31.05.2018 12:52

Kokeilu tehtiin Seamkissa keväällä 2018. Seamkissa toisen vuoden IB-opiskelijat saivat mahdollisuuden toimia konsultteina yrityksen ulkomaille suuntautuvassa vientiprosessissa. Opiskelijat osallistuivat kurssille Export and Import Operations, joka kuului heille osana pakollisia opintoja. Kurssin sai suorittaa verkko-opintoina, johon kuuluivat aloitusluennot, sekä viikoittaiset tehtäväpalautukset ja online-koe. Toisena mahdollisuutena tarjottiin kurssin suorittamista projektina yritykselle. Yritys tarvitsi apua selvityksissä viennin tueksi tiettyihin maihin, joiden he uskoivat olevan potentiaalisia vientikohteita.

Opiskelijaryhmästä noin vajaa puolet halusi tehdä kurssin projektina. Opiskelijaryhmälle kerrottiin aluksi lyhyesti yrityksestä, sen tuotteista ja tavoitteista. Myös yrityksen edustaja oli projektin aloitusluennoilla vastaamassa kysymyksiin ja kertomassa tarkemmin tuotteista ja niiden ominaisuuksista. Erityisesti he tarvitsivat tietoa maan ruokakulttuurista, miten tuotteet sinne sopivat, sekä mahdollisista jälleen myyjistä ja mahdollisista asiakasryhmistä maassa. Lisäksi he toivoivat selvitystä viennin käytännön järjestelyihin kyseiseen maahan. Opiskelijat tekivät selvityksen ryhmissä. Joka ryhmässä oli ainakin yksi henkilö, joka tuli itse kyseisestä maasta. Lisäksi joka maassa oli yksi suomalainen IB-opiskelija. Tällä haluttiin varmistaa, että ryhmä saisi helposti tietoa natiivi-jäsenen kautta tavoista, ruokakulttuurista ja viennin säännöksistä ja tietoa olisi helppo hakea omalla kielellä. Suomalainen jäsen taas varmisti kotimaisen yrityksen kanssa tehtävän yhteistyön helppouden, vaikka yrityksessä puhuttiin kyllä sujuvaa englantia.

Projekti kesti kuusi viikkoa. Siihen kuuluivat ensin kurssin aloitusluennot, joilla kerrottiin mahdollisuudesta tehdä kurssi myös projektina, projektin esittely sekä opiskelijaryhmiin jakautuminen. Toisella tunnilla yrityksen edustaja oli paikalla kertomassa tuotteista, yrityksestä ja vastaamassa kysymyksiin. Työryhmät aloittivat työn. Noin projektin keskivaiheilla järjestettiin vielä maakohtaiset (ja opiskelijaryhmäkohtaiset) tapaamiset yrityksen edustajan kanssa, jossa keskusteltiin esille nousseista kysymyksistä ja tavoitteiden tarkennuksista. Opiskelijaryhmät lähettivät valmiit maakohtaiset vientisuunnitelmat yritykseen noin viikkoa ennen loppuesityksiä. Suunnitelmat esitettiin yhtenä iltapäivänä koululla. Lopuksi yritys myös jakoi jokaiselle opiskelijalle työtodistukset vientiprosessissa apuna toimimisesta, sekä arvioinnin työskentelystä.

Opiskelijapalautteesta ilmeni, että oli erittäin hyvä, että yrityksen edustaja oli pohjustamassa projektia koululla ja vastaamassa kysymyksiin. Näin vältyttiin monelta väärinkäsitykseltä sekä tuotteen että yrityksen tavoitteiden suhteen. Samalla se selvästi motivoi opiskelijoita. Samoin oli tärkeää, että opiskelijaryhmillä oli työn edetessä mahdollisuus tavata yrityksen edustajaa selventäviä kysymyksiä varten. Samalla pohdittiin jo alustavasti maan mahdollisuuksia vientikohteeksi. Opiskelijoita motivoi selvästi projektin ”todenmukaisuus”, koska he saivat kokeilla taitojaan oikean yrityksen kanssa. Lisäksi todistus ja arvio, jonka he saivat projektista yritykseltä lopuksi, motivoi kovasti. Tuntuu että paperi työkokemuksesta motivoi paljon enemmän, kuin opintopistepalkkio. Toisaalta opiskelijoita pitäisi saadakin palkittua näin, ettei tule tunnetta, että he toimivat vain ilmaisena työvoimana yritykselle. Jotkin opiskelijat kokivat projektin liian isoksi työksi silloin, kun kurssin aloitustunnilla projekti esiteltiin. Myöhemmin kuitenkin ne, jotka olivat valinneet projektin, olivat hyvin tyytyväisiä valintaansa myös työmäärän suhteen.

Yritykset olivat hyvin tyytyväisiä valmiisiin raportteihin ja suunnitelmiin. Ne sisälsivät paljon tietoa, joita vain syntyperäinen ihminen voi maastaan tietää ja jota on hyvin vaikea löytää haeskelemalla internetistä. Projekti oli oikein onnistunut. Opiskelijat ja yritys vaihtoivat yhteystietoja lopuksi. Yritys halusi myös selvästi pitää yhteyttä opiskelijoihin, ovathan he arvokkaita kontakteja, joilta ehkä myöhemminkin saisi apua juuri tämän vientiprojektin eteenpäin viemiseksi.

Miia Koski
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

30.05.2018 10:44

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kokeiltiin syyslukukaudella 2017 tiiviimpää yhteistyötä yrityksen ja ammattikorkeakoulun välillä. Tavoitteena oli, että opinnäytetyön ohjaaja olisi yhteyksissä yritykseen sekä työn aloitusvaiheessa, että työn valmistuttua. Kolmeen toimeksiantajaan oltiin yhteydessä aloitusvaiheessa ja kahteen työn valmistumisvaiheessa. Myös opinnäytetyötä tekevien opiskelijoiden kanssa keskusteltiin mahdollisista ideoista kehittää opinnäytetyöprosessia.

Opiskelijan näkökulmasta opinnäytetyön ohjaajan läsnäolosta oli apua mm. siinä, että aihe rajautui paremmin, kun ohjaaja on mukana keskustelussa. Vältyttiin liian laajalta tutkimukselta opinnäytetyöhön, mutta kuitenkin niin, että toimeksiantaja sai tutkimuksesta sen mitä tarvitsikin. Jos toimeksiantaja halusi silti tutkimuksen tai kehittämistyön laajemmasta kokonaisuudesta, ohjaaja pystyi ehdottamaan aiheen jakamista osiin ja useampaa opinnäytetyön tekijää. Myös ohjaajalle oli hyödyllistä nähdä yritys ja se konteksti, mihin aihe sijoittuu. Keskusteluja käytiin yrityksen odotuksista, toimialasta ja myös asioista, jotka toimeksiantaja katsoi aiheelliseksi salata opinnäytetyössä. Ohjaaja pystyi antamaan useita eri vaihtoehtoja eri tasoiseen tietojen salaamiseen.

Keskusteluissa tuli esille paljon muutakin hyödyllistä tietoa. Joskus toimeksiantajilla on käsitys, että vain työharjoittelija voisi tehdä yritykselle opinnäytetyötä. Mietittiin, että aina, kun ohjaaja/opettaja tapaa yritysten henkilöstöä missä tahansa tilaisuudessa, kannattaa muistuttaa siitä, että ulkomaisilla opiskelijoilla on valtavasti tietoa oman maansa markkina-alueesta ja kulttuurista, jota yritys voisi hyödyntää helposti opinnäytetöiden kautta. Haasteena on se, kuinka yritysten vientimaat ja ulkomaalaisten opiskelijoiden kotimaat osuvat yksiin.

Yrityksen näkökulmasta tarve tutkimuksen tekemiseen tulee yrityksessä nopeasti ja opinnäytetyön tekijää on vaikea löytää juuri siinä tilanteessa. Tähän kaivattiin jotain yhteistä tietokantaa, jossa yritysten opinnäytetyö-aiheet ja opinnäytetyötään kirjoittavat opiskelijat kohtaisivat. Olisi hyvä, että opettajat, joilla on tietoa alueen kansainvälisistä yrityksistä ja mahdollisesti yhteyksiä niihin, kyselisivät ajoittain, onko yrityksillä jotain opinnäytetyöksi sopivia aiheita tällä hetkellä. Toimeksiantajayrityksessä pidettiin itsestään selvänä, että opinnäytetyön tulokset luetaan ja otetaan käyttöön yrityksessä, koska aihe ja tutkimus ovat myös yritykselle tärkeitä. Tutkimus jota opinnäytetyöntekijä tekee, on usein sellaista selvitystyötä, mihin yrityksessä ei ole aikaa paneutua, vaikka tarvetta olisi. Opinnäytetöiden teettäminen on myös yksi väylä löytää hyviä työntekijöitä yritykseen.

Kahteen yritykseen, joissa opinnäytetyö oli jo loppusuoralla, oltiin myös yhteydessä. Keskustelun aiheena oli opinnäytetyön tulosten esittäminen opinnäytetyöseminaarissa. Toimeksiantajat kutsuttiin seminaariin kuuntelemaan oman toimeksiantonsa tuloksia. Kumpikaan ei päässyt paikalle. Esteinä olivat päällekkäiset työt, kiire ja osa halusi mieluummin lukea tulokset rauhassa sopivana ajankohtana, kun osallistua esim. Skype-yhteydellä.

Opinnäytettä tekevien opiskelijoiden kanssa käydyistä keskusteluista saatiin myös paljon hyödyllistä tietoa. Jos opiskelijalla on hyvät yhteydet toimeksiantajaan, (esim. jos opiskelija on ollut siellä jo jonkin aikaa työssä, harjoittelussa tai jos työnantaja on tuttu tai sukulainen) opiskelija hoitaa mieluiten itse yhteydenpidon ja tulosten esittelyn siellä. Jos taas opiskelijalle toimeksiantaja on vieraampi, hän voi tarvita apua ja tukea alussa aiheen rajaamiseen niin, että selvitettävä ongelma on opinnäytetyöhön sopivan kokoinen. Opinnäytetyön tekeminen yrityksen kanssa on myös työkokemusta ja mahdollisuus tutustua mahdolliseen tulevaisuuden työnantajaan.

Kaikki, sekä opiskelija, toimeksiantaja ja ohjaaja kokivat, että juuri aloitusvaiheen tapaaminen on tärkeämpi. Mietittiin jopa sitä, että se voisi tapahtua jo ennemmin, kuin opiskelija sopii aiheen yrityksen kanssa. Jos työharjoittelukäynnillä ilmenee opinnäytetyön aiheita, työharjoitteluohjaaja voisi olla yhteydessä juuri tämän alan opinnäytetöiden ohjaajaan etukäteen.

Miia Koski
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

28.05.2018 12:09

Opinnäytetöiden tulosten näkyvyyttä ja merkitystä haluttiin tuoda esille toimeksiantajiin päin. Nykyisin Seamkissa opinnäytetyö jää yritykseen raporttina tutkimustuloksista. Haluttiin, että tulokset olisivat paremmin tiedossa ja käytössä yrityksessä prosessin jälkeen. Haasteena IB-opiskelijoiden seminaariesityksissä on se, että noin puolet opinnäytetyön tekijöistä on ulkomailla joko vaihto-opintoja tai työharjoitteluaan suorittamassa silloin, kun opinnäytetyö on valmistumassa. Opinnäytetyöt ovat myös hyvin eri vaiheissa. Ulkomaista toimeksiantajaa taas on vaikea tai melkein mahdoton saada paikalle seminaariin tai Skype-yhteyteen. Seminaarien yleisö jää usein pieneksi. Seminaareja on myös usein, mikä osaltaan vaikuttaa yleisömäärään. Pohdittiin, että suomalaisia yritystoimeksiantajia voisi olla mahdollista saada tilaisuuksiin mukaan, sekä myös koulun muita opinnäytetyöprosessissa olevia opiskelijoita. Toimeksiantajien läsnäolo nostaisi seminaarin merkitystä paljon opiskelijoiden silmissä ja samalla yritykset saisivat kuulla tulokset toimeksiannostaan.

Kokeilut tehtiin Seamkissa syyslukukauden 2017 aikana. Vaatimuksia seminaareihin osallistumisesta selkeytettiin ja yhdenmukaistettiin ja osallistumisseurantaa tarkennettiin. Skype-yhteydellä seminaareihin osallistumista ulkomailta kokeiltiin ja tästä saatiin hyviä kokemuksia. Opinnäytetyötä tekevät opiskelijat ovat usein vielä suorittamassa työharjoitteluaan tai vaihto-opintojaan ulkomailla. Osa opinnäytetyöntekijöistä tekee myös kaksoistutkintoa ulkomaisen yhteistyöyliopiston kanssa ja kirjoittaa opinnäytetyötään ulkomailla. Opiskelijat olivat tyytyväisiä mahdollisuuteen esittää työnsä Skype-yhteydellä ulkomailta tai toiselta paikkakunnalta.

Kolmeen opinnäytetyön toimeksiantajaan oltiin yhteydessä. Toimeksiantajat kutsuttiin seminaariin kuuntelemaan oman toimeksiantonsa tuloksia. Kaksi yritystä ilmoitti osallistumisen esteeksi mm. ongelmallisen aikataulun, päällekkäiset tapahtumat kalenterissa sekä kiireen yrityksessä. Mahdollinen Skype-yhteys ratkaisee kyllä sijaintiongelman, muttei aikatauluongelmia. Yksi toimeksiantaja halusi mieluummin lukea tulokset rauhassa sopivana ajankohtana. Yksi toimeksiantaja oli sitä mieltä, että jos aihe on yritykselle tärkeä, niin pitää löytyä aikaa mennä kuuntelemaan tuloksia. Sama toimeksiantaja oli myös sitä mieltä, että lukee itse työn joka tapauksessa tarkasti läpi, koska siinä on yrityksen kannalta tärkeää tutkimustietoa. Ihmetteli ajatusta, ettei toimeksiantajayritys kävisi opinnäytetyön tuloksia läpi omin päin.

Eräänä ideana opiskelijan kanssa käydyssä keskustelussa nousi esille se, että voisiko opiskelija esittää opinnäytetyönsä tulokset yrityksessä sovittuna aikana, tallentaa esityksen videolle ja esittää videon Seamkin opinnäytetyöseminaarissa omana esityksenään. Näin aikataulu ei olisi enää ongelma yritykselle, yritys saisi esityksen toimeksiannon tuloksista ja video nostaisi myös seminaarissa opinnäytetyön tulosten merkittävyyttä opiskelijoiden mielissä.

Etäyhteydellä IB-opiskelijoiden osallistumista seminaareihin helpotettiin paljon ulkomailta. Kaikkia opiskelijoita voidaan tiedottaa mahdollisuudesta tulla seuraamaan seminaareja vuosikurssiin katsomatta. Osa toimeksiantajista oli kiinnostuneempi osallistumaan seminaariin, kuin toiset. Kaikki toimeksiantajat olisi hyvä kutsua seminaariin. Uutena ideana pohdittiin sitä, että opinnäytetyön tulosten esitys voitaisiin pitää yrityksessä tai se voitaisiin videoida ja esittää tallenne seminaarissa.

Miia Koski
Lehtori
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

26.04.2018 14:55

Kaksi vuotta on kulunut siitä, kun kuuden ammattikorkeakoulun verkosto aloitti yhteystyössä pureutumaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen haasteisiin Suomessa. Hanke on päättymässä toukokuun 2018 lopussa ja verkoston ammattikorkeakoulujen määrä on pudonnut viiteen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun fuusion johdosta.

Kahdessa vuodessa ollaan saatu paljon aikaan. Sen lisäksi, että saimme muodostettua tehokkaan ja aikaansaavan verkoston, olemme rakentaneet kaksi toimintamallia kansainvälisten ammattikorkeakoulu opiskelijoiden työllistymisen edistämisestä. Päätimme rakentaa kaksi mallia, koska meillä on kaksi kohderyhmää, joita puhutellaan hieman eri tavalla. Toimintamalli on kuvana samanlainen, mutta se on tehty kahdella kielellä. Ensimmäinen malli on suomenkielinen ja sen kohderyhmänä ovat vieraskielisten koulutusohjelmien ohjaus-, opetus- ja suunnittelutyössä työskentelevät. Tähän toimintamalliin on lisätty linkkejä ja kuvaukset kaikista ketteristä kokeiluista, mitä hankkeen aikana tehtiin ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi.

Englannin kielinen malli on suunnattu opiskelijoille. Se toimii hyvin uusien opiskelijoiden perehdyttämisessä, urasuunnittelussa ja ammatillisen kasvun tukena.

Toimintamallit ovat sijoitettu hankkeen verkkosivuille ja ne on rakennettu siten, että niitä on myös helppo selata mobiililaitteilla. Malleista on myös PDF-versiot, joista näkee koko tekstikokonaisuuden yhdellä kertaa. PDF-version on myös helppo sijoittaa vaikka opiskelijaryhmän Moodle-alustalle tai intranettiin.

