Enemmän kotimaista kalaa ruokapöytään

Selvitys

Xamk selvitti eri kalalajien raaka-ainevirtoja järvikohtaisesti. Tietosuoja syistä saalisilmoituksista saatiin n. 50% olemassa olevasta tiedosta. Mikäli järvellä kalastaa alle 5 kalastajaa, niin saalistietoa ei saada. Saalistiedot olivat 2 vuoden takaisia. Sisävesikalastuksessa saalisilmoitukset raportoidaan vähintään yhden kerran vuodessa ja niitä voi lähettää myös paperi versiona. Ennen kuin saalistiedot saadaan koostettua digitaaliseen järjestelmään, niin tarvitaan paljon manuaalista työtä. Tämä hidastaa tiedonkulkua.

Tiedonkulun kehittyminen

Mikäli kalan logistiikkaa varten halutaan tarkempaa ja reaaliaikaisempaa tietoa käyttöön. Kalastajien tulisi siirtyä käyttämään entistä enemmän digitaalisia järjestelmiä ja ilmoittaa saalistietoja useammin. Lisäksi eri organisaatioiden välistä tiedonkulkua tulisi kehittää entisestään tulevaisuudessa. Digitaalisten järjestelmien kehitystä tarvitaan jatkossakin.

Myöskin kala-alan logistiikan kehittämistä varten tulisi saada koko saalistietoaineisto käyttöön. Täten voidaan selvittää eri kalalajien kausittaiset tai jopa päiväkohtaiset raaka-ainevirrat. Tiedonkulussa pitää huomioida jatkossakin tietosuojan asiat. Täten voitaisiin saada selvyys, milloin ja millaisella kuljetusautolla kannattaa kuljetusreitti toteuttaa. Siten olisi helpompi ulkoistaa kalan kuljetus, kun pystytään arvioimaan kuljetuskapasiteettia ja aikaväliä. Tärkeää olisi saada olemassa olevat tieto hyödynnettyä kala-alan arvoketjussa.

Myös toimijoiden kalatarpeiden ennakkotiedon avulla pystyttäisiin tarkemmin suunnittelemaan kuljetustarpeen. Tämän myötä tiedettäisiin hyvin tarkasti 1-2 kuukauden kuljetustarpeet ennakkoon. Mikäli tulevaisuudessa saadaan kaikki tieto saataville, niin tietoa olisi erittäin paljon. Siten tiedon analysointi kannattaa automatisoida sovellutuksen avulla, joka pystyy käsittelemään big dataa. Täten logistiikkaa voitaisiin johtaa tiedolla tehokkaasti.

Itä-Suomen raaka-ainevirrat kartalla

Saalistiedosta saatiin käyttöön 50% ja tämä tarkoittaa 1,5 Mkg. Itä-Suomen kokonaissaalis on n. 3 Mkg. Selvinneistä raaka-ainevirroista voidaan arvioida, mistä päin eri kalalajeja saadaan. Kyseinen tieto voidaan yhdistää Itä-Suomen kalan logistiikkaan, jotta voidaan arvioida alustavasti tuonti- ja noutologistiikkapisteitä.

Selvityksen perusteella kalalajikohtaisia logistiikkapisteitä ei kannata toteuttaa, koska saalismäärät ovat liian pieniä. Ainoastaan muikun osalta on riittävät määrät, mutta muikku pitää kuljettaa pääsääntöisesti suoraan perkaukseen.

Muiden kalalajien kohdalla kannattaisi yhdistää raaka-ainevirtoja. Se on useimmiten haastavaa, kun kalalajeja pyydetään osittain eri ajanjaksoilla. Tämän takia optimaaliset logistiikkapisteet muuttuvat eri ajanjaksoilla, jolloin joustavuus ja muutoksien suunnittelu on tärkeää logistiikassa.

Tiedossa pitää huomioida, että vesistöt ovat laajoja kokonaisuuksia ja kalasaaliit saadaan eri puolilta järveä. Täten sijaintipaikat ovat suuntaa antavia. Vihreä väri ilmaisee isompaa raaka-aine määrää ja punainen pienempää.

Itä-Suomen kalasaaliit järvittäin  50% 

Itä-Suomen kalasaalistaulukko 50%

Voidaan todeta, että muikkua saadaan Puruvedellä merkittäviä määriä. Lisäksi Konnivesi, Kallavesi, Puula, Pyhäselkä ja Pyhäjärvi ovat muikun raaka-ainevirroissa huomattavia. Hottomuikkua saadaan Pihlajavedeltä ja Puruvedeltä.

Kuhan kannalta Höytiäinen, Kallavesi, Orivesi ja Pielinen ovat tärkeitä järviä. Merkittäviä raaka-ainevirtoja saadaan hoitokalastuksella, mutta niiden hyödyntäminen on tällä hetkellä kehitysvaiheessa. Vertailun mukaan muiden kalalajien raaka-ainevirrat ovat pieniä.

Kalasesongit ja Itä-Suomen kalasaaliit 50%

Voidaan todeta, että kokonaissaaliit jakautuvat vuoden aikana usealla kuukaudelle.

Vajaasti hyödynnettyjen kalojen saaliit 50% tiedosta

Kalalajeina on pääsääntöisesti lahna ja särki sekä hoitokalastussaaliit. Plus symbolit kuvastaa hoitokalastussaaliita. Hoitosaaliiden tiedon keräämisessä on puutteita. Haaste olisi ratkaistavissa Järvikala-sovelluksella, kun lisättäisiin hoitokalastusaaliille oma tietokenttä.

Vajaasti hyödynnettyjen kalojen saalispotenttiaalikartta

Xamkin aiemman kalahankkeen selvitys Itä-Suomen alueesta, josta selviää kala-alan toimintaympäristö ja vajaasti hyödynnettyjen kalojen potenttiiliset vesitöt.

Itä-Suomen kalan kuljetusreittikysely

Xamkin selvitti kyselyn avulla kala-alan ammattilaisilta kotimaisen kalan logistiikkareittejä. Kysely lähetettiin suoraan 161 kala-alan toimijalle ja kyselylinkki oli avoinna sosiaalisessa mediassa.  Vastauksia kyselyyn saatiin 21 kappaletta, mutta aihe kiinnosti, koska se  tavoitti n. 3000 ihmistä. Reittejä saatiin selville 13 kappaletta ja reittitiedot ovat viety karttasovellukseen, jotta kokonaiskuvaa oli helpompi analysoida ja hahmottaa.

