Euroopan unionin osarahoittama

Itäisen Suomen Puutuoteklusteri (ITÄPUU)

Tavoitteena on vahvistaa itäisen Suomen elinvoimaa kehittämällä puutuotealan liiketoimintaa, uusia tuotteita sekä palveluita rakentamisen tarpeisiin.

Uudet mahdollisuudet teollisen puurakentamisen kehityksessä

Monipuolinen itäsuomalainen puutuotetoimijoiden yhteistyöverkosto avaintekijänä

Suomessa rakennusteollisuudelta puuttuu puutuoteosien ja -liitosten vakiointi. Siksi mallinnus on hidasta ja kilpailutus on vaikeaa. Hanke edistää puurakennusalan toimijoiden yhteistyötä koko maassa kehittämällä, mallintamalla ja havainnollistamalla puurakenneratkaisuja niiden vakioinnin parantamiseksi.

Teollisen puurakentamisen edistäminen ja puun jalostusasteen nostaminen painopisteenä

Xamkin osaprojekti keskittyy puu-hybridirakentamisen liitos- ja rakenneratkaisujen tuotekehitykseen, testaukseen ja standardisoinnin aktivoimiseen TKI-toimijoiden ja pk-yritysten välillä.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

TP 1. Itäisen Suomen puutuoteklusterin organisointi ja yhteistyö
TP 2. Teollisen puurakentamisen edistäminen ja puun jalostusasteen nostaminen
TP 3. Teollisen puurakentamisen viennin edistäminen
TP 4. Viestintä, vaikuttaminen ja hankkeen tulosten hyödyntäminen

Ajankohtaista

ITÄPUU-hanke käyntiin yritysavajaisten juhlatunnelmissa

Xamkin teollisen puurakentamisen laboratorion yritysavajaiset järjestettiin perjantaina 24.5.2024 Savonlinnassa. Alan asiantuntijoita ja yritysedustajia oli koolla toista sataa henkeä ja sää oli mitä upein. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta koko päivän, ja lounasaikaan paikalliset Puruveden muikut lisukkeineen maistuivat hyvin ulkona. Yrityspuheenvuorot ja -esittelyt sekä laboratorion uudet tutkimuslaitteistot herättivät paljon innostusta ja uutta keskustelua syntyi toimijoiden kesken. 

Näissä juhlatunnelmissa saatiin myös Itäpuu-hanke liikkeelle hanketoimijoiden ensikohtaamisen merkeissä paikan päällä, johon suuri osa hanketoimijoista pääsi koolle. Mukana olivat hankkeen päätoteuttaja Kuhmosta ja osatoteuttajista Oulun Yliopiston mittausyksikkö Kajaanista, Luonnonvarakeskus Joensuusta ja Savonlinnasta sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Savonlinnasta. Keskustelua ja ajatusten vaihtoa tapahtui aktiivisesti hankkeen sisällöstä ja tavoitteista, kohdaten samalla puualan yrityksiä ja suunnittelijoita. Tämän myötä Itäisen Suomen puutuoteklusteri jatkaa kehityskulkuaan eteenpäin. 

Ryhmäkuva Itäpuu-hankkeen asiantuntijoista Xamkin teollisen puurakentamisen laboratoriossa

Matka Kuhmon Woodpolikseen: Yritysvierailuja ja hanketyöpaja ITÄPUU-toimijoiden kanssa 27. – 28.8.2024

ITÄPUU-toimijat kokoontuivat yhteen Kuhmon Woodpoliksessa 27. – 28.8.2024. Parin päivän aikana tutustuttiin alueen puutuoteteollisuuden yrityksiin keskustellen toiminnan, verkostoitumisen ja jatkokehityksen näkökulmista, sekä järjestettiin ensimmäinen hanketyöpaja, jossa jäsenneltiin yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä toteuttajien valmistamilla esityksillä työpakettien sisällöistä.

Ensimmäisenä päivänä toteutettiin tutustumisvierailut yrityksiin, jossa kohteina olivat Luottopuu Oy, Oy Crosslam Kuhmo Ltd, Kuhmon AA-Puu Oy, sekä Oy Timber Frame Ltd. Yritysvierailuille mukaan saatiin myös Japanin ja Pohjoismaisen viennin asiantuntijoita Masame Mokuzai Finland Oy:stä, jotka ovat olleet proaktiivisia Itäpuu-hanketta kohtaan. Vierailukierrosten aikana perehdyttiin yleisesti yritysten toimintaan, sekä keskusteltiin avoimesti kehityssuunnista teollisen puurakentamisen alalla. Viennin asiantuntijoiden kanssa heräteltiin ajatuksia viennin konseptoinnista liittyen yrityksen myyntilinjoihin, joita ovat erikoislaatuiset rakennuspuusepäntuotteet sekä pienet, liikuteltavissa ja paikallaan olevat asuin- ja majoitusrakennukset. Lopuksi vierailujen yhteenvetotilaisuudessa kuulimme paikallisen Suunnittelu- ja rakennuspalvelu JK Oy:n näkemyksiä CLT-moduulirakentamisesta pientalokohteisiin, mikä voisi olla myös vahvistamassa jälkimmäistä vientilinjaa.

Yrityskäynnit olivat kaikin puolin onnistuneita ja keskustelut antoisia, vaikka vierailuaikataulun suhteen edettiinkin napakasti. Kokonaisuudessaan alueen yrityksillä on vahva yhteistyö- sekä kehittämisverkosto, jossa pyritään puun jatkojalostuksen edistämiseen ja liiketoiminnan kasvuun teollisen puurakentamisen pohjalta. Tästä hyvänä esimerkkinä yritysvierailun aikana nousi Crosslamin ja Timber Framen viime vuosien innovaation ja kehityksen yhteistyönä toteutettu painumaton ProLog® CLT-hirsituote, jota saimme paikan päällä katsella ja tunnustella. Vierailupäivän päätteeksi kävimme vielä tutustumassa Kuhmo-talon Lentua-salilla, jossa on nähtävillä yhteensä 60 kilometriä kainuulaista puuta esitystilan pintarakenteissa. Näihin kokemuksiin oli hyvä päätellä vierailupäivää.

Toisena päivänä pidettiin Itäpuu-toimijoiden kesken intensiivinen ja tehokas 1. hanketyöpaja, jossa syvennyttiin yhteisten tavoite- ja toimintalinjojen vetämiseen toteuttajaorganisaatioiden osaamisprofiileita hyödyntäen. Yhdessä valmistellut jatkotoimenpiteet kirjattiin talteen, joiden pohjalta ITÄPUU-hanke jatkaa kehityskulkuaan konkreettisesti tavoitteita myötäillen.

Mualiman paras rakentamisen kehittämispäivä 23.9.2024

Itäsuomalaisten rakentajien kanssa kehitettiin uusia ideoita yhteistyöhön ja rakennusalan tulevaisuuteen rakentamisen kehittämispäivillä Kuopiossa 23.9.2024.

Rakennusteollisuus RT ry:n järjestämällä tuoreella yhteistoimintakonseptilla osallistuttiin rakentamisen ideointiin ja vierailukohteisiin itäsuomalaisten rakentajien kesken Kuopiossa. Kehittämispäivä tarjosi mielenkiintoisia tutustumiskohteita eri rakennusalan yrityksiin ja Ahmon koulutyömaan toimintaan. Päivän mittaan ajatuksia koostettiin älypuhelimilla Menti-kyselyalustalle, josta tapahtuman järjestäjä koosti myöhemmin yhteenvedon päivän vastauksista. Osallistuja oli paikalla yhteensä lähes 25 henkilöä, koostuen muun muassa arkkitehti- ja rakennesuunnittelijoista, rakennuttajista ja kaupungin tilapalveluiden asiantuntijoista.

Tapahtumaa järjestämässä mukana olivat: Lujabetoni Oy, YIT Oyj, Senaatti-kiinteistöt ja Granlund Oy.

Rakennusala elinvoimaiseksi asiakkaiden tarpeita kuuntelemalla Xamk READ-verkkolehtijulkaisu 18.11.2024

Xamkin teollisen puurakentamisen laboratorion 1. toimintavuosi ja Itäpuu-hanke pääsivät kulkemaan käsikädessä verkkolehtijulkaisun tiimoilta. Keskeisenä tavoitteena molemmissa on puun jalostusasteen nostaminen avaten tuotekehitysprosesseja alan pk-yrityksille, johon sisältyy tutkimus-, testaus- ja innovaatiotoimintaa.

Samalla kun synnytettiin uutta, niin myös jotain entistä jäi pois. Xamkin Read-verkkolehti lakkautettiin vuoden 2024 lopussa, jossa sen viimeisen julkaisunumeron pääartikkeliksi jäi elämään Itäpuu-hanketoimijoiden laatima artikkelijulkaisu nimeltä: Rakennusala elinvoimaiseksi asiakkaiden tarpeita kuuntelemalla.

Xamkin Read-verkkolehti ennätti valmistaa ja jakaa julkaisuja 10 toimintavuoden ajan.

Tutkimustoimenpiteet ja -tulokset

Puu-hybridirakentamisen
liitos- ja rakenneratkaisujen kehittäminen, vakiointi ja viennin edistäminen

Itäisen Suomen puutuoteklusteri –hankkeessa keskitytään teollisen puurakentamisen edistämiseen ja puun jalostusasteen nostamiseen. Puun käyttö julkisten ja suurten kohteiden rakentamisessa lisääntyy puurakenteiden kehittämistyön seurauksena.

Hankkeessa toteutetaan innovatiivisia case-tutkimuksia kansainvälisesti kilpailukykyisistä puurakenneratkaisuista itäisen Suomen alueelta. Lisäksi edistetään alan rakenteiden, liitosten ja elementtien suunnitteluohjeistusta ja standardisointia Itä-Suomen kannalta tärkeiden ratkaisujen osalta. Moduuli- ja standardiratkaisuilla pyritään tehostamaan puurakentamista merkittävästi ja ne ovat edellytys myös puurakentamisen viennin kasvulle. Näillä keinoilla halutaan parantaa, yksinkertaistaa ja selkiyttää puurakentamisen ratkaisujen käytettävyyttä, taloudellisuutta ja laatua suuren mittakaavan rakentamisessa.

Mukana kehitystyössä ollut useita puutuotealan yrityksiä, joiden yhteistyöllä on luotu visuaalista tuotosmateriaalia kehitteillä olevista ratkaisuista. Case-tutkimusten osalta kilpailutettuna rakennetestauskonsulttina toimineen Insinööritoimisto Lahtela Oy:n kanssa on laadittu yhteistyössä tutkimusaiheet ja testisuunnitelmat.

Case-tutkimukset:

CLT-RAKENTEISEN KERROSTASO-OVILEHDEN ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RADIAALIPINTAISEN HYBRDIPANEELIN KEHITTÄMINEN

CLT-AUKKOPALKIN KEHITTÄMINEN

Case-tutkimusten lisäksi liitos- ja rakenneratkaisujen vakiointia, sekä viennin edistämistä on parannettu muuntojoustavan moduulirakenteisen CLT-demotalokonseptin osalta, jossa keskeisenä kilpailutettuna toimijana yhteistyössä on toiminut Suunnittelu- ja Rakennuspalvelu JK Oy. Demotalokonseptista on jo valmistunut tekniset piirustukset ns. lupakuvat, sekä periaatteelliset 3D-elementtiliitos ja -rakennemallit CLT-moduulirakentamisen vakiointiin, sekä koosteraportti. Lisäksi vientikonseptista ja klusteriverkostosta, sekä Itäisen Suomen alueen vahvuuksista on laadittu yhteinen markkinointiaineisto kotimaan ja viennin edistämistä varten. Yhteistyössä aineiston toteutuksesta on vastannut kilpailutettu markkinointitoimisto HaukiMedia Oy.

Tuotekonsepti, sekä standardisoinnin ja viennin edistäminen:

MUUNTOJOUSTAVA JA MODUULIRAKENTEINEN CLT-DEMOTALO

LIITOS- JA RAKENNERATKAISUJEN VAKIOINTI CLT-TUOTTEISSA

KOTIMAAN JA VIENNIN MARKKINOINTIAINEISTO

Viestintätilaisuuksissa levitetään tietoa hankkeen tuloksista, erityistä huomiota vaativista kohteista, uusista puurakentamisen ratkaisuista ja konkreettisista toimenpiteistä, joilla voidaan edistää puutuoteklusterin vakiintumista.

____________________________

Case-tutkimukset

Tapaus 2: Ovilehti, laminoitu rakenne
Havainnekuva kerrostaso-ovesta.

CASE-TUTKIMUS 1:

CLT-RAKENTEISEN KERROSTASO-OVILEHDEN ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

Hankkeessa tutkitaan CLT-rakenteisen ovilehden ilmaääneneristävyyttä, jossa halutaan selvittää millä ovilehden rakenteellisilla edellytyksillä näitä ovilehtityyppejä voitaisiin käyttää kerrostaso-ovessa. Kyseisiin oviin vaaditaan vähintään 39dB äänitasoerolukua (DnT,w), johon jo päästään laboratoriomittauksin tai mallinnusmenetelmin toteutetulla ilmaääneneristysluvulla 37dB (Rw). Lisäksi myös tarkastellaan soveltuvuutta huoneiden väliseinä- ja välioviratkaisuiksi.

Tutkimuksessa CLT-ovilehtirakenteen ilmaääneneristävyyttä on selvitetty laskennallisen tarkastelun avulla, josta on nyt saatavilla käyttökelpoisia tuloksia. Laskennan avulla pyrittiin löytämään optimaalisia ja laadukkaita tuotekehitysratkaisuja, joissa oikein kohdennettu rakennusmateriaali ohjaa kestäviin energia- ja materiaaliratkaisuihin. Laskennassa on huomioitu rakenteiden paksuus, sekä tuotteiden kustannustehokas valmistettavuus ja kilpailukyky, joita tuotevalmistajat voivat hyödyntää oman tuotannon tuotekehityksessä.

Laskennalliset tulokset osoittavat, että ovilehden massan lisäämisen hyöty on pieni, jos materiaaliominaisuuksiltaan joustava kerros ei toimikaan käytännössä joustavana. Joustava kerros vaikuttaa siis ääniteknisesti lupaavalta ratkaisutavalta. Moni markkinoilla oleva äänieristysovilehti koostuukin levykerroksista ja joustavista kerroksista.

Laskentatuloksissa materiaaleina CLT-rakenteen lisäksi hyödynnettiin koivuvaneripintaista äänieristyslevyä, raskas kumimattoa, MDF- ja kuitukipsilevyä eri yhdistelmillä.

Laskentatulokset tapauksen 2 ovilehti-rakenteesta.

CASE-TUTKIMUS 2:

RADIAALIPINTAISEN HYBRDIPANEELIN KEHITTÄMINEN

Hankkeessa tutkitaan innovatiivista hybridipaneelia, joka tuotetaan yhdistämällä ohut radiaalisahattu lauta ja ohut pohjoismaisella sahauskäytännöllä tuotettu lauta. Tarkoituksena on selvittää millaisia hyötyjä kyseisellä tuoteratkaisulla voidaan saavuttaa verrattuna olemassa oleviin puuverhouspaneeleihin. Pääosin tässä keskitytään kosteusvaihtelun aiheuttamiin muodonmuutoksiin.

Hybridipaneeleista on toteutettu prototyyppisuunnitelmat, joiden pohjalta tehdään alustava kosteuskäyttäytymistesti. Tämän myötä saadaan selville, millaisia muodonmuutoksia lautoihin syntyy kosteuden vaihtelusta (mm. kieroutumista, kuperoitumista ja syrjävääryyttä), ja onko paneeliratkaisu säänkestävyydeltään merkittävästi olemassa olevia parempi. Lisäksi voidaan arvioida tuoteratkaisun valmistettavuutta ja kustannuskilpailukykyä.

Tutkimuksessa hyödynnetään Savonlinnan Xamkin teollisen puurakentamisen laboratorion laitteita ja osaamista, sekä yhteistyökumppaneita.

Taulukko yhdestä testattavasta hybridipaneelin variaatiosta eri leveyksillä.
Havainnekuva radiaalisahatusta paneelista seinässä.
Alustavat testisuunnitelmakuvat.
CLT-levyaihiosta saatavien palkkien määrä, sekä lamellivahvuudet.

CASE-TUTKIMUS 3:

CLT-AUKKOPALKIN KEHITTÄMINEN

Hankkeessa tutkitaan CLT-aukkopalkin kehittämistä hyödyntäen vahvempia sahatavaralujuuksia rakenteessa. CLT-seinäelementeissä aukkojen ylityspalkeista tulee yleensä juuri mitoittava tekijä, jolloin ne joudutaan korvaamaan muulla palkkiratkaisulla, kuten liimapuupalkilla. Tämä ei kuitenkaan ole visuaalisesti tai rakenteellisesti täysin ongelmaton ratkaisu. Tutkimuksessa halutaan selvittää saavutetaanko korkeammilla lamellilujuuksilla merkittävästi suurempi kuormituskestävyys hyödyntäen C35 sahatavaralujuutta rakenteessa, jossa nykyisin CLT-levyn lamellit valmistetaan pelkästään C24 sahatavaralujuudesta.

CLT-palkkiratkaisun valmistus täytyisi suunnitella siten, että pituussuuntaiset lamellit ovat dimensioiltaan ja lujuudeltaan suurempia, missä nämä kantavat tulevan kuorman, kun taas välilamellit huolehtisivat rakenteen mittapysyvyydestä. Myöskään tällä hetkellä ei ole yhtenäisiä mitoitussääntöjä CLT-palkin rei’ille tai loville olemassa Eurokoodissa, mutta palkin kestävyys voidaan kuitenkin teoreettisesti laskea ja lisäksi testata, jolloin CLT-palkin tulosarvot olisivat valideja.

CLT-aukkopalkin havainnollistaminen ja suunnittelu AutoCAD-ohjelmistolla.

Tuotekonsepti, sekä standardisoinnin ja viennin edistäminen

____________________________

Liitos- ja rakenneratkaisujen vakiointia, sekä viennin kasvattamista moduulituotekonseptin avulla

Moduulirakenteinen CLT-demotalo majoitusratkaisuilla

Edistetään teollisen puurakentamisen kehittymistä, kilpailukykyä sekä konkreettisten hankkeiden toteuttamista yhdessä Itäisen Suomen puutuoteklusterin osaamisella. Hankkeessa on valmistettu aineistoa liitosmenetelmien, modulaarisuuden ja konseptoinnin kehittämisestä CLT-tuotteissa, jotka edistävät alan standardisointia.

Kotimaan ja viennin markkinointiaineiston laadinta

Keskeisenä tavoitteena on saada Itäisen-Suomen osaaminen ja asiakastarve kohtaamaan kotimaassa sekä viennissä. Tämän toteutukseen laadittiin ammattilaisen tekemä visuaalinen markkinointiaineisto, mikä herättää asiakkaan kiinnostuksen aluetta, tuotteita ja yrityksiä kohtaan.

Markkinointiaineiston sisältö koostuu kolmesta osasta:

  • Yleisesittely Itäisestä Suomesta hanketoimijoiden vastuualueelta
  • DEMO-tuoteperhe (sis. arkkitehtitason aineiston CLT-demotalon moduuleista)
  • Klusteriyritysesittelyt

Aineisto kokonaisuudessaan edistää teollisen puurakentamisen ja siihen liittyvien rakennusosien / moduuleiden sekä yritysten tunnettavuutta, vetovoimaa sekä kaupallisuutta.

Case-tutkimusten ja CLT-demotalon suunnittelun ja markkinoinnin yhteistyöyritykset

Lisätietoja

Puhelin
+358505278666
Sähköposti
Mikael.Sykiainen@xamk.fi
Yksikkö
Kuitulaboratorio
Mikael Sykiäinen
Projektipäällikkö
+358505278666
Mikael.Sykiainen@xamk.fi

Hankkeen tiedot

Hankkeen nimi:

Itäisen Suomen Puutuoteklusteri (ITÄPUU)

Hankkeen kesto: 1.1.2024–31.12.2025

Tiedot

Hallinnoija: Kuhmon kaupunki
Osatoteuttajat: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY), Luonnonvarakeskus (Luke)
Vahvuusala: Metsä, ympäristö ja energia
Osaamiskärki: Kuitu- ja prosessitekniikka sekä puurakentaminen
Tutkimusyksikkö: Kuitulaboratorio

Budjetti

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Kainuun liitto, Euroopan unionin osarahoittama
Kokonaisbudjetti: 149 728 euroa
EU:n osuus kokonaisbudjetista: 119 782 euroa
Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 14 973 euroa

ITÄPUU – Itäisen Suomen Puutuoteklusteri -hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja tuen on myöntänyt Kainuun liitto. Xamkin budjetti hankkeessa on 149 728 €, josta EU-tuen määrä on 119 782 €.

Savonlinnan kaupunki on sitoutunut pitkäjänteisesti rahoittamaan Xamkin ja LUKEn puurakentamiseen liittyviä kehittämishankkeita. Hankerahoituspäätös on kuitenkin vasta vireillä. Savonlinnan kaupungin kuntarahoituksen osuus: 14 973 €

Yhteistyökumppanit