Yrityksille olemme luoneet painetun esitteen ja kampanjakuvia. KILKAS-hankkeen tuottamat materiaalit ovat kaikkien hyödynnettävissä!

Hankkeen viimeiset viikot viilaamme toimintamallia, kirjoitamme loput ketterät kokeilut puhtaaksi ja teemme markkinointia yrityksiin muun muassa sosiaalisen median kampanjan voimin. Jalkautustyö jatkuu varmasti myös hankkeen jälkeen ja KILKAS-verkoston asiantuntijaopettajat ja projektipäälliköt kertovat tuloksista mielellään jatkossakin.

Anna Ollanketo
projektipäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

14.03.2018 12:27

Oamkin Kilkas-työryhmän ja Oulun kaupungin Villa Victorin työntekijöiden yhteistyönä toteutettu Connect with Finland-kurssi saateltiin päätökseen helmikuun viimeisenä päivänä, kun kokoonnuimme kahvittelemaan ja jakamaan tuntemuksia kurssin päättyessä.

Syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana järjestetyn Connect with Finlandin tavoitteena oli valmistaa ulkomaalaisia opiskelijoitamme työnhakuun Suomessa. Kurssi koostui kolmesta osasta:
– the Finnish way of life
– Recognizing your own competences ja
– Finnish language.

Kurssin aikana järjestettiin lähitapaamisia viikoittain. Tapaamisten aikana käsiteltiin erilaisia aiheita, joiden tuntemisesta voi olla apua töitä hakiessa. Muutamia aiheita on lueteltu alla:
– oman persoonallisuuden ja omien vahvuuksien tunnistaminen
– suomalainen kulttuuri
– omat verkostot
– työnhakuprosessi Suomessa

Lisäksi kurssin osallistujille annettiin pieniä tehtäviä työstettäväksi omalla ajalla. Näitä ”kotitehtäviä” käytettiin pohjustusmateriaalina lähitapaamisissa.

Esimerkiksi ennen työnhakua käsittelevää Recognizing Your Own Competences -lähitapaamista (jolle myös tämän blogitekstin kirjoittaja osallistui tarkkailijana) jokainen osallistuja oli etukäteen miettinyt, miten valmistautuisi työhaastatteluun. Kaikki olivat etsineet netistä itseään kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Illan sessioon oli pyydetty ottamaan mukaan myös päivitetty CV ja motivaatiokirje.

Ennakkotehtävää lähdettiin purkamaan kokoamalla kaikkien ajatuksia postereille.

Ideat käytiin yhdessä läpi ja saatiin aikaan hyvää keskustelua siitä, minkälaisia asioita kannattaa huomioida ennen työhaastatteluun menoa.

Illan aikana harjoiteltiin myös käytännön työhaastattelutilannetta.

Päätöstilaisuudessa 28.2.2018 saatiin jakaa todistukset 20:lle kurssin hyväksytysti suorittaneelle osallistujalle.

Iltaan sisältyi todistusten jaon lisäksi kahvia ja korvapuustia ja vapaata keskustelua, EU-lomakkeiden täyttöä sekä palautteen keräämistä. Yleisesti ottaen voitiin todeta, että osallistujat olivat sangen tyytyväisiä kurssin antiin.

Erään opiskelijan suullinen palaute päätöstilaisuuden kahvittelun lomassa palkitsi varmasti kaikki kurssin järjestelyihin osallistuneet:
”I want to thank you for organizing this course. I come from different country and before participating on Connect with Finland I felt that it is really difficult to look for a job here in Oulu. After this course I got more confident and finally found a job!”

Oulun Kilkas-porukan puolesta,

Sanna Rönkkö
Lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu

14.02.2018 10:28

The KILKAS project organized on February 13, 2018 an inspiring happening called My very Finnish Story that was dedicated to support and motivate foreign degree students in their aspirations to stay in Finland after their graduation. In this seminar several foreigners that permanently live in Oulu told their survival stories – how they found their path to settle in Oulu. Their example showed how persistency, own activity and networking together with Finnish language skills had opened the doors for them. Some of them are entrepreneurs, some employed. What they had in common was that they had found their own way of doing things, their strengths and passion.

Oamkin Teuvo Pakkalan kadun kampuksella järjestettiin 13.2.2018 KILKAS-hankkeen toimesta seminaari My very Finnish Story, jossa kuusi ulkomaalaista, Ouluun elämänsä rakentanutta henkilöä kertoi inspiroivan tarinansa siitä, millaisten vaiheiden kautta oli tänne asettunut. Useimmat heistä olivat Oulun ammattikorkeakoulun entisiä opiskelijoita. Kohderyhmä koostui lähinnä ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista.

Tarinat upposivat yleisöön ja kohdeyleisö koki tapahtuman erittäin inspiroivana. Kuulimme mm. huikean tarinan siitä, miten Mukti Paudel oli Business Kitchenin inspiroimana luonut oman yhteisöllisen Nepgo toimintalustan edistääkseen innovaatio hubien muodostamista ja yrittäjien ja organisaatioiden kohtaamista kotimaassaan Nepalissa.

Jason “The Polar Bear” Brower kertoi oman tarinansa siitä, miten rantautui Suomeen ja vaihtoi alaa. Hän on sarjayrittäjä ja aktiivinen mm. Start Up Refugeessa, kuten Muktikin. Jason on myös perustanut Industryhack yrityksen, joka tuo yhteen suuria yrityksiä, Start Up yrityksiä sekä softan kehittäjiä.

Esimerkillään kaikki tilaisuudessa esiintyneet henkilöt kannustivat Suomessa asuvia ulkomaalaisia opiskelijoita verkostoitumaan, olemaan aktiivisia, oppimaan paikallista kieltä ja löytämään omat vahvuutensa. Tässä on pohdittavaa myös meille suomalaisille.

Outi Sutinen
Oulun ammattikorkeakoulu

Kuva: Jyrki Holappa, Oamk

30.01.2018 14:46

KILKAS-hanke on päättymässä toukokuussa 2018 ja meillä on ilo kutsua ammattikorkeakouluväkeä ja sidosryhmiä kuulemaan hankkeen tuloksista. KILKAS-hankkeen tavoitteena on rakentaa toimintamalli kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistämisen edistämiseksi ja tehdä ketteriä kokeiluja, jotka liittyvät mm. työllistymistä edistävään työharjoitteluun, opinnäytetyöprosessiin, alumnitoimintaan, urasuunnitteluun, suomen kielen opintoihin ja verkostoyhteistyöhön.

Hankkeen päätösvaiheessa jalkautamme toimintamallia vieraskielisiin koulutusohjelmiin ja tukipalveluihin ja ulkopuolisille sidosryhmille, kuten paikallisille yrityksille. Haluamme viestiä kuinka kansainvälinen opiskelija voi olla hyödyksi organisaatiolle ja yrityksille sekä antaa työkaluja ja esimerkkejä kokeiluista ohjaus- ja opetustyötä tekeville. Opiskelijoiden toimintamalli on englanninkielinen ja se auttaa opiskelijaa hahmottamaan opintojen eri vaiheet ja miten hän itse omalla toiminnallaan ja aktiivisuudella voi vaikuttaa omiin työllistymismahdollisuuksiin Suomessa valmistumisen jälkeen.

Kutsumme avoimesti kaikki hankkeen tuloksista kiinnostuneet kuulemaan hankkeen tuloksista, keskustelemaan kanssamme ja verkostoitumaan vieraskielisten koulutusohjelmien henkilöstön kanssa. Lämpimästi tervetuloa Kouvolaan!

KILKAS-hankkeen päätösseminaari to 15.3.2018 Kasarminmäen kampuksella Kouvolassa klo 12.30-16.00.

KILKAS-verkoston puolesta
Anna Ollanketo
projektipäällikkö

28.11.2017 11:43

In mid- November, XAMK students from different degree programmes participated in an amazing event of a hackathon type which took place in the ski resort Himos near Jämsä.

“Innovate or Die” is one of the biggest innovative competitions in Finland. This year, around 230 students and 11 companies came together to change the definition of the word ‘innovation’ and to come up with revolutionary ideas. Therefore, participation in an event like this is great and meaningful for a student.

This exciting journey began with a coaching day, continued with a pre-assignment and meeting the team, then the actual event itself, and now our final task is to write a post-assignment. The most exciting part besides the competition itself was contacting the team for the first time and discussing the plans and the case company.

During two wonderful days in Himos, the participants had a marvellous chance to meet people from different backgrounds, different cities, countries and universities. So many people gathered together to share the love for innovation. How cool is that?

At the start of the event, the teams were introduced to the companies and the main challenge was given. Around 4 or 5 teams were trying to solve one company case. The winning team for each task received 1000 euros as the prize.

How did other students find the event? Here are some opinions:

“So the event was a really awesome experience for me. I met and worked with amazing people and what was really fun is that I worked with people who I never met before and yet we still worked hard and achieved the desired result.” – Erik Parkhomenko, a 2^nd-year Business Management student. By the way, Erik’s team has won the competition for the Are company case. Congratulations!

“Cases from the companies were challenging and required pre-investigation, tough working for 24 hours and a perfect pitch. How to attract more people to the company? How to change people’s perceptions of the company? How to create a new product?” – Daria Chekalskaia, a 2^nd-year Environmental Engineering student. That is so true! Facing unexpected challenges is such a useful experience for anyone.

Much work was done during these two days, a lot of pitches were held, and people were smiling and laughing a lot. However, I think the best way to measure this time is… in cups of coffee! The essential part of a sleepless night of any crazy dreamer, creator or innovator.

So, what would be your choice? To innovate… or die?

Written by Alisa Kivirian, 2^nd-year Business Management

13.11.2017 10:54

Työelämässä yleistyvä etätyö tuo joustoa työelämään ja sopii erinomaisesti esimerkiksi asiantuntijatehtäviin. Monet työntekijät kokevat, että he pystyvät keskittymään töihinsä paremmin ja olevaan luovempia, kun voivat tehdä töitä itse valitsemassaan paikassa ja/tai itse valitsemanaan aikana. Ympäristön kannalta on järkevää, ettei pitkän matkan takaa tarvitse ajaa joka päivä autolla töihin. Toisaalta myös yritys voi saada säästöä siitä, että etätyöntekijöiden vuoksi kaikille työntekijöille ei tarvitse olla kiinteää työpistettä yrityksen tiloissa.

Etelä-Pohjanmaa on pienten yritysten aluetta. Suuri osa yrityksistä on mikroyrityksiä, joiden voi olla vaikea järjestää työhuonetta tai työpistettä harjoittelijalleen. Niinpä etätyötä voidaan hyvin soveltaa myös kansainvälisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitteluun, joka voi olla myös joko etäharjoittelua tai virtuaalista työharjoittelua.

Pieni yritys hyötyy usein harjoittelijan työpanoksesta ja harjoittelija pääsee kokeilemaan useita yrityksen toimintaan liittyviä tehtäviä. Esimerkiksi Memorial Oy-yrityksessä harjoittelija on tehnyt harjoitteluansa kotoa käsin tai koulun tiloissa. Yrityksessä harjoittelija on käynyt paikan päällä aina tarvittaessa tai työnantajan kanssa on tavattu esimerkiksi lounaalla.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun International Business –opiskelijoista usea on tehnyt virtuaaliharjoittelun. Käytännössä harjoittelu tapahtuu kotoa tai koululta käsin ja yhteydenpito yritykseen ja kollegoihin tapahtuu digitaalisia välineitä hyödyntäen.

Virtuaaliharjoittelussakin alkuopastus tapahtuu kasvotusten ja sen jälkeen harjoittelija tekee saamiaan toimeksiantoja itsenäisesti, mikä mahdollistaa myös opiskelun ohessa tapahtuvan harjoittelun tai harjoittelun vaikkapa vanhempainvapaan aikana. Esimerkiksi Millenial Oy-yrityksessä (Millenial.fi) harjoittelija tekee verkkokauppojen konsultointiin liittyviä toimeksiantoja saamiensa ohjeiden mukaan. Toimitusjohtaja Eero Tunkelo kertoo pitävänsä harjoittelijoiden kanssa 1-2 skype-palaveria viikoittain, minkä lisäksi harjoittelija voi aina lähettää sähköpostia tai kysyä apua chatin kautta. Sekä harjoittelijat että yrittäjä ovat pitäneet tätä toimivana järjestelynä.

Etäharjoittelu ja virtuaaliharjoittelu sopivat hyvin opiskelijoille, jotka ovat omatoimisia ja oma-aloitteisia. Heidän on kyettävä itsenäiseen työskentelyyn ilman esimiehen jatkuvaa valvontaa. Opiskelijan on kyettävä itse laatimaan aikataulunsa ja myös pidettävä laatimansa aikataulu. Sitoutumisen ja motivaation merkitys korostuu näissä uusissa harjoittelun muodoissa. Harjoittelun keskeyttämiset ovat johtuneet siitä, että työtehtävät eivät ole tuntuneet ”omalta alalta”, minkä vuoksi opiskelijan motivaatio on ollut alhainen ja harjoittelun työtehtävien tekeminen on viivästynyt ja lopulta opiskelija on päätynyt toisenlaisiin harjoittelutehtäviin.

Sekä toimitusjohtaja Tunkelo että opiskelijat korostavat avoimen viestinnän ja säännöllisen yhteydenpidon merkitystä harjoittelun onnistumisessa. On osattava sekä antaa palautetta että ottaa sitä vastaan niin, että voi kehittää omaa osaamistaan saamansa palautteen avulla.

Etä- ja virtuaaliharjoitteluissa on runsaasti erilaisia variaatiomahdollisuuksia. Kokeilemalla jokainen yritys voi löytää itselleen ja harjoittelijoilleen sopivat järjestelyt. Tekniikka mahdollistaa monenlaisen yhteistyön ja yhteydenpidon. Myönteisten kokemustemme myötä toivomme, että moni pieni yritys lähtisi rohkeasti kokeilemaan uusia harjoittelumuotoja. Kansainvälinen opiskelija tuo etä- ja virtuaaliharjoittelussakin yritykseen oman monipuolisen osaamisensa ohella uudenlaisia näkökulmia eikä digitaalisia välineitä tarvitse arastella, sillä niiden käyttöön opastetaan tarvittaessa.

Päivi Uitti
Lehtori, opinto-ohjaaja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

12.09.2017 11:05

Toukokuisena maanantai-aamuna Kotkassa, Datariinan yrityskeskuksen tiloissa, oli odottava, innostunut ja jopa jännittynyt tunnelma. Paikalle oli saapunut kotkalaisten yritysten edustajia, kaupungin väkeä, nimekkäitä kansainvälisiä puhujia korkeakouluista, opettajia, ohjaajia sekä 40 eri alan opiskelijaa eri puolilta maailmaa.

Kehitteillä oli jotain aivan uutta: paikallisten yritysten ja opiskelijoiden yhteistoiminnallinen kahden viikon ”leiri”. Idea oli syntynyt Kotkan kaupungin kehitysyhtiössä Cursorissa, ja taustavoimiksi oli kutsuttu Erik Kristiansen, tanskalainen korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön ammattilainen sekä tiimi opettajia Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Kahden intensiivisen viikon aikana opiskelijoiden oli tarkoitus ratkaista heille annettuja liiketoiminnan ongelmia yhteistyössä yritysten kanssa ja tarjota yrityksille uudenlaisia näkemyksiä ja ratkaisuvaihtoehtoja. Ja tietysti opiskelijoiden oli tarkoitus samalla oppia liiketoiminnan todellisista toimintaympäristöistä, jotta koulussa opittuja tietoja ja taitoja voisi peilata reaalimaailmaan.

Mukaan tähän uudenlaiseen koulutuskonseptiin olivat lähteneet mm. Andritz Oy, Pöyry Oy, Produal Oy, Ahlstrom Glassfibre Oy ja Osuuspankki Group. Opiskelijat oli rekrytoitu yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) kanssa ja edustivat useita eri aloja ja useampaa eri korkeakoulua. Yrityksiä edustivat nimetyt yhteyshenkilöt ja opiskelijoita ohjasivat kansainvälisestikin tunnetut kouluttajat sekä Xamkin omat opettajat.

Opiskelijat jaettiin ryhmiin ja kullekin ryhmälle annettiin oma nimikkoyrityksensä. Yrityksen yhteyshenkilö saapui paikalle briifaamaan opiskelijoita ratkaistavasta liiketoiminnallisesta ongelmasta. Annetut tehtävät olivat vaativia, sellaisia, joita yrityksissä itsessäänkin oli jo pitkään pohdittu. Opiskelijat kokivat ne kuitenkin haastavina ja innostavina, ja halusivat näyttää kykynsä.

Kahden viikon mittainen työ alkoi yritykseen ja sen toimialaan perehtymisellä. Tämän jälkeen opiskelijat tapasivat ja haastattelivat yrityksen edustajia useaan otteeseen saadakseen toimeksiannosta ja toivotusta lopputulemasta mahdollisimman tarkan kuvan. Monet opiskelijatiimit vierailivat myös yrityskumppaneidensa asiakkailla, jotta myös asiakaskokemuksesta saataisiin laajempi käsitys. Opiskelijatiimit innostuivat oikean yrityselämän toimeksiannoista välillä niin, että heitä piti jopa patistella pitämään taukoa ja lepäämään.

Kun koitti ratkaisujen esittämisen aika, yritysten edustajat saapuivat paikalle kuulemaan oman tiiminsä esityksen. Monet yritykset hämmästelivät, miten näin lyhyessä ajassa opiskelijat olivat ymmärtäneet liiketoiminnan ytimen ja pystyivät vielä esittämään innovatiivisia ratkaisuja ongelmiin, joita kyseisessä yrityksessä oli jo pitkään mietitty.

Opiskelijoille kokemus *Ship Disruption Campista oli vaikuttava, jopa mullistava omaa tulevaa työuraa ajatellen. Ja yrityksissä huomattiin, että korkeakouluopiskelijoissa piilee käyttämätön potentiaali, ja aikoipa moni myös rekrytoida opiskelijoita avoinna oleviin paikkoihin. Osallistuville yrityksille kokemus oli siis todella antoisa, ja tällaiselle yhteistyölle toivottiin ehdottomasti jatkoa.

Pia Kaari
KILKAS-hankkeen projektipäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

14.08.2017 14:57

International students finds difficult to find employment in Finland – mostly because of the language barrier but also because they lack of networks and opportunities in the local companies. There are about 20 000 international foreign Higher education (HEI) students in Finland and according to Faktaa Express (1A/2016). Finland wants to increase this number. Many HEI has established different activities to support learning Finnish language, networking with locals and finding a job – such as language clubs, friend family activity and hackathons where students can show their skills in multidisciplinary projects. These activities are important to give better understanding of the Finnish culture and business.

What helps international students to employ in Finland? Company representatives often say the students can work in English or in their mother tongue, but they need to understand at least the basics of Finnish and be willing to learn more. Being able to speak Finnish helps students to participate in the social events such as coffee breaks. HEIs also receives feedback that the foreign students should learn the Finnish business culture while they study; it would lower the step to employ international students.

What is job mentoring?

How to improve the transition to Finnish working life for international students? In South-Eastern Finland University of Applied Sciences (Xamk) we established a job mentor programme in which Finnish students help international students to understand better the Finnish society and working life.

Job mentoring is more like peer learning rather than mentoring. During the programme students first get to know each other. After getting familiar with backgrounds, they start to talk about their work experience in more detailed level. Students can share their CV’s and cover letters and think how they can express themselves better e.g. through practicing to make a video of themselves. Together they can improve their application letters and build up a LinkedIn profile. This programme not only helps international students, but gives Finnish students a chance to get perspective; place to improve language skills, motivation to self-development and valuable networks around the world.

The first job mentoring first pilot was in spring 2017 and after having positive feedback we decided to continue testing and developing the programme in autumn 2017. Why not to invite alumni and local entrepreneurs to become mentors to our students!

Project manager Anna Ollanketo
South-Eastern Finland University of Applied Sciences – Xamk

14.08.2017 10:44

Entrepreneurship seminar at Seinäjoki

What is entrepreneurship? How to find entrepreneurs and companies? How to get a job? How to become an entrepreneur? How could local entrepreneurs benefit from foreign degree students?

These and several other questions were answered at an Entrepreneurship seminar at Seinäjoki University of Applied Sciences on April 25th. This seminar was arranged for International Business degree and double degree students by KILKAS-project.

The seminar was opened by Mr Pertti Kinnunen, CEO at South Ostrobothnia Chamber of Commerce. He told about the Chambers of Commerce in Finland and gave examples how members can make better business with help from the South Ostrobothnia Chamber of Commerce. He also presented the South Ostrobothnia business life: the main clusters and both the biggest companies and companies, which are planning to go international.

Seinäjoki Entrepreneurship Society, SeiES, was shortly presented by three key persons: president Ms. Nora Yliviikari, vice president Mr. Jan Porema and treasurer Ms. Pauliina Mäntylä. SeiES has recently been established and its goal is to become a place where students and other young people can get contacts and other help when developing a business idea of their own.

Account Manager Ms. Annina Walsh from BSTR Luova Konttori presented the key values of the company (passion, community spirit, professional pride, client driven approach). She also gave advice how to get a job in Finland / South Ostrobothnia area and she underlined the importance of language skills, especially Finnish. She also pointed out how local companies could benefit from hiring foreign students: the companies get a fresh, international perspective and both cultural and business knowledge. Having an international trainee also improves personnel´s language skills and challenges the local way of thinking.

Mr. Rathan Kumar and CEO Mr. Jouni Aura gave an energetic presentation of a very innovative company and product: LivelyAir and bottled air. They showed the students that nothing is impossible if you yourself believe in your idea and are willing to work for your product/company. When the audience heard that this company really sells bottled air, they all asked “WHAT?!” and after the presentation they all asked themselves, why not. Since this is a quite new company, we look forward to seeing how they make their way to success.

Executive Manager, Mr. Marko Kivelä from Selmu ry/Provinssirock gave an interesting presentation of Selmu and Provinssirock. He told for example that all workers at Selmu have started as volunteers before getting a permanent job there. Working as a volunteer for Selmu or Provinssirock is a good way to get contacts, practice Finnish language and it is a perfect hobby for students who are interested in music business. They have even tasks where you don’t have to speak Finnish so everyone can volunteer.

The last presentation was by Ms. Satu Alapiha (Senior Advisor, Enterprise Europe Network) and Mr. Antti Savola (Procurement & StartUp Specialist) who represent INTO Seinäjoki.  INTO Seinäjoki is a development company with lots of different services for companies. It helps both new and old entrepreneurs by offering business developing services, relocating services, business idea consultancy etc. The most interesting thing for international students is their internationalization services: international partner search and help with starting export. They also have knowledge of e.g. expanding companies of South Ostrobothnia, so if a student is interested in finding a trainee place e.g. in a furniture company which wants to start exporting to Germany, this is the place to contact.

The students were pleased with the seminar: they got lots of interesting and useful information. All these companies and organisations are potential training places or they could offer thesis topics or study projects. Contacts with local companies are essential and both Chamber of Commerce and INTO Seinäjoki can provide students with lots of information on local businesses. A seminar like this should be arranged more often, meeting local entrepreneurs is important for both building competence and building student’s professional identity.

Päivi Uitti
Senior Lecturer and study counselor at Seinäjoki University of applied sciences

22.03.2017 15:35

Etelä-Pohjanmaa on perinteisesti vahvaa pienyrittäjyyden aluetta. Yritysten lukumäärä on kasvanut 2000-luvulla selkeästi ja tutkimusten mukaan eteläpohjalaiset yrittäjät näkevät tulevaisuutensa valoisampana kuin monet muun Suomen yrittäjät. Myös alueen oppilaitoksissa ja kouluissa yrittäjyys näkyy vahvasti. Seinäjoen ammattikorkeakoulussakin arvoja ovat yrittäjähenkisyys, kansainvälisyys ja yhteisöllisyys. Tällaisessa yrittäjyysmyönteisessä ilmapiirissä on luonnollista, että myös kansainväliset International Business -koulutusohjelman opiskelijat ovat innostuneet yritysten perustamisesta.

Monella opiskelijalla on haave omasta yrityksestä jo opintojen aloitusvaiheessa, joskus jopa ihan selkeä yritysidea. Joillain opiskelijoilla on myös jo ollut pienimuotoista liiketoimintaa kotimaassaan ennen opintojen aloittamista, esimerkiksi nettikauppa. On myös opiskelijoita, joilla on kotimaassaan perheyritys ja jotka perustavat saman alan yrityksen Suomeen ja harjoittavat vientiä/tuontia näiden kahden yrityksen kautta, esimerkiksi maatalouden koneiden vientiä Afrikkaan.

Kun opiskelijalla on yritysidea, opettajat ja muu henkilökunta mielellään tukevat opiskelijaa matkalla yrittäjyyteen. Opiskelija saa arvokasta mentorointiapua ja kontakteja mm. SeAMKin Yritystallissa, joka on yrityshautomotyyppinen konsepti. Yritystallissa opiskelija tekee osana omia opintojaan töitä oman yrityksensä perustamiseksi ammattilaisten tuella. Projektiopintoja ja eri opintojaksojen harjoitustöitä voidaan myös soveltaa niin, että ne edesauttavat yritysidean selkeytymistä ja/tai yrityksen perustamista.

Uusi perusteilla oleva yhteisö, Seinäjoki Entrepreneurship society tulee myös tarjoamaan tukea yritystä perustaville opiskelijoille. Heille tulee myös mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä osuuskuntatoiminnan kautta.

