kehittämistyössä.

Itse seminaarin aloitti Visit Finlandin Kaisa Kosonen nostamalla esiin verkon merkityksen matkailuliiketoiminnassa esityksessään ”Matkailija on verkossa, oletko sinä?”. Hän jakoi myös Visit Finlandin luoman Matkailuyrityksen digiloikan 10 kohdan checklistin, joiden pohjalta myös Digiloikka-hankkeessa tullaan toteuttamaan koulutussisältöjä ja työpajoja. Kaisa kertoi kansallisen digitiekarttatyön etenemisestä (jossa Xamk on myös aktiivisesti ollut mukana) sekä yhteisestä matkailun datavarannosta, joka tulevaisuudessa tulee avaamaan matkailutuotteiden ja -palveluiden datan saumattomasti matkailutoimialan käyttöön. Lopuksi tunnelmoitiin Visit Finlandin Rent a  Finn –kampanjan videon parissa, jossa heräteltiin kuulijoita autenttisuuden ja aitouden merkityksestä kansainvälisille matkailijoille.

Tuotteistuksen saloja

Ajatukset oli tässä vaiheessa saatu kohdistettua vahvasti digin merkitykseen sekä tuotteistamisessa että saavutettavuudessa, joten hyvänä jatkumona iskettiin lauteille Zoan Oy:n Antti Lähtevänoja tärisyttämään tuoleja vielä lisää. Antti esitteli kuulijoille puheenvuorossaan virtuaalimatkailua avaamalla ensin termistöä ja sitten nostamalla esiin esimerkkejä erilaisista toteutuksista. Palveluita ja kokemuksia virtualisoimalla voidaan erottautua sekä tarjota elämyksiä, joita muuten ei olisi mahdollista edes kokea.

Topi Lintukangas kaivautui puheenvuorossaan tuotteistamisen alkulähteille nostaessaan esiin tavoitteellisuuden liiketoiminnassa. Tuotteistamisessa tulisi kaivautua mahdollisimman syvälle tuotteen/palvelun tarkoitukseen ja siihen, mitä kaikkea muuta palvelu voisi tarjota. Se, minkä itse kokee hyväksi tuotteeksi ei ole kuitenkaan asiakaslähtöistä ajattelua vaan tulee huomioida asiakkaan tarpeet ja koko asiakkaan polku tuotteen/palvelun varauksesta lähtien.

Tuotteistusteemalla tavallaan jatkettiin, kun ennen iltapäiväkahveille suuntaamista palkittiin Vuoden kymenlaaksolainen Matkailuteko. Palkinto suuntautui Virolahdelle Zsar Outlet Villageen, joka on osoitus pitkäjänteisestä sijoittamisesta ja uskosta liiketoimintaan tuoden näin positiivista vaikutusta Virolahden maineeseen, perusteli valintaraati. Lisää Matkailuteon palkitsemisesta täällä.

Esimerkkien voimalla

Possokahvien jälkeen matkailuparlamentin väelle tarjoiltiin esimerkki menestyneestä matkailuyrityksen kasvutarinasta, Hotel & Spa Resort Järvisydämestä. Kisällirenki Veli-Matti Koivula kertoi Järvisydämen strategian olevan lyhykäisyydessään kansainvälistyminen sekä painotti verkoston merkitystä menestymisen mahdollistajana. Esityksen ulkopuolelta mainittakoon Järvisydämen digitiimi, joka on kehittämässä verkkokauppaa markkinoinnin automaation suuntaan. Tämä on itsessään jo äärimmäisen mielenkiintoinen ja oikea suunta, joten allekirjoittanut jää seuraamaan projektin etenemistä innolla.

Järvisydämen tarinasta palattiin Kymenlaaksoon ja viime kesään, tai ehkä hieman pidemmällekin menneisyyteen, kun Dark Amber Softworksin Henri Brandt, Kouvolan kaupungin Tuomo Mäläskä ja entinen Kouvolan asuntomessukoordinaattori Heli Vartiainen vuoropuhelumaisessa esityksessään pohtivat Kouvolan Asuntomessujen Pioneeripuistosovelluksen merkitystä projektin kannalta sekä sen tuomia etuja messualueen markkinoinnissa. Vaikka prosessissa olikin paljon oppimista, todettiin tällaisten sovellusten ja niiden käytön lisääntyvän koko ajan.

Aitous peliin ja rohkeita kokeiluja

Peltsin fasilitoimassa paneelikeskustelussa olivat mukana somevaikuttaja Joonas Linkola, Booking.comin Sanni Liimatta, Mondo-lehden Marja Aarnipuro, Retkipaikan Antti Huttunen ja Visit Finlandin Kaisa Kosonen. Kymenlaakson vahvuuksista ja tuotteistamisen merkityksestä keskusteltiin aktiivisesti ja todettiin, että Kymenlaaksossa on paljon mahdollisuuksia, joita ei ole vielä oikein osattu tuoda esiin.

Tämän jälkeen keskustelu kääntyi elämyksellisyyteen, aitouteen, helppouteen ja kilpailukyvyn erityispiirteisiin. Tuotiin esiin kuvien merkitys tuotteistamisessa ja ainutlaatuisuuden tunnistaminen palveluissa sekä niiden esiintuominen laadukkaasti markkinoinnissa. Samalla kehotettiin yrittäjiä ja aluetta rohkeisiin kokeiluihin ja rinta rottingilla tuomaan omaa ainutlaatuisuutta esiin.

