Koulutusportti

Savostamo on vihdoin valmis ja käyttäjät pääsevät hyödyntämään verkkosivustoa sen koko laajuudessaan. Savostamo-tiimi tuntee ylpeyttä parin vuoden kehitystyön tuloksesta, mutta mitä ajattelevat opot? Heidän käsissään savostaminen jatkuu osana ammatinvalinnan ohjausta.  

Savonlinnan Taidelukion opinto-ohjaajat Sari Härkönen ja Sari Kekki ovat päässeet kokeilemaan Savostamoa ennakkoon. Savostamo näyttää ammattilaisten silmissä hyvältä ja selkeältä sivustolta. Teemoiteltu sisältö helpottaa poimimaan sopivan kokonaisuuden kulloiseenkin tarpeeseen.  

Lukion arjessa on monenlaisia tarpeita Savostamolle 

“Erityisesti yrittäjyyden teema kiinnostaa. Lukiossa on vain rajallinen aika puhua yrittäjyydestä ja sopivan laajuinen yleisinfo aiheesta tulee todella tarpeeseen”, kertoo Härkönen. “Ylipäätään työelämätietoutta tarvitaan lisää. Tähän vastaamaan Savostamosta löytyy esimerkiksi tilastoja”, Kekki täydentää. 

Opot nostavat myös maakunnasta ja sen tapahtumista kertovan sisällön Savostamon parhaiden palojen kärkeen. Savonlinnan Taidelukioon saapuu muualta Suomesta paljon opiskelijoita, joiden kiinnittyminen maakuntaan jää monesti kevyeksi. “Täältä lähdetään monesti pois, kun ei tiedetä laajemmin mahdollisuuksista“, opot kertovat.  

“Savostamoon kootut Etelä-Savon oppilaitokset, niiden esittely ja maakunnan koulutustarjonnan esiintuominen tukee myös eteläsavolaisten opiskelijoiden jäämistä maakuntaan”, Härkönen täsmentää. 

“Savostamo ei näytä niin pelottavalta” 

Lukion arjessa tulevaisuuden miettimiselle ei jää paljoa tilaa. Vaihtoehtoja ei välttämättä ehditä tutkia,  ja oppilaitosten sivut saattavat muutenkin pelottaa. Sisällöt ovat monimutkaisia ja tehty enemmän aikuisia ajatellen. “Monesti on helpompaa olla päättämättä mitään, koska valinnat näyttävät liian vaikeilta”, Kekki tiivistää.  

“Opiskelijat tarvitsevat rohkaisua. Pitäisi pikemminkin ajatella, että koulutuspaikan valinta ei ole loppuelämän päätös, vaan alkupiste tuleville poluille”, opot huomauttavat. Tähän tarpeeseen Savostamossa vastataan esimerkiksi Tutkaile tulevaa –maailman tarinoissa. On luotu aivan uusia ammatteja, joita kohti voi nyt pikkuhiljaa ottaa askelia.  

Toisaalta myös Savostamon koulutushaussa on pyritty pois lineaarisesta koulutuspolkuajattelusta. Valintoja tehdään kiinnostuksen kohteiden mukaan. Vastauksena on “rypäs” mahdollisia koulutuksia, joista jokainen voi valita elämäntilanteeseensa sopivan kokonaisuuden.  

Lukiossa vuotta rytmittävät opetuksen teemat ja hakuajat 

Savostamolle opot keksivät erilaisia käyttökohteita. Kouluvuoden alussa ensimmäisen vuoden opiskelijat tarvitsevat erityisesti ohjausta. Myöhemmin syksyllä toisen luokan opiskelijat taas aloittavat yo-tutkinnon pohtimisen ja tekevät pitkälle tulevaan vaikuttavia valintoja. Abeja kohdataan erityisesti oppilaitoksien hakuaikoina. Näihin kaikkiin verkkosivustolla voisi olla annettavaa. 

Tule tutustumaan lisää Savostamon sisältöihin tiedotustilaisuuteen 2.12. klo 15 alkaen.  

Kirjoittajat: Mia Pesonen ja Kati Viljakainen Koulutusportti-hankkeesta

Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa?

Uutiset Etelä-Savon maakunnasta eivät ole aina olleet viime vuosina mairittelevia: väki vähenee, korona on kurittanut ja keskinäiset ristiriidat ovat saaneet palstatilaa. On olemassa myös toinen todellisuus: Etelä-Savo, jossa on mahtavat olemassa olevat, uudet ja keskenään yhdistyvät verkostot. On siis olemassa myös Etelä-Savo, jossa resurssien niukkuus voidaan ylittää yhteistyöllä ja jossa jo olemassa olevista voimavaroista löydetään kestävästi uusia elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia. Yrittäjyyskasvatus on yksi elinvoiman kehittämisen väline.

Yrittäjyyskasvatuksesta nostetaan usein esille esimerkkejä yliopistokaupungeista ja suuremmilta alueilta. Vaikka Etelä-Savoa ei nosteta esimerkiksi Varsinais-Suomen kaltaisesti esille esimerkkinä erinomaisesta yrittäjyyskasvatustyöstä, ei se tarkoita, ettei täällä tehtäisi laadukasta työtä. Päinvastoin: Etelä-Savon kunnissa tehdään yrittäjyyskasvatusta ansiokkaasti ja jokainen kunta toteuttaa sitä oman kuntansa näköisesti. Voiko olla jopa niin, että me tarvitsemme enemmän tietoa siitä, mitä maakunnassamme jo tapahtuu yrittäjyyskasvatuksen osalta kuin sitä, että jonkun pitäisi tulla muualta meille, miten meidän tulisi kehittää yrittäjyyskasvatustamme?

Yrittäjyyskasvatuksen polkuja

Yksi tapa tehdä maakuntamme yrittäjyyskasvatustyötä näkyvämmäksi on rakentaa yrittäjyyskasvatuksen ehjiä polkuja. Näitä rakensimme Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa (2019-2022). Jotta voimme nostaa esille Etelä-Savon näköistä yrittäjyyskasvatusta ja kehittää sitä, loimme vahvuusperustaisen yrittäjyyskasvatuksen ehjien polkujen rakentamisen käytännön. Pian ilmestyvässä hankkeemme loppujulkaisuissa esitellään maakuntamme erilaisia yrittäjyyskasvatuksen ehjiä polkuja – pysy siis kuulolla!

Voimme jo paljastaa sen verran, Etelä-Savossa tehdään kokoonsa nähden aivan mahtavan paljon yrittäjyyskasvatusta. Luonnollisesti meidän maakuntamme toimijoiden määrä on pienempi kuin suuremmilla alueilla. Toisaalta eri opintotasojen tarjoama yrittäjyyskasvatus on laadultaan ja monimuotoisuudeltaan kiitettävää tasoa. Moninainen konkreettinen toiminta on Etelä-Savon yrittäjyyskasvatuksen valttikortti. Osaamme täällä hyödyntää hyvin kansallisia yrittäjyyskasvatusmalleja, kuten Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa ja Yrityskylää, mutta osaamme myös luoda omia innovatiivisia toimintamalleja, kuten MiniMikkeli.

Kun yrittäjyyskasvatusta kehitetään Etelä-Savossa, on hyvä pyrkiä jatkossakin entistä moninaisempiin tapoihin toteuttaa sitä. Yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteiden suhteen on huomattu niin Suomessa kuin maailmalla hieman yksipuolistumista (Hytti, 2019; Parkkari, 2020). Aluettamme ei palvele, mikäli yrittäjyyskasvatus kapeutuu ja toimenpiteet keskittyvät liialti ulkoiseen yrittäjyyteen, vaikka tavoitteiden tasolla pyrittäisiin edistämään laajalti yrittäjyyden eri ymmärrysten mukaista toimintaa.

Yhdessä leveämmät hartiat

Päättyvä hankkeemme on nostanut esiin Etelä-Savon monipuolista yrittäjyyskasvatusta, ja samalla omalta osaltaan yhdistänyt sitä toteuttavia koulutusorganisaatioita ja niiden osaajia. Työ kuitenkin jatkuu. Suosittelemme maakuntamme eri paikkakuntien välistä yhteistyötä, jota voivat toteuttaa aina tarpeiden mukaan paikkakuntien eri oppiasteiden koulutusorganisaatiot. Tämä on sekä taloudellisesti että muiden suunnittelu- ja toteutusinvestointien osalta järkevää. Esimerkiksi kuntien väliset yrittäjyyskasvatuksen polut tuovat niiden toteutukseen merkittävästi ”leveämmät hartiat”.

Vaikka yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen tulisi olla paikkakuntien ja niiden koulutusorganisaatioiden omaa toimintaa, niin kehittämishankkeet rahoituksineen ovat myös parhaimmillaan hyviä apuvälineitä paikkakuntien omien yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Suosittelemme käynnissä ja vasta suunnitteilla olevien maakunnan koulutushankkeiden yhteistyötä. Saimme esimerkiksi hyviä tuloksia Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeen tekemästä yhteistyöstä Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Koulutusportti – Etelä-Savon pito- ja vetovoiman vahvistaminen koulutusmaakuntana -hankkeen (2020–2022) kanssa.

Millaista on Etelä-Savon näköinen yrittäjyyskasvatus?

Etelä-Savon näköinen yrittäjyyskasvatus julkaistaan pian – seuraa YES Etelä-Savon Facebookia ja hankkeen sivuja, niin saat sen ensimmäisten joukossa! Tervetuloa myös YES Etelä-Savo – Yrittäjyyskasvatus Etelä-Savossa -Facebook-ryhmään verkostoitumaan muiden alueen yrittäjyyskasvatuksen tekijöiden ja kehittäjien kanssa.

Pekka Hytinkoski, pedagoginen suunnittelija, tohtoriopiskelija

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkelin yksikkö

pekka.hytinkoski(at)helsinki.fi

Piritta Parkkari, TKI-asiantuntija

Xamk, Xentre – Yrittäjyyden ja innovaatioiden tutkimus- ja koulutusyksikkö

piritta.parkkari(xamk.fi)

Maisa Kantanen, projektipäällikkö

Xamk, Xentre – Yrittäjyyden ja innovaatioiden tutkimus- ja koulutusyksikkö

maisa.kantanen(at)xamk.fi

Kirjoittajat työskentelevät Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa, joka saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta.

Savostamo is a great website. However, all the material has been written only in Finnish so far. So, let’s get this lack of info corrected and welcome an English summary! Koulutusportti -project have  a pleasure to introduce our trainee Sofia who has been translating the most essential Savostamo facts also in English.

Sofia’s corner has been important part of Savostamo Instagram this spring. Check out the IG posts and see Mikkeli with the eyes of an exchange student.

Sofia’s corner – the blog edition

I am Sofia Fernandes and I came from Porto, Portugal to do my internship at Juvenia, in the last three months I have been working with the Savostamo website team and learning more about this wonderful project.

The Savostamo website has the aim to bring inspiration in education to youth in the region of Southern Savonia, to fight the misconception that this region has nothing to offer.

To do that, the website is divided into three main “worlds”:

· The first one is “Occupations in Demand!”, this is for the ones that are looking for career paths that give them employment right away. There is a great need for workforce in the Tourism, Gastronomy, and Hospitality sector. Companies are very happy to hire people with the right skills for the industry.

· Maybe your interest is in improving your skills and knowledge, for personal purposes, or for developing your career, either way, you can find courses that suit you in the “Develop your skills!”.

· If you are curious about what new professions will probably exist in the future, just have a look at “Explore the Future!”, and find out about new career paths that are to be considered.

Personally, I think once the website is up, it will be great for the city of Mikkeli and its youth, it is a good tool to research and find inspiration, making use of gamification so it’s intuitive, personalized, and fun for everyone who uses it.

I am grateful for being part of it. On one hand, I had the opportunity to see firsthand how creativity and innovation can help youth and bring new solutions for their future. On another hand, was great to develop my digital communication while working with Savostamo Social Media and learn from the team how to bring to life such a project.

Thank you for having me it was a pleasure,

Sofia

Videovuokraamon tyttö, älä ikinä mene pois

Videovuokraamon tyttö, älä ikinä mene pois

Ilman sinua, videovuokraamon tyttö, kaupunki tylsempi ois.

Herra Ylppö & Ihmiset: Videovuokraamon tyttö

Nyt jälkikäteen ajateltuna jo nimi kertoi paljon. Alkuperäinen videovuokraamo-nimi tuli VHS-videoelokuvien vuokrauksesta. Vähitellen videofilmit hävisivät DVD-elokuvien yleistyttyä 1990-luvun loppupuolella. Mutta nimi jäi – videovuokraamo. Myöhemmin tulivat DVD-levyt (1990-luku) ja Blu-ray-levyt (2000-luku), mutta nimi pysyi – videovuokraamo.

Minä olen 1980-luvun teini sekä 1990-luvun nuori aikuinen. Olen sitä ikäluokkaa, jolle aluksi pienten kioskien ja sitten R-kioskien ammattimaisempi videovuokraus, ja myöhemmin Makuunien ja Filmtownien vielä brändätympi toiminta, olivat kuin futuristinen unelmien ihmemaa. Tuntui hullulta, että minun lähivideovuokraamooni tuotiin viikoittain uusia elokuvia, joita sain vuokrattua lähes kohtuullisella korvauksella

Makuuni ja Filmtown

Mikkelin ja mahdollisesti koko Etelä-Savon viimeinen videovuokraamo Filmtown lopetti viime helmikuussa. Se toimi Kirkkopuiston vieressä toimintansa jo aikaisemmin lopettaneen paikallisen Makuunin tiloissa. Makuuni Oy:n tie päättyi vuoden 2018 konkurssiin. Toimintansa vuonna 1985 aloittaneen Makuunin liikevaihto oli vuonna 2009 peräti 24 miljoonaa euroa ja sillä oli hallussaan yli 80 liiketilaa. Kilpaileva Filmtown aloitti vuonna 1991, ja myös sillä oli esimerkiksi vuonna 2012 hallussaan yhteensä 70 myymälää ja lisänä pienempiä toimipisteitä. Wikipedian mukaan yrityksen liikevaihto oli tuolloin 14,9 miljoonaa euroa.

Opiskellessani vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Jyväskylässä, kaupungissa toimi kaksi Filmtownia ja kolme Makuunia. Myös tämä kertoo, että videovuokraamojen toimintakonsepti oli tuohon aikaan menestys. Molemmat yritykset ovat myös hyödyntäneet jo lähes alusta alkaen esimerkiksi irtokarkkien ja myöhemmin limsojen, sipsien ja muiden oheistuotteiden myyntiä. Yritykset hyötyivät myös tv-sarjojen eri tuotantokausien vuokrauksista. Kansallisen laajentumisen jälkeen molempien yritysten suurin menestys sijoittui noin 2000- ja 2010-lukujen vaihteeseen aikaan vähän ennen ja jälkeen ensimmäisten suosituimpien suoratoistojen maihinnousun. Sekä Netflix että HBO Nordic aloittivat toimintansa Suomessa vuoden 2012 lopussa.

Suoratoistojen nousu

Suoratoistojen uhkaa ei otettu aluksi Makuunin ja Filmtownin päämajoissa tarpeeksi totena. Elokuvia vuokrattiin 2010-luvun alkuvuosina yhä ahkerasti, samalla irtokarkkipussia usein täyttäen. Lähes jokaisesta lapsiperheestä löytyi DVD- tai Blu-ray-soitin, tai pelikonsoli Blu-ray-soittimella varustettuna. Fyysisen median voittokulku oli yhä vahvaa myös tavarataloissa. Erityisesti legendaarisessa Anttilassa pelihyllyt, elokuvahyllyt ja musiikkihyllyt veivät kymmenen vuotta sitten merkittävän määrän myymälöiden pinta-alasta.

Videovuokraamojen konsepti oli toiminut jo niin pitkään hyvin, että nopeasti lähestyvän muutoksen todennäköisyyttä ei vielä tuolloin huomattu. Aiemmat kaapeli- ja satelliittielokuvakanavat eivät horjuttaneet videovuokraamoja, mutta nettistriimauksen lisäännyttyä tilanne alkoi muuttua. Myös Makuuni lanseerasi oman videotoistopalvelunsa loppuvuodesta 2012. Se oli toteutukseltaan kohtuullisen toimiva, mutta ei pärjännyt esim. Netflixin sujuvuudelle. Mutta se ei huolestuttanut Makuunia tuolloin vielä liikaa, usko lähivuokraukseen perustuvaan konseptiin oli yhä vahva.

Mikkelissäkin järjestettiin vielä noina vuosina viikonloppuja, jolloin Makuuni oli auki koko viikonlopun perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltaan. Alennushintaisia leffoja vuokrattiin ja karkkeja ostettiin ahkerasti. Mutta samalla niin nuoret kuin aikuiset kuulivat kiinnostavista HBO:n tai Netflixin tv-sarjoista tai saivat vaikka Netflixin lahjakortin syntymäpäivälahjakseen. Aluksi videovuokraamot vain hieman hiljenivät – ja sitten vain muutamassa vuodessa, ne olivat kuin yhtäkkiä passé. Esimerkiksi Makuunin tilinpäätös oli jo vuonna 2016 yli miljoonan tappiollinen, ja näin loppulaskenta alkoi. Mahdoton muuttui kuin hetkessä mahdolliseksi.

Disruptio

Nyt vuosien jälkeen tiedämme kuinka tässä kaikessa kävi – jälkikäteen kaiken näkee aina selkeämmin. Kansainvälisten suoratoistojen määrä ja taso ovat merkittävän korkealla, vaikka esimerkiksi myös Elisa, Cmore ja YLE tuottavat yhä myös kansallisia ja pohjoismaisia vaihtoehtoja. Mutta näistä ainoa ei-kaupallinen toimija on enää vain YLE. Ja esimerkiksi uudemmat toimijat kuten Amazon Prime ja Disney+, tai esimerkiksi itsensä uudelleen käynnistänyt HBO Max, ovat tuoneet verisen taistelun nyt myös ”vanhojen” suoratoistojen pariin.

Olin kuullut toimialojen disruptiosta tai digitaalisesta sellaisesta, jossa kokonaiset yritysideat ja toimia-alat saattavat vanhentua käsiin nopeastikin, mutta en tunnistanut tätä ilmiötä (vanhana videovuokraamojen ystävänä) omassa lähiympäristössäni. Disruptio-termillä tarkoitetaan yhdellä tai useammalla markkinalla tapahtuvaa uuden innovaation aiheuttamaa häiriötä, hajaannusta tai sekasortoa. Vähitellen myös musiikin suoratoistot (Spotify, Apple Music) ja digitaaliset pelien verkkokaupat (Steam, Xbox Live yms.) tehostuivat, ja näin myös kauppojen viihdeosastot vain jatkoivat supistumistaan.

Edes nyt kirpputoreille ja nettikirppareille siirtyvä fyysisessä muodossa olevien elokuvien myynti ei jatku luultavasti enää kovinkaan montaa vuotta, sillä suoratoistot ovat käytännössä tehneet Blu-ray-soittimista monessa perheessä jo turhia. Sama pätee uusien sukupolvien pelikonsoleihin, joissa on vielä nyt kertaalleen mukana myös fyysistä mediaa pyörittävä 4K -soitin. Seuraavissa versioissa niitä tuskin enää on.

Mitä seuraavaksi?

Mikä on tämän tarinan opetus? Kokonaisten toimialojen muutos, ajurinaan sekä digitaalisuus että myös esimerkiksi kestävyyden teemat. Ja uskon, että emme ole vielä edes nähneet seuraavia muutoksia. Mitä ne voisivat tarkoittaa – esimerkiksi elokuvien tuottamiseen ja jakeluun liittyvässä bisneksessä?

Nyt käyttäjä enää harvoin omistaa elokuvaa. Hän voi katsoa usein jotain tiettyä elokuvaa vain niin pitkään, kuin se yksittäisten sopimusten pohjalta voi olla tietyssä suoratoistopalvelussa. Kuinka voit siis omistaa suosikkielokuvasi? Tarvitseeko sitä edes omistaa? Jos tarvitsee, niin tällöin ainoa mahdollisuus voi lopulta olla fyysinen media, jota voit katsoa rajoittamattomasti kotoasi. Ehkä suosioon nousevat firmat kuten Arrow Films, jotka restauroivat vanhoja kulttielokuvia ääneltään, kuvanlaadultaan ja ekstroiltaan – ja myyvät niitä Blu-ray-levyinä ja 4K-levyinä eteenpäin. Ja saattavat myöhemmin myydä restauroimansa elokuvan digitaalisen version väliaikaisesti myös suoratoistoihin.

Tai ehkä elokuvien sosiaalinen katsominen tulee lisääntymään? Ehkä elokuvateatterit löytävät taas koronan jälkeen uudet eväät nousuun? Tai ehkä elokuvia voidaan katsoa lähitulevaisuudessa kotona yhdessä muiden kanssa, muodostamalla esimerkiksi nykyisen Netflixin ja Youtuben kaltainen yhdistelmä, jossa on sekä mahdollisuus katsoa että reagoida elokuviin yhdessä. Tai katsoa sitten tällaisten ”reaction-tuunattujen” elokuvien tallenteita.

Kävi miten kävi, niin kaikki tulee muuttumaan. Ja kyllä vain, tämä bloggaus kertoi allekirjoittaneen videovuokraamo-nostalgian lisäksi myös paljon muustakin, kuin elokuvien tuottamisen ja jakelun disruptiosta. Tämä oli vasta yksittäinen esimerkki siitä, kuinka maailma muuttuu ympärillämme. Miten me voimme valmistautua uusiin työtehtäviin ja yritysmahdollisuuksiin joko uudelleenmuokkautuvilla, tai vasta lähitulevaisuudessa syntyvillä toimialoilla?

Lämmöllä muistaen, Pekka Hytinkoski (Makuunin ja Filmtownin uskollinen asiakas vuosina 1994-2022)

Pekka Hytinkoski työskentelee suunnittelijana Ruralia-instituutissa Mikkelin yliopistokeskuksessa. MUC on osatoteuttaja Koulutusportti-hankkeessa.

Matkailu- ja ravitsemus -alalla on suuri työvoiman tarve ja yritykset palkkaavat nyt mielellään henkilöitä, joilla on noheva ote työhön ja sopivaa täsmäosaamista alalle. Lyhyt kouluttautuminen sopii monille, jotka haluavat nopeasti työelämään. Kehittämis- ja johtamistehtäviin tähtäävillä puolestaan on usein tarvetta opiskella hieman enemmän.  Tässä blogissa esittelenkin, miten voit kätevästi yhdistää ammattikorkeakouluopintoja toisen asteen mara-alan opintoihin ja mitä hyötyä ammattikorkeakouluopinnoista on mara-alan osaajalle.