Kenkäkauppa, jäätelökioski, aasialaisten elintarvikkeiden erikoismyymälä, ravintola, konsulttitoimisto – nämä kaikki ovat esimerkkejä International business -opiskelijoiden perustamista yrityksistä. Osa on harjoittanut vähittäismyyntiä, osa tukkumyyntiä, osa molempia. Osa on myös siirtynyt vähittäismyynnistä tukkumyynnin puolelle. Monet kokevat tukkumyynnin helpommaksi kuin vähittäismyynnin, koska vähittäismyynti ja asiakkaiden palvelu edellyttää hyvää suomen kielen taitoa ja pienessä kaupungissa riittävän asiakaskunnan löytäminen on haasteellista.

Suurimpina esteinä yrittäjyydelle opiskelijat itse pitävät tiedon puutetta: mitä tukia ja apua voi saada ja mistä, milloin ja millaisin ehdoin. Myös verotus ja viranomaisten määräykset askarruttavat, erityisesti elintarvikealalla. Moni sinnittelee yksinyrittäjänä, koska työvoiman palkkaaminen on kallista. Erityisesti palkan sivukuluja pidetään korkeina.

Yrittäjiksi ryhtyneet nykyiset ja entiset International Business –opiskelijat ovat tärkeitä myös nykyisille ja tuleville opiskelijoille. He rohkaisevat yrityksen perustamiseen omalla esimerkillään sekä tarjoavat harjoittelupaikkoja, oppimisprojekteja sekä opinnäytetyöaiheita. Nykyiset opiskelijat puolestaan voivat tuoda näihin yrityksiin uutta osaamista ja uudenlaisia näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen. Mm. juuri tällaiseen toimintaan pyrimme luomaan toimintamalleja KILKAS-hankkeessa – yrittäjyys on edelleen perinteinen eteläpohjalainen tapa luoda itselle työpaikka, ja tämä tapa sopii hyvin myös kansainväliselle opiskelijalle.

Päivi Uitti
Lehtori
Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Liiketalous ja kulttuuri

14.03.2017 16:01

Kansainväliset ammattikorkeakouluopiskelijat voivat olla yrityksesi voimavara. Löydä AMKista osaavia kansainvälisiä tekijöitä!

Suomessa opiskelevat ulkomaiset ammattikorkeakouluopiskelijat ovat nuoria ja kielitaitoisia. He pystyvät hahmottamaan oman ammattialansa kehitystä sekä Suomen että oman kotimaansa näkökulmasta. Lähtö ulkomaille opiskelemaan on osoitus lähtijän rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta, mutta se todistaa myös halusta oppia uutta, asettaa tavoitteita ja työskennellä pitkäjänteisesti tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ammattikorkeakouluopintoihin sisältyvät ammattiharjoittelu ja opinnäytetyö. Niissä opiskelija voi soveltaa osaamistaan työelämän tehtävissä. Samalla ne tarjoavat yritykselle mahdollisuuden hyödyntää opiskelijan ammatillista osaamista, kielitaitoa ja kontakteja.

Englannin kielen ja oman kotimaansa kielten ja kulttuurin lisäksi ulkomaiset opiskelijat tuntevat kotialueensa toimintatavat ja kommunikointikanavat. Tästä on hyötyä markkinatutkimusten tekemisessä, uusien väylien avaamisessa markkinoille sekä markkinoinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Paikallistuntemus voi tuoda uusia ideoita ja näkökulmia uusien tuotteiden kehitykseen tai nykyisten tuotteiden tai palveluiden muuntamiseen markkina-alueen tarpeiden mukaisiksi.

Yrityksen toiminnassa ulkomaalainen, vain suomen kielen alkeet hallitseva opiskelija saattaa etukäteen tuntua haasteelta. Ulkomaalaisen opiskelijan tuomat uudet näkökulmat, työilmapiirin piristäminen ja ammatillinen osaaminen osoittautuvat kuitenkin usein paljon merkittävämmiksi kuin nuo oletetut alkuhaasteet. Yrityksen oman henkilökunnan englannin kielen taito aktivoituu. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka eivät säännöllisesti ole käyttäneet englannin kieltä työssään. Joku saattaa löytää jonkin muunkin yhteisen kielen, jota pääsee nyt käytännössä kokeilemaan.

Kielitaidon ja kansainvälisen osaamisen lisäksi ulkomaalaisilla opiskelijoilla on usein erityisen vahvaa ammatillista osaamista, motivaatiota itsensä kehittämiseen ja halua näyttää taitonsa ja kykynsä.
Pysyvää henkilöstöä rekrytoivalle yritykselle opiskelujen aikana suoritettu harjoittelu tai opinnäytetyö voi toimia laajennetun työpaikkahaastattelun tavoin. Silloin on jo ennen rekrytointipäätöstä saatu käytännön näyttöä tulevan työntekijän osaamisesta, toimintatavoista ja kyvystä pitkäjänteiseen tuloksekkaaseen työntekoon.

Osmo Ojamies
Lehtori
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

20.02.2017 15:23

Oamkin Teuvo-Pakkalan kampuksella on järjestetty helmikuussa 2017 messumuotoinen Tuuni-tapahtuma jo kymmenettä kertaa. Tapahtuma on suunnattu erityisesti Oamkin opiskelijoille ja lähialueemme yrityksille. Tapahtuman avulla pyrimme yhdistämään harjoittelu- ja työpaikkoja tarjoavat yritykset ja niitä tarvitsevat opiskelijat. Opiskelijoita on noin 1800 tapahtumakampuksella ja sen lisäksi opiskelijoita käy tapahtumassa myös muilta Oamkin kampuksilta.

Tapahtumassa opiskelijat löysivät harjoittelupaikkoja ja henkilöstömme sai mahdollisuuden keskustella eri yhteistyömuodoista yritysten kanssa. Esimerkiksi Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa olevaan kurssiin Yrityslähtöiset Projektit löytyi uusia yrityskumppaneita sekä suomenkielisiin koulutusohjelmiin että myös degree-koulutusohjelmiimme.

Kilkas-hankkeessa mukana olevat Oamkin opettajat Sanna Rönkkö ja Susanna Kujanpää jalkautuivat tapahtumaan haastattelemaan paikalla olevia yritysten edustajia. Tehtävänä oli selvittää yritysten kiinnostusta tarjota harjoittelupaikkoja kansainvälisille opiskelijoillemme. Paikalla olleet yritykset tarjosivat pääasiassa harjoittelupaikkoja Liiketalouden, Tietojenkäsittelyn ja Tietotekniikan opiskelijoille. Näissä tutkinto-ohjelmissa Oamkissa on tarjolla sekä suomenkielistä että englanninkielistä koulutusta.

Lähes kaikilla tapahtumassa mukana olleilla yrityksillä oli jo aiempia kokemuksia Oamkin opiskelijaharjoittelijoista. Yritysten edustajat kertoivat heidän kokemuksensa harjoittelijoista olleen erittäin positiivisia. Monissa yrityksissä oli mahdollisuus työharjoittelun kautta jatkaa tekemään yritykselle opinnäytetyö ja jopa työllistyä yritykseen opiskelijan valmistuttua.

Suurin osa haastatelluista yrityksistä tarjosi harjoittelupaikkaa myös englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskeleville. Monissa yrityksissä oli käytössä työkielenä sekä suomi että englanti. Haastatteluissa tuli esille, kuinka tärkeää degree-opiskelijoille on osata myös suomen kieltä edes vähäsen, vaikka yrityksessä toimitaan englanniksi. Pieni osa yrityksistä toimi vahvasti suomalaisessa ympäristössä (esimerkkinä Puolustusvoimat ja terveysala), jossa suomen kielen osaaminen ja jopa suomen kansalaisuus on ehdoton vaatimus harjoittelupaikan saamiseksi. Tällä hetkellä yritykset pitivät erityisenä vahvuutena, jos harjoittelupaikkaa etsivä opiskelija osaa ruotsin tai venäjän kieltä englannin kielen lisäksi.

