Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle

Klusteri on tietyn teeman, toimialan tai toimialaryhmittymän ympärille rakentuva alueperustainen kehittämisverkosto. Kun puhutaan ruokaklusterista, on kysymys ruoan ympärille rakentuvasta arvoketjusta alkutuotannosta jalostuksen ja jakelun kautta aina erilaisille loppukäyttäjille. Kaikkia klustereita luonnehtii rakenteellisesti niin sanottu kolmoiskierre, jossa teeman tai toimialan yritykset, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijat sekä julkiset ja muut sidosryhmät tukevat strategisesti toisiaan.

Klusteritoiminta on osa EU:n yritys- ja innovaatiopolitiikkaa, johon kannustetaan erilaisin kehittämisvälinein, kuten esimerkiksi rahoitusohjelmat, koulutus, verkostoitumistapahtumat ja  tiedonvälitys. Myös Etelä-Savon maakuntaohjelma ja älykkään erikoistumisen strategia nostavat maakuntamme kärkialojen – ruoka, vesi ja metsä – klusterityön käynnistämisen strategiseksi tavoitteekseen. Eikä suotta, sillä kärkialojen elinvoimasta ja uudistumisesta hyötyvät kaikki asukkaista aluetalouteen.

Klusteritoiminnan valokeilassa on ennen muuta pk-yrityskenttä, jonka ympärille uutta osaamista, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä verkostoitumista tukevat toimijat ryhmittyvät. Maakunnallisia toimiala- tai teemakohtaisia verkostoja on toki rakennettu jo aikaisemminkin. Lisäponnisteluille katsotaan kuitenkin olevan tarvetta niin uusien klustereiden synnyttämiseksi kuin vastaavantyyppisten olemassa olevien verkostojen kehittämiseksi vastaamaan paremmin alan yrityskentän tavoitteisiin ja tarpeisiin.

Millaisia palveluja klusterit tarjoavat – inspiraatiota eurooppalaisista ruokaklustereista

Organisoituneita teema- tai toimialakohtaisia klusteriorganisaatioita löytyy Euroopan Unionin klustereiden yhteisestä tietokannasta (ECCP) toista tuhatta. Klusteriorganisaatioista noin 60 on ilmoittanut teolliseksi toimialaryhmittymäksi (industrial ecosystem) ”agri-food”, mitä voidaan pitää vastineena ruoka-alalle. Siihen sisältyvät maa- ja kotieläintalous, kalatalous, vesiviljely, elintarvikkeiden ja juomien valmistus sekä näihin kytkeytyvien palveluiden ja kaupan toiminnot.

Ruoka-alan klustereilla on erilaisia tavoitteita ja palveluja. Niiden joukosta voidaan erottaa esimerkiksi kapeammalla toimialakärjellä ja toisaalla laajemmalla aluekärjellä määriteltyjä klustereita. Esimerkkeinä avaamme seuraavassa yhtä hollantilaista ja yhtä saksalaista ruoka-alan klusteria.

Länsi-Hollannin kasvintuotannon klusteri ja metaklusteri

Länsi-Hollannissa sijaitseva Greenport West Holland -klusteri on esimerkki kasvintuotannon, erityisesti puutarhatalouden ympärille rakentuvasta ruoka-alan klusterista. Hollanti on puutarhatuotannon ja sen logistiikan jättiläinen. Vuodesta 2015 toiminut Greenport West Holland-klusteri käsittää yhteensä 30 jäsenorganisaatiota, joista puolet on yrityksiä ja puolet TKI-toimijoita ja muita sidosryhmiä. Klusteri on organisoitunut yhdistysmuotoon.

Klusterin palveluina tuodaan esille mm. seuraavaa:

• Jäsenten välisen yhteistyön helpottaminen klusterin sisällä (esimerkiksi yhteiset koulutukset ja opintomatkat)
• Ulkoisen yhteistyön helpottaminen klusterin ulkopuolella (esimerkiksi matchmaking)
• Kansainvälistymisen tuki EU:n ulkopuolisten maiden markkinoille pääsemiseksi (esimerkiksi markkinaselvitykset).
• Tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan tukeminen (esimerkiksi EU-projektikehitys).
• Tukipalveluja yritysten työvoiman osaamisen täydentämiseen ja uudelleenkouluttamiseen

Greenport West Holland -klusteri on myös jäsen kasvintuotantoketjun parissa toimivien klustereiden alueidenvälisessä Plant InterCluster (PIC) verkostossa. Tällaista klustereita kokoavaa verkostoa kutsutaan myös metaklusteriksi. PIC-klusteriverkosto koostuu 12:sta ruoka-alan klusterista, jotka toimivat kahdeksassa eri EU-maassa.