Voidaan todeta, että kala kulkee pitkiä matkoja Itä-Suomen alueella. Reitit ulottuvat Kainuun alueelta aina Kouvolan korkeudelle. Lisäksi kalaa kuljetetaan myös alueen ulkopuolelle, jotka eivät näy reittikartassa. Tässä vaiheessa todettiin, että tarvitaan edelleen lisää dataa, ketteriä ratkaisuja datan käsittelyyn ja yhteistyötä logistiikan tehostamiseen.

Itä-Suomen alueen kuljetusreittejä

Selvityksen tavoitteena oli hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja mallintaa Itä-Suomen kalatalouden optimoituja kuljetusverkostoja ja todentaa kustannussäästöjä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka älykkään logistiikan digitaaliset ratkaisut soveltuvat Itä-Suomen kalatalouteen, huomioiden luonnonvara-alan haasteet. Ratkaisuilla ja/tai suosituksilla voidaan edistää Itä-Suomen kalatalouden kehittymistä tulevaisuudessa.

Linkki tuloksiin: Itä-Suomen kalatalouden logistiikkaselvitys

Kalastajien omat kuljetukset

Nykytilanteessa kalastajat kuljettavat saalinsa pääosin itse kalanostajalle. Tämän seurauksena kuljetettavat volyymit voivat olla varsin pieniä.

Yli puolet kalastajista sijaitsevat alle 30 km etäisyydellä lähimmästä kalanostajasta. Kuitenkaan kaikki kalanostajat eivät osta kaikkia saalislajeja, eivätkä todellisuudessa kalastajat aina myy saalistaan lähimmälle ostajalle. Kun huomioidaan kalanostajien ostamat saalislajit, huomataan että erityisesti särjen, mateen, lahnan ja siian osalta kuljetusmatkat ovat huomattavan pitkiä.

Kartassa on esitetty kalastajakohtaisesti vuosittaiset kuljetusmatkat. Punaisempi väri tarkoittaa suurempaa kokonaiskuljetusmatkaa.

Kalaerien noudot noutopisteistä

Kuvassa on esitetty kuljetusmatkojen minimoimiseksi valitut yhdistelypisteet ja kalanostajat kartalla. Siniset tähdet kuvaavat yhdistelypisteitä ja keltaiset analyysissa mukana olevia kalanostajia.

Pisteistä lähtevät viivat kuvaavat ko. toimituspisteeseen yhdistyviä kalastajia, ja harmaa alue kuvaa karkealla tasolla pisteen palvelualuetta.

Pisteiden muodostamisessa ei ole vielä huomioitu sitä, mikä on kalastajan näkökulmasta kokonaisuudessaan kannattavin kuljetusratkaisu, vaan kaikki kalastajat on yhdistetty lähimpään toimituspisteeseen.

Säästöpotenttiaali

Kuljetusten yhdistelyn säästöpotentiaali vaihtelee kuukausittain johtuen saalimääristä ja saalislajien lukumäärästä. Yhdistelypisteistä voisi hyötyä n. 38% kalastajista, pl. heinä- ja elokuu, jolloin osuus on vain 27%. Yhdistelyn hyödyt suhteessa saaliskiloihin vaihtelevat kuukausittain selvästi enemmän, ollen korkeimmillaan n. 38% kiloista huhti–toukokuussa, ja alhaisimmillaan 13% heinä–elokuussa

Tarkastelussa selkeänä puutteena on, että käytettävissä ei ole tietoa siitä kuinka aktiivisten kalastajien määrä vaihtelee kuukausien välillä. Kyselyn perusteella on kuitenkin selvää, että merkittävä osa kalastajista kalastaa vain osan vuodesta. Tarkempi suunnittelu ja optimointi vaatisi kalastajakohtaiset saalistiedot kuukausitasolla.

Vaikka yhdistelyn säästöpotentiaali koskee vain osaa kalastajista, voi säästö alueellisesti ja siitä hyötyvien kalastajien näkökulmasta olla merkittävä.

Potentiaaliset noutopisteet

Noutopisteiden käytössä on selviä eroja kuukausittain, joten kaikkien pisteiden toiminta ei todennäköisesti olisi kannattavaa läpi vuoden.  Kartalla on korostettu vihreällä noutopisteet, jotka voisivat olla käytössä läpi vuoden. Keltaisella on korostettu pisteet, joille löytyisi 10-11 kuukautta vuodessa käyttöä

Organisoitu keräily kalastajilta: Edellytykset

Keräily suoraan kalastajilta edellyttäisi päiväkohtaisten saalistietojen keräämistä ennen reitin suunnittelua. Työssä tehdyn tarkastelun avulla voidaan tunnistaa alueita, joissa kalastajien sijaintien perusteella olisi potentiaalia kustannustehokkaiden keräilyreittien muodostamiseen läpi vuoden.

Keräilyreittien analysoimiseksi muodostettiin kalanostajakohtaisia reittejä, jotka pyrkivät mahdollisimman kustannustehokkaasti käymään kalastajien osoitteita läpi. Reittien muodostamisessa ei ole huomioitu kuukausi- tai kalalajikohtaisia saalisarvioita.

Haasteelliseksi reittien muodostamisen tekee se, että osalle reitille päätyvistä kalastajista oma kuljetus olisi edelleen kustannustehokkaampi ratkaisu vähintään osan vuodesta. Näiden kalastajien saaminen mukaan kuljetuksiin voi olla vaikeaa, eikä näin välttämättä saada reiteille riittävästi kalastajia, jotta reitti olisi kokonaisuudessaan kannattava.

Organisoitu keräily kalastajilta: Analyysi

Organisoidulla keräilyreiteillä saavutettava säästöpotentiaali on huomattava verrattuna siihen, että kalastajat itse kuljettavat saaliinsa kalanostajille. Kun huomioiden kaikki kuljetuksiin liittyvät kustannukset (polttoaine, kalusto, työaika), organisoidun keräilyn kuljetuskustannukset per kilometri saisivat olla parhaimmillaan 15-kertaisia suhteessa omien kuljetusten kustannuksiin per kilometri, ennen kuin omat kuljetukset muodostuisivat vuositasolla kannattavammaksi vaihtoehdoksi.