Yleisöäkin saatiin osallistettua tarjoamalla jokaiselle kysymyksen esittäjälle Visit Kouvola -ämpäri. Se, jos mikä, toimii meillä ilmaisten ämpärien luvatussa maassa.

Paneelikeskustelusta päästiin järjestäjien loppusanojen saattelemana cocktailpalojen pariin verkostoitumaan.

Tapahtumapalaute oli sekä tapahtumassa että on ollut sen jälkeen hyvin myönteistä, kaikki tuntuivat viihtyvän. Palautekyselyn keskiarvo oli 4.2 (asteikolla 1-5). Osallistujia oli monipuolisesti eri aloilta, kuitenkin jokainen oli jollakin tavoin kosketuksissa matkailun kanssa. Tästäkin huolimatta ja myös tämän vuoksi koetiin viihtyvän ja saatiin paljon inspiroivia asioita ja uutta ajateltavaa kotiin viemisiksi. Tästä onkin siis hyvä jatkaa eteenpäin digiloikka –hankkeessa!

Tutustu Matkailuparlamentin esityksiin (pdf):

Visit Finland Kaisa Kosonen | Matkailija on verkossa, oletko sinä? 07112019

Zoan Oy Antti Lähtevänoja | Virtuaalimatkailu Matkailuparlamentti 07112019

Strömfors Outdoor Topi Lintukangas | Tuotteistus ja asiakasymmärrys kilpailuetuina 07112019

Järvisydämen kotisivut ja video

Flowhouse | Tiedolla johtamisen työpaja koonti

Kymenlaakson matkailuparlamentin 07112019 palautekyselyn tulokset

Erika Vanhala
044 702 8360
erika.vanhala@xamk.fi

Kymenlaakson matkailun digiloikka –hanke alkoi kesällä yhteistyössä Kouvola Innovation Oy:n ja Cursor Oy:n kanssa toimenpidesuunnitelman kasaamisella ja Kymenlaakson matkailuparlamentin suunnittelutyöllä.

Kymenlaakson matkailuparlamentti järjestettiin edellisen kerran vuonna 2017 ja tällä kertaa digiloikka –hanke on ottanut tapahtumasta vetovastuun. Matkailuparlamentti järjestetään 7.11. ja on tapahtumana erinomainen alusta yhteisen tekemisen alkuun polkaisulle, kun Kymenlaakson matkailutoimijat sekä kunta ja alueorganisaatioiden edustajat pääsevät verkostoitumaan, kuulemaan digitalisaation tuomista mahdollisuuksista matkailuliiketoimintaan sekä miettimään konkreettisesti, miten yhdessä voimme tehostaa kilpailukykyämme. Matkailuparlamentissa katsotaan tulevaisuuteen ja näin ollen digitalisaatio on tapahtuman keskeinen aihe.

Matkailijat ja myös seudun asukkaat etsivät pääasiassa tietoa verkosta ja mikäli toivottua tietoa ei helposti löydy, joko turhaudutaan tai etsitään ja myös löydetään ratkaisu tai palvelu muualta. Kun tunnistetaan konkreettiset kehittämisen ja osaamisen tarpeet, voidaan pienilläkin teoilla ja panostuksella nostaa näkyvyyttä ja kilpailukykyä. Kymenlaakson matkailun digiloikka hankkeessa pyritään kartoittamaan matkailutoimijoiden kipupisteet digitaalisessa osaamisessa ja vastaamaan näihin haasteisiin järjestämällä koulutuksia ja työpajoja.

Jos lähdetään kysymään yrityksiltä näitä kipupisteitä digitaalisessa osaamisessa, ei päästä haasteiden alkulähteille. On turhaa yrittää tavoitella tähtiä, jos puutakaan ei ole vielä saatu kasvamaan. Toisin sanoen, tulee ensin saattaa oma palvelu tai tuote saavutettavaksi, löydettäväksi ja ostettavaksi ennen kuin voidaan kehittää keinoja ja osaamista syvempään analyysiin tai monipuolisimpien työkalujen käyttöön.

Xamkin osalta hankkeen ensimmäisiä toimenpiteitä on digitaalisen nykytilan esiselvitys, joka pyritään rakentamaan pysyväksi mittaristoksi myös valtakunnallisella tasolla. Kartoituksen tulosten perusteella yritysten osaamistaso, osaamisen porras, määrittyy luodun kriteeristön pohjalta. Kun yrityksellä on selkeä kuva osaamisestaan, on helpompi ymmärtää vaadittu kehitystarve ja lähteä tavoittelemaan sitä porrastetusti. Jokaisen uuden portaan saavuttamisen jälkeen osaamistasoa voidaan nostaa taas seuraavalle portaalle ja taas seuraavalle, kunnes tähtien tavoittelu onkin jo mahdollista.

Hankkeessa kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen pyritään toteuttamaan vastuullisesti ja mahdollisimman helposti kaikille saavutettavaksi. Verkko-oppimisympäristö luo paikan opiskelulle ja itsensä kehittämiselle ajasta ja paikasta riippumatta. Tavoitteena on myös opiskelijoita osallistamalla tarjota alueen matkailuyrityksille mahdollisuuksia oman digitaalisen toiminnan kehittämiseen. Opiskelijatöillä tarjotaan merkittävää hyötyä digitaalisen saavutettavuuden parantamiseksi.

Kymenlaakson matkailun digiloikka -hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen toteuttajia ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Cursor Oy sekä Kouvola Innovation Oy.

Erika Vanhala
044 702 8360
erika.vanhala@xamk.fi