Vauhdita matkaa väyläopinnoilla

Väyläopinnot ovat mainio mahdollisuus vahvistaa osaamista ja kokeilla ammattikorkeakouluopintoja jo toisella asteella. Väyläopintojen aikana opiskelija suorittaa ammattikorkeakouluopintoja omalla alallaan ja opinnot sisällytetään osaksi toisen asteen opintoja. Väyläopinnot helpottavat ja nopeuttavat korkeakouluun siirtymistä myöhemmin. Esimerkiksi Samiedun opiskelijat voivat suorittaa maksuttomasti avoimen ammattikorkeakoulun opintoja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa.

Väyläpinnot vaativat opiskelijalta sitoutumista ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Eräs Samiedun kokkiopiskelija aloitti väyläopinnot, koska halusi tukea jatko-opintoja jo ammattikoulun aikana.

– Opiskelu on ollut välillä haastavaa ja siihen kannattaa varata aikaa, sillä tentit ja tehtävät vaativat lukemista eikä pelkkä höntsäily niissä riitä, kuvaa opiskelija omia kokemuksiaan väyläopinnoista ja lisää, että aikoo pyrkiä opiskelemaan ammattikorkeakouluun toisen asteen jälkeen.

Keskustelu oman HOKS-ohjaajan kanssa on väyläopintoja suunnitellessa aina tarpeen, jotta opiskelija saa erillishakukelpoisuuden tulevaa varten.

– Erillishakukelpoisuuden hakeminen jatkoväylän kautta edellyttää avoimen amk:n opintojen sisällyttämistä osaksi ammatillista tutkintoa, vahvistaa opinto-ohjaaja Matti Heinonen Samiedusta.

Kokka kohti korkeakoulua

Jos sinulla on jo mara-alan perustutkinto ja kaipaat uutta näkökulmaa tai nostetta urallesi, kannattaa suunnata tutkinto-opiskelijaksi monipuolisiin restonomiopintoihin. Ammattikorkeakouluopinnot vahvistavat mahdollisuuksia edetä mm. esihenkilö- ja johtamistehtäviin. Xamkin restonomiopinnoissa korostuvat kansainvälisyys, vastuullisuus, yrittäjyys sekä teknologian ja digitaalisuuden hyödyntäminen matkailu- ja ravitsemisliiketoiminnassa.

Voit rakentaa oman polkusi omien mielenkiinnon kohteittesi mukaan sisällyttäen opintoihin vaikkapa ruokatrendejä tai matkailupalvelujen tuotteistamista. Opinnot kytkeytyvät työelämään, joten verkostoituminen alan toimijoiden kanssa vahvistuu. Voit myös syventää ravitsemusalan, elintarviketieteen tai ympäristö- ja elintarviketalouden osaamistasi yliopistossa!

Passi, hammasharja ja Savostamo

Onko laukku jo pakattu? Jos kaipaat vielä lisää tietoa ja inspiraatiota matkallesi, kannattaa kurkata koko mahtava matkaopas Savostamon sivuilta! Etelä-Savo on ainutlaatuinen paikka oppia mara-alaa monipuolisesti ja työllistyä mielenkiintosi mukaan yrityksiin upeissa luontokohteissa tai kaupungin sykkeessä. Kevään toinen yhteishaku AMK-opintoihin on menossa 30.3. asti ja alan kesätyöpaikkoja on parhaillaan paljon avoinna, joten nyt jos koskaan kannattaa olla hereillä ja tehdä varaus unelmien mara-matkaan!

Kurkkaa lisää Savostamosta.

Sini Luukkonen

Kirjoittaja on Samiedun vastuuhenkilö Koulutusportti-hankkeessa

Savostamo-verkkosivun beta-versio on julkaistu! Takana on reilun vuoden verran aherrusta: ensin nykytilan ja tarpeiden määrittelyä, sitten tavoitteiden asettelua ja ideointia, viimeksi konkreettista verkkosivun työstämistä. Kaikki tämä Etelä-Savon oppilaitosten ja koulutuksen sidosryhmien kanssa yhdessä.

Yhdessä ensimmäistä virstanpylvästä on myös juhlistettu. Savostamon testiversion kunniaksi järjestettiin Savostamo – Ready. Study, Go -verkkotapahtuma tiistaina 15.2.2022. Tapahtuman aikana vierailtiin Etelä-Savon oppilaitoksissa ja tavattiin mielenkiintoisia vieraita.

Monipuolisuus nousi jo Koulutusportin ensimmäisissä työpajoissa avainsanaksi eteläsavolaista koulutusta kuvailtaessa. Samaa henkeä haluttiin viestiä myös Savostamo – Ready, Study, Go -verkkotapahtumassa. Tutuksi tulivat eri koulutusalat Savostamon teemojen mukaisesti. Lisäksi jokainen maakunnan seutukeskuksista esittäytyi oppilaitosten kautta.

Savostamon Työllisty heti- maailmassa pyritään nostamaan esiin maakunnallisia osaajapula-aloja sekä erilaisia tapoja kouluttautua näille aloille. Yksi tässä maailmassa esiteltävistä teemoista on matkailu- ja ravitsemusala. Livelähetyksessä tutustuttiin alan moniosaajatarpeeseen Samiedun Sini Laukkasen ja Laura Tynkkysen johdolla Savonlinnassa.

Etelä-Savossa osaajat etsinnässä: Savostamon Työllisty heti -maailma auttaa

Pieksämäeltä puolestaan linjoille saatiin STEP-koulutuksen Jaana Väisänen, joka esitteli terveyden ja hyvinvoinnin stimulaatio-oppimista videon välityksellä. Pieksämäki pääsi myös toistamiseen ääneen, kun Spesian Jaana Myyryläinen kertoi erityisestä tuesta sekä huipputyyppi-Antti valotti käytännön kokemuksia opiskelustaan.

Savostamo on estradi myös työnantajien äänelle. Live-tilaisuudessa pääsimme kuulemaan oppimissoluista ratkaisuna tekniikan ja teollisuuden osaajatarpeeseen. Esedun Jarno Pöntinen ja Veiston henkilöstöjohtaja Tommi Hämäläinen kertoivat kokemuksia aiheesta.

Kehitä itseäsi -maailma: osaaminen kehittyy, mieli virkistyy ja nälkä kasvaa oppiessa

Kehitä itseäsi -maailma kutsuu esimerkiksi päivittämään ammatillista osaamista tai oppimaan työelämässä muuten tarvittavia taitoja. Kesäyliopistojen ja avoimien korkeakouluopintojen mahdollisuuksiin tutustuttiin Mikkelin kesäyliopiston Tiina Roikosen avustuksella.

Itsensä kehittämisessä kyse voi olla kevyemmästäkin opiskelusta ja harrastamisesta. Yhtä kaikki, mieli virkistyy ja nälkä kasvaa oppiessa.

Live-tilaisuudessa mieltä virkistettiin pilke silmäkulmassa, kun juontajana toiminut Jouni haastoi yleisön mukaan hirven kuvaukseen. Jos et vielä ole testannut tätä liikuntapainotteista aivopähkinää, niin katso ohjeet livelähetyksen tallenteelta.

Ketu Kettu ponnisti tulevaisuuden osaajaksi Savostamon avulla

Ehkä merkillisin tarina kuultiin aivan Savostamo – Ready, Study, Go – tapahtuman lopussa, kun Tutkaile tulevaa – maailmaa esiteltäessä langoille saapui vieras tulevaisuudesta. Ketu Kettu muisteli menneitä ja kertoi opintaipaleestaan, joka – yllätys, yllätys – oli saanut alkunsa vuonna 2022 Savostamo-verkkosivun innoittamana!

Savostamo-sumppien keittäminen ja yhdessä nauttiminen toi ansaitusti pienen hengähdyshetken keskelle Koulutusportti-hankkeen arkea. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että tästä se taipale kohti Savostamon viitoittamaa eteläsavolaista koulutusviestintää vasta alkaa.

Paljon on vielä edessä niin teknisen toteutuksen kuin sisältöjenkin osalta. Yhdessä tekeminen ja hetki hetkeltä konkretisoituva kokonaisuus kuitenkin paitsi palkitsee tekijöitä myös vastaa koko ajan vahvemmin käyttäjien tarpeisiin!

Katso tilaisuuden tallenne tästä. 

Kati Viljakainen

Kirjoittaja työskentelee Koulutusportti-hankkeessa TKI-asiantuntijana

Mitä voi odottaa, kun pyytää vastauksia savolaisuutta ja Etelä-Savon maakunnan mahdollisuuksia kartoittavaan kyselyyn? Saimaa, Oopperajuhlat, Mannerheim ja muikut, niin vastaavat ehkä hieman varttuneemmat.

Mutta nuoremmat katselevat asiaa omasta kulmastaan, eikä turha vaatimattomuus näytä vaivaavan ainakaan kaikkia vastaajia. Savolaiset nyt ovat vaan yksinkertaisesti ”parhaita”. Ehkä olisi syytä suunnitella jopa oman valtion perustamista. Oma kieli kun jo löytyy.

Huumorintajuisia, sopivasti kieroja ja lupsakoita: siinä on kolmen kärki, kun kuvaillaan savolaisia ihmisiä. Erityisesti maakuntaan muualta muuttaneet pitivät savolaisia myös aitoina ja helposti lähestyttävinä.

Eroja Pohjois- ja Etelä-Savon asukkien välillä oli myös huomattu: etelässä ei olla ihan yhtä kieroja kuin pohjoisessa. Kaiken kaikkiaan savolaiset ovat sopeutuvaista sakkia, kun ovat omalaatuisista piirteistään huolimatta sopeutuneet asumaan muiden suomalaisten rinnalla.

Vapaa-ajalla retkeillään ja liikutaan

Parhaita tapoja viettää vapaa-aikaa Etelä-Savossa ovat luonnossa retkeily sekä urheilu- ja liikunta Järvikylpylä, frisbeegolf ja norppasafarit ovat puolestaan niitä kiinnostavia asioita, joista muille tulisi viestiä aiempaa enemmän.

Avoimissa vastauksissa Etelä-Savon mahdolliset puutteet osattiin nähdä myös mahdollisuuksien kautta: ”Paljon tyhjää ”kangasta”, jolle kehittää kulttuuria, matkailua ja liiketoimintaa.” Aina kaikkea ei siis tarvitsekaan olla heti tarjolla.

Vaikkei maakunta tarjoa kaikkea, niin paljon mahdollisuuksia kuitenkin on. Aivan koko valikoimaa ei kyselyä rakennettaessa edes huomattu laittaa vaihtoehdoiksi. Perinteisemmän mökkeilyn ohella suosituiksi harrastuksiksi mainittiin avoimissa vastauksissa myös huoltoasemalla notkuminen ja ”naiset”. Eikä paikallista salaisuutta tietenkään suostuttu kertomaan kyselyssä: sehän on salaista.

Mitä muuta voisikaan odottaa – olihan vastaajina pääosin aitoja, sopivasti kieroja ja huumorintajuisia savolaisia!

Kirjoittaja:

Kati Viljakainen

TKI-asiantuntija, Koulutusportti-hanke

Koulutusportti- hankkeen kyselyyn vastasi marraskuussa 2021 yhteensä 66 opiskelijaa tai opiskelijaksi haluavaa. Savolaisuutta ja alueen kiinnostavia ilmiöitä tullaan nostamaan esiin maakunnan koulutukset yhdistävällä Savostamo-verkkosivustolla. Savostamo lanseerataan 15.2.2022. Ilmoittautumiset savostamo.fi.

Onko motia? Kiinnostaako Etelä-Savo? Voisiko uralatuset johtaa vaikka virtuaaliseksi energiakonsultiksi, joka mittaa ja säätää talojen sähkönkulutusta samalla, kun itse asustelee Rantasalmella luonnon keskellä pelkällä aurinkosähköllä?

Monesti kuulen arvioitavan, onko henkilöllä motivaatiota töihin, opiskeluun, vaativaan harrastukseen tai kodin imuroimiseen. Motivaatio on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on leikkiminen. Leikki yhdistetään liian usein vain lasten touhuksi, mutta sen avulla voi ruokkia motivaatiota myös aikuisilla. Pelillisyyden näkökulma on leikin serkku, jossa pelillisyyttä voidaan hyödyntää oppimisen tehostamisessa. Ytimessä on valinnan vapaus, vuorovaikutteisuus, uppoutuminen ja sitoutuminen.

Pelillisyys on leikin serkku

Koulutusportin Savostamo-verkkopalvelussa hipaistaan pelinäkökulmaa ja tarjoillaan makupaloja Etelä-Savon työ- ja koulutusmahdollisuuksista. Sisältönä mielenkiintoiset tarinat, sosiaalinen yhteys paikallisiin ihmisiin ja ilmiöihin sekä omien valintojen kautta avautuvat erilaiset ammattipolkujen kuvaukset. Haluaisitko sinä tietää, mitkä polut johtaisivat mahdollisimman nopeaan työllistymiseen tai kaipaatko täydennystä nykyiseen koulutukseesi? Kenties haaveilet ammatista, jota ei kukaan vielä ole LinkedIn-profiilissaan päässyt kirjoittamaan. Esimerkiksi some-putkimies tai hyvänmielenhitsaaja. Ja tämä kaikki Etelä-Savossa.

Kun tarina ruokkii mielikuvitusta, käyttäjä alkaa luomaan omaa polkuaan

Miten yhdistää pelillisyys, motivaatio ja hyödyt, esimerkiksi niinkin arkisessa asiassa kuin kodin siivouksessa? Kuinka pitkälle peli on jalostettava toimiakseen tarkoituksessaan? Ainakin mahdollisuus valita, missä järjestyksessä siivoaa, vuorovaikutusta tarkastajan kanssa, miten onnistuneesti pöydät on pyyhitty ja voisihan siinä olla jokaisella siivouskerralla uusi tarina, kenen luksuskotia nyt siivotaan. Peli voisi alkaa esihistoriallisen aikakauden Sulo Vilénin luolan siivouksella ja jatkaa läpi eri aikakausien kuuluisuuksien kartanoiden puunauksella. Vain käytössä olevat resurssit ja yleensä puolison vahva ohjaus sanelevat mittasuhteet – ainakin siivouksessa. Silloin tarinalla on ruokittava mielikuvitusta riittävästi, jotta käyttäjä itse alkaa luomaan omaa polkuaan. 

Mikä olisi sinun ideasi pelistä, jolla voisit simuloida tulevaisuuden Etelä-Savon ja roolisi siellä – vaikka tittelillä sivistyssiivooja?

Kirjoittaja: 

Jani Kiviranta 

projektipäällikkö, TKI-asiantuntija 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Luovat alat

Mökkielämä nostaa positiivisia mielikuvia ainakin näin työpöydän ääressä tietokonettaan naputtelevalle. Luonto ja puhdas ilma mutta myös fyysiset askareet mökkeillessä tuottavat mielihyvää ja antavat olemassaololle arjen kiireestä poikkeavia merkityksiä. 

Mutta onko mökkimindfullnessista eteläsavolaisen elinvoiman pelastajaksi?

Se on mahdollista! Näin vastasivat koulutustoimijat sidosryhmineen Koulutusportin Delfoissa katsoessaan kohti vuotta 2035. 

Monipaikkaisuus ja luontoarvoja korostava elämäntapa voisivat olla vastauksia maakuntaa haastaviin toimintaympäristön muutoksiin.  

Delfoissa väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen nähtiin kaikkein voimakkaimmin Etelä-Savoa koettelevaksi megatrendiksi. Ekokriisi puolestaan kaikkeen vaikuttavana muutosajurina. Uusille asukkaille voidaan maakunnassa tarjota mahdollisuuksia kestävään elämäntapaan ja näin vaikuttaa myös alueen vetovoimaisuuteen.  

“Etelä-Savo on hyvä paikka kasvaa kestävään luontosuhteeseen”, kiteyttää yksi panelisteista. “Mietin, että mitä kaikkea sellaista voisi rakentua, jossa vähemmän on enemmän. Voiko aineettomasta rakentua Etelä-Savon menestystekijää?”, pohditaan puolestaan toisessa kommentissa. 

“Etelä-Savossa ei pidä jättäytyä peesailemaan ja seurailemaan muutoksia. Alueella voi tässä muutoksessa paljon voitettavaa, sillä on resursseja, joiden kysyntä kasvaa.” 

Yksinkertaista ja tasapainoista elämää luontoa arvostaen – mökkimindfullness. Yksilötasolla mahdollista saavuttaa ehkä jo nyt. Etelä-Savon elinvoiman näkökulmasta on vielä paljon tehtävää.  

Tutustu, mitä muita elinvoiman avaimia Delfoi tarjoilee. Delfoi-raporttiin tästä.  

Lyhyempi kooste Delfoista tästä. 

Kirjoittaja: 

Kati Viljakainen 

TKI-asiantuntija 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Luovat alat

Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Korkeakouluilla on merkittävä rooli alueen elinvoiman ja yrityselämän kehittämisessä. Etelä-Savossa koulutusta koskevaa puhetta värittää usein oman yliopiston puuttuminen. Maakuntamme vahvuus on kuitenkin laaja koulutustarjonta – alueellamme toimii kaksi ammattikorkeakoulua joiden kautta tarjolla on myös avoimia ammattikorkeakouluopintoja, yliopistokeskuksen kautta toimii kolme yliopistoa ja kesäyliopistojen kautta tarjolla on seitsemän yliopiston avoimia yliopisto-opintoja.

Työelämän nopeutuva muutos haastaa osaamisen kehittämisen. Osaamista haetaan yhä enemmän yksittäisillä koulutuksilla, joustavasti ja kohdentaen osaamistarpeeseen. Osaamisen kehittämisessä uuden tutkinnon hankkiminen ei ole välttämättömyys. Korkeakouluopinnot ja niiden osat ovat kaikkien saatavilla avoimen korkeakouluopetuksen kautta. Ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua korkeakoulutukseen, täydentää aiemmin suoritettua tutkintoa tai hankkia uutta osaamista.

Avoimen korkeakouluopetuksen mahdollisuuksia ei tunneta

Korkeakouluopetusta tarjoavilla oppilaitoksilla on tärkeä tehtävä maakuntamme sekä jatkuvan oppimisen uudistuksessa että työikäisen väestön koulutus- ja osaamistason nostamisessa. Käsityksemme on, että Etelä-Savossa toimivien yliopistojen, kesäyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen avoimen korkeakouluopetuksen mahdollisuuksia ei tunneta ja eikä niitä osata hyödyntää. Avoimella korkeakouluopetuksella on monta tehtävää, kuten elinikäisen oppimisen tukeminen, korkeakoulutukseen pääsyn ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä yleinen sivistystehtävä.

Avoin korkeakouluopetus on kaikille avointa, opintoihin ei ole pohjakoulutusvaatimuksia ja niitä voi usein opiskella aikaan ja paikkaan sitomattomasti, oman henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Avoimia korkeakouluopintoja voivat hyödyntää myös työnantajat henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä. Opinnot toimivat vaihtoehtoisena reittinä tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.

Oppilaitokset ovat ihmisiä, yrityksiä ja yhteiskuntaa varten

Toivomme maakunnallista keskustelua osaamistarpeista. Korkeakoulutusta tarjoavat oppilaitokset ovat ihmisiä, yrityksiä ja yhteiskuntaa varten.

Kirjoittajat:

Pia-Mariana Toukkari
Johtaja, jatkuva oppiminen
Xamk

Anne Havukainen
Rehtori
Mikkelin kesäyliopisto

Hanna-Riikka Karjalainen
Rehtori
Savonlinnan kesäyliopisto

Matti Malinen

pääsihteeri
Mikkelin yliopistokeskus

–

Kirjoitus julkaistu aikaisemmin: Mielipide, Länsi-Savo, 26.9.2021 https://www.lansi-savo.fi/paakirjoitus-mielipide/4305543

Avoimen yliopiston väyläopinnoiksi kutsutaan opintoja, joiden suorittamisen jälkeen voit hakea yhteishaussa tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon! Toisin sanoen osoitat hakukelpoisuutesi yliopisto-opiskelijaksi suorittamalla tietyn, hakukriteereissä mainitun opintopistemäärän avoimen yliopiston opintoja. Väyläopintojen laajuus ja sisältö vaihtelevat oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Toisinaan väyläopintoja suoritettaessa tulee panostaa myös arvosanaan eli suorittaa opinnot mahdollisimman hyvin tiedoin.

Avoimessa yliopistossa jo suorittamasi opinnot kuuluvat myös osana tulevaan tutkintoosi (ovat tutkinnon osia), joten suoritetut opintopisteet myös nopeuttavat valmistumistasi. Avoimen yliopiston opinnot ovat siis samoja opintoja, joita tutkinto-opiskelijana suorittaisit yliopistossa – nyt vain teet niitä etukäteen!

Etelä-Savossa väyläopintoja tarjoavat sekä Mikkelin että Savonlinnan kesäyliopistot. Hyötynä paikallisesti järjestetyistä opinnoista on esimerkiksi se, että sinulla on mahdollisuus saada kesäyliopiston kautta ohjausta opintoihisi. Lisäksi pääset etenemään yhdessä ryhmän kanssa!

Mikkelin kesäyliopiston monipuolinen tarjonta

Mikkelin kesäyliopistossa voit suorittaa väyläopintoja yli kymmenessä eri oppiaineessa. Oppiaineita löytyy niin oikeustieteistä, kauppatieteistä kuin myös kielistä ja viestinnästä. Esimerkiksi suorittamalla Ruotsin kielen perusopinnot hyvin tiedoin voit hakeutua Itä-Suomen yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi. Ja jos taas kauppatieteiden opiskelu kiinnostaa, voit suorittaa kauppatieteen väyläopintoja tekemällä Kauppatieteen perusopinnot 30 op ja jatkamalla väylävaatimuksiin kuuluvilla yksittäisillä markkinoinnin sekä laskentatoimen ja yritysjuridiikan jaksoilla.

Myös oikeustieteistä löydät avoimen yliopiston väyläopintoja Mikkelissä. Suorittamalla Yleiset oikeusjärjestysopinnot 60 op voit hakeutua yliopistoon avoimen väylän kautta ON/OTM-tutkintoon. HTK/HTM-tutkinnon väyläopintoihin vaaditaan tulevan pääaineen perusopinnot 25 op + yleisistä oikeusjärjestysopinnoista oman valinnan mukaan opintojaksoja 35 op:n verran eli yhteensä opiskellaan 60 op. Näitä pääaineen perusopintoja Mikkelin kesäyliopistosta löytyy Finanssioikeus, Hallinto-oikeus sekä Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus. Ja tässä HTK/HTM -väylässä kaikki hakukelpoiset (eli 60 op:n verran väyläopintoja suorittaneet) myös valitaan sisään yliopistoon!

Uutena löytyvät nyt myös väyläopinnot varhaiskasvatukseen. Suorittamalla varhaiskasvatukseen suuntautuneet kasvatustieteen perusopinnot 25 op voit hakea tutkinto-opiskelijaksi varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen.

Savonlinnan kesäyliopistosta väylän kautta vaikka informaatioteknologian opiskelijaksi

Etelä-Savon maakunnan toinen kesäyliopisto Savonlinnassa tarjoaa myös yleiset oikeusjärjestelmäopinnot (60 op) ja kasvatustieteellisen alan perusopinnot (25 op), joiden myötä voit hakeutua Itä-Suomen yliopistoon.

