Joko

JOKO – johtajuuden uudet suunnat -hankkeen tavoitteena on kehittää eteläsavolaisten yritysten johtamista kilpailukyvyn, muutoksen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Hankkeessa on toteutettu kaksi CEO JOKO -johtamiskoulutusta, joista viimeisin tuli päätökseensä 16.5.2019. Seuraava CEO JOKO -johtamiskoulutus alkaa syksyllä 2019.

CEO JOKO 2 –johtamiskoulutuksen viimeisenä lähipäivänä 16.5.2019 suunnattiin katse kohti tulevaisuutta. Futuristit Niko Herlin ja Kirsi Kostia Great Minds Oy:stä kertoivat osallistujille tulevaisuuden liiketoimintaympäristöstä, trendeistä ja näkymistä.

Ainoa tapa päästä eteenpäin, on pysähtyä.

Pysähtymällä pystyy paremmin jäsentelemään ajatuksensa ja tavoitteensa. Tämä pätee myös johtamisessa: paras tapa edetä ei välttämättä olekaan se, että vauhti on koko ajan kovempaa. CEO JOKO -johtamiskoulutus on siis erittäin hyvä mahdollisuus johtajille pysähtyä hetkeksi.

Aika usein tulevaisuuden ennakoimisesta keskusteltaessa, tavoitellaan tulevaisuuden ennustamista. Kostian mielestä jo tässä vaiheessa mennään väärään suuntaan. Ennakointi ja ennustaminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Ennakointi on enemmän sitä, miten pystytään toimimaan tulevaisuudessa, kun taas ennustaminen on sitä, mitä on tulevaisuus.

Ei vain yksi, vaan useampi

Kostia ja Herlin haluavat puhua yhden tulevaisuuden sijaan tulevaisuuksista monikossa. Tämä jo pelkästään avartaa tulevaisuuden käsitystämme. Tulevaisuutta ei ole vielä määrätty, vaan sille on monia eri vaihtoehtoja. Me voimme itse vaikuttaa tulevaisuuteemme. Tämä on hyvä muistaa tulevaisuudesta puhuttaessa.

Tulevaisuudesta puhuttaessa tulee ajatella hyvin avoimesti. Ajatuksemme yleensä kaventavat tulevaisuuden näkökykyämme. Mielikuvitusta tulee käyttää työkaluna, jotta voi löytää kaikki mahdolliset eri tulevaisuudet.

Miten tulevaisuutta sitten kannattaa lähteä tavoittelemaan? Yksi vaihtoehto on ihan vain kokeilemalla. Se ei kuitenkaan ole niin helppoa kuin kuvittelisi. Tulevaisuuden tekeminen vaatii pitkäjänteisyyttä, jaksamista ja sinnikkyyttä. Ensimmäiseen ei-vastaukseen ei pidä pysähtyä, vaan tulee jatkaa, kunnes tulee ensimmäinen kyllä-vastaus.

Visio on unelma, johon päästään strategian avulla

Visio on näkemys siitä, mitä haluamme olla tulevaisuudessa. Kaikkien yrityksen työntekijöiden tulisi tietää mitä tavoitellaan. Jos työntekijät eivät ”muista” visiota, ollaan Herlinin mielestä melko heikoilla jäillä.

Visio on myös unelma. Strategia on taas suunnitelma siitä, miten päästään tähän unelmaan. Hyvä unelma on sellainen, minkä toteutuminen vaatii Herlinin sanoin, törkeän paljon töitä, ja sellainen, mikä motivoi työntekijöitä. Unelman tulee olla tarpeeksi kirkkaana mielessä.

Ilman ”kipua” emme voi muuttua, koska muutos sattuu.

Elämme jatkuvassa muutoksessa – ja se tuntuu välillä epämukavalta. Ilman epämukavuutta emme voi päästä tavoitteisiin. Herlin totesi, että ilman ”kipua” emme voi muuttua, koska muutos sattuu. Se, mikä tänä päivänä tuntuu päivänselvältä asialta, ei ole aina ollut päivänselvä asia. Tämä on hyvä muistaa tulevaisuudessa ja siitä puhuttaessa.

Seuraava CEO JOKO-johtamiskoulutus starttaa ensi syyskuussa.

Lue TÄSTÄ lisää ja ilmoittaudu mukaan 10.9.2019 mennessä.

Kirjoittanut Jade Hirvonen

Kuvat Jade Hirvonen

CEO JOKO 2 –valmennuksen neljännen lähipäivän aiheena oli Ihmisten johtaminen – vaikuttamisen voima. Lähipäivän kouluttajana toimi Markku Silventoinen Muutostoimisto Flow’sta.

Toimintatyylien erilaisuus

Ihmiskunnalla on tarve lokeroida ihmisiä. Tämä tarve on ollut olemassa tuhansia vuosia. ”Lokerointiin” on kehitetty erilaisia toimintatyylianalyyseja, jotka usein noudattavat nelikenttäistä pohjaa. Valmennuksen lähipäivänä tutustuimme tarkemmin DISC viitekehyksen toimintatyyleihin.

Mikä toimintatyyli kuvaa eniten sinua? Silventoinen kuvaili toimintatyylejä seuraavanlaisesti:

D – Hallitseva: Tuloshakuisuus ja määrätietoisuus. Rakentaa luottamusta suoruudella. Kysyy eniten mitä.
I – Vaikuttava: Arvostus ja innostus. Rakentaa luottamusta avoimuudella. Kysyy eniten kuka.
S – Vakaa: Harmonia ja ennakoitavuus. Rakentaa luottamusta hyväksynnällä. Kysyy eniten miten.
C – Tunnontarkka: Oikein tekeminen ja järjestelmällisyys. Rakentaa luottamusta uskottavuudella ja asiallisuudella. Kysyy eniten miksi.

Liiketoiminnan kannalta olisi hyvä, että yrityksestä löytyisi työntekijöitä jokaisesta toimintatyylistä. Eri toimintatyylin omaaville työntekijöille tulisi löytää oikea työnkuva. Silventoinen väitti, että 70% perustehtävistä tulisi olla omilla luontaisilla vahvuuksilla. Näin syntyy hyviä tuloksia ja työntekijä pysyy motivoituneena.

Mieti, miten sinun käyttäytymisessä näkyy suoruus – avoimuus – uskottavuus – hyväksyntä. Silventoinen korosti, että esimiehenä on tärkeää tuoda esille nämä kaikki asiat. Kun esität asiasi, anna myös vastaus seuraaviin asioihin: Mitä? Miksi? Kuka? Miten? Vastasi kuulija mitä toimintatyyliä tahansa, pystyy hän ottamaan koppia yhdestä kysymyksestä.

Kuka on hänen paras ystävä?

Silventoinen kertoi hyvän esimerkin itsestään: hänelläkin on tietty toimintatyyli, joka vain käy hermoille. Hän on opetellut kysymään yhden kysymyksen itseltään aina tämän toimintatyylin tyypin tavatessaan: ”Kuka on hänen paras ystävä?” Tämän kysymyksen avulla hän pystyy ymmärtämään, että tyypin ärsyttävyys johtuu vain hänestä itsestään. Tälläkin tyypillä on paras ystävä, joka ei koe tyyppiä ärsyttävänä. ”Vika” on siis Silventoisessa itsessään eikä tässä ärsyttävässä tyypissä. Tämän ymmärrettyä voi muuttaa omaa suhtautumistaan tyyppiin, jolloin tyypistä tulee vähemmän ärsyttävä.

Esimerkistä voi ymmärtää siis sen, että me kaikki olemme ainutlaatuisia ja kaikilla meillä on omanlaisemme toimintatavat. Oman luontaisen käyttäytymisen sopeuttaminen tilanteen ja ihmisen mukaan on avain parempaan yhteistyöhön ja sitä kautta tuloksiin. Se, mitä sanot tai miten toimit ei ratkaise, vaan se, miten toinen sen tulkitsee ja kokee. Syvempi itsetuntemus on hyödyllistä, koska vasta kun tiedostaa, voi valita.

Kirjoittanut Jade Hirvonen

Blogiteksti on kirjoitettu CEO JOKO 2 Johtamisvalmennuksen 15.11.2018 pidetyn lähipäivän perusteella. Aiheena oli Itsetuntemus ja itsensä johtaminen tuloksenteon perustana. Lähipäivän kouluttajana oli Kari Kauppila Muutostoimisto Flow:sta.

Ihmisen täydellinen koneisto

Kari Kauppilan mukaan jokaiselle ihmiselle on annettu täydellinen koneisto tuntemista, tekemistä, puhumista ja ajattelemista varten. Tämä koneisto on muuttunut elämän edetessä ja useimmilla ihmisillä sen olemassaolo on unohtunut täysin. Sitä vain ajatellaan, että on aina ollut tällainen, kuin on eikä asialle voi tehdä mitään, sillä se on perusluonteessa.

Kauppila kertoi, että ihminen on aina sellainen, miten se käyttäytyy. Hänen mukaansa käyttäytymiseen vaikuttaa kaksi asiaa: persoonallisuus ja uskomukset.