PICin toimintamuotoihin kuuluvat säännölliset etätapaamiset ja vuotuiset kaksipäiväiset livetapahtumat. Etätapaamisten tavoitteena on toisiin klustereihin ja niiden jäsenorganisaatioihin tutustuminen ja sen myötä yhteistyömahdollisuuksien parempi tunnistaminen. Yhteistyötä rakennetaan joko tietyille jäsenorganisaatioille tai itse klusteriorganisaatioiden välille (ns. interklusterointi). Vuotuisiin livetapahtumiin kuuluu vuorossa olevan kohdealueen yritys- ja kenttävierailuja, temaattisia työpajoja ja konferensseja, joissa käsitellään mm. alan uutta tutkimusta.

PIC-verkoston avulla on syntynyt useita suoralla EU-rahoituksella toteutettuja projekteja (COSME, Innosup, Erasmus+). Säännöllisen keskustelun avulla verkosto pystyy ennakoimaan paremmin tulevia rahoitushakuja ja tunnistamaan kuhunkin hakuun sopivat yhteistyökonsortiot.

Baijerin ruokaklusteri

Baijerin ruokaklusterin (Bavarian Food Cluster) tavoitteena on vahvistaa Baijerin kilpailukykyistä ja innovatiivista asemaa ruoka-alueena. Se kokoaa yhteen toimijoita maataloudesta, elintarviketeollisuudesta, elintarvikkeiden kaupasta ja tutkimuksesta. Klusteriverkosto on toiminut vuodesta 2006, mutta se on rekisteröitynyt Euroopan klusterialustalle vasta vuonna 2021.  Klusteriorganisaatiossa on yhteensä 31 jäsenorganisaatiota, joista 20 on yrityksiä (joista 7 on start-uppia). Klusteri on sopimuspohjainen ja sitä koordinoi Baijerin maatalousministeriön alainen ravitsemusalan osaamiskeskukseen KErn.

Baijerin ruokaklusteri korostaa elintarviketeollisuuden ja markkinoiden tarkkaa seuraamista ja ennakointia tunnistaakseen innovaatioita ja kehittääkseen relevantteja, tulevaisuuteen suuntautuvia hankkeita ja tapahtumia.

Klusterin palveluina tuodaan esille mm. seuraavaa:

• Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden paikkabrändäys (sijainti ja alkuperämerkit).
• Tuotekehitys, tuotelanseeraus- ja markkinointipalveluja ruoka-alan uusille tuotteille ja yrityksille.
• Tuki innovatiivisten ideoiden start-up rahoitukseen
• Tuki yritysten työvoiman täydennys- ja uudelleenkouluttamiseen
• Monipuolinen tuki kansainväliseen yhteistyöhön ja markkinoiden kansainvälistymiseen (matkat, opintovierailut, messut, tapahtumat).

Klusterit yritysten ja alueiden mukaisesti

Eurooppalaisella klusterialustalla julkaistut kuutisenkymmentä ruoka-alan klusteriprofiilia varmistavat sen, että klusterityöhän lähtevillä ei ole pulaa ennakkotapauksista. Myös Suomesta on rekisteröity klusterialustalle hiljattain Pohjois-Savon agri-food klusteri.

Jokainen klusteriprofiili kuvaa, miten klusterit voivat palvella jäseniään ja millaisia tuloksia klusteritoiminnalta voi odottaa. Samalla kun on luontevaa hakea inspiraatiota jo toimiviin ruokaklustereihin tutustumalla, on tärkeä muistaa, että jokainen klusteri on omanlaisensa ja usein myös pitkän kehittämistyön tulosta. Klusteri heijastaa aina toimijoidensa sekä toimintaympäristönsä tarpeita ja tavoitteita.

Kun rakennetaan uutta klusteria, nojataan kolmoiskierteeseen: tarvitaan yrityksiä, tki-toimijoita ja muita sidosryhmiä mukaan lukien julkiset toimijat.  Juuri tästä syystä Etelä-Savon ruokaklusteritoimintaa käynnistetään yhteisten suunnittelutyöpajojen kautta. Erityisen tärkeää on saada mukaan alusta alkaen alueen yrityskentän tavoitteita ja kehittämistarpeita.

Klusteritoiminta on pitkäjänteistä kehittämistä ja samalla toimijoiden yhteinen oppimisprosessi. Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle –hankkeen TKI-asiantuntijat jatkavat blogisarjaa kirjoituksilla, jotka avaavat kulloinkin niitä kysymyksiä ja kiinnostuksenkohteita, joita alan yritykset ja sidosryhmät hankkeen kuluessa tunnistavat.  

Päivi Pylkkänen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Lähteet:

European Cluster Collaboration Platform (ECCP).  https://clustercollaboration.eu/

European Cluster Panorama 2021 report. https://clustercollaboration.eu/sites/default/files/2021-12/European_Cluster_Panorama_Report_0.pdf