Jyväskylän yliopistoon on puolestaan mahdollista hakeutua tietotekniikkaa opiskellen. Informaatioteknologian väylä on suunnattu erityisesti nuorille ja uranvaihtoa suunnitteleville. Nämä väyläopinnot toteutetaan ARKO – Alueellisesti räätälöityjä korkea-asteen opintoja -hankkeessa ja ovat siksi opiskelijalle ilmaisia!

Vinkkejä ja ohjeita suoraan kesäyliopistoista

Kun kaipaat vinkkiä siitä, mikä väylä olisi juuri sinulle sopiva, ota yhteyttä suoraan Mikkelin tai Savonlinnan kesäyliopistoon.

Kaikki Mikkelin kesäyliopistossa tarjolla olevat väyläopinnot löydät kootusti tästä. Sivuilla on kerrottu tarkemmin hakukohteet sekä -kriteerit.

Savonlinnan kesäyliopiston verkkosivuille pääset tästä.

Kirjoitus on osa Etelä-Savon koulutusmahdollisuuksia esittelevää blogi-sarjaa. Syksyn 2021 aikana Koulutusportti-blogissa ja Savostamon Instagram-tilillä tutustutaan eteläsavolaisiin oppilaitoksiin ja opiskelijoihin. Tervetuloa mukaan Etelä-Savon koulutustarinaan!

Kirjoittajat

Hanna Räinä

markkinointikoordinaattori

Mikkelin kesäyliopisto

Tiina Roikonen

koulutussuunnittelija

Mikkelin kesäyliopisto

Kati Viljakainen

TKI-asiantuntija Koulutusportti-hanke

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Luovat alat

Suoraviivainen peruskoulusta lukion kautta korkeakouluun malli on monella ensimmäisenä mielessä, kun mietitään korkea-asteen tutkintoon johtavaa koulutuspolkua. Todellisuus on kuitenkin tätä monipuolisempi. Korkeakouluun on myös mahdollista pyrkiä ilman lukiotodistuksen huippuarvosanoja. 

Mahdollisuuksia on jopa niin paljon, että käytännöt ja erityisesti niiden nimet ovat monen mielessä iloista sekamelskaa. Tieto ja ohjeistus saattaa olla myös hankalasti löydettävissä – erityisesti silloin, kun ei ole ihan varma, mitä etsii. 

Lukiosta korkeakouluun – monta mahdollista reittiä

Palataanpa tuohon aluksi esitettyyn peruskoulu-lukio-korkeakoulu -malliin. Valtaosa opiskelijoista korkeakouluihin päätyy yhä tätä reittiä. 

Lukiolain ja lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti osa lukio-opinnoista on myös järjestettävä yhteistyössä korkeakoulun kanssa. Tämä voi tarkoittaa käytännössä vierailuita ja yhteisiä tapahtumia korkeakoulujen kanssa, mutta myös erilaisia kurkistus- ja orientaatiokursseja. Lukion aikana on siis mahdollista kurkistella kohti korkeakoulua aiempaa enemmän. 

Ammatillisten opintojen suorittaja jatkoväylällä 

Korkeakouluihin kurkistaminen ei jää vain lukiolaisten mahdollisuudeksi: myös toisen asteen ammatillisissa opinnoissa on yhtä lailla mahdollisuus suorittaa maksuttomia korkea-asteen opintoja. Jatkoväyläopinnoilla tarkoitetaan toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun siirtymävaihetta tukevia opintoja. 

Xamkissa jatkoväyläopiskelija saa hakukelpoisuuden erillishakuun suorittamalla 20 opintopistettä Xamkin avoimessa ammattikorkeakoulussa jatkoväyläopintoja. Eri aloilla opiskeleville on määritelty omat suositellut jatkoväylät. 

Väylien viidakossa: jatkoväylä, väylä vai avoin väylä? Mikä se polku vielä sitten on?

Xamkissa toisen asteen opiskelijoille tarkoitettuja avoimen ammattikorkeakouluopintoja kutsutaan jatkoväyläopinnoiksi. Tätä nimeä on käytetty myös Jatkoväylä-hankkeessa, jossa Xamkin ja Etelä-Savon ammatillisten oppilaitosten lisäksi oli mukana muitakin oppilaitoksia, kuten Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja Karelia ammattikorkeakoulu. 

Jälkimmäiset oppilaitokset kuitenkin käyttävät lyhyempää väyläopinto-nimeä esimerkiksi verkkosivustollaan. Lyhyt tarkastelu osoittaakin väyläopintojen olevan ammattikorkeakouluista ammatillisille oppilaitoksille suunnattujen opintojen yleisin nimi jatkoväyläopintojen sijaan.  

Avoimen yliopiston väyläopinnoilla tarkoitetaan avoimia yliopisto-opintoja, joilla voi hakea yliopistoon tutkintokoulutukseen. Toisen asteen opiskelijoille tarjotuista väyläopinnoista poiketen, avoimen yliopiston opinnot ovat maksullisia.  

Avoimen yliopiston väyläopintoja myös paikallisesti lähiopintoina 

Yleensä avoimen yliopiston väyläopinnot vastaavat noin vuoden yliopisto-opintoja. Laajuus ja hyväksiluku kuitenkin vaihtelee. Haku yliopisto-opintoihin tapahtuu joko osana korkeakoulujen yhteishakua tai erillishakuna. 

Osa avoimen yliopiston opinnoista on tarjolla myös yhteistyöoppilaitoksissa, kuten kansanopistoissa ja kesäyliopistoissa. Tällöin on usein saatavilla itsenäisiä avoimen opintoja enemmän lähiopetusta ja ryhmän kanssa yhdessä eteneviä opintoja itselle sopivalla paikkakunnalla.   

Polkuopiskelijat tavoittelevat tutkinto-opiskelupaikkaa  

Avoimia ammattikorkeakouluopintoja voi suorittaa myös tutkinto-opiskelijoiden kanssa edeten tai erillisessä polkuopiskelijoiden ryhmässä vailla tutkinto-opiskelupaikkaa. Tällöin puhutaan polkuopinnoista, jotka yleensä tähtäävät yleensä tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumiseen. Polkuopinnot eivät kuitenkaan automaattisesti takaa tutkinto-opiskelupaikkaa. 

Etuna polkuopinnoissa on, ettei AMK-polulle yleensä ole edeltävyysvaatimuksia, vaan mahdollisuus opintojen aloittamiseen on kaikilla. YAMK-polut vaativat pohjakoulutuksen, mutta eivät työkokemusta. Kuten yliopiston avoimet opinnot, ovat avoimen ammattikorkeakoulun opinnot myös maksullisia, eivätkä ne oikeuta saamaan Kelan opintotukea. 

Etelä-Savon tarjonta tutuksi somessa

Tämä kirjoitus on osa Etelä-Savon eri koulutusmahdollisuuksia esittelevää blogi-sarjaa. Syksyn 2021 aikana Koulutusportti-blogissa ja Savostamo-tilillä sosiaalisessa mediassa tutustutaan eteläsavolaisiin oppilaitoksiin, koulutuksiin ja siirtymiin koulutusten välillä. Tervetuloa osaksi Etelä-Savon koulutustarinaa! 

Tutustu lisää aiheeseen:

Jatkoväylä-Hanke. 2018. Jatkoväylä – sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun. 

Jyväskylän avoin yliopisto 2021. Mikä on avoimen väylä?   

Xamk. 2021. Polkuopiskelijasta tutkinto-opiskelijaksi. 

Kati Viljakainen

TKI-asiantuntija, Koulutusportti-hanke

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Luovat alat

Ammatit ja niiden nimikkeet muuttuvat ajan saatossa, eikä kukaan pysty varmuudella kertomaan, mitä tulevat ammatit ovat. Nyt opintonsa aloittaneet ehkä vielä ensisijaisesti päätyvät sellaiseen ammattiin, joka ainakin jossain muodossa on jo olemassa. Mutta ainakin nuorempien opiskelijoiden tulevaisuuteen mahtuu tämän jälkeen vielä monta muutosta. Tarvittavia osaamisia ja työtehtäviä voidaan kuitenkin ennakoida.

Koulutusportti-hankkeen järjestämässä ennakointipajassa 8.6.2021 pureuduttiin tulevaisuuden ammatteihin Etelä-Savon näkökulmasta. Osallistujat hyödynsivät maakunnan työvoimatarpeen nykyistä dataa, ennakointimateriaalia koulutuksen tulevista näkymistä sekä pohtivat, mistä ammatin merkityksellisyys syntyy tekijän näkökulmasta.

Ennakointipajassa syntyi viisi ammattia, joita kaikkia yhdistää monipuolinen osaaminen. Hyvinvointi, kestävyys sekä ajattelu-, ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaidot nousevat myös ammattien keskiöön.

Ei kukaan ole digiseppä syntyessään

Tulevaisuuden ammatteihin johtavalta koulutukselta toivotaan eri aloja yhdistävää, joustavaa tarjontaa sekä tukea yksilöllisen osaamispaletin rakentamiseksi.

Digisepän ammatin esimerkiksi nähdään yhdistävän käytännön teknistä tekemistä, mutta myös monialaisuutta tarvitaan. Digisepän on pystyttävä työskentelemään mitä moninaisemmissa ympäristöissä ja synnyttämään rohkeasti uutta: digitaalisuutta tuodaan sinne, missä sitä tarvitaan.

On siistiä olla siisteysoperaattori

Ammattien ja koulutuksen kehittämisen nähdään myös olevan aito vetovoimatekijä paitsi maakunnalle, myös aloille, joissa nykyisellään kärsitään työvoimapulasta.

Siisteysoperaattori tuo esimerkiksi puhtaanapidon nykyaikaan. Harva siistijä nykyiselläänkään pärjää ilman koneiden ja laitteiden käyttötaitoa tai ohittaa ekologisuuden ja kestävyyden vaateet työssään. Lisäksi alan monikulttuurisessa ilmapiirissä vuorovaikutuskyvyt korostuvat.

Siisteysoperaattorin ammattiin autetaan tarpeisiin vastaavan ohjauksen avulla, ja palkkaus kohtaa työn vaatimukset.

Tekemällä kohti tulevaa

Kuulostaako ennakointipajassa maalailtu kehitys houkuttelevalta? Entä mitä tulisi tehdä, jotta tulevaisuuden koulutus vastaa sekä elinkeinoelämän että opiskelijan itsensä tarpeisiin?

Tutustu loppuihin tulevaisuuden tehtäviin ammattikorttien avulla ja herätä keskustelua tulevaisuuden osaamisista. Loppujen lopuksi tulevaisuus on jotain, mitä me kaikki teemme yhdessä.

Tulevaisuuden ammatti -kortit (2)

Kati Viljakainen

TKI-asiantuntija

Koulutusportti-hanke

Koulutusportti -hankkeessa on koottu maakunnan nykytilaa kuvaavat tilastot, osaamisen ennakointidata, oppilaitosten vahvuudet ja oppijalähtöiset tarpeet yhteen pakettiin. Ymmärrystä tarpeista on kartutettu palvelumuotoilun avulla kevään 2021 aikana. Alkukartoituksen tulos herättelee katsomaan Etelä-Savon koulutuspolkuja kokonaisvaltaisesti: koulutustoimijat, elinkeinoelämä ja oppijat muodostavat yhdessä suunnan koulutuspoluille.  

Palvelumuotoilulle on ominaista, että ennen ratkaisuvaihtoehtojen ideointia kasvatetaan ymmärrystä kohteena olevasta ilmiöstä. Näin varmistetaan, että ratkaistava ongelma on ymmärretty oikein. Monille tuttu British Design Councilin tuplatimantti-malli visualisoi tätä prosessia kahden timantin avulla. 

Ensimmäisen timantin aikana ongelmaa tai haastetta määritellään ja tutkitaan. Toisen timantin aikana etsitään ja testataan ratkaisuja sekä lopulta toteutetaan vaihtoehdoista paras. Mallissa kuvataan myös ymmärryksen vuoroittainen laajeneminen ja kiteytyminen.  

 Ymmärrys karttuu monipuolisista lähteistä 

Koulutusportti -hankkeessa kevät 2021 on ollut ensin laajenevan ymmärryksen (divergenssi) aikaa, jolloin eteläsavolaisten koulutuspolkujen muotoiluhaastetta on tutkittu avoimesti ja mahdollisimman monipuolisesti eri lähteisiin tutustuen. On tutustuttu jo olemassa olevaan tietoon ja tutkimuksiin sekä osallistettu eri sidosryhmiä tuottamaan uutta näkemystä.  

 Hankkeen osatoteuttajat ovat kokoontuneet erilaisiin työpajoihin ja ”jameihin” parin viikon välein. Välillä mukaan on kutsuttu laajempi joukko osallistujia koulutustoimijoiden kentältä. Koulutusportti on myös esimerkiksi osallistunut Sitran osaamisen aika -projektiin sekä Etelä-Savon koulutustoimijoiden foorumin tapaamisiin.  

 Tärkeä osa prosessia on ollut myös opiskelijoiden osallistaminen. Näkemystä on saatu eri koulutusasteiden ja oppilaitosten opiskelijoilta työpajoissa ja haastatteluissa.  

 Koontia ja kiteytystä 

 Kesän kynnyksellä Koulutusportin kokoama on paketoitu visuaaliseen esitysmuotoon. Tiedon kiteytymistä (konvergenssi) kuvaa timantin supistuvat vaiheet. Ponnistus tältä osin on ollut varsin mittava, koska tietoa on saatavilla lähes rajattomasti, ja tilannekuva elää koko ajan. 

Alkukartoitus on antanut askelmerkit Koulutusportin jatkotoimille. Tarkoituksena on synnyttää digitaalinen koulutusseikkailu viestimään ja havainnollistamaan eteläsavolaisista koulutuspoluista. Kehitysprosessin edetessä palataan varmasti yhä uudestaan alkukartoituksen pariin tarkistamaan, että suunta tekemiselle on oikea!  

Tutustu visuaaliseen alkukartoitus-esitykseen: Koulutusporttihanke_alkukartoitus_2021 (1)

Materiaalista on valmistumassa myös saavutettava tekstiversio, jota voi etukäteen tiedustella projektipäällikkö Marianne Heikkiseltä. 

Oppimisympäristö-termi on tehnyt paluun. Yhtenä Etelä-Savon maakunnan tämän hetken suurimmista yhteiskoulutushankkeista, myös Koulutusportti-hanke pureutuu maakuntamme koulutuksen pito- ja vetovoimaa vahvistaessaan oppimisympäristöajattelun mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

Vuosituhannen vaihteessa ja sen jälkeen, oppimisympäristöillä on usein tarkoitettu tieto- ja viestintäteknologian (TVT) opetuskäyttöä tai verkko-opetuksen oppimisympäristöjä. Tuolloin eri TVT:n opetuskäyttöön paneutuvat kehittämis-, opettamis- ja tutkimushankkeet käyttivät käsitettä oppimisympäristö niin laajasti, että yhä osa opetuksen ammattilaistakin yhdistää oppimisympäristön käsitteen lähinnä verkko-opetukseen (Manninen et al. 2007).

Kuitenkin viimeistään Opetusministeriön vuonna 2009 julkaiseman Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat -julkaisun jälkeen oppimisympäristön käsitettä ryhdyttiin nostamaan esiin myös yrittäjyyskasvatuksen yhteydessä. Tässä julkaisussa todettiin, että:

”Yrittäjyyskasvatusta tukevien oppimisympäristöjen rakentamisen haasteena on yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen tekemiseen suuntaavien pedagogisten ratkaisujen, opetusmenetelmien hyödyntäminen ja niissä olevien mahdollisuuksien näkeminen. Yrittäjyyttä tukevassa oppimisympäristössä

• korostuu oppijan oma aktiivisuus
• opiskelua tapahtuu myös simuloidussa tai reaalimaailman tilanteessa
• oppijoilla on mahdollisuus olla suoraan vuorovaikutuksessa yrittäjyyden kanssa
• opetus rakentuu ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutukselle
• oppijan tukena on erilaisia asiantuntijoiden verkostoja
• opettajan rooli kehittyy tiedon jakajasta organisaattoriksi, ohjaajaksi ja oppimisympäristön suunnittelijaksi.”

Opetusministeriö (2009, 17)

Jyri Mannisen tutkimusryhmineen vuonna 2007 julkaiseman ”Oppimista tukevat ympäristöt – johdatus oppimisympäristöajatteluun” -kirjan mukaan, oppimisympäristöllä voidaan tarkoittaa ”muotitermin” lisäksi sekä uskottavaa opetuksen ja koulutuksen suunnittelua ohjaavaa mallia että pedagogista ajattelutapaa (Manninen et al. 2007, 53). Tällöin oppimisympäristöjä voidaan tarkastella viiden erilaisen ja myös toisiinsa lomittuvan tason kautta, jotka ovat:

• Fyysinen – oppimisympäristö tilana ja rakennuksena (arkkitehtuuri, tilasuunnittelu)
• Sosiaalinen – oppimisympäristö vuorovaikutuksena (sosiaalipsykologia, ryhmäprosessit, kommunikaatio)
• Tekninen – oppimisympäristö opetusteknologiana (tieto- ja viestintäteknologia opetuksessa)
• Paikallinen – oppimisympäristö paikkoina ja alueina (”oikea maailma”, työpaikat, luonto, kaupunki)
• Didaktinen – oppimista tukeva ympäristö (materiaalit, kuten teksti, kuvat, ääni jne.; tuki, haasteet)

(Manninen et al. 2007, 53)

Pieksämäen seurakuntaopisto on vuodesta 2016 lähtien hyödyntänyt opetuksessaan pedagogista osuuskuntaa (Isokangas 2017). Aion seuraavaksi tarkastella tätä pedagogista osuuskuntaa edellä mainittujen oppimisympäristön tasojen kautta ja pohdiskella myös laajemmin Koulutusportti-hankkeen näkökulmasta, tarjoaako valittu oppimisympäristö-näkökulma toimivan konseptin pedagogisen osuuskunnan kautta toteutettavan opetuksen tarkasteluun

Fyysinen taso

Seurakuntaopisto tarjoaa fyysiset tilansa pedagogisen osuuskunnan käyttöön kumppanuussopimuksen kautta, mikä osoittaa oppilaitoksen johdon sitoutumisen näin toteutettavaan yrittäjyyskasvatukseen. Tämä järjestely tuo merkittäviä säästöjä osuuskunnan kuluihin. Osuuskunta on saanut aiemmin esimerkiksi ylläpitää organisoimaansa pakohuonetta oppilaitoksen vuokraamissa tiloissa. Nyt uutta pakohuonetta ollaan rakentamassa toisaalle toisten tahojen toimesta, mikä voi kuitenkin mahdollistaa tulevaisuudessa yhteistyön myös osuuskuntatoimijoiden kanssa.

Sosiaalinen taso

Seurakuntaopiston opiskelijaosuustoiminta rakentuu ja sitä kehitellään JAMKin Tiimiakatemiassa luotuun tiimioppimisen malliin ja opettajien läpikäymän Tiimimestari-koulutuksen sisältöihin. Oppiminen nähdään sosiaalisesti yhdessä toteuttavana ilmiönä, jossa osuuskunnan toimijat jakautuvat vaihtuvien tilanteiden ja projektien mukaan erilaisiin kokoonpanoihin. Opettajat ohjaavat ja kannustavat opiskelijoita ottamaan sekä yksilönä että ryhmänä vastuuta sekä oppimisestaan että toteuttamastaan osuuskunnan projektista. Yrityksen toiminnan ollessa tuottoisaa, opiskelijat ovat voineet nostaa itselleen rahaa joko palkkoina tai palkkioina. Toisinaan osuuskunta on satsannut myös yhteisölliseen päiväopintomatkaan ruokineen ja bussimatkoineen.

Tekninen taso

Osuuskuntalaiset käyttävät heidän yhteiseen käyttöönsä avattua laskutusohjelmaa. He voivat myös hyödyntää oppilaitoksen internet-yhteyksiä sekä käytössä olevia teknisiä ohjelmistoja, kameroita ja muuta tekniikkaa. Osuuskunnalla on oppilaitoksen kautta käytössään myös yksi padi ja puhelin. Myös aiemmin mainittuun pakohuoneeseen sisältyy erilaista teknologiaa kameroineen yms., joiden asettamisessa voitiin käyttää myös koulun IT-tuen apua. Erilaisten teknisten mahdollisuuksien harjoittelu käytännössä lisää oppimista.

Paikallinen taso

Pedagoginen osuuskunta on aito yritys, joka toimii todellisessa maailmassa vastaten tuloistaan, menoistaan ja veroistaan. Osuuskunta käyttää oppilaitoksen ulkopuolisen tilinpitäjän ja tilitoimiston palveluita. Opiskelijat oppivat samalla kun osuuskunnan kautta toteutetaan bisnestä sekä eri yritysten kesken että julkisten yhteisöjen tilausten kautta. Osuuskunta toimii lähialueen tarpeiden ja tilausten pohjalta, esim. tapahtumia järjestäen, siivousprojektien, lastenhoitopalvelujen, erä- ja luentotoiminnan tilausten kautta tai esim. yksityisten tilaajien henkilökohtaisina avustajina. Opiskelijat ovat myyneet osuuskunnan kautta myös asiantuntijoitapalveluita; opiskelijat ovat esim. käyneet kertomassa erilaisten hankkeiden tilaisuuksissa tiimipedagogiikkaa hyödyntävästä opiskelustaan. Osuuskunta on alusta, jolla itsellään ei varsinaisesti ole palveluja, vaan palvelut rakentuvat yksittäisten opiskelijoiden tai opiskelijaryhmien innostuksen ja osaamisen kautta. Siksi osuuskunnalla itsellään ei ole varsinaista tuote- tai palvelukonseptia, vaan se elää aina kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Esimerkiksi nyt keväällä 2021, osuuskunnassa on opettajien mukaan toiminnallisesti melko hiljaista johtuen etenkin koronasta, mutta myös nyt opiskelevista opiskelijoista johtuen.

Didaktinen taso

Oppimisympäristö ei voi Mannisen ja kumppaneiden mukaan (2007) toimia laadukkaasti ilman sen didaktista tasoa, joka nivoo muut oppimisympäristön tasot ja elementit parhaimmillaan samansuuntaisiksi niin, että oppimisympäristöstä voi muodostua sen osa-alueita monipuolisempi kokonaisuus. Tällaista toimintaa voidaan kutsua myös linjakkaaksi oppimiseksi. Pedagogisen osuuskunnan ohjauksessa hyödynnetään aiemmin mainitulla tavalla tiimipedagogiikkaa, joka perustuu opiskelijan osallistamiseen ja osallistumiseen toiminnan keskiössä (Isokangas 2017).  Kun oppiminen toteutuukin luokkahuoneopetuksen sijaan osuuskunnassa toteutettavien hankkeiden ja työtehtävien kautta, niin myös opettajien rooli voi olla lähempänä yksilöiden ja tiimien ohjausta kuin perinteistä opetusta. Mietitty didaktinen taso huomioi myös opiskelijoiden toiminnan ja oppimisen arvioinnin osana kokonaisuutta.

Pohdintaa

On mielenkiintoista tarkastella tätä Pieksämäen seurakuntaopiston pedagogisen osuuskunnan casea suhteessa aiemmin esiteltyihin Opetusministeriön vuoden 2009 yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivojen mainintoihin yrittäjyyttä/yrittäjyyskasvatusta tukevista oppimisympäristöistä. Allekirjoittaneesta ne ovat yllättävänkin linjassa keskenään.

Linjakkuudesta puheen ollen, haluaisin nostaa esiin vielä täsmennyksen aiemmin sivuamani linjakkaan opetuksen käsitteeseen, jossa ”… Hyvä opetus johtaa asioiden syvälliseen ymmärtämiseen. Tätä tukee linjakkaasti toteutettu opetus, jolloin oppimistavoitteet, opetuksen sisällöt, opetusmenetelmät ja opiskelijoiden arviointi tukevat saman päämäärän toteutumista” (Löfström et al. 2010, 20). Tämä blogijuttu on luonnollisesti vain pintaraapaisu, mutta ehkä suurimman vaikutuksen tässä casessa on tehnyt itseeni se, että siinä asioita on päätetty tehdä mietitysti juuri kokonaisuutena uudella tavalla.

Myös uudemmat Opetus- ja kulttuuriministeriön ”Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset koulutukseen” vuodelta 2017 nostavat esiin oppimisympäristöjen käsitteen seuraavasti: ”Yrittäjyyskasvatuksen toteutuminen edellyttää yrittäjämäisen toimintakulttuurin johtamista ja kehittämistä, yrittäjämäistä pedagogiikkaa ja opettajuutta sekä näitä tukevien oppimisympäristöjen hyödyntämistä.” (OKM 2017, 4). Näissä uusissa yrittäjyyskasvatuksen linjauksissa mainitaan ”yrittäjyyttä tukevan koulutuksen” kohdalla myös osuuskuntatoiminnan mallit (OKM 2017, 9) sekä ”oppimisympäristöt” -osuudessa yhtenä työkaluna osuuskunnat (OKM 2017, 10).

Kaikessa opetustoiminnassa riittää aina parannettavaa, mutta kaikkien tässä blogitekstissäni mainitsemieni aineistojen sekä keskustelujeni pohjalta, tässä kuvaamani opetuscase toteuttaa mallikkaasti suomalaisen yrittäjyyskasvatuksen linjauksia niin vuosilta 2009 kuin 2017.

Olemme Koulutusportti-yhteiskoulutushankkeessa pohtineet kevään 2021 aikana myös oppimissolun käsitettä. Miten se eroaa sekä teoriassa että käytännössä oppimisympäristöstä? Olemme nyt alustavasti linjaamassa oppimissolun määrittelyn niin, että sillä tarkoitetaan jotain sekä rajattua että tarkasti määriteltyä ja ohjeistettua toimintoa tai prosessia. Oppimisympäristöön voi sisältyä parhaimmillaan useita oppimissoluja. Käytännössä mietin, että jos määrittelemme nyt läpikäymämme Pieksämäen seurakunnan pedagogisen osuuskunnan oppimisympäristöksi, niin voisiko esim. tekstissä mainittu pakohuone-kokonaisuus olla sen oppimissolu? Vai onko se melko vaativan toteutuksen, markkinoinnin ja asiakasrajapinnan vuoksi enemmänkin oma oppimisympäristö opiskelijaosuuskunnan oppimisympäristön sisällä? Näiden teemojen pohdinta jatkuu hankkeessamme.

Allekirjoittaneesta oli mielenkiintoista kokeilla, kuinka Mannisen ja tutkimusryhmän (2007) oppimisympäristöjen tasot toimivat Pieksämäen seurakuntaopiston pedagogisen osuuskunnan tarkastelussa. Sain näin nähdäkseni nostettua esiin sekä kyseisen casen toiminnan erityispiirteitä että oppimisympäristöä kokonaisuutena. Pieksämäen seurakuntaopiston pedagogisen osuuskunnan suunnittelussa ja ohjauksessa näyttää korostuvan myös oppimisympäristön tärkein, eli didaktinen taso.

Tämän kokeilun pohjalta minulle jäi mielikuva siitä, että tällainen tarkastelutapa voi tarjota toimivan lähestymistavan erityisesti perinteisestä luokkahuoneopetuksesta poikkeavan ja jo käynnissä olevan opetusratkaisun tarkasteluun. Isoimman hyödyn tällaisesta oppimisympäristö-näkökulmaa hyödyntävästä tarkastelutavasta saavat luultavasti juuri uusien opetusratkaisujen suunnittelijat ja arvioijat itse.

Pekka Hytinkoski, pedagoginen suunnittelija, tohtoriopiskelija

HY, Ruralia-instituutti

Lähteet:

Keskustelut Seurakuntaopiston opettajien Ritva Marjasen ja Pekka Kososen kanssa.

Isokangas, J. 2017. Yhteisöllinen oppiminen: Tiimipedagogiikka Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajien koulutuksessa. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu 2017. Luettavissa myös verkossa (17.3.2021): https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/127558/Isokangas_Jukka.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila, L., Lehtinen, A. & Nevgi, A. (toim.) 2010. Laadukkaasti verkossa. Verkko-opetuksen käsikirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. Luettavissa myös verkossa (17.3.2021):
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Manninen, J. & Burman, A. & Koivunen, A. & Kuittinen, E. & Luukannel, S. & Passi, S. & Särkkä, H. (2007). Oppimista tukevat ympäristöt. Johdatus oppimisympäristöajatteluun. Opetushallitus, Helsinki

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen. Luettavissa myös verkossa (17.3.2021):
https://minedu.fi/documents/1410845/4363643/yrittajyyslinjaukset-koulutukseen-okm-2017.pdf/dd81b6e7-888e-45e4-8c08-40d0d5a5277e/yrittajyyslinjaukset-koulutukseen-okm-2017.pdf

Opetusministeriö. 2009. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Oetusministeriön julkaisuja 2009:7. Luettavissa myös verkossa  (17.3.2021): https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78869/opm07.pdf?sequence=1

Jo pitkään olen miettinyt sitä, miten aikuistuessa voi opiskelu tuntua niin hyvältä. Siis että oikeasti nauttii opiskelusta ja siitä, että pääsee tekemään niin erilaisia asioita, joista oppii matkan varrella. Ehkä se on myös osa minua, että osaan ottaa asioita positiivisen kautta. 

Nuorempana, ei opiskelu ollut lainkaan minun juttuni, mutta tässä sitä nyt ollaan. Kaiken kukkuraksi nyt olen myös päässyt tekemään palvelumuotoilua opiskeluun liittyen. Olen tutkinut, millaista opiskelu on ja mitä opiskelun eri muotoja on olemassa. Opiskelu on vaativaa hommaa, eikä se ole yhtään vähättelyä, jos sitä kutsuisi epäviralliseksi työksi. 

Etä-harjoittelua hankkeessa 

Olen kolmannen vuoden palvelumuotoilun opiskelija ja tällä hetkellä olen harjoittelun loppusuoralla Koulutusportti-hankkeessa. Etelä-Savo alueena ei ole ollut minulle laisinkaan tuttu näin helsinkiläisenä kaupunkihiirenä. Hanke on siis ollut oiva tilaisuus oppia lisää uutta maakunnan kulttuurista ja erottuvuudesta. Koulutusportti- hankkeessa kehitetään Etelä-Savon oppilaitosten yhteisiä koulutuspolkuja ja niistä viestintää. Hankkeessa on mukana erilaisia koulutustoimijoita, joiden kanssa yhdessä luodaan maakunnan koulutusbrändiä ja tavoitteena onkin Etelä-Savon maakunnan veto- ja pitovoiman vahvistaminen. 

Minun on haastavaa kertoa kaikkea mitä olen päässyt tekemään harjoittelussa näin isossa hankkeessa, mutta koitan tässä tiivistää tärkeimmät asiat. Aloitin harjoitteluni syksyllä 2020 keskustellen Teams-videopuhelun avulla hankkeen projektipäällikön kanssa. Alku lähti hyvin rennosti vauhtiin, sillä hanke ei vielä ihan vireillä ollut, kun vasta myöhemmin keväällä. Hankkeen aloitus tapahtui Mikkelissä. Lähdin ensimmäistä kertaa Mikkeliin hankkeen kick-off- työpaja päivään, jota olimme hankkeessa suunnitelleet. Korona rajoituksista huolimatta, pystyimme pitämään osaksi livenä ja osaksi etänä. Se oli jännittävää ja samalla tuli myös opittua Mikkelin pikkukaupungista, joka oli minusta jotenkin sympaattinen ja ihastuttava. 

Koronan myötä oli selvää, että tekisin harjoitteluni etänä. Teamsista tuli minun paras ystäväni (ja ehkä myös pahin painajaiseni). Kun harjoitteluni alkoi, pääsin tekemään alkukartoitusta opiskelijoista ja keräämään tietoa Etelä-Savon oppilaitoksista. Opin Etelä-Savon opiskelupaikoista, aloista ja myös koulutusmaailmasta.

“Tiesitkö, että Etelä-Savossa opiskellaan eniten terveys- ja hyvinvointi aloja? Tilastokeskus tietää!  “

Kun lähdin tutkimaan erinäisiä artikkeleita ja tilastoja, osuin useampaan umpikujaan. Kaikkea tietoa oli haastava sisäistää tai edes tulkita. Kun huomasin etten pääse eteenpäin jossakin asiassa, pyysin apua.  Opin, että tilastokeskukseenkin voi olla yhteydessä ja kysyä suoraan, jos tulkinnassa tai oikean tilaston etsimisessä on ongelmia. Tiedonhankinta on sinänsä mielenkiintoinen prosessi, että sitä voisi tehdä, vaikka kuinka kauan, eikä koskaan tietoa ole liikaa. On asetettava rajansa, ettei aihe rupea rönsyilemään.  

Uupumus opetti, pidä taukoja myös etänä! 

Tietoa oli paljon saatavilla ja huomasin että kiinnostukseni aiheeseen kasvoi. Aloin keskustelemaan jopa puolisoni kanssa Etelä-Savon koulutuksista, vaikkei häntä kiinnostanut asia lainkaan. Kymmenien eri esitysten ja dokumenttien jälkeen huomasin, että ajankäyttöni valui käsistä. Opintoni ja työni, sekä harjoitteluni vauhti kiristyi talvea kohti. 

Tunsin ensimmäisen kerran elämässäni, että mieleni jaksoi raksuttaa tietoa, mutta kehoni oli lopen uupunut, ettei enää jaksanut kaikkeen panostaa 100 %. Olin saanut lievän työuupumuksen, koska en itse osannut huolehtia ajankäytöstäni ja siitä, että pidän tarpeeksi taukoja ja lepopäiviä. 

Harjoitteluni jatkui keväällä lomailun jälkeen uusin jännittävin tehtävin. Huomasin, miten erityisen tärkeää ajankäytön selkeyttäminen ja työn ja vapaa-ajan erottaminen. Erityisesti korkeakoulu opiskelijana, koen että tällä hetkellä on paljonkin koronan vaikutuksesta lisääntynyt mielenterveys ongelmat opiskelijoilla etäopiskelujen ja etätöiden lisääntyessä. Kannustan kaikkia opiskelijoita siis huolehtimaan omasta jaksamisesta ja terveydestään, erityisesti etänä! Muista hyvä lukija, pidä taukoa, vaikka tämän lukemisen jälkeen. 

työharjoittelussa voi oppia laajasti

Hankkeessa olen päässyt järjestämään työpajoja (myöhemmin myös ensimmäinen työpajan fasilitointi), visualisoimaan hankkeen ulkonäköä, suunnittelemaan viestintää ja sosiaalista mediaa, käyttänyt uusia työkaluja, oppinut miten hankkeita järjestetään, oppinut hakukoneoptimoinnista ja sen tärkeydestä, sekä ennen kaikkea olen päässyt tekemään töitä yhdessä palvelumuotoilijoiden ja ammattilaisten kanssa. 

Harjoitteluni matkalla olen saanut oppia oikeilta ammattilaisilta, olen kehittänyt omaa osaamista ja saanut paljon hyviä arvokkaita kokemuksia. Kaiken kaikkiaan aivan mieletön harjoittelu jakso. Hankkeessa tulen vielä jatkossa pyörimään, mutta opinnäytetyöni tiimoilta.  

Kiitos koko Koulutusportti- hankkeen upeille tekijöille erityisesti hankkeen projektipäällikölle, joka jaksoi tukea ja auttaa kun eniten sitä tarvitsin. Arvostukseni hankkeita kohtaan on kasvanut, kun on itse nähnyt, miten hanke on kehittynyt ja miten paljon työtä se on vaatinut.  

Tästä on hyvä jatka kohti tulevaa! 

Kirjoittaja: Jonatan Shaya

Työharjoittelija

Xamkin Palvelumuotoilu (AMK) -opiskelija

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi joulukuun puolivälissä tiedon, jonka mukaan kansanedustajista koostuva ryhmä oli hyväksynyt OKM:n omassa työryhmässään valmistelleet jatkuvan oppimisen uudistuksen linjaukset.

Termejä on monia, mutta käytännössä elinikäinen oppiminen on hyvin lähellä jatkuvan oppimisen käsitettä, jolla tarkoitetaan työikäisten mahdollisuutta kehittää itseään ja osaamistaan niin, että samalla varmistetaan myös osaavan työvoiman saatavuus sekä perinteisiin että erityisesti uudenlaista osaamista vaativiin työtehtäviin. Ja vaikka tällä kaikella halutaan edistää myös Suomen ja sen maakuntien taloudellista etua, niin silti toiminnan keskiössä on oltava yksilöiden etu – joka parhaimmillaan korreloi sitten myös yleiseen hyvään.

Lokakuussa 2020 käynnistyneen XAMK-ammattikorkeakoulun koordinoiman Koulutusportti-yhteiskoulutushankkeen tavoitteena on sekä koostaa maakuntamme koulutustoimijoiden jo olemassa olevaa opintotarjontaa että muotoilla sitä ideoiltaan, toteutukseltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan tarjolle niin, että se lopulta ylittää perinteisen informaation jaon ja markkinoinnin rajat – ja liikkuu näin myös ohjauksen alueelle.

Erilaisia ohjauksen muotoja tullaan tarvitsemaan myös siksi, että aikuisten toivotaan jatkossa pystyvän kehittämään oppimistaan niin työpaikoillaan (täydennyskoulutus ja työssä oppiminen), vapaa-ajallaan (esim. kansalaisopistot ja omaehtoinen opiskelu) kuin tietysti tarvittaessa myös ns. formaalien tutkintoja antavien oppilaitosten opetuksen parissa, mukaan lukien myös avoimet yliopistot ja avointen yliopistojen opetusta välittävät/koostavat kesäyliopistot!

Tässä tarvitaan Koulutusportin tarjoamien tulevien teknisten ja pedagogisten ratkaisujen lisäksi myös ohjaavaa otetta, sillä se, että aikuisille on tarjolla erilaisia oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksia ei vielä tarkoita, että he todella tarttuisivat näihin mahdollisuuksiin. Toisinaan tuntuukin, että uuden oppiminen vaikuttaa enemmän rangaistukselta, ”kepiltä”, kun sen tulisi oikeasti olla enemmänkin ”porkkana” – mahdollisuus oppia lisää ja mahdollisesti näin päätyä lopulta myös uudenlaisten työtehtävien pariin.

Kaikkea ei tietenkään voida sysätä myöskään yksilöille, sillä olemme kaikki omien koulu- ja opiskeluvuosiemme kasvatteja ja sekä uudet oppimisympäristöt että työelämän osaamistarpeet muuttuvat vauhdilla. Lisäksi tarjolla olevat taloudelliset tuet rajoituksineen ja mahdollisuuksineen vaikuttavat merkittävästi aikuisten jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin ja yksilöllisiin ratkaisuihin.

Koulutusportti-hanketta pohjustettiin lukuisin keskusteluin niin opetusorganisaatioiden kuin lopulta rahoittajankin kanssa alkuvuodesta 2020 alkaen. Tämä 8-9 kuukauden valmisteluaika kuitenkin kannatti, sillä nyt käynnistynyt hanke on hyvin ajassa kiinni yhdessä tuoreiden kansallisen jatkuvan oppimisen uudistuksen linjausten kanssa.

Valitettavista korona-ajoista huolimatta olemme hanketoimijoiden kanssa tavanneet loppuvuoden 2020 aikana monta kertaa etänä ja uskallan sanoa, että hankkeemme yhteishenki on suorastaan ennätyksellisen hyvä. Mukana on laajasti maakuntamme eri opetusorganisaatioiden monitaitoisia asiantuntijoita. Kaiken edellisen pohjalta olen varma, että olemme valmiita seuraavaa kahta hankevuotta varten. Voisiko vuosi 2021 olla maakunnassamme oppimisen vuosi? Se on täysin mahdollista!

Kirjoittaja:

Pekka Hytinkoski, Koulutusporttihanke

HY, Ruralia-instituutti

Lukuisat Teams-palaverit ja sähköpostin runsas tuijottaminen saavat reippaammankin hanketyöntekijän uuvahtamaan kesken päivän. Motivaatio verkossa pysyy yllä, kun kiinnitetään huomiota fasilitointiin.

Koulutusportti-hankkeessa rakennetaan yhteistyötä Etelä-Savon koulutustoimijoiden kesken muun muassa yhteisissä verkkotapaamisissa ja työpajoissa. Projektin yhteistä Teams-kanavaa hyödynnetään tiedon keräämiseen ja yhteiseen työskentelyyn. Kaikkeen tekemiseen Teams ei taivu, mutta kokemukseen voi vaikuttaa hyvällä suunnittelulla.

Hankkeen aloitus järjestettiin Teamsissa ja sen tavoitteena oli kartoittaa työryhmän yhteistä visiota. Osatoteuttajia ollessa kahdeksasta eri organisaatiosta on tärkeää tietää kenen kanssa työtä tehdään. Tapahtuman avulla haluttiin auttaa tutustumista ja pyydettiin osallistujia esittelemään itsensä Padlet– sovelluksessa tehdylle seinälle.  Jokainen lisäsi oman kuvansa ja itse kirjoittamansa kuvauksen itsestään. Naamataulu jää projektin käyttöön ja sieltä voikin nyt halutessaan kurkata kenen kanssa on tekemisissä.   

Keskustelun elävöittämiseksi hyödynnettiin Teamsin kanavia joissa jaettiin porukka pienempiin ryhmiin keskustelemaan teemoittain eri aiheista. Pienemmissä ryhmissä jokaisen ääni saadaan paremmin kuuluville. Myös Jamboard-ohjelmaa käytettiin ideoinnissa. Jamboard toimii seinänä digitaalisten post-it-lappujen käsittelyyn. Jamboardin kanssa ongelmaksi muodostui se, etteivät kaikki päässeet ohjelmaan sisään muuttuneiden Googlen rajoitusten vuoksi.  Tilanteeseen oltiin varauduttu tekemällä työskentelyä varten myös Power Point, johon oli pääsy kaikilla tiimiläisillä.  

Taukojen merkitys verkkotapaamisessa korostuu. Pienillä jumppatauoilla voidaan huolehtia aivojen hapensaannista ja saada parempia tuloksia yhteisestä työskentelystä. Taukojen paikat on hyvä miettiä hyvissä ajoin etukäteen. Tauottamisen suunnittelussa auttaa kun miettii omaa jaksamistaan ja energiatasapainoa päivän eri verkkotapaamisten aikana.

VARAUDU TEKNISIIN ONGELMIIN

Tekniset ongelmat ovat tällaisessa työskentelyssä enemmän sääntö kuin poikkeus. Verkkotapaamisessa on hyvä olla henkilö, jonka tehtävänä on ratkoa erilaisia kirjautumiseen tai ohjelmien käyttämiseen liittyviä ongelmia. Suunnittelussa kannattaa tarkastaa kaikkien osallistujien mahdollisuus kirjautua eri ohjelmiin esim. luomalla sen testaamista varten organisaation ulkopuolinen tunnus. Teamsiin pääsemisessä hankaluutena voi olla yrityksen omat asetukset, jotka estävät Teams-alustalla toimimisen. Kokouskutsu kannattaakin luoda Outlookin kalenterista, jolloin kokoukseen pääsy on varmempaa. Jos Teamsin käyttämisessä on ongelmia, kannattaa kertoa asiasta oman organisaation IT-tuelle. Kaikkiin käytettäviin ohjelmiin pääsy kannattaa tarkastaa hyvissä ajoin ennen tapahtumaa, sekä luoda ohjelmille korvaavat toimenpiteet. Hyvä keino erilaisten ohjelmien hallinnointiin verkkotapaamisessa on laittaa kaikki tarvittavat linkit yhteen dokumenttiin ja antaa dokumentti osallistujille etukäteen.   

KUKKAKIMPPU PIRISTÄÄ ARKEA VERKOSSAKIN

Jokapäiväistä verkkotyöskentelyä on tehty jo miltei vuosi, mutta kameroiden päällä pitäminen ei ole monellekaan mieluisaa. Fasilitointi voikin olla usein haastava kokemus, kun tapaamisessa on paljon osallistujia ja etkä esimerkiksi tiedä, kuka on äänessä jakaessasi näyttöä. Tätä voisi helpottaa esim. pöydällä oleva nimilista, josta voit tarkastaa eri organisaatioista tulevien osallistujien tiedot ja kuvat. Tapaamisen alussa voidaan myös kehottaa osallistujia esittelemään itsensä ennen puheenvuoroa. Hyvä on myös pyytää osallistujia pitämään kameraa päällä mahdollisuuksien mukaan, mutta ainakin puhuessa.  

Koulutusportin tapaamisessa osallistujien piristeeksi pöydälle oli hankittu kukkakimppu. Puhujaa tuijotellessa sai siis katsella myös kukkasia kuvan laidalla. Kun kamerat pidetään päällä, ympäristöllä ja visuaalisilla asioilla voi olla merkitystä osallistujien viihtyvyyden kannalta.  Kuten muussakin viestinnässä, videolla voidaan vaikuttaa viestinnän tehokkuuteen. Videokuvaasi näyttämällä voit luoda tunnelmaa ja vaikuttaa viestinnän onnistumiseen ja tiimihenkeen. Omien kasvojen näyttäminen voi elävöittää vuorovaikutusta. Videopalaveriin voikin valmistautua tarkastamalla yhteytensä ja halutessaan kampaamalla vaikka tukkansa. Tavalliseen lähipalaveriin valmistautuessasi et laita naamaria kasvojesi peitoksi eli miksipä et näyttäisi mahdollisuuksien mukaan kasvojasi myös verkossa?