Kalastuksen kehittämisohjelma (KaKe)

Lyhyen ajan tavoitteena (2023–2024) on verkoston toiminnan käynnistäminen ja yhteistyön lisääminen elinkeinon, tutkimuksen, hallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityistavoitteena on lisätä yhteistyötä merialueen ja sisävesien kaupallisten kalastajien välillä. Verkoston tavoitteena on myös laajentua ja olla proaktiivisesti vastaamassa esille nouseviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin pitkän ajan tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla aloitetaan ulkopuolisen rahoituksen hakeminen kehittämissuunnitelmaan mukaisiin hankkeisiin.

Keskipitkän aikavälin (2023–2026) tavoitteena on kokeilla, kehittää ja levittää uusia toimintatapoja ja teknologioita, jotka tulisivat käyttöön jo ohjelman ensimmäisellä puoliskolla.

Ohjelman pitkän ajan tavoitteena (2023–2028) on lisätä kaupallisen kalastuksen kannattavuutta ja toimialan volyymia avomerellä, rannikolla ja sisävesillä. Tavoite saavutetaan ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja parantamalla kalakantojen ekologisesti kestävää hyödyntämistä. Samalla luodaan valmiuksia tulevaisuuden uusille teknologioille ja toimintatavoille. Tavoitteiden yhtenä määrittäjänä on Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa mainitut kaupalliselle kalastukselle asetetut tavoitteet.

Lue lisää: Kalastuksen kehittämisohjelmasta (Kake) Euroopan meri-, kalatalous- ja vesi­viljely­rahaston (EMKVR) verkkosivuilta

Lue lisää: Kalatalousverkoston uutisia ja ajankohtaisia – Kalastuksen kehittämisohjelman virallinen viestintäalusta

1.1 Tilannekuvan luominen

Elinkeinokalatalouden vihreä siirtymä tarkastelussa – tekoäly ja asiantuntijuus yhdistyivät analyysissä

Luonnonvarakeskus sai erillisrahoituksen elinkeinokalatalouden vihreän siirtymän selvittämiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Syksyllä 2024 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) osallistui selvitystyöhön analysoimalla sen vedoksia. Tavoitteena oli tuottaa uusia näkökulmia siihen, miten kaupallinen kalastus voi tukea kestävää kehitystä sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Analyysissä hyödynnettiin tekoälyä, asiantuntijoiden osaamista sekä aiempaa tutkimus- ja tilastotietoa. Näiden avulla muodostettiin kokonaiskuva alan nykytilanteesta ja kehityspotentiaalista.

Keskeisiä havaintoja analyysistä:

Analyysin mukaan sisävesikalastus edustaa Suomen vähäpäästöisimpiä ruoantuotantomuotoja. Se tukee luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen ekologista tasapainoa. Kaupallinen kalastus tuottaa paikallisia työpaikkoja, vahvistaa alueellista elinvoimaa ja tuo kuluttajien saataville terveellistä, kotimaista kalaa – omega-3-rikasta proteiinia, joka tukee kansanterveyttä ja kestävää ruokavaliota.

• Sisävesikalastus on vähäpäästöinen ja ilmastoystävällinen ruoantuotantomuoto.
• Kaupallinen kalastus ylläpitää vesistöjen ekologista tasapainoa.
• Ala tukee paikallistaloutta ja tarjoaa työpaikkoja erityisesti haja-asutusalueilla.
• Kotimainen kala on terveellinen ja vastuullinen ravinnonlähde.

Yhteenveto analyysistä:

Tekoälyn hyödyntäminen mahdollisti suurten tietomassojen tehokkaan käsittelyn ja uusien ilmiöiden esiin tuomisen. Tuloksien käytännön soveltaminen kuitenkin edellytti asiantuntijoiden arviointia ja alakohtaista ymmärrystä. Analyysin vahvuutena oli tekoälyn ja asiantuntemuksen yhdistäminen, mikä tuotti tasapainoisen näkemyksen vihreän siirtymän tilanteesta elinkeinokalataloudessa.

• Tekoäly avaa uusia näkökulmia, mutta asiantuntija-arviointi on välttämätöntä tulosten hyödyntämisessä.
• Kestävä kaupallinen kalastus tukee ympäristöä, kansanterveyttä ja taloutta – ja on osa laajempaa ekologista ja sosiaalista muutosta.