Yrityksillä on tarjolla erilaisia harjoittelupaikkoja jatkuvasti nettisivujen kautta. Opiskelijan omaa aktiivisuutta hakea harjoittelupaikkoja korostettiin. Selkeästi havaittiin haastatteluissa ero Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välillä kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelupaikkatarjonnassa. Pohjois-Suomessa yritykset eivät ole yhtä kansainvälisiä, mutta aikaisempiin vuosiin verrattuna kansainvälistyminen on kasvussa. Täten kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen on haasteellisempaa ja jonkinasteisen suomen kielen hallinnan korostaminen opiskelijoillemme on tärkeää. Tutkinto-ohjelmissamme on pakollisia Suomen kielen kursseja, mutta opiskelijoiden tulee kehittää heidän kielitaitoaan myös heidän vapaa-ajallaan. Yrityksillä oli hyviä kokemuksia molemminpuolisesta kielitaidon kehittymisestä degree-opiskelijoiden harjoittelun myötä. Yritysten edustajat kertoivat heidän työntekijöiden englanninkielen parantuneen samalla kun opiskelijaharjoittelijan suomen kieli oli kehittynyt.

Jo kansainvälisillä markkinoilla toimivilla yrityksillä oli tarjota harjoittelupaikkoja myös ulkomailla olevissa toimipaikoissa. Tällöin opiskelijan englanninkielisellä osaamisella on iso merkitys. Opiskelijoilla on siis mahdollisuus suorittaa työharjoittelu ulkomailla. Ulkomailla suoritetusta harjoittelusta palaavat opiskelijat tuovat samalla kokemuksiaan yrityksen Suomen toimispisteeseen ja edistävät täällä olevien opiskelijoiden kotikansainvälistymistä.

Haastatellut yritykset olivat kiinnostuneita myös tarjoamaan ideoita kursseille ja työpaikkoja erilaisiin projektiopintoihin liittyen. Tällainen koulutuksen ja työelämän vuoropuhelu on erittäin tärkeää ja tekee molemmin puolin toimijat tunnetuiksi. Havaitsimme kuinka tällainen yhteinen keskustelu voi tarjota yritykselle myös mahdollisuuden kansainvälistymiseen koulutustarjontamme ja opiskelijatöiden avulla. Tämä on asia, jota voisimme Kilkas-hankkeen avulla kehittää eteenpäin, sillä yritykset eivät ole tarpeeksi tietoisia kuinka monipuolisesti he voivat tutkinto-ohjelmiamme hyödyntää.

Susanna Kujanpää ja Sanna Rönkkö
Oulun ammattikorkeakoulu

14.02.2017 13:46

Jos KILKAS-projektin toimipisteet vilkkuisivat Suomen kartalla, zoomaisimme nyt Turkuun, Lemminkäisenkadun kampukselle – ja aavaan luokkahuoneeseen.

Lasken pahvikahvin opettajanpöydälle. Tyhjän luokkahuoneen katto on korkealla, ja tuoleja on 30 kappaletta liikaa: Business Finnish communication -kurssille on valittu vain kymmenen opiskelijaa.

Opiskelijoiden synnyinmaat ovat pitkin poikin maapalloa, mutta nyt heidät tuo yhteen motivaatio. Jokainen heistä haluaa työpaikan Suomesta.

Business Finnish communication on sekä suomen kielen että työnhakutaitojen kurssi. Kurssi on vain pieni pala KILKAS-projektia, mutta tavoite on sama kuin kautta maan: edistää ulkomaalaisten AMK-opiskelijoiden työllistymistä Suomessa.

Vielä tänään emme luo CV:tä tai LinkedIn-profiilia. Tänään rikotaan jää.

”Hei. En pääsekään tänään tunnille. Olen paholainen”, viestittää pahoillaan oleva opiskelija. Muut yhdeksän onneksi saapuvat, ja rentoudun välittömästi. Tässä ryhmässä on hyvää fiilistä ensiminuutista lähtien, ja juttua lentää niin englanniksi kuin suomeksi. Intiimillä kurssilla on tärkeää, että jokaisella opiskelijalla on hyvä olla.

Kerron, että keskiviikkoisin treenataan suullisia taitoja. Lupaan, että kymmenen viikon kuluttua jokainen selviää naarmuitta työhaastattelusta. Suomeksi.

Ryhmän suomen kielen taidot vaihtelevat tosin rajusti. Yksi elää perheineen Suomessa viidettä vuotta, toinen muutti Iso-Britanniasta Piikkiöön viime kesänä. Asenne tässä kuitenkin ratkaisee.

He ovat valmiita harjoittelemaan mitä vain keskustelutaidoista itsensä pitchaamiseen. Yksi opiskelijoista huikkaa, että hän voi tuoda joku kerta mukanaan videokameran.

Kerron myös, että ”Fridays are for writing!”, perjantaisin kirjoitetaan. Haluan auttaa jokaista löytämään oman suomenkielisen tyylinsä: Työhakemuksessa saa ja pitää kuulua oma ääni, vaikka asiateksti onkin.
Ensimmäisen tunnin jälkeen päätän, että teen kaikkeni, että kymmenikkö alkaa luottaa omiin suomen taitoihinsa. Täydellinen ei tarvitse koskaan olla. Heissä on valtavasti potentiaalia Suomen työmarkkinoille.

Heitä ei saa päästää käsistä.

Riikka Sandberg
Business Finnish communication -kurssin vetäjä
Suomen kielen ja viestinnän opettaja, Turun AMK

05.01.2017 08:44

Tässä KILKAS-hankkeen tavoitteisiin liittyvässä blogissa käsitellään muutamia mahdollisia näkemyksiä kysymykseen: Miksi yritys esimerkiksi XAMK:n toiminta-alueella, Kaakkois-Suomessa rekrytoisi kansainvälisen, korkeakoulusta tulevan työharjoittelijan, joka ei osaa suomea?

Suomalaisilla AMK:eilla on omat työprosessit ja tavoitteet työharjoittelun järjestämisessä – ne tuottavat ison osan paikallista työvoimaa ja ovat osittain integroituneet monien organisaatioiden työprosesseihin koulutusta järjestäessään.

CIMO:n selvityksen mukaan, ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat työllistyivät Suomeen hieman useammin, kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajat. Tämä selittynee juuri AMK-työharjoittelun kautta saavutetusta työkokemuksesta. Lähtötilanne hyödyntää kansainvälistymisessä tarvittavaa osaamisen kehittämistä yrityksissä on siis erittäin suotuisa – rakenteet ovat hyvät.

Entäpä sisältö? Millainen ”paketti” on korkeakoulujärjestelmän paikkakunnalle tuottama nuori ihminen, mies tai nainen; kansainvälinen työharjoittelija? Hän on yleensä noin parikymppinen henkilö, joka tulee korkeakoulusta EU:n alueelta tai EU:n ulkopuolelta. CIMO:n mukaan (CIMO, 2013) yleisimmät kansalaisuudet Suomessa opiskelevista olivat Venäjä, Kiina, Vietnam, Nepal, Viro, Nigeria, Intia, Pakistan ja Saksa. Toisin sanoen, suurin osa tähän mennessä Suomeen tulijoista voisi sanoa edustavan kehittyviä kansantalouksia ja tulijat ovat maksaneet kulunsa itse.

Palataan ydinkysymykseen – miksi? Johanna Hurmerinnan mukaan yritysten viestintäkulttuuri muuttuu yhä läpinäkyvämpään suuntaan. Työntekijöiden voima aletaan ymmärtää organisaatioissa; työntekijöiden itse luomat sosiaalisen median viestit ovat paljon kiinnostavampia ja uskottavampia kuin organisaation nimissä lähetetyt markkinointiviestit. Ihmiset kaipaavat aitoja viestejä ja keskusteluja. ”Brändilähettiläs” jakaa positiivista viestiä työnantajastaan oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti (työaikana ja vapaa-aikana) perheelleen, ystävilleen ja verkostoilleen, niin kasvotusten, blogeissa kuin sosiaalisen median kanavissa. (Hurmerinta 2015, 70-74.)

Kuka tahansa kaksikymppinen nuori on innokas ja osaava sosiaalisten medioiden käyttäjä ja kuluttaja. Tämän päivän nuorelle syntyy mielenkiinto työskentelyyn kansainvälisessä kontekstissa sitä kautta, että se alkaa näyttäytyä arkipäiväisenä ja sujuvimpana tapana toteuttaa omia taitojaan työssä ja vapaa-aikana. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kaukaa omasta suomalaisesta tuttavapiiristä tavallisessa suomalaisessa pikkukaupungissa; nuorukainen on harrastuksensa kautta kehittänyt kiinnostavan tietokonepelin pelaamisesta itselleen pienimuotoista liiketoimintaa, englanninkielellä verkossa toimien. Nuori nainen on tiedostava kuluttaja, joka vertailee jatkuvasti verkossa eri maiden käytänteitä toisiinsa, tavaroiden ja palveluiden eettisestä tuottamisesta kiinnostuneena käyttäjänä. Vastaavasti kansainvälinen työharjoittelija voi toimia näiden viestintävälineiden mahdollisuuksien esittelijänä henkilöstölle – käytännössä.

Pienelläkin yrityksellä on mahdollisuus saada ”digiheimon” ulkomaalaisia edustajia käyttöönsä ja hyödyntää/johtaa brändilähettilään tuomaa lisäarvoa ulkoisen yrityskuvan luomisessa.
Tämän lisäarvon yritykselle voi tuoda kansainvälinen työharjoittelija – hyvät kokemukset ovat digiajan ilmaista markkinointia.

Yhteistyöterveisin
Tuuli Järvinen
Liiketalous ja kulttuuri
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

28.12.2016 08:48

Pidimme Oulun ammattikorkeakoulun liiketalouden kampuksella inspiroivan työpajan, jossa haettiin vinkkejä työharjoittelupaikan hakuun. Liikkeelle lähdettiin itsensä brändäämisen taidosta Luovan Laboratorion Sallamari Nissilän alustaessa aiheesta. Tapahtumassa oli mukana edustajia myös oululaisista peli- ja teknologialan yrityksistä, jotka ovat valmiita rekrytoimaan myös kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Kahden yrityksen edustajina olikin OAMK:n entisiä kasvatteja Etelä-Afrikasta, Equadorista ja Englannista.

Sekä Sallamari Nissilä että muiden yritysten edustajat korostivat persoonan ja asenteen merkitystä. Tämä viesti selvästi madalsi opiskelijoiden  kynnystä lähteä hakemaan sopivaa työharjoittelupaikkaa ja seuraavaan opiskelijapalautteeseen kiteytyykin päivän kirkkain anti  ”Now, as I understood that ability to learn new things and showing my own interest and personality are much more important than I have thought, it is easier to start looking for an internship”. Persoonallisuus ja sen korostaminen työnhaussa tuli monelle iloisena yllätyksenä, työkokemusta kun vain harvalla on kertynyt ainakaan omalta alalta.

Se, että on rohkeasti oma itsensä – Saara Aallon X-factor uk:ssa upeasti tulkitseman Who You are kappaleen hengessä (https://www.youtube.com/watch?v=ZOriPkebda4) – ja seuraa sitkeästi omia unelmiaan avaa useimmin juuri oikeita ovia. On tärkeää ymmärtää, mikä motivoi itseä ja millaisia vahvuuksia omaa.

Opiskelijoita opastettiin tutustumaan omaan persoonaansa ja ymmärtämään muitakin. Työantajien edustaja Janne Räsänen Pepron Oy:stä toi osuvasti esiin sen, että eri persoonallisuustyyppien ymmärtäminen helpottaa myös työhaastattelussa ja itse työpaikalla pärjäämisessä. Työkaluina oman persoonallisuuden tutkimiseen tarjottiin mm. Jungin teoriaan pohjaavaa Meyers Briggs testiä (http://www.humanmetrics.com/cgi-win/jtypes2.asp). Hyvä vinkki opiskelijoille oli myös se, että se tapa ja sitkeys millä opiskelija työharjoittelupaikkaa hakee kertoo luonteesta ja on osa työhaastatteluprosessia – sinnikkyys palkitaan!

Outi Sutinen
Lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu

Yläkuva: Maria Velasco ja Sallamari Nissilä
Alakuva: Philip Sleath ja Erasmus Van Niekerk

12.12.2016 13:21

The Kilkas project aims at promoting employment of foreign University of Applied Sciences (UAS) students. An important milestone to pursue a career in Finland after graduation for a foreign student are the practical trainings they do during their studies. And finding a practical training in Finland has been especially challenging for most of these students. The reasons for that are multiple: limited professional network, limited mastery of Finnish language, hesitancy of some Finnish companies to hire international students to name few of these challenges.

As a consequence we see many of our international students finding their practical trainings in other European countries such as Germany, France and Spain despite the majority of them don’t have a professional network nor speak the language of these countries. They simply reply to job offers they find on the internet, pass an interview and then do their practical trainings there. Many of these students will then continue their studies and/or professional life outside Finland despite completing their bachelor degrees here. One issue many have when searching for a practical training in Finland is the difficulty of getting an interview. After trying for some time finding a practical training in Finland, they start extending their search to other countries and seize other opportunities.

Yet there are many former foreign students who have a successful career in Finland. We will investigate what their stories are in order to understand the factors (like how did they get a 1st interview) which allowed them to pursue a career in Finland. This will bring up best practices we can share and implement within the kilkas project. We aim at developing new ways for our international students and our companies to meet and benefit from each other’s. This will hopefully open more opportunities for practical training.

Being hesitant to hire a student from China or Vietnam, even for a practical training, is natural. It is not an easy step to take for a company, especially SME’s. There are and there will always be challenges. We see these international students in our jobs on an everyday day basis. Some of them are brilliants and easy to work with, others are asking questions all the time to make sure they do the right thing, and some seem to be very shy and do not say much. So not so different from their Finnish counterparts after all.

We have been talking about the importance innovation and thinking outside the box for quite some time now. Having international staff with different views, opinions, ideas brings heterogeneity and add value to a business. It seems our European partners have well understood that and do not hesitate to offer practical trainings to foreign students and hire staff with a wider diversity of background and origin.

There are over 20 000 international students in Finland who are developing competences and skills that can benefit Finnish companies in many ways. A bit more than half work in Finland after getting their degree from a Finnish University of Applied Sciences (for bachelors and masters). (CIMO, 2014) Everybody agrees to say that this number should be higher. We strongly believe that our foreign students can bring a lot of added value for Finnish companies and society. That is something we will improve through this kilkas project.

Nicolas Le Grand
Lecturer
Turku University of Applied Sciences

 
http://www.cimo.fi/news/101/1/the_focus_of_cimo_s_studies_international_competences_in_smes_and_finnish_degree_students_abroad
http://www.studyinfinland.fi/what_to_study/other_possitilities/training
http://www.cimo.fi/services/publications/facts_express_5b_2014_employment_of_international_students_in_finland

Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta vuonna 2009 tradenomiksi valmistunut Ali Giray toimii nykyään yrittäjänä Joensuussa. Pizzaketjun lisäksi yritys tuottaa tulkkauspalveluja maahanmuuttajille ja sparraa maahanmuuttajia yrittämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Yritys työllistää tällä hetkellä yli 300 ihmistä yli 50 kielellä. Tänä vuonna hänet valittiin vuoden pakolaismieheksi yritystoiminnan kehittämisen ja aktiivisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen ansiosta. Tänä vuonna hänet on myös kutsuttu Itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan.

Katso Kyamkin alumnin Ali Girayn haastattelu ja luento.

“KILKAS” – PROJECT

According to the Finnish Statistics the unemployment rate of foreigners and citizens of foreign background is at least double compared with the respective rate of original Finns. Also unemployment among young generations is higher than in older age groups.

According to the research of CIMO, many of the foreign degree students would like to stay and find employment in Finland after graduation. The problem, however, is that companies interested in recruiting foreign students and foreign graduates don’t meet each other in the same way as recruiters meet Finnish students.

At the same time, Finland is undergoing a structural change in the working life. It is therefore of utmost importance to increase the competitiveness and growth, to which Finland needs all the available know-how and competencies that we have already at our disposal in our country.

To tackle this problem, six Universities of Applied Sciences from different parts of Finland have together launched a challenging national-wide project called “KILKAS”  – Kilpailukykyä ja kasvua ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllisyyden edistämisestä. Project team members come from Turku, Tampere, Seinäjoki, Oulu, Mikkeli and Kouvola. All the members are experienced international programme professionals.

This project aims to promote employment of foreign UAS students by developing career support and career guidance. This includes many different areas such as developing the structures of internships and thesis processes, making student councelling more effective, raising students’ interest in cultural and language studies and building their networking abilities. For example, all the possible forms of internships are carefully scanned in order to find the best practices.

To sum up, the objectives of Kilkas are

• Develop a working model to the Universities of Applied Sciences to promote the employment of foreign student.
• Incorporate and entrench the approach into internship guidance as well as part of the student and alumni services.
• Develop such forms and practices of internship which take into consideration the special challenges of employment of the foreign students as well as their unutilized potential in the Finnish labor markets.
• Communicate and share information about the working model to businesses, associations of entrepreneurs and the great public using social media, organizing different kinds of events and info sessions.
With these measures the Kilkas – project seeks to increase foreign students’ working life competences from the point of view of the Finnish labor market and at the same time, raise the prospects of competitiveness and growth of Finnish companies.

If you want to share your experience of job search in Finland or just like to give a comment, do not hesitate to contact Pia Kaari pia.kaari@kyamk.fi . She will be more than happy to hear your ideas!