Taulukossa ja kartalla on kuvattuna potentiaalisimmat keräilyreitit, kun verrataan reitiltä kertyviä kilometrejä vuodessa (olettaen että täysi reitti ajetaan 20 kertaa kuukaudessa läpi vuoden), vaihtoehtoon jossa kalastajat kuljettavat saaliinsa itse kalanostajille.

Reittien laskennassa ei ole huomioitu kuitenkaan kalanostajien ostamia kalalajeja, eikä saaliin toimittamista eri kalanostajille.

Kalastajien omat kuljetukset

Kalastajien kuljettaessa saaliinsa itse syntyy kustannuksia kaluston ja polttoaineiden lisäksi lastaamiseen, kuljettamiseen ja jakeluun kuluvasta työajasta. Polttoaineen osuus on merkittävä osa kilometrikohtaisia käyttökustannuksia.

Polttoaineen jyrkkä hinnannousu vaikuttaa suoraan kuljetusten kustannukseen ajettavien kilometrien suhteessa.

Kalaerien noudot noutopisteistä

Noutopisteitä käytettäessä kalastajien omat kuljetuskustannukset alenevat, kun noutopisteestä eteenpäin saadaan kuljetuksia yhdisteltyä. Tarkastelun perusteella säästöpotentiaali vaihtelee kuukausittain ja alueittain huomattavasti, mutta parhaimmillaan kuljetuskilometrit voisivat vähentyä huomattavasti. Samalla säästyy kuljetuksiin kalastajilta kuluva aika.

Noutopisteiden osalta tulisi kuitenkin kustannuksia noutopisteen järjestämisestä, sekä kuljetusten järjestämisestä noutopisteestä kalanostajille. Näiden kustannusten suuruus sekä kustannusten jakaminen noutopistettä käyttävien kalastajien kesken vaikuttaisi merkittävästi siihen, kuinka kannattavaa kuljetusten järjestäminen noutopisteitä käyttäen lopulta olisi. Jos runkokuljetus ostetaan palveluna kuljetusliikkeeltä, kustannus kalastajille määräytyy toimijan määrittelemän hinnan mukaan.

Logistiikkaverkosto

Kalaerien nouto suoraan kalastajilta vähentäisi kuljetuskilometrejä huomattavasti, mutta kuljetusten todellisten kustannusten arviointi riippuisi huomattavasti siitä, miten kuljetukset tässä toimintamallissa järjestettäisiin.

Ostettuna palveluna kustannukset määräytyvät operaattorin tarjoaman hinnan mukaan. Kilpailutuksessa tarjottuihin hintoihin vaikuttavat todennäköisesti reitin pituuden lisäksi esimerkiksi niiden tehokkuus ja yhteensopivuus tarjoajan muiden toimintojen kanssa.

Itse tuotettuna palveluna kustannukset muodostuvat kaluston, polttoaineen, pääomakustannusten sekä kuljettajan työajan perusteella.

Kylmäkontti noutopisteenä

Uudet kylmäkontit maksaa arviolta n. 20-30T/€ alv 0%. Tämän lisäksi pitää huomioida varustelut, vakuutukset, siirtomaksut, infra, huolto- ja siivouskustannukset ja sähkönkulutus. Toisin sanoen muuttuvat kulut. Kylmäkontti tarvitsee 32A 5-napaisen voimavirran toimiakseen ja kuluttaa sähköä n. 1,5 – 10 kWh/h. Kylmäkontteja voidaan myös hankkia käytettynä, jolloin hankintahinta on halvempi, mutta huoltokustannukset useasti nousevat. Kalan kylmäketjun katkeamattomuus tulee varmistaa.

Kylmäkontteja on mahdollista myös vuokrata, jonka kustannukset ovat n. 11-14,5 T/€ vuodessa. Tämän lisäksi pitää huomioida muuttuvat kustannukset.

Konttilogistiikka toimii parhaiten, jos kalanostaja hallinnoi toimintamallia ja kalastajat haluavat sitoutua ja maksavat lisäpalvelusta. Kylmäkontin sijainti ja toiminta edellytykset tulee selvittää tarkasti yhteistyössä kalastajien kanssa. Hankkeen tietojen avulla voidaan mallintaa potenttiaalisia sijoituspaikkoja. Toimintamallissa tulee selvittää oman alueen viranomailta tapauskohtaisesti, millaiseksi tilaksi kylmäkontti luokitellaan. Kyseinen toimintamalli on käytössä Suomessa, joka myös käytännössä toimii.

Arvio konttien kustannuksista

Kustannustehokkuutta

Mikäli konttilogistiikan avulla kuljetettaisiin kaikki Itä-Suomen kalasaaliit, niin säätöä laskennallisesti tulisi n. 1.4 M€ vuosittain. Tästä summasta tulisi vähentää konttilogistiikan kulut, joka vähentää tuntuvasti toimintamallin kannattavuutta.

Edellytyksenä on, että kylmäkonttien käyttöaste on myös korkea. Toimintamalli vaikuttaa kalastajaa siten, että ostaja maksaa kalasta pienempää kilohintaa, koska palvelun kustannukset pitää kattaa. Lisätietoja: Järvikalan kuljetuslogistiikka Itä-Suomen alueella

Laskelma kuljetuskustannuksista

Noutopiste ilman infraa 

Tarvitaan useampia toimintamalleja ja yhteistyötä. Tulisi sopia ennalta tuonti- ja noutopisteet. Tämän jälkeen pienemmät kalaerät tulisi koota isommiksi kuljetuseriksi eri noutopisteiden kautta. Käytännössä logistiikka tapahtuisi pienemmästä kuljetusautosta isompaan, jossa olisi varusteena esimerkiksi takalautanostin. Myös olemassa olevia pienempiä kuljetusautoja voidaan hyödyntää. Fyysistä infraa ei tarvita, joten toimintamalli olisi kustannuksiltaan edullisin ratkaisu.