Johtopäätökset ja suositukset:

Vihreä siirtymä elinkeinokalataloudessa tarjoaa laaja-alaisia hyötyjä, mutta sen toteuttaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä. Kehityksen edellytyksiä ovat teknologiset ratkaisut, kuten sähkö- ja hybridialukset, biopolttoaineiden käyttö ja logistiikan optimointi sekä vesillä että maalla. Tarvitaan myös investointeja tutkimukseen, teknologiaan ja käytännön tukitoimiin, jotka kannustavat alan toimijoita kestäviin ratkaisuihin. Kriittistä on myös toimiva yhteistyö eri sidosryhmien välillä – onnistunut vihreä siirtymä syntyy yhteisestä suunnasta ja konkreettisista teoista.

• Vihreän siirtymän tueksi tarvitaan sähkö- ja hybridialuksia, biopolttoaineita ja logistiikan tehostamista.
• On panostettava teknologiaan, tutkimukseen ja toimijoita tukevien kannustimien luomiseen.
• Sidosryhmien välinen yhteistyö on keskeinen menestystekijä kestävälle muutokselle.

Selvitykset:

Kalastuksen vihreäsiirtymän raportti (julkaistaan myöhemmin)

Tiekartta kaupallisen kalastuksen vihreään siirtymään(julkaistaan myöhemmin)

Kaupallisen kalastuksen vihreän siirtymän analysointi tekoälyä hyödyntäen, KaKe, Xamk

Kuva: Antti Kinnunen, Xamk

3.3 Logistiikka- ja perkuukoneratkaisut

Perkuukoneiden ratkaisut osan kalanjalostuksen automatisointia

Hankkeen aikana kartoitettiin kalanjalostusyritysten perkuukoneratkaisuja ja tuotantotekniikan nykytilaa ja tunnistettiin keskeisimmät kehitystarpeet. Yksimielinen havainto oli, että lajittelun tulee tapahtua ja ratketa ennen kalanperkuuprosessia, sillä oikea lajittelu mahdollistaa koko prosessin sujuvamman ja tarkemman etenemisen, erityisesti kalan perkuun.

Selvisi siis, että lajitteluprosessit ja koko kalan käsittelyn automatisaatio nousivat esiin keskeisinä kehityskohteina. Selvitysten pohjalta havaittiin, että sekasaaliiden lajitteluun tarvitaan edelleen uusia ratkaisuja, kuten optista lajittelua ja konenäköteknologioita, jotka soveltuvat myös pienikokoisten kalalajien, kuten muikun ja särkikalojen käsittelyyn.

Keskeiset havainnot ja tulokset:

• Lajittelun merkitys ennen perkausta: Lajittelun tehostaminen ja tarkkuuden parantaminen nousivat ensisijaisiksi kehityskohteiksi. Oikea lajittelu mahdollistaa perkuuprosessin tehokkuuden ja laadun parantamisen.
• Nykyisten laitteistojen soveltuvuus: Hankkeessa selvitettiin markkinoilla jo olevien perkuukoneiden ja -laitteiden soveltuvuutta nykyisiin tuotantotarpeisiin sekä mahdollisuuksia yhteishankintoihin. Käytössä on olemassa olevia kaupallisia perkuulaitteita, joita on mahdollista hankkia suoraan markkinoilta. Lisäksi ilmeni, että aikaisemmin käytössä olleita, mutta sittemmin tuotannosta poistettuja perkuukoneita voitaisiin tarvittaessa alkaa valmistaa uudelleen. Keskeisiksi haasteiksi nousivat kuitenkin laitteiden korkeat hankintahinnat, rahoituksen saatavuus, valmistuksen uudelleenkäynnistämiseen liittyvät kustannukset ja riskit, laitteiden riittävä kysyntä suhteessa hintaan sekä yhteishankintojen koordinoinnin tarve. Laitteiden hankinta ja valmistus edellyttävätkin sitoutunutta yhteistyötä loppukäyttäjäyritysten välillä ja selkeitä suunnitelmia rahoituksen ja käyttöönoton järjestämiseksi.
• Optisen lajittelun ja konenäön teknologiat: Sekasaaliiden lajittelussa tarvitaan uusia ratkaisuja, kuten optista lajittelua ja konenäköteknologioita, erityisesti pienikokoisten kalojen käsittelyssä, joka vastaa tuotantokapasiteetin tarpeisiin.
• Vajaakäytössä olevien ratkaisujen kartoittaminen: Hankkeen aikana tarkasteltiin myös aiemmin kehitettyjä teknologiaratkaisuja, kuten automaattista syöttölaitetta muikun perkaamiseen. Selvitysten perusteella kävi ilmi, että laitteen kapasiteetti ja tehokkuus voidaan hyödyntää täysimääräisesti vasta, kun lajitteluprosessi on ratkaistu. Ilman toimivaa ja tarkkaa lajittelua syöttölaitteen käyttöä ei voida optimoida, mikä rajoittaa sen hyödyntämistä tuotannossa. Tämän vuoksi laitteen mahdollinen jatkokehitys ja käyttöönotto edellyttävät ensisijaisesti lajitteluratkaisujen kehittämistä.
• Konenäön ja tekoälyn soveltaminen lajittelussa: Konenäkö ja tekoäly voivat tunnistaa jopa 95 % eri kalalajeista, mutta kehitysprojektiin valittujen mekaanisten ratkaisujen tuotantokapasiteetti ei ollut riittävä teollisuuden tarpeisiin. Tarvitaan tarpeen mukainen lajittelulaite.
• Konsortioiden ja asiantuntijoiden mukanaolo: Uuteen hankkeeseen liittyi kuusi loppukäyttäjäyritystä ja asiantuntijoita eri aloilta, jotka toivat asiantuntemusta lajittelu laitteen kehittämiseen ja rakentamiseen.
• Rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen: Haettiin rahoitusta tuotantotekniikan kehittämiseen ja tarkasteltiin erilaisia rahoitusmalleja lajittelun prototyypin rakentamiseksi.