• Persoonallisuus itsessään pitää sisällään kaksi päätekijää: temperamenttisuus ja kasvatus. Temperamenttisuus ei muutu, se on aina vakio. Kasvatukselle taas voi tehdä vaikka mitä. Omien sisäisten käskyjen ja kieltojen kanssa voi tehdä töitä. Töitä tekemällä pystyy muuttamaan omaa persoonaansa.
•  Uskomukset: Pieni lapsi on 100% lojaalinen omille vanhemmilleen. Mitä sinulle on uskoteltu omasta itsestäsi/elämästä/avioliitosta? Mitä sinun vanhempasi ovat uskotelleet sinulle? Oletko ollut täydellinen juuri tuollaisena vai suoritustesi kautta?

Mitkä ovat ne pääasialliset tuotteet, mitä koneistosi tuottaa? Ovatko ne kaupaksi meneviä tuotteista? Jos ovat, jatka niiden tuottamista. Jos eivät, miksi jatkaa niiden tuottamista? Idea on sama kuin ihan oikeassa yritystoiminnassa.

Kun ulosanti on positiivista, vaikuttaa muihin ihmisiin ja heidän tunteisiin positiivisesti. 

Itse olen viime aikoina kiinnittänyt paljon huomiota positiivisuuteen. Positiivisuus on minun mielestäni juuri se tuote, jota kannattaa tuottaa. Kun ulosanti on positiivista, vaikuttaa muihin ihmisiin ja heidän tunteisiin positiivisesti. Tämä toimii ikävä kyllä myös toisinpäin: jos ulosantisi on negatiivista, vaikutat lähellä oleviin ihmisiin myös negatiivisesti ja myös helposti tartutat heihin negatiivisuuden.

Kauppila totesi, että valta on aina sillä, joka tuntee pahimmalta. Toisin sanoen se henkilö, jolla on paha olla, onnistuu helposti myrkyttämään ilmapiirin. Tästä päästään taas positiivisuuteen ja negatiivisuuteen: myös positiivisuus tarttuu. Tämän takia minun mielestäni on hyvin tärkeää, että keskitytään siihen positiiviseen ulosantiin.

Haluaisitko sinä tarkoituksella myrkyttää ilmapiirin ja mahdollisesti pilata toisten päivän? En minäkään. Jaetaan mieluummin sitä positiivista fiilistä.

Kauppila korosti, ettei kukaan ole viaton sivustakatsoja, vaan jokainen on osana ongelmaa. Kuinka sinä omalla käyttäytymiselläsi mahdollistat ongelman olemassaolon?

Elämän perusolettamukset

Perusolettamukset (toisin sanoen elämänasenteet) ovat syntyneet kokemuksiemme perusteella. Uudet kokemukset voivat muuttaa perusolettamuksia, mutta usein lapsena valitsemamme perusolettamus vaikuttaa vahvasti. Kauppila kertoi, että perusolettamukset voidaan jakaa neljään perusolettamukseen: myönteinen perusolettamus, itseään väheksyvä perusolettamus, muita väheksyvä perusolettamus ja kielteinen perusolettamus.

Perusolettamuksen perusteella valikoimme asioita ei-tietoisesti. Kauppila kertoi myös, että meillä jokaisella on valikoivat näkö-, kuulo- ja hajuaistit, jotka toimivat perusolettamuksemme perusteella. Tämä oli mielenkiintoinen toteamus, sillä usein unohduksia perustellaan ”valikoivalla kuulolla”. Kun rupeaa enemmän miettimään asiaa, niin itsekin muistan parhaiten aina ne asiat, jotka oikeasti itseä kiinnostavat. Tämä juontaa juurensa juurikin siihen valikoivaan kuuloon, joka siis löytyy ihan jokaiselta.

Johtajan perusolettamus

Kauppila sanoi, että johtajuudessa ei tarvitse muita käyttöoppaita, jos perustunteet ovat hallinnassa. Ihmisen perustunteet ovat ilo, suru, pelko ja viha. Perustunteet kytkeytyvät vahvasti perusolettamuksiin.

Saitko tuntea näitä perustunteita lapsuuden perheessäsi avoimesti? Jos sait, niin sinulla on tänä päivänä perustyökalut pärjätä kohdatessasi perustunteita.
Jos et saanut tuntea jotain perustunnetta, mitä kehitit sen tunteen tilalle?

Päivän keskusteluista kävi ilmi, että myönteisen perusolettamuksen omaava henkilö on hyvä johtaja. Jos johtajan perusolettamus on itseään väheksyvä, johtaja ei uskalla ottaa vastuuta tai tehdä päätöksiä. Jos johtaja on perusolettamukseltaan muita väheksyvä, hän kokee olevansa aina oikeassa ja muut eivät osaa tehdä mitään. Jos johtaja omaa kielteisen perusolettamuksen, johtaja on hyvin negatiivinen eikä kannusta työntekijöitään. Näin ollen hyvä johtaja omaa myönteisen perusolettamuksen, jolloin hän osaa luoda positiivisen ja kannustavan työilmapiirin, jossa on mukava työskennellä.

Haluaisitko pyrkiä kohti myönteistä perusolettamusta?  Ota tästä kokeiluun erään ryhmän vinkit myönteiseen perusolettamukseen:

Ongelman ratkaisu:

• Tilanteeseen löytyy ratkaisu
• Esitä oma näkemyksesi
• Huomioi muiden näkökulmat

Päätöksen teko:

• Uskalla kysyä ja tehdä päätöksiä
• Perustele näkemyksesi ja huomioi laaja-alaisesti muiden mielipiteet
• Laaja-alainen näkökulma -> Riski siihen, että päätöksiä saadaan aikaiseksi

Yhteistyö:

• Ole yhteistyökykyinen ja –haluinen

Ilmapiiri:

• Positiivinen ja rakastava
• Hyvä ja kannustava

Työtulokset:

• Luottamus korkealla tasolla, mikä motivoi hyviin työtuloksiin
• Riski päätyä keskinkertaiseen tulokseen joo-joo -tilanteissa

Muutos:

• Perustele ja vaadi perusteluita muutoksiin
• Suhtaudu tilanteen mukaan muutokseen

Olennaista perusolettamuksissa on miettiä, mihin alueisiin oma asenne osuu.

Kauppilan mukaan olennaista perusolettamuksissa on miettiä, mihin alueisiin oma asenne osuu. Se voi vaihdella läpi elämän, tai se voi olla yhden perusolettamuksen kohdalla koko ajan, jos kyseinen asenne näkyy vain lievästi. Suurimmalla osalla ihmisistä perusolettamus vaihtelee elämän aikana.

Suurimmalle osalle ihmisistä tulee notkahduksia elämänasenteissa ja välillä käydään kielteisen perusolettamuksen puolella. Olennaista ei ole osata miten voi jatkuvasti pysyä myönteisessä perusolettamuksessa. Olennaista on tietää, miten notkahduksesta pääsee takaisin ylös.

Kirjoittaja: Jade Hirvonen

Blogiteksti on kirjoitettu CEO JOKO 2 Johtamisvalmennuksen 15.11.2018 pidetyn lähipäivän perusteella. Aiheena oli Itsetuntemus ja itsensä johtaminen tuloksenteon perustana. Lähipäivän kouluttajana oli Kari Kauppila Muutostoimisto Flow:sta.

Kari Kauppila aloitti lähipäivän pyytämällä osallistujia seisomaan ns. fiilisjanalle, jonka toisessa ääripäässä oli hyvä fiilis ja iloisuus ja toisessa päässä huono fiilis ja ärsyyntyneisyys. Jokainen osallistuja meni aikajanalle siihen kohtaan, mikä fiilis heillä oli sillä hetkellä. Suurin osa osallistujista oli kerääntynyt aikajanan keskiosaan, mikä kertoi siitä, että fiilis ei ole aivan iloinen, mutta ei myöskään aivan ärsyyntynytkään.

Tämä oli mielestäni käytännöllinen harjoite heti valmennuksen alkuun. Harjoitteen avulla osallistujat pystyivät selvittämään millä fiiliksillä kanssaosallistujat ovat. Kauppila korosti sitä, että tunne on kokijalle aina tosi. Hänen mukaansa tärkeintä on antaa tunteen tulla esille tilanteessa. Tämä harjoite voisi olla hyödyllinen myös tavan työympäristössä esimerkiksi viikkopalaverien yhteydessä.

Mihin kohtaan sinä menisit fiilisjanalla?

Oman olemisen laatutekijät

Lähipäivä koostui useammasta itsetutkistelutehtävästä, jonka vastauksia pohdittiin parin kanssa. Ensimmäisenä tehtävänä oli tehtävä oman olemisen laatutekijöistä. Osallistujien tuli vastata erilaisiin kysymyksiin, jotka avasivat mahdollisia ongelmatekijöitä itselle enemmän. Tämä oli erittäin hyödyllinen harjoitus, jota voisi tehdä useamminkin – aina silloin, kun elämä tuntuu stressaavalta. Tehtävän tarkoituksena oli pohtia, mistä ongelmatekijä johtuu ja mitä siitä seuraa. Tuli myös pyrkiä etsimään ratkaisu ongelmalle ja listata mitä tulee tehdä ongelman ratkaisemiseksi. Voit itse kokeilla tehtävää seuraavien kysymyksien avulla:

Missä määrin olet tyytyväinen oman elämisen laatuusi?
Mitkä asiat toisivat lisää laatua elämääsi?
Mistä muut tietäisivät, että elämäsi laatu on parantunut?
Mikä olisi elämässäsi eri tavalla?
Kuka huomaisi muutoksen ensimmäisenä?

Vaikka olen vasta viime keväänä valmistunut ammattikorkeakoulusta, löytyy minulta työkokemusta reilun seitsemän vuoden ajalta. Työkokemukseni aikana olen todennut, että työn laatu todella kärsii, jos itsellä ei ole hyvä olla. Hyvän olon tulee olla niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tämän takia on hyvä, että itsensä johtaminen on ollut nyt pinnalla monessa eri yhteydessä.

Itsensä johtaminen keskittyy vahvasti itsensä tuntemiseen.

Itsensä johtaminen keskittyy vahvasti itsensä tuntemiseen. Jotta voi toimia oman elämänsä johtajana, tulee tuntea itsensä ja omat toimintatapansa. Tähän liittyy vahvasti myös oman olemisen laatutekijöiden ja mahdollisten ongelmatekijöiden tiedostaminen.

Häiritsevät tekijäT

Kauppila luetteli olemisen laatua häiritseviksi tekijöiksi muun muassa seuraavia: Mennyt, tuleva, sisätyö, suunnittelu ja kemia. Jotkut ihmiset elävät menneisyydessä, toiset tulevassa. Sisätöillä ei tarkoiteta konkreettisesti sisällä tehtäviä töitä, vaan yksilön oman itsensä sisällä tekemistä. Yksilöstä tulee poissaoleva, kun hän on sosiaalisessa tilanteessa ja tekee samalla sisällään jotain muuta eli sisätöitä. Sisätyöt ovat tärkeitä itsensä tuntemisen ja johtamisen kannalta, mutta niillekin on oma paikkansa – ja se ei ole sosiaalinen tilanne. Kemialla tarkoitetaan ihan konkreettisia kemiallisia aineita, joilla on mielialaan vaikuttavia vaikutuksia.

Kari korosti, että näissä ei ole oikeaa eikä väärää, ei hyvää eikä pahaa. Häiritsevät tekijät ovat asioita, jotka voivat häiritä olemisen laatua. Kaikille tekijöille ei välttämättä edes voi tehdä mitään.

Minulla häiritsevistä tekijöistä korostui heti suunnitteleminen. Kari totesi hieman provosoivasti, että tekeminen on se mikä auttaa, ei suunnitteleminen. Mielenkiintoinen väite. Itse suunnittelen – ja paljon. Teen paljon erilaisia listoja: muistilistoja, todo-listoja, kauppalistoja, budjettilistoja… Itse koen, että suunnittelu helpottaa järjestyksen pitämistä elämässä varsinkin silloin, jos on hieman kiirettä. Kari lisäsi väitteeseensä, että turha suunnittelu ei johda mihinkään. Tämän minä kyllä allekirjoitan. Itse olen tietoisesti pyrkinyt vähentämään turhaa suunnittelua. Miksi suunnitella, jos sitä ei aio toteuttaa?

Korkea olemisen laatu

Kauppila opetti, että korkea olemisen laatu on tässä ja nyt. Ihmisen tulee olla hetkessä läsnä. Oletko sinä huomannut elämässäsi hetkiä, jolloin et ole läsnä? Miltä se tuntuu?

Itse olen huomannut, että silloin kun elämässä on paljon meneillään, hetkessä oleminen vaikeutuu. Ajatukset lähtevät helposti karkailemaan. Kauppila vinkkasi, että jos haluaa lisätä omaa vaikuttavuutta, kannattaa opetella olemaan läsnä. Varsinkin vuorovaikutustilanteissa ihminen aistii, onko toinen osapuoli läsnä.

Miten sitten voi vaikuttaa oman olemisen laatuun? Kauppilalla oli muutamia hyviä vinkkejä tähän:

• Eläytyminen. Eläydy siihen mitä teet. Ota mallia pikkulapsista, he eläytyvät kaikkeen elämässä. Jokaisella meistä on ollut eläytymisen taito, aikuistuessa se vain unohtuu. Kauppila kehottaa kaivamaan sen takaisin esiin.
• Innostuminen. Innostu siitä mitä teet. Tässäkin kohtaa ottakaa pikkulapsista mallia: he innostuvat aivan kaikesta, vaikkeivat edes tiedä kaikkien asioiden nimiäkään.
• Arvon suuntaaminen. Arvosta sitä, mitä olet tekemässä ja sanomassa.
• Uskon suuntaaminen. Usko siihen, mitä sanot ja mitä teet.
• Itsetunto. Jos ihmisellä terve itsetunto, on hän enemmän läsnä elämässä.
• Itsetunteminen. Oman rakenteensa tunteminen vaikuttaa siihen, että voi olla enemmän läsnä.

Ota tästä blogikirjoituksesta vinkit kokeiluun omaan elämääsi!

Jos kiinnostuit aiheesta enemmän, voit käydä lukemassa blogikirjoituksen toisen osan, jossa tarkastellaan enemmän omaa itseä ja perusolettamuksia. 

Kirjoittaja: Jade Hirvonen

Futuristi Niko Herlin piti ajatuksia ravistelevan kurkistuksen ennakoinnin maailmaan Pienyrityskeskuksen järjestämässä aamiaistilaisuudessa. Hän esitteli käytännön keinoja ja työkaluja ennakoinnin systemaattiseksi hyödyntämiseksi yrityksissä. Aihe kiinnosti ja paikalla oli runsaslukuinen joukko yritysten väkeä.

Pääteemoina olivat tulevaisuuskuntoisuus ja muutoskuntoisuus

Hänen mukaansa meidän tulee ajatelle ja puhua tulevaisuudesta monikossa, erilaisista mahdollisista ja toivottavista tulevaisuuksista ja vaihtoehtoisista onnistumisen menetelmistä. Valitettavasti suurin este usein olemme me ihmiset itse.

Unelmointi ja mielikuvitus kuuluvat myös johtoryhmätyöskentelyyn. Johtoryhmässä jaettu unelma on yrityksen visio. Strateginen työ yrityksissä on jatkuva laji. Strategiaa tulisi päivittää ”rullaavasti” ja joustavasti. Tulevaisuus tehdään, se ei tapahdu itsestään ja jokainen meistä voi itse vaikuttaa siihen mitä tapahtuu. Hän kertoi esimerkin purjehduksesta. Emme voi vaikuttaa tuulen voimakkuuteen ja suuntaan, mutta voimme itse vaikuttaa siihen, miten purjehdimme erilaisissa olosuhteissa.

Työelämä tulee muuttumaan ja automaatio ja robotiikka vievät tulevaisuudessa noin puolet asiantuntijatyötehtävistä. Se ei kuitenkaan tule tarkoittamaan työpaikkojen menetystä samassa suhteessa. Herlinin mukaan keinoälyä ei tarvitse pelätä, sillä ihminen ja kone ovat lyömätön yhdistelmä. Esimerkkinä keinoälystä on AliciaT, robotti, joka on erään suuren yrityksen johtoryhmän jäsen. Sen ansiosta johtoryhmällä on käytössään koko ajan valtavasti dataa, esim. tieto myyntilukujen kehityksestä viimeiseltä kymmeneltä vuodelta saadaan hetkessä. Tulevaisuudessa 65% tämän päivän peruskoululaisista päätyy työtehtäviin, joita ei ole vielä edes keksitty. Tulevaisuuden työelämätaitoja ovat itsereflektio, rohkeus ja itseluottamus, uteliaisuus, kiinnostus, tilannetaju ja joustavuus sekä vuorovaikutustaidot. Tulevaisuudessa työtä tehdään yhä enemmän yrittäjämäisesti ja ns. ”eläkeparkkeja” ei enää tule olemaan. Johtamisen yksi tulevaisuus voisi olla sellainen, että esimiehen rooli tulisi olemaan palvelutehtävä, eikä kenelläkään olisi enää suoraa esimiestä (LaaS, Leadership as a Service). Suomalaisella ohjelmistoyrityksellä Vincitillä on käytössä LaaS –johtamisjärjestelmä.

Toinen teema Herlinillä oli Muutoskuntoisuus. Muutoksen kannalta hänen mukaansa on tärkeää olla tietoinen, mitä olettaa tulevaisuudesta. Esimerkiksi eläkejärjestelmä, onko sitä enää tulevaisuudessa olemassa. Arjessa rutiinit ovat hyviä, mutta on hyvä tehdä asioita välillä eri tavalla kuin normaalisti. Pienien arjen muutosten avulla myös omat ajatukset menevät eri tavalla ja saa asioihin uutta perspektiiviä. Muutoskuntoisuus edellyttää hänen mukaansa optimismia, hyvää itsetuntoa, fokusointia (tiedän mikä on tärkeää), sosiaalista joustavuutta (saan ja annan apua), ajattelun joustavuutta (haastan olettamuksiani) ja riskinottokykyä. Tärkeää on, ettei keskity pelkästään heikkouksiin. Hyvä harjoitus on listata kolme asiaa, joissa on TOSI hyvä ja kolme asiaa mitä haluaa vielä parantaa. Fokus olisi oltava asioissa, joista voi itse päättää ja joihin voi itse vaikuttaa. Energiaa ei kannata laittaa asioihin, joihin ei voi vaikuttaa tai joista ei voi päättää.

Vain teot merkitsevät. Keskivertoidea hyvällä toimeenpanolla on paljon enemmän kuin loistava idea ilman toimeenpanoa.

kirjoittaja Eila Avelin

JOKO-johtamiskoulutuksia on järjestetty Mikkelissä aiemminkin, mutta nyt alkanut koulutus on ensimmäinen laatuaan. Julkisen rahoituksen turvin pääsemme pilotoimaan uudenlaista koulutusohjelmaa sekä joustavammin vastaamaan mahdollisiin muutostarpeisiin.

Ensimmäisenä päivänä kuulimme asiaa yritysten kilpailuympäristöstä ja strategian laadinnasta TkT Juha Hynysen johdolla. Koulutuspäivään kuului oleellisena osana tutustuminen muihin kouluttautujiin – ensimmäistä kertaa todistin kun 32 osallistujaa esittäytyy kolmessa minuutissa – tehokasta sanoisin!

Päivä herätti paljon keskustelua osallistujien keskuudessa ja keskustelu olisi jatkunut pidempäänkin. Tärkeinä teemoina osallistujat pitävät muun muassa valmentavaa ja osallistavaa johtamista, muutosjohtamista sekä johtoryhmätyöskentelyä. Näistä aiheista sekä muista osallistujien nostamista tärkeistä teemoista alkaa muodostua CEO-JOKOn roudtable tapaamisten aihealueet. Roundtable tapaamiset toteutetaan pienemmissä ryhmissä, joissa käsitellään syvemmin osallistujien esille nostamia aiheita.

Päivän aikana keskusteltiin aktiivisesti johtamisen osa-alueista mm. mistä työssä oikein innostutaan ja miten motivaatiota pidetään yllä.

Teksti: Tiina Ylönen

Ensimmäinen uuden ajan CEO-JOKO -johtamiskoulutus on nyt valmiina käynnistymään. Talouden käännyttyä kasvu-uralle ja uusien sukupolvien tullessa työmarkkinoille on hyvä aika tarkastella myös omaa johtamisotetta. Alkavaan valmennukseen on lähdössä mukaan kolmisenkymmentä eteläsavolaisten yritysten avainhenkilöä, jotka haluavat laajentaa tietämystään liiketoiminnan eri osa-alueista ja ovat kiinnostuneita johtamisen kehittämisestä sekä uusista käytännön työkaluista jokapäiväisen johtamistyön tueksi. Samalla vaihdetaan näkemyksiä johtamisen ajankohtaisista haasteista ja verkostoidutaan yli toimialarajojen.

Kyberturvallisuus liiketoiminnassa BusinessBreakfast 8.6. Mikkelissä

– Palvelunestohyökkäykset, kalasteluviestit, tietomurrot eli hakkerointi, kiristys- ja haittaohjelmat sekä trollaus eli mielipidemanipulointi ovat kasvaneet kyberuhkina viime vuosina – jopa 350 prosenttia, latasi F-Secure Oyj:n tietoturva-asiantuntija Juha-Matti Heljaste. Älypuhelinten ja -laitteiden yleistyessä räjähdysmäisesti myös tietoturvauhkat ja -hyökkäykset tuntuvat yleistyvän samassa tahdissa. – Uusia haitakkeita ilmaantuu 5-6 kappaletta joka sekunti.

Pienyrityskeskuksen viime torstaiseen Kyberturvallisuus liiketoiminnassa -aamutilaisuuteen Xamkin kampussaliin oli saapunut reilusti yli kolmekymmentä aamuvirkkua pk-yritysten edustajaa kuuntelemaan tietoturva-alan viimeisintä tietoa. Maistuvan aamiaisen ohella tarjolla olikin tiivis tilannekatsaus hyödyllisine evästyksineen.

Tuorein maailmanlaajuista huomiota herättänyt tapaus oli taannoinen kiristysohjelma WannaCry, verkkomato, joka Heljasteen mukaan perustui yli 10 vuotta vanhaan, tunnettuun ohjelmassa olleeseen tietoturva-aukkoon ja joka silti pystyi lamauttamaan sairaaloita, autotehtaita ja teleoperaattoreita. – Suomessa sen vaikutukset onneksi jäivät vähäisiksi, kiitos tehtyjen ohjelmapäivitysten antaman suojan.

Ihminen itse on edelleen uhka nro yksi
Vaikka pk-yrityksissä pyritään turvaamaan haavoittuvia tietojärjestelmiä säännöllisesti virusturva-aukkoja paikkaavilla päivityksillä, luomaan suositusten mukaisia palomuureja ja tietoturvaohjeistuksia, on yrityksessä työskentelevä ihminen Juha-Matti Heljasteen mielestä edelleen uhka. – Liian usein myös salasana on ”salasana”, eikä sitä vaihdeta toiseksi vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Esimerkiksi LinkedInissä ja Dropboxissa jo kauan aikaa sitten tapahtuneiden tietoturvaan kohdistuneiden hyökkäysten jälkeenkin suurella osalla käyttäjistä on edelleen hyökkäyksiä edeltävät salasanat käytössään.

Älylaitteiden vahingonteot ovat kasvussa
Erityisen heikoiksi lenkeiksi yritysten tietoturvan osalta Heljaste listaa päivittämättömät kotikoneet, joiden pöpöt voivat kulkeutua työpaikan koneisiin nopeastikin työntekijöiden USB-tikkujen kautta.

Juha-Matti Heljaste kertoi edelleen, että uusimmaksi ilmiöksi ovat nousseet esineiden internetin uhkat eli älylaitteisiin kohdistuneet vahingonteot. Suojaamaton tuotantokoneen verkkoyhteys voi olla reitti lamauttaa koko yrityksen tuotannollinen toiminta kerralla. Se voi aiheuttaa yllättävän, toiminnan keskeyttävän vedenpaisumuksen tai vaikkapa merkittävän lämpötilan muutoksen tuotantotiloissa. Tällainen esimerkiksi tuotantoeläimiin keskittyneissä maatilayrityksissä voisi koitua toiminnalle kohtalokkaaksi.

– Riskit kannattaa ennakoida, estää ja minimoida haitat ja haittaohjelmat, löytää poikkeamat ja minimoida vahingot. – Ongelmana on vain usein se, ettei uhka näy. Hän luokitteleekin yritykset karusti kahteen ryhmään: niihin, joissa tietoturva on murrettu – sekä niihin yrityksiin, jotka eivät vain tiedä sitä vielä.

Pilvee, pilvee pilvee…
Yksityishenkilöiden kohdalla tiedostojen ja valokuvien säilöminen ns. pilveen on myös tätä päivää. Pilvessä skannatut passit, valokuvat ja muut talletettavat dokumentit säilyvät vaivattomasti ja kätevästi. Heljaste muistuttaa kuitenkin ”pilvenkin” olevan vain jonkun muun tietokoneen jossain päin maailmaa. Myös julkiset, langattomat verkot ovat aina käyttäjälleen riski. Ethän haluaisi kahvilassa lähipöydän tuntemattoman asiakkaan seuraavan sujuvasti älypuhelimesi kautta tapahtuvaa liikennettä.

Toimintaohjeita kyberhyökkäyksen kohteeksi joutuvalle
Heljasteen teesien mukaan verkkohyökkäyksen havaittuasi tärkeää on olla panikoimatta. Älä myöskään sammuta konettasi, sammuta kuitenkin verkkoyhteys. Älä koske enempää laitteeseen, vaan kirjaa ylös mitä tapahtui – ja soita apua.

Ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä tärkeimpänä Juha-Matti Heljaste pitää sitä, että ohjelmien päivitykset ovat kunnossa ja sitä kautta ohjelmassa havaitut aukot tietoturvassa ovat tukittuina. Hänen mukaansa kannattaa myös satsata tuoreeseen kaupalliseen virustorjuntaohjelmaan, joiden hän väittää olevan askelen edellä maksuttomia, verkosta saatavia olevia ohjelmia. – Ilmaisia lounaita ei ole olemassa.

Kannattaa myös olla tarkkana siitä mitä oikeuksia ohjelmia ladatessasi annat. Esimerkiksi hauskan FaceApp-ohjelman mukana saatat vahingossa antaa ohjelman omistajalle oikeudet viedä kuvasi ja tiedostosi vaikkapa Pohjois-Koreaan.

Tilaisuus on osa Xamk Pienyrityskeskuksen toteuttamaa JOKO – johtajuuden uudet suunnat –hanketta, joka saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta.

Teksti: Marja Wickström