Ilman infraa noutopistellä olisi mahdollisuus mukautua kalasesonkien ja tarpeiden mukaan joustavammin. Mikäli toimintaan saataisiin tarpeeksi kalastajia ja kalanostajia mukaan, niin kuljetusauton koko kapasiteetti saataisiin hyödynnettyä. Sumputuksen avulla voidaan tiettyjä kalalajeja välivarastoida kustannustehokkaasti isommiksi kuljetuseriksi. Sumppu maksaa n. 500–700 € kappale, joka on hankintahinnalta pienempi kuin kylmäkontti. Siten isomman kuljetusauton toiminta kannattaisi ulkoistaa tai pyrkiä löytämään kala-alalta oma toimija. Kala-alan tuntemisesta olisi hyötyä. Lisäksi kylmäkontti oli hyvä vaihtoehto ja lisäpalvelu logistiikkakokonaisuuteen, jos käyttöaste on säännöllinen. Toimintamalli tarvitsee tiivistä yhteistyötä ja aikataulujen sovittamista sekä noudattamista.

Keskeisimmät kulmakivet

Yhteistyö

Muuttuvien tuonti- ja noutologistiikkapisteiden määrittely eri vuosille ja kalasesonkien mukaan

Usean ison kuljetusauton optimoidut vakioreitit eri kalasesonkien mukaan

Kala-alan yhteisen logistiikan hallinnointi ja viestintä alusta

Kustannustehokkuutta

Mikäli toimintamallin avulla kuljetettaisiin kaikki Itä-Suomen kalasaaliit, niin säätöä laskennallisesti tulisi n. 1,79 M€ vuosittain. Tämä tarkoittaisi, että suurin osa kuljetuksesta tulisi tapahtua isommalla kuljetusautolla, jossa kalaa kuljetetaan vähintään 1000kg kerralla. Kuljetuskustannukseksi tulisi 0,32€/kg. Kustannussäästöä tulisi 0,59 €/kg, joka parantaisi alkutuottajien kannattavuutta huomattavasti. Onnistumisen kannalta avainasemassa olisi kalastajien yhteistyö.

Eri kuljetuserin hintaerot 1000 kg vs. 200 kg

Pienten ruokayritysten logistiikkakustannukset

Tutustu Turun yliopiston selvitykseen: Pienten-ruokayritysten-logistiikkakustannukset-raportti

Voit ladata ja laskea kuljetuskustannuksia exel-laskurilla

Lisätietoja aiheesta: Maaseudun hankinnat

Nfleet ja kuljetuksien optimointi

Mitä on Nfleet?

NFleet on internetissä (pilvessä) toimiva kuljetusten suunnittelun ratkaisu. Sitä voi käyttää itsenäisenä välineenä tai sen voi liittää osaksi laajempaa kuljetusten suunnittelun (TMS) tai toiminnan ohjauksen (ERP) järjestelmää.

Tutustu Nfleet:n ratkaisuun: Verkkosivut ja video

Testaa ilmaiseksi Nfleet:n ratkaisua, jolla voit optimoida ja laskea kustannuksia: NFleet App

Hyötyjä:

NFleetin avulla kuljetusten suunnittelu yksikertaistuu ja nopeutuu. NFleet optimoi suunnittelun niin, että kuljetussuunnitelmat ovat tehokkaita. Kerrot laskennalle toimintasi tiedot, eli tiedot kuljetustilauksista ja autoista, ja NFleet muodostaa niistä käytännön kuljetussuunnitelman.

Kuvaus

Kalatalouden digitaalisen järjestelmän tavoitteena olisi tarjota kustannustehokkaita logistiikkavaihtoehtoja Itä-Suomen kalastajille ja kalan jalostajille. Järjestelmän konseptin keskeisenä osana on toimia tarjonnan ja kysynnän yhdistävänä alustana, jolloin logistiikan suunnittelua voitaisiin tulevaisuudessa tehdä dynaamisesti ja reaaliaikaisesti.

Järjestelmän keskeisiä toiminnallisuuksia olisivat

• Tarjonnan näkymä: kalastajien ilmoitukset saaliista ja niiden lähtöpisteistä
• Kysynnän näkymä: jalostajien ilmoitukset tarpeesta ja sen sijainti
• Logistiikan optimointi: tilanteen mukaan suositeltava kuljetusvaihtoehto ja sen tarjoaja
• Vuorovaikutus alan toimijoiden kesken: yhteistoimintamahdollisuuksien etsiminen ja tukeminen

Uudet myyntikanavat

Tarvitaan lyhempiä toimitusketjuja kuluttajille asti, jotta saatavuuteen ja kuluttajan tarpeisiin voidaan vastata. Uuden tyyppiset suoramyyntikanavat olisi varteen otettavia vaihtoehtoja, joilla pystyttäisiin lyhentämään kalan toimitusketjua.

Useamman kala-alan toimijan yhteiskuljetuksella olisi kustannustehokasta toimittaa kalatuotteet isompiin kaupunkeihin. Loppujakelu tapahtuisi logistiikkakeskuksista tai pienemmistä jakeluvarastoista loppukäyttäjille. Käyttöönottoon tarvitaan paljon yhteistyötä ja yhteisiä panostuksia sidosryhmiltä ja erityisesti alkutuottajilta. Tulevaisuudessa digitaalisuudella on merkittävä rooli logistiikan kehittymisessä, jotta pitkien kuljetusmatkojen haasteet saadaan ratkaistuksi.

Woltin ja Xamk yhteistyö

Hanke otti yhteyttä Woltiin ja keskuteluja käytiin, kuinka Woltin ratkaisuja voitaisiin käyttää kalataloudessa. Palvelut sopivat kaupunki alueiden logitiikkaan ja tuotteiden myyntiin (B2C). Toimintaa varten tarvitaan välivarastoja, josta Woltin lähetit voivat noutaa tuotteita. Välivarastona voisi toimia ravintolat, kylmäkontit tai olemassa olevat varastointitilat. Kyseessä olisi jakamistalouden mallista välivarastoinnin osalta. Kala-ala toimijoille jäisi tuoteiden toimittaminen kaupunkialuieden välivarastoihin ja digitaalisen kaupan hallinointi Woltin palveluratkaisuilla.  Siten kuluttaja saisi tuotteen kotiin asti. Woltin kanssa voidaan neuvotella provision määrästä, mutta luonnollisesti volyymin määrä vaikuttaa asiaan.  Mikäli useampi kala-alan toimija tekisi yhteistyötä, niin kustannuksista tulisi säästöjä eri osa-alueilta.

Mikä on Wolt? – Kuljetettuna

Wolt tekee hyvän ruuan etsimisestä ja tilaamisesta hämmästyttävän helppoa. Kuljetettuna luoksesi – nopeasti, luotettavasti ja edullisesti. Wolt toimii Suomessa 27 eri kaupungissa mm. pk-seudulla, Joensuussa, Mikkelissä, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa

Wolt jälleenmyyjille

Kuinka Woltin palvelu toimii

Tutustu Woltin palveluihin

Wolt -verkkosivut

Wolt jälleenmyyjille – case kala

Wolt: Kalakauppa E. Eriksson

Wolt: Anton & Anton Ruokakauppa Ullanlinna

Mikäli heräsi kysymyksiä, niin ota yhteyttä hankkeen projektipäällikköön

Suppilog ja Xamk yhteistyö

Hanke otti yhteyttä Suppilogiin ja keskuteluja käytiin, kuinka Suppilogin ratkaisuja voitaisiin käyttää kalataloudessa. Palvelut sopivat erityisesti pääkaupunki alueiden logitiikkaan ja tuotteiden myyntiin eli tukkukauppaan (B2B).

Suppilog – digitaalinen kaupankäyntialusta tukkukauppaan

Yksi palvelu, jossa voit myydä sekä ostaa tukkutuotteita sadoilta eri yrityksiltä. Säästät tehokkuudessa, logistiikassa ja muissa kuluissa.

Miksi Suppilog?

Nopea, maksuton ja riskitön käyttöönotto kaikille osapuolille

Luo nerokkaalla tavalla yrityksille lisää kasvun mahdollisuuksia Jakaa myynnin, kuljetusten ja varastoinnin kustannuksia myyjien kesken Soveltuu yhtäläisesti tuotteiden valmistajille, maahantuojille sekä tukkureille. Mahdollistaa valikoimien kustannustehokkaan hallinnan ja laajentamisen ostajille. Tehokkaat logistiikkapalvelut varmistavat tuotteiden kuljetukset ja laskevat kaupankäynnin kustannuksia.

Suppilog numeroina

Myyjiä ja ostajia 2455, tilauksia 90.665 ja tuotteita 16.572

Tutustu Suppilogin palveluihin:

Suppilog – verkkosivut

Suppilog & kala-ala esitys

Suppilog & lähiruoka: Lähiruoan markkinointi – webinaari video

Kuljetuspakkauksilla merkitystä logistiikkaan

Kalaa kuljetetaan pääsääntöisesti kalapaljuissa, joiden paluulogistiikasta ja puhdistuksesta syntyy kustannuksia. Kuljetusyritykset velottavat lähes saman hinnan täyden ja tyhjän kalapaljun kuljetuksesta. Tästä syystä uusia ratkaisuja paluulogistiikan optimointiin tulisi harkita.

Stora Enson Packaging Solutions kalakontit

Esittelyssä on Stora Enson aaltopalvi ratkaisuja 300 L, 600 L ja 1000 L kalakontit. Tuotteet on mitoitettu TEHO-, EUR- ja FIN-kuormalavoille. Kalakontit voidaan varustaa purkuaukolla ja räätälöidä tarpeen mukaan. Kestävyyttä voidaan lisätä aaltopahvin sisällä olevilla vahvikenauhoilla tai materiaalin paksuudella. Tuotteiden ideana on tuoda kustannussäästöjä yhden suuntaisen logistiikan kautta ja vähentää puhdistuksen tarvetta.

Kalan vientilogistiikassa aaltopahviratkaisut toimivat parhaiten, koska perinteisten kalapaljujen paluulogistiikka on usein haastavaa. Kalakontti tarvitsee sisäpussin, jonka kestävyyteen voidaan vaikuttaa materiaalien valinnoilla ja paksuudella. Sisäsäkkejä kontteihin toimittaa mm. Ab Rani Plast Oy tai Accon Suomi Oy. Lisätietoja kalakonteista: Stora Enso kalakontit

Kalakontti 1000L

Kalakontti 300L

Hyödyt:

• Pakkauskustannukset laskevat 2/3 osaa per kala filee
• Voidaan vähentää kalan logistiikan määrää
  • Lavoille mahtuu kerralla enemmän kalaa
  • Yhdensuuntaiset kuljetukset
• Kalapaljujen puhdistuksesta ja tuotteiden pakkaamisesta tulee työajan säästöä
• Jätteiden määrä vähentyy ja ympäristöystävällisemmät pakkaumateriaalit

Yhteistyö:

• Hanke otti yhteyttä Stora Ensoon ja tuloksena syntyi kalakonttien prototyypit
• Stora Enso ja Suomen kalakauppiasliitto ry lähtivät kehittämään prototyyppejä eteenpäin ja kalatuotteita on lähetetty kalakontin avulla ulkomaille
• Yhteistyöllä Stora Enson kalakontit ovat tuotteistettu ja kalatalouden käytössä

Accon Suomi Oy:n kalasäkit

Esittelyssä on Accon Suomi Oy:n kalasäkit. Kala 2:n rakenne on kennotuettu, jonka kestävyys on 500 kg. Tuote pysyy itsenäisesti pystyssä ja on varustettu purkuventtiilillä. Tämän lisäksi esittelyssä on 1200 kg kalasäkki, joka on tuettu säkin kulmista laudoilla. Kummatkin tuotteet menevät pieneen tilaan, jolloin paluulogistiikkaan tarvitaan vähemmän tilaa. Tuotteet ovat räätälöitävissä tarpeiden mukaan erilaisilla ominaisuuksilla. Kalasäkkien kanssa voidaan käyttää sisäsäkkejä, jolloin puhdistuksen tarve vähentyy. Kalasäkit valmistetaan puhdastiloissa, jotka ovat aina ISO 22000-, BRC- tai AIP-sertifioituja. Tämä takaa sen, että näitä tuotteita voidaan käyttää elintarvikkeiden kanssa. Kalasäkit valmistetaan Suomessa käsityönä. Lisätietoja linkistä: Accon Suomi Oy.

Kalasäkki: Kala 2 – 500kg

Kalasäkki: 1200 kg

Vesistöt kuntoon konenäön ja tekoälyn avulla – Ratkaisuna automaattinen lajittelukone

Sekasaaliin lajittelun osalta päädyttiin tutkimaan yhteistyön kautta konenäön potenttiaalia. Tutkimus rajattiin muikkuun, kuoreeseen, lahnaan, särkeen ja ahveneen. Konenäön tutkimustyö toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta. Kalanäytteet saatiin Kerimäen Kalatalolta ja Markku Kettuselta.

Kotimaisen kalan konenäön kuvaukset toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Kuvausten järjestämisestä vastasi Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat ja hyviä kuvia saatiin paljon. Opiskelijat selvittivät NI Vision -työkalujen käyttömahdollisuuksia piirretunnistuksessa. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuskohteena oli, miten MVTecin Halcon ohjelmiston Sample Based Idenfication -menetelmä soveltuu kalojen tunnistamiseen ja mahdollisuuksia piirretunnistukseen soveltuvista työkaluista. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimuskohteena oli, mitä valmista tekniikkaa on olemassa ja millaisista kustannuksista niissä ratkaisuissa puhutaan.

Kuvia kohde kalalajeista särjestä, muikusta, kuoreesta, lahnasta ja ahvenesta. Tutustu myös hankkeen konenäön tutkimuksen videoon Facebookissa.

Särki

Muikku

Kuore

Lahna

Ahven

Kotimaisen kalan lajittelun webinaari ja tulokset

Tapahtuma järjestettiin 27.5.21, jossa oli mukana 34 osallistujaa eri sidosryhmistä. Hanke kokosi yhteiseen tapahtumaan suomalaista asiantuntemusta keskustelemaan kotimaisen kalan lajittelun ratkaisuista erityisesti konenäön ja tekoälyn saralla. Esiselvitystutkimuksen tuloksien perusteella kotimaisen kalan lajitteluun olisi mahdollista käyttää konenäköä ja neuroverkkopohjaista tekoälyä sekä tarvittaessa tukea tunnistusta perinteisemmillä tekniikoilla. Neuroverkkopohjainen tekoäly antoi lupaavia tuloksia tutkimuksissa. Ensimmäiseksi kokeiltiin käyttää eri asetuksilla otettuja kalan kuvia ja päästiin tunnistuksessa 51,5 % tulokseen. Kun tekoälyä opetettiin tunnistamaan standardi kuvilla, niin 250 kalaa tunnistettiin oikein 96,9% tuloksella. Tekoälyn tunnistuksen opetuksessa tulisi siis käyttää kalojen kuvia, jotka on otettu standardi kuvausolosuhteissa.

Myös kotimaisen kalan lajittelun tulevaisuutta pohdittiin työpajan merkeissä. Lajittelun tulevaisuus näyttää vuonna 2027 automaattiselta. Tavoitteisiin päästään yhteistyöllä, rahalla ja osaavalla ammattitaidolla. Kalan lajittelun osaamisesta nähtiin myös vientituotetta maailmalle.

Poimintoja kotimaisen kalan lajittelun työpajasta

Miltä kotimaisen kalan lajittelu näyttää vuonna 2027?

• Automatisoidulta
• Oisihan se hienoa, jos Suomessa olisi silloin jo ainakin muutama kone käytössä, jotka automaattisesti lajittelevat saaliit ja syöttäisivät ne perkuukoneille.
• Täysin automaattiselta. Kalat erotellaan toisistaan, kuvataan ja tunnistetaan sekä jaotellaan sen perusteella astioihin.
• Varmasti joudutaan edelleen yhdistämään mekaanista ja automatisoitua lajittelua.
• Myös pienehköjä lajittelujärjestelmiä pienempiin satamiin ja kotimaisen kalan käyttöaste nykyistä huomattavasti korkeampi.
• Toimivalta järjestelmältä.
• Yhteiset, yleiset opetuskirjastot?
• Sellaiselta, jota yritykset voisivat viedä maailmalle.

Miten päästää lajittelun visioihin?

• Aloittaa käytännön tekeminen ja kokeileminen pian ja jakaa hyviä tuloksia eteenpäin.
• Yhteistyöllä, rahalla ja osaavalla ammattitaidolla.
• Hyviä käytäntöjä maailmalta pitää yhdistää kotimaiseen osaamiseen.
• Tässä on jo hyvä aihio. Tässäkin palaverissa on paljon asiantuntemusta oppilaitoksista ja yrityksistä, joiden asiantuntemus yhdistämällä varmasti löytyy hyviä ratkaisuja.
• Yhdistäen hyvää mekaanista suunnittelua sekä konenäköä. Ehdottomasti käytettävä neuroverkkoja tällaiseen. Luotettavaa tulosta ei saada, ellei käytetä aikaa ja rahaa ja tehdä toimiva kirjasto kuvista.
• Kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa prototyyppi
• Tarvitaan paljon monialaista yhteistyötä ja kokeiluihin sekä kehittämiseen rahoitusta.
• Jos rahoitus löytyy, niin linjaston pystyy suunnittelemaan ja rakentamaan nopeallakin aikataululla.

Webinaarin esitykset:

Toiminnaohjaus -hanke, Xamk

Kalojen lajittelu konenäöllä, Jamk

Kalatunnistuksen tulosten esittely, Samk

Kotimaisen kalasaaliin luokittelu konenäöllä, Oamk

Kotimaisen kalan konenäön esiselvityksen tulokset:

Kalojenkuvaus konenäöllä, Jamk

Kalojen tunnistus konenäöllä, Samk

Konenäköratkaisut kalasaaliin tunnistamiseen, Oamk

Kalojen tunnistus konenäön avulla – video

Lajittelun ja teknologian hyödyt:

• Käsin tehtävä työ vähenee arvoketjussa ja tehokkuus kasvaa (MMM ohjelman tavoitteet)
• Eri kalajakeet saadaan hyödynnettyä arvoketjussa tehokkaammin (elintarvike, rehuteollisuus, biokaasu, lannoitteet yms)
• Mahdollistetaan uusien tuotteiden innovaatiot ja markkinoille saaminen (raaka-aineiden saatavuus)
• Perkuulaitteiston tehokkuus paranee, kun lajitellut kalat tuovat vähemmän häiriöitä
• Perinteisien ja uusien elintarviketuotteiden valmistus vaatii edelleen kalan esikäsittelyä (lajittelu, perkaus, suomustus ym.)
• Mahdollistaa tietopankin seuranta- ja tutkimuskäyttöön
• Suurin markkinapotentiaali merikalastuksessa
• Vieraslajien torjunta esim. kyttyrälohi

Lajittelun lisäarvon kuvaus

Kuvassa on tuotu esille lisäarvoa ja kuinka sisävesien kestävää saalispotenttiaalin käyttöä voidaan lajittelulla tehostaa.

Lajittelun tiekartta

Kuvassa on tuotu lajittelun tiekartta esille, jonka mukaisesti voidaan edetä teknologian kehittämisessä. Lajittelukoneen hinnaksi on arvioitu n. 100-150 T€ ja kokonaiskehittämisen kulut olisivat n. 300-600 T€.  Arvioissa ei ole huomioitu vallitsevaa kustannustilannetta tai inflaatiota.

Xamk kehitti uudella tavalla kala-alan viestintää ja logistiikkaa, digitaalisuutta hyödyntäen. Kehittämisessä käytimme käyttäjäystävällistä näkökulmaa ja otimme huomioon sidosryhmien tarpeet. Kehitystyössä korostui yhteistyö eri alojen ammattilaisten kanssa kuten esimerkiksi tekoäly-, rajapinta- ja sovelluskehittäjät, ammattikalastajat ja ohjausalan ammattilaiset. Kehityöhön sisältyi ketterän kehittämistyön menetelmiä ja käyttöliittymäsuunnittelua sekä rakentamista. Seuraavassa kuvissa on Xamin kalahankkeiden digitaalisuuden kehittämisen kokonaisuus ja tiedonkulun kehittämisen malli. Käy tutustumassa myös Arvoketju -hankkeeseen.

Hankkeen digitaalisuuden kehittäminen pohjautui Xamkin aiemmin kehittämään Järvikala-sovellukseen. Kaupallinen ammattikalastaja voi tehdä kalasaaliin ilmoituksen viranomaisille mobiililaitteella. Järvikala-sovellukseen tehtiin  parannuksia kaupallisten ammattikalastajien toiveiden mukaisesti ja ulkoasu päivittyi. Linkki: Ohjeet Järvikala-sovellukseen ja ELU2 tunnuksiin Tutustu Järvikala-sovelluksen esittelyvideoon:  Järvikala-sovellus

Järvikala-sovelluksen päänäkymä

Järvikala-sovelluksen kalasaaliin kirjaaminen

Järvikala-sovelluksen saalistietojen lähettäminen viranomaiselle

Uusi ominaisuus, jossa käyttäjä näkee värikoodilla, onko kalasaalistieto lähetetty viranomaiselle.

Mobiilipilotti

Pilotissa tehtiin mobiiliratkaisu (Järvikala-sovellukseen) kalastajille ja kalanostajielle ennakkotiedonvälitykseen ja logistiikkaan. Siten päästiin valmiinpaan ratkaisuun ja käytännön elämän testaukseen. Hankkeen tavoitteena ei ollut kuitenkaan tuottaa valmista järjestelmää.

Ominaisuuksilla pystytään välittämään toimijoiden tarpeet ennakkoon sovelluksen kautta. Logistiikan tehostamisen ydinajatus oli yhteistyö lisääminen ja tiedonvälitys sekä yhteiskuljetukset. Lisäksi sovellus lähettää reaaliaikaisen ilmoituksen, kuten somesovelluksissa.

Järvikala-sovelluksen kalakaupan päänäkymä

Käyttäjät löytää kala-alan toimijat kartalta, josta löytyy yhteystiedot ja ennakkotiedot kalan tarpeista. Samalla toimijat voivat verkostoitua helpommin.

Kalenterit

Kalan ennakkotiedonvälitys tapahtuu kausikohtaisilla ja päiväkohtaisilla kalenterilla. Täten toimijoiden tarpeiden tiedonvälitys helpottuu ja ennustettavuus lisääntyy.

Kausikalenteri

Päiväkalenteri

 Logistiikkanäkymä

Käyttäjät näkevät kala-alan toimijoiden reitit. Ominaisuudessa voi lisätä omia reittejä näkyviin muille toimijoille. Ominaisuuden tavoitteena oli lisätä logistiikan tehokkuutta yhteistyöllä ja alentaa kalan kuljetuksesta syntyviä kustannuksia. Toisin sanoen digitaalisuuden avulla voidaan päästä isompien kalaerien kuljettamiseen.

Toimijat pystyisivät sopimaan sovellutuksen kautta ennakkoon kalan tuonti ja noutopisteistä. Tämän myötä logistiikkaan liittyvä infran tarve vähentyy, kun kalaerät kulkisivat kuljetusautosta toiseen.

Kalanostajan web-käyttöliittymän suunnitelma

Kuvissa on nähtävissä kalanostajan web-käyttöliittymä suunnitelma. Ominaisuutena on kartta, kalenterit ja apuväline logistiikan suunnitteluun. Kalanostaja pystyisi ilmoittamaan kausi- ja päiväkohtaiset kalatarpeet kalastajille.

Kalanostajan aloitusnäkymä

Kalanostajan kausi- ja päiväkohtaiset tarpeiden ilmoittaminen

Kalanostajan logistiikka reitit

Mobiilosovelluksen testit

• Toteutettiin 7 käyttäjän kesken testaus kesän 2022 aikana. Mukana kastajia, kalanjalostajia ja ravintoloita.
• Tehtiin käyttökoulutus beta-sovelluksen käytöstä
• Ominaisuuksien tarpeellisuus 1-5 asteikolla:
  • Kalan osto ja myynti: 4
  • Logistiikka: 3
• Tulisiko sovelluksen ominaisuudet tehdä valmiiksi ja ottaa käyttöön kalataloudessa?
  • Kyllä 100% vastaajista

Pilottiominaisuuksien hyödyt ja jatkokehittäminen

Hyödyt:

• Verkostoitumisen mahdollisuus ja yhdestä paikka löytyvät kaikki toimijat
• Edistetään yhteistyön kehittymistä B2B
• Tuetaan uusia kalastajia
• Voidaan avata tulevaisuudessa uusille käyttäjäryhmille (Horeca yms.)
• Voidaan käyttää paikallista kala – tulisi olla min. fileen muodossa.
• Lisäarvon todentaminen tapahtuu vasta, kun järjestämä saadaan laajempaan käyttöön käytännön elämässä

Jatkokehittäminen:

• Koodataan sovellus uudella ja nykyaikaisella koodikielellä tuotantoon asti, jotta toimii Android-, iOS- ja web-sovelluksena.
• Hankkeessa tehtiin alustava web-käyttöliittymäsuunniltema
• Kalakauppa: Hinta- ja kilomäärätiedot näkyviin, muut palvelut yritystietoihin, toimijoiden filtteröinti ja reaaliaikaiseen ilmoituksien listaus, kuten some-alustoissa.
• Logistiikka: Reittien filtteröinti-ominaisuus, jotta käytettävyys säilyy. Luoda algoritmi, joka suosittelee käyttäjille yhteistyötä ”reittitinder” ja reaaliaikainen ilmoitus. Käyttöliitymä logistiikan alan yritykselle.

• Alustatalous kehittyy kalataloudessa
• Digitaalisuudella ratkaistaan kalatalouden haasteita ja yli alojen sekä ”olettamuksien tilalle faktaa”
• Kustannustehokas yhteinen tiedonsiirtojärjestelmä ja data-alusta kalatalouden käytössä – ”Datalla uusia ratkaisuja”
• Tietoa saadaan yli hallintojen yli, joka tuo lisäarvoa kalatalouden arvoketjuun
• Digitaalisuus tuo lisäarvoa ja kannattavuutta kalatalouden arvoketjuun
• Tulee huomioida B2B ja B2C tarpeet ja löytää pitkäjänteisyyttä kehittämiseen sekä riittävä rahoitus
• Tarvitaan kolmannelta osapuolelta uusia ketteriä ja käyttäjälähtöisiä sekä innovatiivisia digiratkaisuja
• EMKVR:n Älykäs kalatalous (digitaalisuus, teknologia yms.)

Kalatalouden alusta

Kotimaisen kalan käyttö on Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeää. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on kehittämässä uudenlaista tiedonvälitysjärjestelmää yhteistyössä kalastajien ja kalanjalostajien kanssa.

Koronapandemia on osoittanut, että kriisin tai poikkeustilan aikana mikään ei ole itsestään selvää.

Kotimaisen kalan parempi hyödyntäminen ja koko kalatoimialan toimijoiden tukeminen on arvokasta koko Suomen huoltovarmuudelle.

Kala-alan toimijoille ollaan nyt kehittämässä helppokäyttöistä tiedonvälitysjärjestelmää Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen -hankkeessa.

– Järjestelmän kehittäminen mobiilisovelluksena ja web-alustana on tällä hetkellä pilotointivaiheessa, kertoo projektipäällikkö Antti Kinnunen.

Digitalisuutta on ollut mukana kehittämässä laaja kumppanuusverkosto kalastajasta jalostajaan asti. Mukana on muun muassa Suomen Sisävesiammattikalastajat ry.

Miksi digitaalisuutta tarvitaan kala-alalle?

Restonomi YAMK -opiskelija Kai Laitinen selvitti Itä-Suomen kalatalousalueen osto- ja myyntiprosessien digitalisointia opinnäytetyönään osana Kinnusen vetämää hanketta.

Yksittäisen kala-alan yrittäjän on haastavaa saada uusia tuotteitaan markkinoille. Kalatoimialan verkostoituminen, yhteistyö ja digitaalinen uudistuminen on oleellista myös koko toimialan kehittymisen kannalta.

Vesistöjen rikkomat pitkät kuljetusmatkat nostavat saaliin kuljetuskustannukset helposti liian korkeiksi.

Toisaalta kalasaaliiden ja jakeiden lajittelu on saatava tehokkaammaksi.

Erityisen tärkeää on löytää käsiteltäväksi jäävälle saaliille ostaja, jotta iso osa kotimaisen kalan myyntipotentiaalista ei jäisi käyttämättä.

Tiedonvälityksen ongelmia ovat esimerkiksi tiedontarpeen nopea sykli sekä hitaat ja työllistävät toimintatavat.

– Esimerkiksi tieto saalislajeista ja saalismääristä kulkee huonosti kalastajalta tukkuportaalle sekä ennakkoon että reaaliaikaisesti, tarkentaa Laitinen.

Digitaalinen tiedonsiirtojärjestelmä tuo käyttäjälleen liiketoiminnallista hyötyä ja kustannustehokkuutta.

Yhteistyössä kalastajien ja kalanjalostajien kanssa kehitettävä järjestelmä tukeekin kalastuselinkeinoa monella tasolla, aina kuluttajalle asti.

Tulevaisuudessa lisää mahdollisuuksia

Tulevaisuudessa järjestelmää voi kehittää ja laajentaa esimerkiksi suoramyynnin, sosiaalisen median tai verkkokaupan muodossa kuluttajien käyttöön.

Kalastajilla ja kalanjalostajilla voisi olla yksi yhteinen verkostoitunut suoramyynti- ja markkinapaikka, jossa kaikki palvelut ja tuotteet olisivat esillä niin sanottuna ”pientuottajien torina”.

Laitisen mukaan tulevaisuudessa on varauduttava kriiseihin keskittämällä investointeja Suomen omiin kalavaroihin ja auttamalla kaupallista kalastusta erilaisten tavoin.

– Samalla tuetaan muita elinkeinoja, sillä onhan Suomi edelleen “tuhansien järvien maa”, toteaa Laitinen.

Lue lisää opinnäytetyöstä: Itä-Suomen kalatalous alueen osto- ja myyntiprosessin digitalisointi