Kehitystyön haasteet:

• Omarahoituksen osuus ja taloudelliset riskit: Yritysten omarahoitusosuuden suuruus ja rahoituksen yleishyödyllisyyskriteerit asettivat haasteita hankkeelle.
• Rahoituksen soveltuvuus: Sopivan rahoituksen löytäminen osoittautui haastavaksi, sillä elinkeinokalatalouden yritykset eivät usein täytä perinteisten rahoitusmallien kriteerejä. Monet rahoitusohjelmat eivät ole suoraan sovellettavissa alan tarpeisiin, mikä rajoittaa mahdollisuuksia investoida tuotantoteknologian kehittämiseen – vaikka kotimainen kala on yhtä keskeinen elintarvike kuin muutkin proteiinilähteet. Hankkeen aikana kartoitettiin yhteistyön kautta yli kolmekymmentä potentiaalista rahoituslähdettä, mutta useimmissa tapauksissa törmättiin haasteisiin, kuten korkeisiin omarahoitusosuuksiin, rajoitettuun soveltuvuuteen tai yleishyödyllisyysvaatimuksiin.
• Taloudelliset riskit: Kehitystyöhön liittyi riskejä, kuten teknisten ratkaisujen toimivuus ja pitkän aikavälin kannattavuus.

Jatkotoimenpiteet: AI Fish Sort 1.0 -hanke – Tulevaisuuden ratkaisuja lajitteluun

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on sitoutunut jatkokehittämään kalanjalostuksen automatisointia uuden AI Fish Sort 1.0 -hankkeen kautta. Hankkeen tavoitteena on kehittää dataohjautuva kalanlajittelukone, joka hyödyntää automaatiota, tekoälyä ja avoimen lähdekoodin teknologiaa. Prototyyppi pyritään toteuttamaan kolmivaiheisena: kehitys, pilotointi ja käyttöönotto tiiviissä yritys- ja tutkimusyhteistyössä. Tämän kaltaiset ratkaisut voivat tulevaisuudessa mahdollistaa myös perkuuprosessin tehokkaamman automatisoinnin.

Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteet:

• Vähentää inhimillisiä virheitä lajitteluprosessissa (ml. perkuussa): Automaation ja tekoälyn avulla voidaan parantaa lajittelun tarkkuutta ja luotettavuutta.
• Tuotannon tehostaminen: Prosessien optimointi ja automaatio mahdollistavat tehokkaamman tuotannon ja resurssien käytön.
• Tukea älykästä erikoistumista: Hanke tukee maakunnallisia älykkään erikoistumisen strategioita, erityisesti elintarvike- ja teknologia-alojen kehittämisessä.

Tulosten perusteella elinkeinokalatalouden ja jalostuksen tulevaisuus on riippuvainen lajittelun ja tuotannon automatisoinnista sekä alan toimijoiden tiiviistä yhteistyöstä. Tämä mahdollistaa tehokkaat investoinnit koko kalan käsittelyprosessiin sekä perkuuprosessin kehittämiseen.

Kuva: Antti Kinnunen, Xamk

Yhteistyöt:

• Dame-hanke – Etelä-Savon datatalouden kiihdyttämö
• Lisäarvoa järvikalajalosteista-hanke
• KISMET – sustainable food environments – Interreg Baltic Sea Region (interreg-baltic.eu)
• Etuveto-hanke, Xamk
• KEKE – Kymenlaakson elintarvikesektorin kestävä kehitysloikka
• Kaupallisen kalastuksen huomiointi Järvi-Suomen kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa, sidosryhmätapahtumat.
• Kansallinen Kalatalousverkosto

Julkaisut:

Mediaosumat: