ILMERI – Ilmastonmuutosvaikutukset meriliikenteeseen

Hankkeessa selvitetään ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia meriliikenteeseen. Kohdealueena on Kymenlaakso. Tuloksista kootaan vuorovaikutusmalli, jossa kuvataan kokonaisuuteen vaikuttavat tekijät ja tekijöiden väliset vuorovaikutussuhteet. Vuorovaikutusmalli mahdollistaa kokonaisuuden selkeämmän jäsentämisen, siihen vaikuttavien tekijöiden ja niiden keskinäisten vuorovaikutussuhteiden tunnistamisen.

Kymenlaakson alueella ilmasto on jo nyt muuttunut merkittävästi esiteolliseen aikaan verrattuna. Vuosikymmenien aikana tapahtunut lämpeneminen, minkä jokainen voi halutessaan todeta Ilmatieteen laitoksen sääasemien tallentamasta datasta (data on vapaasti ladattavissa Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta) on vaikuttanut alueen sääolosuhteisiin merkittävällä tavalla. Hellejaksot kesäisin ovat yleistyneet, mutta eniten lämpeneminen on kohdistunut kylmiin vuodenaikoihin. Erityisesti merijään määrä on vähentynyt huomattavasti, sekä laajuudeltaan että kestoltaan. Avoin meri vaikuttaa merkittävästi talvikauden säähän, mikä näkyy muun muassa ajoittaisina poikkeuksellisen runsaina lumisateina rannikkoalueilla. Tuulisuuden muutosten osalta johtopäätöksiä on haastavampi tehdä, vaikkakin lämpenevä ilmasto lähtökohtaisesti lisää sään ääri-ilmiöitä.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi on tehty sekä kansallisesti, EU-tasolla, että myös globaalisti lukuisia päätöksiä, joilla ilmakehässä olevan hiilen määrän kasvu pyritään pysäyttämään. Meriliikenteen osalta EU on lanseerannut kaksi merkittävää regulaatiota, joiden toivotaan vähentävän meriliikenteen tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä. Meriliikenteen sisällyttäminen osaksi päästökauppajärjestelmää asettaa tuotetulle hiilidioksiditonnille hinnan, minkä toivotaan kannustavan alan toimijoita siirtymään vähähiilisempiin ratkaisuihin. FuelEU Maritime-säädös edellyttää, että merenkulussa käytettävien polttoaineiden kasvihuonekaasuintensiteettiä vähennetään asteittain, jolloin vuonna 2050 vähennys olisi 80 %. IMO on myös lanseerannut lukuisia säädöksiä, joilla merenkulun päästöjä pyritään vähentämään. Näitä ovat muun muassa energiatehokkuutta parantavat suunnitteluindeksit EEDI ja EEXI, energiatehokasta toimintaa aluksilla tehostava SEEMP ja alukset kasvihuonekaasupäästöjen perusteella luokittava CII.

Siirtyminen fossiilisista polttoöljyistä vaihtoehtoisiin energianlähteisiin on yksi keskeinen tavoite, jolla kasvihuonekaasupäästöt pyritään saamaan kuriin. 2010-luvulla kaasupolttoaineisiin asetettiin paljon odotuksia, sillä niiden tuottamat myrkkypäästöt (SOx ja NOx) ovat murto-osa verrattuna polttoöljyllä toimiviin moottoreihin, vaikka minkäänlaisia päästöjen jälkikäsittelyjärjestelmiä ei edes olisi käytössä. Maakaasun hinta oli lisäksi varsin kilpailukykyinen. Maakaasu on kuitenkin fossiilinen polttoaine, mutta kaasumoottorit tarjoavat mahdollisuuden siirtyä myöhemmin käyttämään esimerkiksi biokaasua tai synteettisesti valmistettua e-metaania. Myös öljypolttoaineiden osalta tuotekehitystä on tehty paljon mm. erilaisten bioöljyjen suhteen (mm. FAME, HVO, BTL) ja myös valmiita tuotteita on ollut markkinoilla jo jonkin aikaa. Yhdeksi polttoainevaihtoehdoksi on esitetty metanolia, minkä valmistusprosessi ratkaisee monien muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden tapaan kyseisen ratkaisun ympäristökestävyyden. Maakaasusta valmistettuna se on fossiilinen polttoaine, mutta esimerkiksi synteettisesti tuotettuna tuotteena valmistusprosessista riippuen ratkaisulla on mahdollisuuksia laskea elinkaarenaikaisia kokonaispäästöjä huomattavastikin. Ammoniakki olisi täysin hiilivapaa tuote, mutta toistaiseksi sen käyttö meriliikenteessä on vielä hyvin marginaalista. Tulevaisuus voi kuitenkin tuoda tähänkin muutoksen.

Toistaiseksi ilmastonmuutoksen hidastamiseksi on pyritty löytämään yhteistä poliittista tahtoa, mikä on ajoittain saatu jalostettua myös säädösmuotoon. Esitettyjä ratkaisuja tuleviksi energianlähteiksi on useita, eikä toistaiseksi ole mitenkään selkeää, mikä näistä vaihtoehdoista olisi paras ratkaisu. Lisäksi päästöjen muodostumisessa huomiota on tarpeen siirtää polttoaineratkaisun elinkaaren aikaisiin päästöihin, mikä lisää monimutkaisuusastetta merkittävästi. Fossiilisten polttoaineiden osalta päähuomio on kuitenkin ollut varsinaisessa polttoaineen loppukäytössä.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa tämä voi johtaa yllättäviin tilanteisiin. Usein vaikutuksia arvioitaessa keskitytään nimenomaan suoriin vaikutuksiin, kuten sadannan muutoksiin, tuuliolosuhteisiin, jäätilanteen muutoksiin tai muihin vastaaviin asioihin. Yksi mahdollinen vaikutuskenttä on myös taloudellinen ja poliittinen epävarmuus tulevasta. Säädöksillä pakotettu kysyntä vaihtoehtoisille polttoaineille voi aiheuttaa merkittäviä hintaheilahteluja erityisesti tilanteessa, missä näiden ratkaisujen tuotantomäärät ovat vähäisiä. Tämä voi johtaa myös poliittiseen paineeseen ottaa takapakkia säädösten toteuttamisaikataulujen osalta, jolloin epävarmuus muun muassa investointien kannattavuuden osalta kasvaa.

ILMERI-hanke on vuoden mittainen projekti, missä selvitetään ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Kymenlaakson alueen meriliikenteeseen. Kymenlaaksossa HaminaKotkan satama eri satamanosineen on erittäin merkittävä toimija. Lisäksi alueella on kansainvälisen kauppamerenkulun lisäksi paljon myös muuta meriliikennettä, kuten huviveneilyä, yhteysaluksia, viranomaisaluksia ja saaristoalueen virkistyskäyttöä. Mahdolliset vaikutukset koskevat eri tahoja eri tavoilla, sekä suoraan (sääolosuhteiden muutokset) että välillisesti (mm. edellä mainitut taloudelliset vaikutukset). Hankkeen rahoittaa Kymenlaakson liitto Euroopan aluekehitysrahastosta ja toteuttajana toimii Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Logistiikka ja merenkulku-vahvuusala.

Hankeaika: 1.3.2025-28.2.2026

Rahoittaja: Kymenlaakson liitto / Euroopan aluekehitysrahasto

Yhteystiedot:
Projektipäällikkö
Elias Altarriba
Logistiikka ja merenkulku
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu