Ikäruoka 2.0
Monimuotoiset ruokaan liittyvät palvelut ikäihmisten yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn tukena
Hyvää ravitsemusta tukevilla palveluilla toimintakykyä ja elämänlaatua ikäihmisten kotona asumiseen.
Hanke on päättynyt.
Suomi ikääntyy kovaa vauhtia ja niin seniorien itsensä kuin omaisten ja terveydenhuollon tavoitteena on, että seniorit voisivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Oman asuinalueen palvelut eivät aina kuitenkaan tue kotona asuvan seniorien hyvää syömistä erityisesti silloin kun toimintakyky alkaa heiketä.
Tämä johtaa helposti negatiiviseen kierteeseen. Toimintakyky huononee, ikäihminen ei jaksa hakeutua toisten ihmisten seuraan ja syöminen heikkenee entisestään.
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena oli kehittää kotona asuvien ikäihmisten hyvää ravitsemusta, toimintakykyä ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluja. Kehitettäviin palveluihin kuuluvat laajasti erilaiset kauppa-, ravintola-, koulutus- ja ohjauspalvelut.
Tavoitteena oli lisätä palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä.
Palveluja kehitettiin yhdessä kohderyhmän ja ruokaan liittyviä palveluja tuottavien tahojen kanssa.
Tulokset
Hanke on päättynyt 30.10.2022. Hankkeen keskeiset tulokset on esitelty hankkeen kahdessa julkaisussa ja tällä verkkosivustolla olevissa muissa julkaisuissa. Hankkeen pääjulkaisut ovat tässä:
JULKAISU 1:
Julkaisussa tarkastellaan ikäihmisten ruokaympäristöä neljällä eri alueella Suomessa. Ruokaympäristöstä tarkastelun kohteena ovat erityisesti ruokaan liittyvät palvelut ja niiden saavutettavuus, saatavuus, edullisuus, hyväksyttävyys ja houkuttelevuus ikäihmisten näkökulmasta.
Julkaisussa esitellään ruokaympäristöselvityksen tulokset. Selvitys osoitti, että ruokaan liittyvien palvelujen ikäystävällisyyttä on tarpeen kehittää. Se antoi myös myönteisen viestin hankkeen alueellisen kehittämisyhteistyön käynnistämiseen: ikäihmisten palvelutarpeet ja -toiveet halutaan tuntea paremmin ja palvelujen asiakaslähtöisessä yhteiskehittämisessä halutaan olla mukana.
Toivomme, että julkaisu laajentaa lukijoiden ajattelua siitä, millainen suomalaisten kotona asuvien ikäihmisten ruokaympäristö oli koronapandemiavuosien 2021 – 2022 aikana pilottipaikkakunnilla ja miten ymmärrystä ruokaympäristöstä
voidaan hyödyntää ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen kehittämisessä.
JULKAISU 2:
Julkaisun liitteet:
Liite 1: KYSYMYSPANKKI PALVELUKOKEILUJEN VALMISTELIJOILLE
Liite 2: VINKKIVIHKO IKÄIHMISTEN YHTEISÖLLISEN RUOKAILUN JÄRJESTÄJÄLLE
Liite 3: IDEAPANKKI JA KOKEILUAIHIOITA IKÄIHMISTEN HYVÄN SYÖMISEN EDISTÄJILLE
Ikäruoka 2.0 -hankkeessa kehitettiin kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyviä palveluita ja alueellisen kehittämisyhteistyön tapoja. Päätavoitteena oli kokeilla ja mallintaa palvelujen kehittämistä eri alueilla ja tuottaa toimintamalli ikäihmisille suunnattujen ruokaan liittyvien palveluiden alueelliseen kehittämisyhteistyöhön.
Tässä julkaisussa kerromme Ikäruoka 2.0 -hankkeen alueellisen kehittämisyhteistyön ja palvelukokeilujen käytännön toteutuksesta, kokemuksista ja opeista ja esitelemme niiden pohjalta kuvatun Lähellä olevat ruokapalvelut tukemassa ikäihmisten yhdessä syömistä -toimintamallin.
Julkaisun keskeisenä viestinä on kannustaa tekemään kehittämistyötä yhdessä. Julkaisu on tarkoitettu monitoimijaisen alueellisen kehittämisyhteistyön ja kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyvien palveluiden kehittämisen tueksi. Toivomme, että näille sivuille tallennettujen aineistojen ja toimintamallin avulla jokainen – niin kansalainen kuin yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin toimija – voi tarkastella ja tunnistaa mahdollisuutensa vaikuttaa ja osallistua alueellaan aktiivisesti ikäihmisten terveyttä, toimintakykyä ja yhteisöllisyyttä edistävien ruokaan liittyvien palveluiden kehittämiseen.
Toivomme, että tämä julkaisu innostaa ja auttaa kehittämään ikäihmisten ruokaan liittyviä palveluita monitoimijaisella yhteistyöllä, asiakaslähtöisesti ja kokeilevalla otteella.
Toimenpiteet
Suomessa ikäihmiset asuvat erilaisilla alueilla, osa kaupungin keskustassa, osa taajamassa tai maaseudulla, ja erilaisilla asuinalueilla tarvitaan erilaisia palveluita. Hankkeessa kehitettiin palveluita ja toimintamalleja erilaisille alueille.
Hankkeen pilottialueina oli erityyppisiä asuinalueita Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Etelä-Savon pilottialueet olivat Juva ja Mäntyharju. Pääkaupunkiseudun pilottialue oli Järvenpää ja Jyväskylässä Jyväskylän keskusta-alue.
Aluksi hankkeessa koottiin tietoa pilottialueista ja siitä, millainen ikäihmisten ruokaympäristö alueella oli. Hankkeessa selvitettiin, millaisia ruokaan liittyviä palveluja pilottialueilla oli ja millaisia palvelutarpeista alueen ikäihmisillä oli. Hanketoimijat jalkautuivat pilottialueille ja kartoittivat alueen palvelut, joita ikääntyneille oli tarjolla.
Tämän jälkeen pilottialueilla koottiin monialaisia kehittäjäryhmiä palvelujen kehittämisestä kiinnostuneista palvelujen tuottajista ja ikäihmisistä. Ikäihmisiä toivottiin mukaan kehittäjäryhmiin tuomaan ensikäden tietoa alueen ikäihmisten toiveista sekä testaamaan ja arvioimaan uusia ja kehitettyjä palveluja.
Pilottialueelle suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin uusia kotona asuvien ikäihmisten hyvää syömistä tukevia palveluja, kuten syödään yhdessä tapahtumia. Ikääntyneiden ruokasuosituksista tuotetiin käytännönläheinen opas ikäihmisten, palvelujen tarjoajien sekä asiantuntijoiden käyttöön. Lopuksi monialaisen kehittämisen tapoja arvioitiin ja mallinnettiin.
Hankkeessa nostettiin esille erilaisten asuinalueiden ikäihmisten ja ruokaan liittyvien palvelujen tuottajien oma potentiaali kehittää yhdessä alueen palveluita. Hankkeen lähtökohtana oli tieto siitä, että hyvää ravitsemusta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevat ruokaan liittyvät palvelut ovat tärkeä tekijä kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tukena.
Hanke osatoteuttajien verkkosivuilla
Julkaisut
Hankkeen julkaisut
Linkit verkkojulkaisuihin ja -artikkeleihin avautuvat uusiin välilehtiin.
Hankkeen loppujulkaisut:
JULKAISU 1:
Ikäihmisten ruokaympäristö eri alueilla Suomessa. Ikäihmisten, palvelujen tuottajien ja kehittäjien näkemyksiä kauppa- ja ruokapalveluista. (linkki julkaisuun)
JULKAISU 2:
Kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen kehittäminen. Palvelukokeilujen tuloksia ja hyviä käytänteitä monitoimijaiselle kehittämisyhteistyölle. (linkki julkaisuun)
JULKAISUN 2 LIITTEET PDF-TIEDOSTOINA:
Liite 1: KYSYMYSPANKKI PALVELUKOKEILUJEN VALMISTELIJOILLE
Liite 2: VINKKIVIHKO IKÄIHMISTEN YHTEISÖLLISEN RUOKAILUN JÄRJESTÄJÄLLE
Liite 3: IDEAPANKKI JA KOKEILUAIHIOITA IKÄIHMISTEN HYVÄN SYÖMISEN EDISTÄJILLE
Kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyvät palvelut Jyväskylässä (linkki julkaisuun)
Ravitsemusopas ikääntyneille (linkki oppaaseen)
Näringsguide för äldre personer (länk)
Niina Rantakari ja Teija Rautiainen Kokeilevan kehittämisen yhteistyöllä lisää käyttäjälähtöisyyttä. Teoksessa: Haapala Anu (toim). 2021. Kestävää hyvinvointia kehittämässä 2021. Vaikutuksista kohti vaikuttavuutta. s. 64-70.
Kotona asuville ikäihmisille tarvitaan uudenlaisia hyvää syömistä tukevia palveluja
- Ammattikeittiöosaajat 1/2021 (linkki verkkoartikkeliin)
Kotona asuvat ikäihmiset kehittämään omia ruokapalvelujaan
- Patina 5/2020, sivu 42 (linkki verkkolehteen)
Kotona asuville ikäihmisille hyvää syömistä tukevia palveluja
Elintarvike ja Terveys 5/2020 (linkki lehden sisällysluetteloon)
Tapahtumien esitykset ja aineistot
Linkit tapahtumien materiaaleihin avautuvat uusiin välilehtiin.
Hyvää ruokaa kotona asuville ikäihmisille -seminaari 4.10.2022
- Satu Jyväkorpi, erityisasiantuntija, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Mitä hyväkuntoisen ikäihmisen kannattaa huomioida syömisessä, jotta toimintakyky pysyy hyvänä?
- Päivi Ahosola, erityisasiantuntija, Vanhusasiavaltuutetun toimisto, Ikäihmisten syrjäytyminen ja siihen vaikuttavat tekijät.
- Anu Jansson, osallisuusjohtaja, Vanhustyön keskusliitto. Yhdessä ruoka maistuu – ruokailun yksinäisyyttä vähentävä sekä sosiaalisuutta ja osallisuutta vahvistava merkitys.
- Suvi-Tuulia Leinonen, projektiasiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Riitta Tuikkanen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Ikäruoka 2.0. Yhteisöllisen ruokailun kokeiluja – haasteita, onnistumisia ja jatkosuunnitelmia.
- Minna Säpyskä-Nordberg, suunnittelija, Ikäinstituutti, Voimaa vanhuuteen -ohjelma. Liikkuva vanhuus – yhteinen asiamme – hyviä toimintatapoja iäkkäiden liikuntaan Voimaa vanhuuteen -kunnissa.
- Niina Rantakari, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Ikäruoka 2.0. Ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen monitoimijainen kehittäminen.
Terveyttä ja vireyttä ruoasta -webinaari 30.9.2021
- Anne-Maria Pajari, Helsingin yliopisto. Miten voimme lisätä terveyttä ruoan avulla (linkki esitykseen)
- Mari Olli, Sydänliitto. Sydänmerkki tuotteessa, kuinka tehdä parempia valintoja kaupassa (linkki esitykseen)
- Anu Jansson, Vanhustyön keskusliitto. Ruokailun sosiaalinen ulottuvuus (linkki esitykseen)
Hyvä ruoka ja ravitsemus ikääntyessä -webinaari 3.12.2020
- Tilaisuuden ohjelma ja esitykset (linkki tapahtumasivulle)
Tietoisku ikääntyneiden ruokasuosituksista Ikäruoka-aloitustilaisuuksissa 15.3. & 17.3.2021
- Laill. ravitsemusterapeutti Tarja Himbergin esitys (linkki pdf-tiedostoon, linkki videotallenteeseen)
Juvan Ikäruoka-aloitustilaisuus 15.3.2021
- Asiakkaiden ajatuksia paikallisista ruokapalveluista, Paula Mäkeläinen (linkki pdf-tiedostoon)
- Tuloksia ruokaympäristön havainnoinnista Juvalta, Riitta Tuikkanen (linkki pdf-tiedostoon)
Juvan Ikäruoka-verkkotyöpajat 7.4., 21.4. & 4.5.
- Yhteenveto ruokaan liittyvien palveluiden kehittämistarpeista ja palvelukokeilujen aiheista (linkki pdf-tiedostoon)
Juvan Ikäruoka-ideointityöpaja 15.6.2021
- Kooste palvelukokeilujen ideoista (linkki pdf-tiedostoon)
Mäntyharjun Ikäruoka-aloitustilaisuus 17.3.2021
- Asiakkaiden ajatuksia paikallisista ruokapalveluista, Paula Mäkeläinen (linkki pdf-tiedostoon)
- Tuloksia ruokaympäristön havainnoinnista Mäntyharjusta, Riitta Tuikkanen (linkki pdf-tiedostoon)
Mäntyharjun Ikäruoka-verkkotyöpajat 8.4., 26.4. & 5.5.
- Yhteenveto ruokaan liittyvien palveluiden kehittämistarpeista ja palvelukokeilujen aiheista (linkki pdf-tiedostoon)
Mäntyharjun Ikäruoka-ideointityöpajat 16.–17.6.2021
- Kooste palvelukokeilujen ideoista (linkki pdf-tiedostoon)
Materiaaleja ja linkkejä sivustoille
Vireyttä seniorivuosiin : ikääntyneiden ruokasuositus
Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä -hankkeen raportti
Voimaa ruuasta –hankkeen sivut
Voimaa ruuasta –lehti
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivusto
Sydänliitto
Ruokapalvelut helpottavat ikääntyneiden syömistä, Närvä Sini 2020
Ammattikeittiöosaajat ry
Ideoita palveluiden kehittämiseen
Soppateatteri
Kollega oli käynyt Ruotsin Kalmarissa “Soppateatterissa”. Vierailun aikana toteuttajat kertoivat, että teatteri toimi yhtenä tai kahtena päivänä viikossa, sekä lounasaikaan että iltapäivällä ”after work” – aikaan. Tarjolla oli keittolounas tai päivällinen sekä viihdyttävää ja virkistävää ohjelmaa.
Pöydät kauniissa salissa oli katettu kahdeksalle hengelle, joten samalla tuli juteltua uusien ihmisten kanssa kun nautittiin keitosta, kaffeesta ja kulttuurista.
Kollegan vierailuillan ohjelmana oli Lill-Babsin teoksiin perustuva esitys. Illan päätteeksi oli yhteislaulua, johon oli helppo yhtyä rentojen ruotsalaisten mukana. http://vallenssoppteater.se/om-oss/
Kirjoittaja: Riitta Tuikkanen, Xamk
Nappi Naapuri
Nappi Naapurin tarkoitus on lisätä oikeita kohtaamisia toisiaan lähellä asuvien välille. Se on tarkoitettu naapuriapuun, tutustumiseen, keikkatöihin ja jakamistalouden edistämiseen. Lisätietoja https://nappinaapuri.fi
Kirjoittaja: Riitta Tuikkanen, Xamk
Vinkkejä oman asuinalueen ruokailupaikkojen selvittämiseen
Sini Närvä on koonnut Sydänliiton verkkosivullaan julkaisemaan artikkeliin hyviä vinkkejä siihen, mistä voi selvittää oman paikkakunnan tarjoamia ateriointimahdollisuuksia ja ruokapalveluja kotona ja kodin ulkopuolella.
Artikkeli löytyy tästä linkistä
https://sydan.fi/fakta/ruokapalvelut-helpottavat-ikaantyneiden-syomista/
Esimerkkejä hyvistä käytännöistä
Juvan ja Mäntyharjun pilottialueiden Ikäruoka-kehittämistoiminta
Tässä osiossa kerrotaan Etelä-Savon pilottialueiden Juvan ja Mäntyharjun Ikäruoka-kehittämisryhmien tapahtumista ja toiminnasta hankkeen toteutusaikana 2020 – 2022.
Kehittämisryhmät olivat kaikille avoimia, vapaamuotoisia ja maksuttomia yhteistyöfoorumeja. Niiden toimintaa koordinoi Ikäruoka 2.0 -hanke.
Osallistujia yhdisti kiinnostus kehittää Juvan ja/tai Mäntyharjun alueen kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyviä palveluita ja halu osallistua käytännönläheisten palvelukokeilujen toteuttamiseen palveluntarjoajana, -käyttäjänä tai yhteistyökumppanina. Yhteistyössä hyödynnettiin ketterää, alueellisiin kehittämistarpeisiin ja -intresseihin vastaavaa kokeilevan kehittämisen prosessia (kuva 1).
Syyskaudella 2021 molemmilla pilottialueilla saatettiin päätökseen palvelukokeilujen käytännön toteutusvaihe ja aloitettiin kokeilujen arviointi. Kevään 2022 aikana kehittämisryhmissä jatkettiin yhteistyöstä ja kokeiluista saatujen oppien kokoamista, kehitettyjen palvelujen jatkon suunnittelua, onnistumisista ja oivalluksista tiedottamista sekä hyvien toimintatapojen juurruttamista.
Voit tutustua Etelä-Savon pilottialueiden kehittämisyhteistyön vaiheisiin tarkemmin alta Juvan ja Mäntyharjun omista osioista (Huom! Alueiden kuulumiset ovat käänteisessä aikajärjestyksessä).
Juvan Ikäruoka-toiminta 2020 – 2022
Juvan Ikäruoka-kehittämisryhmässä eri sektoreiden toimijat ovat pohtineet, ideoineet ja kokeilleet yhdessä, miten tarjolle saataisiin entistä parempia ja monipuolisempia, kotona asuville ikäihmisille suunnattuja ruokaan liittyviä palveluita.
Tutustu alta Juvan alueen kehittämisyhteistyön vaiheisiin (Huom! Käänteinen aikajärjestys). Kevätkauden 2022 aikana kehittämisryhmässä jatketaan kokeiluista saatujen oppien kokoamista ja hyväksi havaittujen toimintatapojen juurruttamista.
Juvan Ikäruoka-kehittämisyhteistyössä mukana: (linkit aukeavat uusiin välilehtiin)
- Juvan Kahvikulma Oy
- Järvi-Saimaan Palvelut Oy
- Kahvila-ravintola Siljankka
- Menumat Oy
- Palvelukeskus Kuharanta
- Partalan Kuninkaankartano
- Juvan vanhusneuvosto
- Juvan kunta (elinkeinojen kehittäminen, kuljetukset)
- Eläkeliiton Juvan yhdistys ry
- Juvan seniorit ry
- Juvan Seudun Sydänyhdistys ry
- Juvan Maa- ja kotitalousnaiset ry
- Koikkalan maa- ja kotitalousnaiset
- Koikkalan kyläyhdistys ry
- Pohjois-Juvan Tuttavat ry
- Savon Martat ry, Eevi-hanke
- Essote, ennakoivat palvelut
- Palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä edustajia
Kokeilujen kokemukset ja palaute jakoon
Kokeiluina järjestetyt Juvan Syödään yhdessä -tilaisuudet onnistuivat mainiosti. Tilaisuuksien yhteenlaskettu osallistujamäärä – yli 100 henkilöä! – ylitti odotukset. Lämmin kiitos kaikille tilaisuuksien ideoinnissa ja järjestämisessä mukana olleille sekä mahtavalle osallistujajoukolle!
Palautteen perusteella osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä tilaisuuksiin. Selvä enemmistö kertoi, että aikoo osallistua yhteisölliseen ruokailutapahtumaan toistekin ja todennäköisesti suosittelee tilaisuutta myös ystävälle tai läheiselle. Voit tutustua Juvan Syödään yhdessä -tilaisuuksien toteutukseen ja palautekyselyn tuloksiin tarkemmin yhteenvedosta (pdf-tiedosto aukeaa uuteen välilehteen).
Jatkamme kokeilukokemusten jakamista ja kokoamista kevään aikana haastattelemalla Syödään yhdessä -tilaisuuksien järjestäjiä. Suunnittelemme samalla, miten hyväksi havaitut ikäihmisten yhteisölliset ruokailutilaisuudet voisivat jatkua Juvalla myös kokeilujen jälkeen. Maaliskuun lopulle ke 30.3. suunniteltu yhteinen palautetilaisuus jouduttiin valitettavasti perumaan heikentyneen koronatilanteen vuoksi.
Syödään yhdessä -kokeiluissa mukana 100 ruokailijaa!
Juvan alueen Ikäruoka-palvelukokeilujen punaisena lankana oli testata erilaisia kotona asuville ikäihmisille suunnattuja yhteisöllisen syömisen tilaisuuksia. Marras-joulukuussa järjestettiin viisi kaikille kiinnostuneille avointa Syödään yhdessä -tilaisuutta. Kokeilut saivat innostuneen vastaanoton. Yhteisistä ruokahetkistä saapui nauttimaan yhteensä noin 100 osallistujaa.
Syödään yhdessä -tilaisuuksia järjestettiin keskusta-alueella Juvan Kahvikulmassa, Siljankassa ja Palvelukeskus Kuharannassa. Yhteisen pöydän ääreen kokoonnuttiin myös Vuorenmaan Tuttavan Tuvalla ja Koikkalan kylätalolla. Kaikki ruokailut olivat omakustanteisia. Kahdessa tilaisuudessa oli ruokailun lisäksi ohjelmaa.
Osallistujilta kerättiin palautetta lomakekyselyllä. Vastauksia saatiin yli 80. Osallistujien arvokkaiden mielipiteiden lisäksi kokemuksia ja oivalluksia kootaan talven aikana Syödään yhdessä -tapahtumien järjestäjiltä. Palautteiden tuloksia sekä järjestäjien kokemuksia ja oppeja julkaistaan tällä sivulla talven 2022 aikana.
Juvan Syödään yhdessä -tilaisuudet syksyllä 2021
Tilaisuuksien koonti-ilmoitus ladattavissa/tulostettavissa linkeistä: pdf, jpg.
- Ti 2.11. Juvan Kahvikulma, Piikkiläntie 5–7 (linkit ilmoitukseen: pdf, jpg)
Ohjelma: Anne Puntanen Essotelta kertoo ikäihmisten hyvinvointia tukevan ruokailun kulmakivistä ja ateriapalvelusetelin mahdollisuuksista, ruokailu Kahvikulman lounaspöydästä - Ke 10.11. Vuorenmaan seurakuntakoti, Tuttavan Tupa, Pohjoiskyläntie 16 (linkit ilmoitukseen: pdf, jpg)
Ohjelma: Tutustuminen Menumat-ateriapalveluun ja -automaattiin, kotiruokalounas Menumat-ateriapalvelun valikoimasta. Yhteistyössä: Pohjois-Juvan Tuttavat ry, Juvan Maa- ja kotitalousnaiset ry, Juvan seurakunta. - Ma 15.11. Palvelukeskus Kuharanta, Kotitie 20 (linkit ilmoitukseen: pdf, jpg)
Ohjelma: Yhdessä ruokailua ja jutustelua Kuharannan lounaan merkeissä - To 25.11. Kahvila-ravintola Siljankka, Juvantie 13 (linkit ilmoitukseen: pdf, jpg)
Ohjelma: Yhdessäoloa, seurustelua ja maukasta kotiruokaa Siljankan lounaspöydästä - To 2.12. Koikkalan kylätalo, Koikkalantie 1486 B (linkit ilmoitukseen: pdf, jpg)
Ohjelma: Yhteisruokailu ja seurustelua Koikkalan maa- ja kotitalousnaisten ja kyläyhdistyksen laittaman jouluisen lounaan ääressä, yhteistyökumppanina Järvi-Saimaan Palvelut Oy ja Juvakodin keittiö
Vinkki! Juvan Lehti oli mukana Koikkalan Syödään yhdessä -tilaisuudessa. Jos olet digilehden tilaaja, pääset lukemaan jutun tästä linkistä (avautuu uuteen välilehteen).
Ikäruoka-toimintaan tutustuttiin lokakuun infossa
Juvan alueen kehittämisyhteistyötä ja marras-joulukuussa järjestettäviä Syödään yhdessä -tilaisuuksia esiteltiin kunnantalolla 28.10. infossa, joka suunniteltiin yhdessä Juvan seniorit ry:n, Juvan Seudun Sydänyhdistys ry:n ja Eläkeliiton Juvan yhdistys ry:n aktiivien kanssa. Verkostoissa oli jälleen voimaa, kun valtuustosaliin kokoontui 15 osallistujan innokkaasti kyselevä ja ideoita jakava joukko sekä jo aiemmin kehittämisryhmässä mukana olleita että aivan uusia tuttavuuksia.
Yhdessä totesimme, että infolle oli tilausta, sillä moni sai siitä kaipaamiansa lisätietoja Ikäruoka 2.0 -hankkeen tarkoituksesta, Juvan alueen hanketoiminnasta sekä innostusta osallistua tai järjestää Syödään yhdessä -tilaisuuksia. Osallistujilta tuli myös tärkeää palautetta sekä hyviä kehittämisehdotuksia jatkossa huomioitavaksi.
Palauteta, ideoita ja kehittämisehdotuksia
- Paikallislehti on hyvä tiedotuskanava ikäihmisten tapahtumille. Ilmoituksen tulee olla selkeästi rajattu ja teksti riittävän isoa.
- Kynnys osallistua uusiin tilaisuuksiin, kuten yhteisruokailuihin, voi olla hyvin korkea. Uusia asioita vierastetaan. Siksi myös ”puskaradio” on keskeinen kanava tiedon levittämisessä. Henkilökohtainen kutsu kaverilta ja sitkeä kannustus ovat todella tärkeitä, jotta lähtemisen kynnys ylittyy. Esimerkiksi yhdistyksissä voitaisiin sopia ”haasteesta”, että jokainen kutsuu mukaan kaksi tuttavaa tai naapuria Syödään yhdessä -tilaisuuksiin.
- Kuljetukset ovat tärkeä kehittämisen kohde, koska kyydin puute voi olla monelle osallistumisen este. Yhdistysten kautta voitaisiin ideoida ja kokeilla kimppakyytejä yhteisruokailuihin.
- Ateriapalvelusetelistä tarvitaan lisätietoa. Essoten infoja olisi hyvä järjestää säännöllisesti yhteisruokailujen yhteydessä ja/tai olla saatavilla myös kirjallista tietoa.
- Ruokaa voitaisiin myös valmistaa yhdessä. Ruokaseuran lisäksi vinkit omaan ruoanlaittoon olisivat tervetulleita. Koulukampuksen keittiö olisi sijainniltaan sopivan keskeinen.
Syyskaudella kokeiluja valmisteltiin pienryhmissä ja koko porukalla
Juvan Ikäruoka-kehittämisryhmän syyskausi käynnistyi yhteydenotoilla verkoston ruokapalveluyrittäjiin sekä suunnittelemalla Juvan asiointiliikenteen kuljetusyrittäjien tilaisuutta. Yhteydenotot Ikäruoka-ryhmäläisiin jatkuivat läpi syyskuun ja kalenteri täyttyi lupaavasti palavereilla, joissa asetettiin askelmerkit palvelukokeilujen käytännön toteutukselle.
Pohjana kokeilusuunnitelmille olivat Juvan runsaslukuisen ja aktiivisen Ikäruoka-toimijajoukon keväällä tuottamat kehittämisideat. Niistä poimittiin käytännön kokeilujen aiheiksi sellaiset ideat, joihin oli jo sitoutunut mukaan ruokapalveluntarjoajia sekä vapaaehtoisia toimijoita järjestämään palvelukokeiluita tai toimimaan kokeiluasiakkaina. Ideat tiivistettiin ehdotukseksi Juvan palvelukokeiluista (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Yhteisöllisen ruokailun kokeilusuunnitelmat viimeisteltiin työpajassa 29.9.
Ruokapalveluntarjoajat kumppaneineen työstivät lokakuun aikana kokeiluille tarkemmat suunnitelmat ja tekivät käytännön valmistelut. Apuna olivat kokeilukohtaisten pienryhmien palavereissa työstetyt suunnitelmat (linkistä aukeaa suunnitelmapohja uuteen välilehteen), 29.9. järjestetyn Juvan Ikäruoka-kehittämisryhmän työpajan anti sekä yhteinen markkinointimateriaali.
Työpajassa hyödynnettiin yhteiskehittämisen voimaa. Keskustelussa olivat palveluntarjoajien lisäksi mukana palveluiden käyttäjät – aivan kuten ideointivaiheessakin. Kokeilusuunnitelmia tarkasteltiinkin niin asiakkaan kuin kokeilun käytännön järjestelyistä vastaavien toimijoiden näkökulmasta. Tulokseksi saatiin jo varsin pitkälle hiotut suunnitelmat järjestää viisi erilaista Syödään yhdessä -tilaisuutta Juvan Kahvikulmassa, Siljankassa ja Palvelukeskus Kuharannassa sekä Koikkalan kylätalolla ja Vuorenmaan Tuttavantuvalla.
Kuljetusyrittäjät kokoontuivat 15.9. pohtimaan asiointiliikenteen kokeilumahdollisuuksia
Syyskaudella selvitettiin myös, millaisia mahdollisuuksia olisi jalostaa Juvan asiointiliikennettä koskevat kehittämisideat käytännön kokeiluiksi. Ideoinnissa olivat mukana Juvan kunnan kuljetussihteeri, joukkoliikenteen kuljettajia sekä keskustan ruokapalveluyrityksen edustajia.
Kuljetusyrittäjien palaverissa 15.9. pohdittiin, miten kotona asuvat ikäihmiset niin keskustasta kuin kauempaa kyliltä pääsisivät kätevästi ruokapalveluiden äärelle. Mahdollisuudet kehittää Juvan asiointireittejä ja kokeilla kokonaan uusia, ns. ruokareittejä, herättivät vilkasta keskustelua.
Monipuolisen ajatustenvaihdon tuloksena päädyttiin siihen, että uusien kuljetusreittien kokeilemiseen ei tässä vaiheessa ole vielä edellytyksiä. Kuljetusyrittäjät nostivat esille, että käytännön kokeilujen pohjaksi tarvitaan ensin tarkempaa tietoa mahdollisten asiakkaiden tarpeista sekä kiinnostuksesta käyttää säännöllisesti asiointiliikenteen uusia – erityisesti ruokapalveluiden käytön edistämiseksi optimoituja – reittejä. Julkisen liikenteen palveluiden ja vapaaehtoistoimintana järjestettyjen yhteiskyytien tarpeita pyritään selvittämään syyskauden yhteisöllisten ruokailujen yhteydessä.
Kesän ideointityöpajasta saatiin hyvä startti kokeilusuunnitelmille
Juvan Ikäruoka-kehittämisryhmän kevät-kesäkausi huipentui 15.6. Partalan Kuninkaankartanossa pidettyyn ideointityöpajaan (kuva 2). Innokkaasti keskusteleva yli 15 hengen porukka pureutui pohtimaan yhdessä valittuja kehittämisen pääteemoja:
- kotona asuvien ikäihmisten yhteisöllisen ruokailun lisääminen
- kuljetukset eli ikäihmisten pääsy ruokailemaan tai käyttämään muita alueen ruokapalveluita
- viestintä eli tehokas ruokaan liittyvistä palveluista tiedottaminen alueen ikäihmisille.
Ideoinnin pohjaksi kerrattiin pääkohdat kevään tilaisuuksissa ja tapaamisissa esiin nousseista ideoista ja huomioista (alustus avautuu tästä linkistä uuteen välilehteen). Suuret fläppipaperit täyttyivätkin sekä jalostetuista että kokonaan uusista ideoista, kun osallistujat miettivät pienissä porinaryhmissä palvelukokeilujen käytännön toteutusta.
Voit tutustua linkin takaa löytyvästä koosteesta (pdf-tiedosto avautuu uuteen välilehteen) ideoinnin runsaaseen tulokseen. Haluaisitko sinä olla asiakkaana tai palveluntarjoajana mukana esimerkiksi kokeilussa, jolla testataan ikäihmisten yhteisöllistä jumppalounasta, hyvin näkyvää ikäihmisten omaa osiota kunnan ilmoitustauluille tai uusia ruokailukyytejä Julia-monipalveluauton ja haja-asutusalueiden asiointikyytien rinnalle?
Juvan palvelukokeilujen aktiivinen suunnittelu jatkuu ideointityöpajan tulosten pohjalta elo-syyskuun vaihteessa. Kokoamme silloin kiinnostuneista omat pienryhmät valmistelemaan eri kokeilut ja kutsumme asiakkaat mukaan sekä suunnitteluun että toteutukseen. Kokeiluista kerätään kokemuksia ja palautetta. Tavoitteena on oppia paljon uutta niin yhteiskehittämisestä kuin monimuotoisista ruokapalveluista, joilla voidaan tukea juvalaisten kotona asuvien ikäihmisten hyvää syömistä.
Keväällä koottiin kehittämistarpeita ja -ideoita
Kiitos erittäin aktiivisille keskustelijoille Juvan kehittämisryhmän huhti-toukokuun tilaisuuksissa ja tapaamisissa! Saimme kokoon kattavan valikoiman kehittämisaiheita, joiden avulla voidaan edistää kotona asuvien ikäihmisten hyvää syömistä (linkki yhteenvetoon, pdf-tiedosto avautuu uuteen välilehteen).
Runsas määrä kiinnostavia kehittämisaiheita asetti ryhmän toimijoille myös haasteen. Miten valita tärkeiden aiheiden joukosta ne pari-kolme aihetta, joiden kehittämiseen Juvan Ikäruoka-toiminnassa keskitytään ja joiden edistämiseksi aletaan ideoida käytännön palvelukokeiluja?
Toukokuun verkkotyöpajoissa ja toimijakohtaisissa tapaamisissa eniten puhuttivat ruoan ja ruokailijoiden kuljetuksiin, yhteisölliseen ruokailuun sekä ikäihmisille suunnattuun ruokatapahtumaan liittyvät aiheet. Myös viestintä todettiin kärkiaiheeksi. Yhteisen keskustelun tuloksena oli, että Juvan Ikäruoka-kehittämistoiminnassa halutaan panostaa kokeiluihin, joiden avulla pyritään kehittämään:
- kotona asuvien ikäihmisten yhteisöllistä ruokailua
- kuljetuksia, jotka mahdollistavat ruokapalvelujen käyttämisen ikäihmisille
- viestintää eli miten ikäihmiset saisivat riittävästi tietoa alueen ruokapalveluista.
Kehittämistarpeet herättivät keskustelua jo aloitustilaisuudessa
Juvan alueen Ikäruoka-kehittämistoimet polkaistiin käyntiin ma 15.3. verkossa järjestetyllä info- ja keskustelutilaisuudella. Kuulolle ja ajatuksia vaihtamaan oli liittynyt yli 20 hengen monipuolinen joukko toimijoita julkista ja yksityisistä ruokapalveluista, sosiaali- ja terveyspalveluista, kunnasta sekä useista järjestöistä asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten voimin.
Vilkas keskustelu tuotti runsaasti kehittämistarpeita ja ideoita, joihin voi tutustua Juvan palvelukehityksen ideointialustalla. Saimme hyvän startin yhdessä kehittämiselle kohti käytännön kokeiluja!
Keskustelua alusti laillistettu ravitsemusterapeutti Tarja Himberg, joka piti tietoiskun ikääntyneiden ravitsemussuosituksista (linkki esityksen pdf-tiedostoon, linkki videotallenteeseen). Lisäksi kuultiin katsaukset Ikäruoka 2.0 -hankkeen Juvan alueen palvelukartoituksesta ja puhelinhaastatteluista, joissa selvitettiin ikäihmisten ruokaan liittyvien palveluiden nykytarjontaa ja käyttöä. Palvelukartoituksen havaintoihin voit tutustua tästä linkistä (avautuu pdf-tiedosto) ja haastattelun tuloksiin tästä linkistä (avautuu pdf-tiedosto).
Mäntyharjun Ikäruoka-toiminta 2020 – 2022
Mäntyharjun Ikäruoka-kehittämisryhmässä yhteistyö laajalla rintamalla oli voimaa! Keväästä 2021 alkaen aktiiviset toimijat eri sektoreilta kehittivät ja kokeilivat kotona asuville ikäihmisille suunnattuja ruokaan liittyviä palveluita. Tavoitteena oli, että tarjolle saataisiin palveluita, jotka tukisivat entistä paremmin alueen ikäihmisten hyvää syömistä, yhteisöllisyyttä ja toimintakykyä.
Tutustu alta Mäntyharjun alueen kehittämisyhteistyön vaiheisiin vuodelta 2021 (Huomaa käänteinen aikajärjestys!). Kevätkauden 2022 aikana kehittämisryhmässä jatkettiin kokeiluista saatujen oppien kokoamista ja hyväksi havaittujen toimintatapojen juurruttamista.
Mäntyharjun Ikäruoka-kehittämisyhteistyössä mukana: (linkit aukeavat uusiin välilehtiin)
- Kokki Juho Huurreoksa, tmi Hapanama
- Menumat Oy
- Reissuravintola, Löytö Ravintolat Oy
- S-market Mäntyharju
- Taxi Maarit Antila & Käävänkylän kyläkauppa ja baari
- Mäntyharjun kunnan ruokapalvelut
- Mäntyharjun vanhusneuvosto
- Eläkeliiton Mäntyharjun yhdistys ry
- Mäntyharjun Eläkkeensaajat ry
- Mäntyharjun kansalliset seniorit ry
- Mäntyharjun Sydänyhdistys ry
- Mäntyharjun Martat ry
- Savon Martat ry, Eevi-hanke
- Enonkylät ry
- Mynttilä seura ry
- Mäntyharjun seurakunta
- Essote, ennakoivat palvelut
- Palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä edustajia
Kokeilujen palaute kannustaa jatkamaan, lisää oppeja kootaan
Mäntyharjussa kokeiltiin yhteisöllisen ruokailun tapahtumia kolmella eri konseptilla syksyn 2021 aikana. Kokeilujen työryhmät järjestivät yhteensä viisi Syödään yhdessä -tilaisuutta, jotka kokosivat yhteisen pöydän ääreen 150 osallistujan joukon nauttimaan hyvästä ruoasta, toistensa seurasta ja monipuolisesta ohjelmatarjonnasta. Lämmin kiitos kaikille tilaisuuksien ideoinnissa ja järjestämisessä mukana olleille sekä upealle osallistujajoukolle!
Tilaisuuksista kerättiin palautetta lomakekyselyllä. Kaksi kolmannesta osallistujista innostui antamaan palautetta ja ilahduttavasti suurin osa heistä oli tyytyväisiä kokemaansa. Vastaajista 68 % oli täysin samaa mieltä väitteestä ” Osallistun Syödään yhdessä -tilaisuuteen toisenkin kerran”. Yhtä suuri joukko kertoi, että hyvin todennäköisesti suosittelisi tilaisuutta myös ystävälleen tai läheiselleen.
Tutustu Mäntyharjun Syödään yhdessä -tilaisuuksien toteutukseen ja palautekyselyn tuloksiin tarkemmin yhteenvedosta (pdf-tiedosto aukeaa uuteen välilehteen).
Myös palvelukokeilujen suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleet Ikäruoka-kehittämisryhmäläiset arvioivat sekä toteutuneita Syödään yhdessä -kokeiluja että Kokki kotiin -palvelun ja kauppakaveripalvelun aihioita. Toimijat kokoontuivat joulukuussa 2021 Mäntyharjun Ikäruoka-toiminnan ensimmäiseen palautetilaisuuteen jakamaan päällimmäisiä ajatuksia ja pohtimaan kehitettyjen palveluiden plussia, miinuksia ja käytännön testien oppeja.
Yhteenveto Ikäruoka-toimijoiden joulukuun palautetilaisuudesta julkaistaan tällä sivulla helmikuussa. Kokemuksien kokoamista ja toiminnan arviointia myös jatketaan ja hyväksi havaituista toimintatavoista kerrotaan lisää kevätkauden 2022 aikana.
Käytännön kokeiluina yhteisölliset ruokailut ja kauppakaveritoiminta
Mäntyharjun Ikäruoka-palvelukokeilujen valmistelu rullasi syyskaudella vauhdilla – kiitos erittäin innokkaiden työryhmien! Työn alle laitettiin kokeilut yhteisöllisistä ruokailuista eli Syödään yhdessä -tilaisuuksista sekä kauppakaveritoiminnan ja Kokki kotiin -palvelun kehittämisestä. Kokeilukohtaisten työryhmien aloituspalaverit pidettiin syyskuun alussa, kokeilupäivät varattiin kalenteriin ja yhteisessä työpajassa ke 22.9. hiottiin vielä suunnitelmia.
Lokakuun alussa pyörähtivät käyntiin Syödään yhdessä -tilaisuudet ja niiden rinnalla perusteellinen sekä asiakkaiden että järjestäjien palauteen ja kokemusten kerääminen. Tähtäimessä oli ammentaa mahdollisimman paljon tietoa jokaisen kokeilun prosessista, sillä kokeiluhan on onnistunut aina, kun siitä opitaan jotakin uutta!
Mäntyharjun Syödään yhdessä -tilaisuudet syksyllä 2021
- To 7.10. Reissuravintolan Dooris-kabinetti, Pentinpolku 2 (linkki ilmoitukseen)
Ohjelma: Tietoisku ikäihmisten terveyttä tukevista ruokavalinnoista, Satu Räsänen, Savon Martat, EEVI – Hyviä eväitä senioreille -hanke, ruokailu Reissuravintolan lounaspöydästä - Su 10.10. Enonkylätalo, Huljavantie 235 A (linkki ilmoitukseen)
Ohjelma: Kokki Juho Huurreoksan keittolounas, Enonkylät ry:n kahvitarjoilu ja yllätysohjelmaa – joka paljastui bingoksi - To 21.10. Tyllilä-Hovi, Tylliläntie 52 (linkki ilmoitukseen)
Ohjelma: Tutustuminen Menumat-ateriapalveluun ja -automaattiin, kotiruokalounas Menumat-ateriapalvelun valikoimasta, yhteistyössä: Mäntyharjun Martat ry ja Mynttilä seura ry - To 4.11. Reissuravintolan Dooris-kabinetti, Pentinpolku 2 (linkit ilmoitukseen: pdf, jpg)
Ohjelma: Historia-aiheinen luento: Kokeilutalouden merkitys Suomelle, Heikki Koljonen, Talonpoikaiskulttuurisäätiö, ruokailu Reissuravintolan lounaspöydästä - Su 7.11. Enonkylätalo, Huljavantie 235 A (linkit ilmoitukseen: pdf, jpg)
Ohjelma: Kokki Juho Huurreoksan keittolounas, Enonkylät ry:n kahvitarjoilu ja elävää musiikkia, esiintyjänä artisti Jannu Löyskä
Kauppakaveritoimintaa pohjustettiin perehtymällä tuotteisiin
Pe 12.11. Perehdytys (linkki ilmoitukseen)
Tuotetietoutta ikäihmisten hyvinvointia tukevista ruokavalinnoista henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan vapaaehtoisina kauppakavereina, kouluttajana kotitalousasiantuntija Satu Räsänen, Savon Martat, EEVI – Hyviä eväitä senioreille -hankkeesta
Ke 1.12. Tutustuminen Mäntyharjun S-markettiin ja elintarvikevalikoimaan
Kauppakaveritoiminnan käytännön ideointia ja tarpeen kartoittamista, mukana Savon Marttojen EEVI – Hyviä eväitä senioreille -hankkeen infopiste
Kauppakaverien perehdytys ja palvelun kokeilu S-marketissa olivat maksuttomia, eikä osallistuminen palvelun kehittämiseen sitouttanut toimimaan kauppakaverina.
Syyskausi avattiin poimimalla ideoista aiheet käytännön kokeiluihin
Mäntyharjun Ikäruoka-kehittämisryhmän syyskausi käynnistyi 19.8. Nuorisoseurantalolla järjestetyllä tilaisuudella, johon oli ilahduttavasti kokoontunut niin aiemmin mukana olleita kuin uusia ikäihmisten ruokapalveluiden parantamisesta kiinnostuneita osallistujia. Suuri kiitos aktiivisille ryhmäläisille, kun kannustitte uusia toimijoita mukaan!
Reilusti yli parikymmenpäisen joukon kanssa kerrattiin kevätkaudella tuotetut kehittämisideat ja toimijat nostivat esiin omia suosikkejaan käytännön kokeilujen aiheiksi. Vilkkaan keskustelun perusteella kiinnostavimpia kokeiluaiheita olivat erilaiset ikäihmisten yhteisöllisten ruokailujen vaihtoehdot, kauppa-avustaja ja ikäihmisten aktiviteettikalenteri. Jokaisen aiheen kokeilusuunnitelma saatiin myös alulle. Erityisen hienoa oli, että kaikki osallistujat olivat halukkaita olemaan mukana myös kokeiluvaiheessa – joko suunnittelemassa, järjestämässä, tuottamassa palveluita tai kokeiluasiakkaana.
Mäntyharjun Ikäruoka-kokeilujen aiheet on koottu tähän ehdotukseen (linkki aukeaa uuteen välilehteen). Seuraavana askeleena on, että jokaista kokeilua varten kutsutaan koolle oma työryhmä, joka työstää kokeilulle tarkemman suunnitelman (lataa kokeilusuunnitelman pohja ja täyttövinkit tästä linkistä). Työryhmissä ovat mukana mm. kunkin kokeilun palveluntarjoajat (ruoka-, kauppa- ja/tai neuvontapalvelut), kokeilupaikan yhteyshenkilöt sekä kaikki, jotka ovat kertoneet kiinnostuksestaan olla mukana.
Ideointityöpajat innostivat valmistelemaan kokeiluja
Mäntyharjun Ikäruoka-kehittämisryhmä kokoontui 16.–17.6. Koulun ravintolassa – siis kauan odotetusti aivan fyysisesti kasvokkain – kahteen peräkkäiseen ideointityöpajaan (kuva 3). Tilaisuuksissa mietittiin lähes 15 aktiivisen osallistujan voimin käytännönläheisiä ratkaisuja keväällä valittuihin kehittämisen kärkiaiheisiin, joita ovat kotona asuvien ikäihmisten…
- yhteisöllisen ruokailun kehittäminen,
- kauppa-asioinnin tukeminen sekä
- kuljetuspalvelujen kehittäminen, mikä edistää haja-asutusalueella asuvien ja/tai liikuntarajoitteisten ikäihmisten ruokapalvelujen käyttämistä.
Pienryhmätyöskentelyn pohjana käytettiin kevään tilaisuuksissa ja tapaamisissa esiin nousseita ideoita ja huomioita (tutustu alustukseen tästä linkistä, pdf-tiedosto avautuu uuteen välilehteen).
Kuljetuspalveluiden kehittäminen koettiin haastavimmaksi teemaksi, kauppa-asiointiin ja yhteisruokailuun liittyen työpajojen pienryhmät keksivät runsaasti ideoita. Bonuksena keskusteluun otettiin mukaan myös tiedottaminen, joka todettiin tärkeäksi tekijäksi, jopa pullonkaulaksi, muiden aiheiden onnistuneessa kehittämisessä.
Yhdessä keskustellen kaikkiin kehittämisaiheisiin löytyi sekä uusia että aiemman pohjalta jalostettuja, syksyn käytännön kokeiluihin hyvin soveltuvia ideoita. Kooste ideoinnin tuloksista on luettavissa tästä linkistä (pdf-tiedosto avautuu uudeen välilehteen).
Mäntyharjun Ikäruoka-kehittämisryhmän syyskauden toiminta käynnistettiin to 19.8. Mäntyharjun Nuorisoseurantalolla järjestetyssä tapaamisessa. Antoisan tilaisuuden kuulumisia ja tuloksia palvelukokeilujen suunnittelusta julkaistaan tällä sivulla elo-syyskuun vaihteessa.
Kehittämisen kärkiaiheet löytyivät kevään aikana yhdessä keskustellen
Kiitos monipuolisesta keskustelusta kaikille Mäntyharjun kehittämisryhmän huhti-toukokuun tilaisuuksiin ja tapaamisiin osallistuneille! Palveluntarjoajien, palveluiden käyttäjien ja eri sidosryhmien edustajien runsaalla joukolla pääsimme tarkastelemaan kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyviä haasteita ja palvelutarpeita monesta eri näkökulmasta, mikä tuotti kattavan valikoiman ajankohtaisia ja tärkeitä kehittämisaiheita. Voit tutustua yhteenvetoon tästä linkistä (pdf-tiedosto avautuu uuteen välilehteen).
Toukokuussa ryhmä sai ratkottavakseen haasteen. Mitkä pari-kolme kehittämisaihetta ovat Mäntyharjun alueella kaikkein tärkeimpiä? Entä minkä asioiden edistämiseen halutaan yhdessä panostaa ja alkaa valmistella käytännön palvelukokeiluja? Työpajoissa puhuttivat erityisesti ruoan kuljetukset, ruokailijoiden liikkuminen sekä palvelut ja toimintamallit, joilla mahdollistetaan ikäihmisten yhteisruokailut kotona ja kodin ulkopuolella. Lisäksi todettiin, että ikäihmisten hyvän syömisen edistäminen edellyttää myös tiedotuksen parantamista.
Kesän korvalla työpajojen antia täydennettiin vielä Mäntyharjun alueen Ikäruoka-kehittämisyhteistyössä mukana olevien vähittäiskaupan ja ruokapalveluyritysten edustajien kanssa käydyillä keskusteluilla. Tuloksena oli tiivistys aiheista, joihin kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyvien palveluiden kehittämisessä ja syksyllä toteutettavissa käytännönläheisissä kokeiluissa päätettiin keskittyä:
- ikäihmisten yhteisöllisen ruokailun kehittäminen
- ikäihmisten kauppa-asioinnin tukeminen
- kuljetukset, jotka mahdollistavat ruokapalvelujen käyttämisen ikäihmisille.
Näihin aiheisiin ideoitiin käytännön ratkaisuja kevätkauden viimeisissä työpajoissa, jotka päästiin toteuttamaan ilahduttavasti kasvokkain tapaamisina Mäntyharjussa 16.–17.6.
Aloitustilaisuudesta saatiin hyvää evästystä kehittämiseen
Mäntyharjun Ikäruoka-kehittämistoiminta käynnistettiin ke 17.3. verkossa järjestetyllä info- ja keskustelutilaisuudella. Mukana oli vahva edustus eri järjestöjen vapaaehtoisia ja asiantuntijoita sekä toimijoita seurakunnasta, ruokapalveluyrityksestä ja julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista.
Reilun kymmenen hengen aktiivinen joukko teki teräviä huomioita eri tilanteessa elävien ikäihmisten palvelutarpeista ja -toiveista. Kehittämisideoitakin kertyi runsaasti. Evästykseksi saatiin myös esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja ehdotuksia mahdollisista kehittäjäkumppaneista. Voit tutustua keskustelun antiin Mäntyharjun palvelukehityksen ideointialustalta.
Aloitustilaisuudessa kuultiin myös laillistetun ravitsemusterapeutin Tarja Himbergin tietoisku ikääntyneiden ravitsemussuosituksista (linkki esityksen pdf-tiedostoon, linkki videotallenteeseen) sekä katsaukset Ikäruoka 2.0 -hankkeen Mäntyharjun alueen palvelukartoituksesta ja ikäihmisten puhelinhaastatteluista, joissa selvitettiin ikäihmisten ruokaan liittyvien palveluiden nykytarjontaa ja käyttöä. Palvelukartoituksen havaintoihin voit tutustua tästä linkistä (avautuu pdf-tiedosto) ja haastattelun tuloksiin tästä linkistä (avautuu pdf-tiedosto).
Jyväskylän pilottialueen kehittämistyö – kehittämisryhmätoiminta Jyväskylässä
Jyväskylässä käynnistyi syyskuun lopussa 2021 kehittämisryhmätoiminta. Kehitystyöryhmässä +65-vuotiaat jyväskyläläiset pääsivät ideoimaan uusia ikäihmisille suunnattuja ravitsemispalveluja yhdessä palvelun tarjoajien kanssa. Palvelut voivat liittyä esimerkiksi kaupassa -tai ravintolassa käyntiin, tiedottamiseen tai vaikka tapahtumien järjestämiseen. Lisätietoja kehittämistoiminnasta ja ilmoittautumislinkki tässä Ikäruoka 2.0 -hankkeen kutsu kehitystyöryhmään järjestön tai yhdistyksen jäsenelle
Tärkeät päivämäärät
27.9.2021 kello 15–17 kehitystyöryhmän tapaamiseen osallistuu sekä palveluntarjoajat että asiakkaat. Tarkoituksena on herätellä ajatuksia käymällä läpi haastatteluissa ja havainnoinneissa tulleita asioita. Tämä tilaisuus järjestetään Ravintola Mirkassa.
4.10 kello 14–16 järjestettävässä kehitystyöryhmässä päästään varsinaiseen ideointiin. Tähän kehitystyöryhmän kokoontumiseen on kutsuttu vain ikääntyneitä ja kokoontuminen on myös Ravintola Mirkassa.
6.10 kello 14.00–15.30 järjestämme palveluntarjoajille suunnatun Teams-palaverin, jossa tarkoituksena on pohtia 4.10 syntyneitä ideoita ja sitä miten niitä voitaisiin toteuttaa.
Järvenpään pilottialueen kehittämistyö
Tällä palstalla kerrotaan Järvenpään Ikäruoka-kehittämisryhmän toiminnasta ja tapahtumista.
Kehittämisryhmä oli kaikille avoin, maksuton yhteistyöfoorumi, jota koordinoi Ikäruoka 2.0 -hanke. Osallistujia yhdisti kiinnostus ja halu olla mukana Järvenpään alueen kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyvien palveluiden kehittämisessä ja palvelukokeiluissa.
Tervetuloa Järvenpään kehittämisryhmään
Haluaisitko vaikuttaa ikäihmisten ruokaan liittyviin palveluihin? Haluaisitko saada ja jakaa tietoa, ideoida ja kokeilla yhdessä?
Aloitustilaisuus 10. 3 ja 11.3 – hankeen esittely ja tietoa ruokaan liittyvistä palveluista
Järvenpään pilottialueen Ikäruoka kehittämistoimet alkoivat kahdella samansisältöisellä aloitustilaisuudella 10.3 ja 11.3. 2021. Mukana oli yhteensä kymmenisen kohderyhmään kuuluvaa henkilöä, yrityksiä sekä Järvenpään kaupungin pitämän ruokapaikan edustaja. Aluksi esittelin Ikäruoka 2.0 hankeen ja Gery ry:n toiminnanjohtaja Merja Suominen piti tietoiskun Ikääntyneiden ruokasuosituksista. Tilaisuudessa kerroin sekä Järvenpään ruokaa liittyvien palvelujen havainnointien että Järvenpään ikäihmisten ruokaympäristöselvityksen tuloksia. Havainnointien, kyselyjen ja haastattelujen tulokset kirvoittivat paljon keskustelua Järvenpään ruokaan liittyvien palvelujen tarjonnasta ja laadusta.
Kehittämistyöpaja 14.4 – alustavaa ideointia
Kokoonnuimme kehitystyöskentelyn parissa 14.4. Tällöin paikalla oli noin 12 henkilöä. Mukana oli sekä kohderyhmään kuuluvia henkilöitä, yrityksiä sekä kolmannen sektorin edustajia. Keskustelu kävi vilkkaana Järvenpään ruokaan liittyvistä palveluista, mutta mitään selvää kehitysideaa ei vielä noussut esiin, vaikka monia ajatuksia vaihdettiin tilaisuudessa.
Kehittämistyöpaja 27.5 – kehittämistarpeiden yhteenkokoaminen
Toinen kehittämistyöpaja oli antoisa. Vaikka koossa oli tavanomaista pienempi porukka, saimme yksilöityä useita konkreettisia kehitysehdotuksia, joista voi valita muutaman jatkotyöstämistä varten. Meillä on nyt koossa alustavia kehittämisideioita, joiden avulla voidaan edistää kotona asuvien ikäihmisten hyvää syömistä. Kehitysideat liittyvät
1) Hävikkiruoan vähentämiseen,
2) Yhteisölliseen syömiseen
3) Teemaruokailujen järjestämiseen ikäihmisille
4) Tiedotukseen
5) Uudenlaisten ruokien tunnetuksi tekemiseen kauppakierrosten avulla.
Osa ideoista vaatii myös uusia yrittäjiä hankkeeseen, jotta niitä niitä saataisiin toteutettua. Sovimme, että varsinainen ideoiden jatkotyöstö ja kehitysideoiden valinta jää tauolle kesän ajaksi ja jatkuu syksyllä. Sillä välin pyrin saamaan hankkeeseen myös uusia yrittäjiä, jotta kehitysideoiden toteuttaminen olisi mahdollista. Ikäruoka 2.0- hanke osallistuu myös syksyllä Järvenpäässä järjestettävään ikäihmisten teemakuukaudelle ja tavoittaa sitä kautta vielä lisää palvelujen kehityksestä kiinnostuneita ikäihmisiä.
Ajankohtaista
Ikääntyneiden määrä kasvaa tulevina vuosina, erityisesti kaupunkien ja taajamien keskusta-alueilla. Kun väestö vanhenee, myös terveiden vuosien määrä lisääntyy. Suomeenkin on muodostunut kotona asuvien ikääntyneiden moninainen joukko, joka tulisi huomioida ruoka- ja kauppapalveluita kehitettäessä.
Jalkauduimme loppuvuodesta 2020 selvittämään, millaisia ruoka- ja kauppapalveluita Järvenpäässä, Jyväskylän keskusta-alueella ja Etelä-Savon Juvan ja Mäntyharjun kunnissa on tarjolla. Meitä kiinnostivat paikat, joista voi hankkia ruokaa arjen keskellä. Tutustuimme palveluihin ”ikääntyneen silmälasit päässä” eli miten palvelut soveltuvat ikäihmisille.
Kiertelimme keskustoja autolla ja kävellen. Katselimme alueen palvelutarjontaa erityisesti sellaisten ikääntyneiden näkökulmasta, joilla toimintakyky tai lihasvoima on heikentynyt, tai näkö- ja kuuloaistit ovat heikentyneet. Jos omaa autoa ei voi enää ajaa, on palveluiden äärelle päästävä kävellen, pyörällä tai muiden kuljettamana.
Tarkastelimme palvelujen fyysistä saavutettavuutta ja kauppojen tuoreiden kasvisten ja valmisruokien valikoimaa. Pyrimme saamaan kuvaa valittujen alueiden ruokapalvelukokonaisuudesta, ja miltä se näytti ikääntyvän asiakkaan näkökulmasta.
Suunnittelulla yhteinen suunta palvelujen havainnointiin
Olimme sopineet yhdessä, mihin asioihin kiinnitämme huomiota, kun kiertelemme kylällä, kaupoissa ja ravintoloissa havainnoimassa. Riittävän tarkka suunnitelma auttaa keskittymään yhdessä sovittuihin kohteisiin. Tällä kertaa havainnoinnin kohteina olivat seuraavat asiat:
- Miten hyvin palvelu oli saavutettavissa?
- Kuinka helppo kauppaan tai ravintolaan oli päästä sisälle?
- Miten helppo palveluita oli käyttää?
- Millainen oli kaupan tai ravintolan tuotevalikoima?
- Millainen oli palvelupaikan yleisvaikutelma, siisteys ja mukavuus?
- Miten eri asiakasryhmät oli huomioitu? Miten paikka ja valikoima soveltuivat ikääntyneille?
- Millaiset aukioloajat olivat?
- Mitä muita palveluita oli tarjolla? Oliko kaupan tai ravintolan yhteydessä esimerkiksi kahvilaa?
Kun itselle tuttuja palveluista katselee tietyn asiakasryhmän näkökulmasta käyttäjälähtöisesti, havaitsee asioita, joita yleensä ei edes huomaa. Opimmekin havainnoidessamme paljon uutta alueen kauppa- ja ruokapalveluista, ja saimme kuvaa mahdollisista kehittämiskohteista.
Alueen palvelut kartalle
Ennen havainnointia keräsimme tietoa kohdealueen palveluista. Kokosimme tiedot paikoista, joista voi ostaa ruokaa. Keräsimme palvelutarjoajien nimet ja osoitetiedot kuntien verkkosivuilta ja alueen matkailusivustojen palvelutiedoista sekä yritysten omilta verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavista. Myös Google Maps auttoi palvelutarjonnan kartoittamisessa.
Kauppa- ja ravintolapalveluiden, kunnallisten ruokapalvelujen, kahviloiden, kioskien, pikaruokapaikkojen ja huoltoasemien listaus antoi hyvän kokonaiskuvan alueen palvelutarjonnasta. Sen jälkeen suunnittelimme tutkimuskierroksen Google Mapsin karttapalvelun avulla.
Kun alueen palvelut sijoitti kartalle, sai havainnollisen kuvan siitä, kuinka laajalle alueelle palvelut sijoittuvat. Ovatko palvelut tiiviinä ryppäänä lähekkäin vai useampana hajallaan olevana keskittymänä?
Valokuvia ja muistiinpanoja
Jotta havaitsemamme asiat eivät unohtuneet kierroksen aikana, kirjasimme asioita lomakkeelle ja valokuvasimme havaintoja. Otimme valokuvia ulkotiloista, haasteellisista sisäänkäynneistä sekä tuotevalikoimista. Puhelimiin ja verkkoon tallentui asioita, jotka voisivat olla kehittämiskohteita, kun ikäihmisten palveluita aletaan parantaa yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Löysimme myös hyviä käytäntöjä ja esimerkillisiä palveluita, joita jaamme hankkeessa eteenpäin palveluntarjoajille.
Kun kiertelimme sisätiloissa, valokuvasimme tiloja ja tuotteita käyttääksemme niitä idea-aineistona ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä. Palveluntarjoajia ei kuvissa yksilöity, eikä henkilökuntaa tai asiakkaita kuvattu.
Hyvää syömistä tukevia muita palveluita ja toimijoita
Ikäihmisten kotona asumista tukeviin – ja Ikäruoka 2.0 -hankkeessa kehitettäviin – palveluihin kuuluvat kauppa- ja ruokapalveluiden lisäksi laajasti erilaiset hyvää syömistä tukevat muut palvelut kuten kuljetus-, tilaus-, ohjaus- ja viestintäpalvelut. Näihin palveluihin tutustuimme verkkosivujen ja omien verkostojemme kautta.
Toimijoita, joita aiomme haastaa mukaan palvelujen kehittämiseen, ovat muun muassa Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, seurakunnat sekä vapaaehtoistoimijat. Lisäksi toivomme mukaan eläkeläisjärjestöjä, vanhustyön toimijoita, omaishoitajia sekä muita tahoja, joilla on asiakkaina tai toimijoina alueen ikääntyneitä.
Tavoitteita palvelujen kehittämiseen
Tietyn alueen palvelutarjontaan tutustuminen on hyödyllistä pohjatietoa palvelujen kehittämiselle. Jotta palveluita voi kehittää, pitää tuntea nykytila ja asettaa kehittämiselle tavoitteita. Ikäruoka 2.0 -hankkeen alueellisen toiminnan tavoitteena on, että ikääntyneet itse tietäisivät, millaisia palveluja omalla asuinalueella on ja että palvelut olisivat saavutettavia ja helposti käytettäviä.
Lisäksi tavoitteena on, että palvelut ovat ikääntyneiden mielestä kiinnostavia ja hyväksyttäviä. Tämä vaatii palveluntuottajilta uudenlaista asennoitumista heterogeenista ikääntyvien asiakaskuntaa kohtaan. Tavoittelemme siis ikääntyvien näkökulman huomioimista paremmin kauppa- ja ravintolapalveluiden suunnittelussa tulevaisuudessa.
Kokemuksiemme mukaan kehittämistä on, mutta jo pienillä muutoksilla voi saada aikaan helpotuksia esimerkiksi kaupassakäyntiin: jo istumapaikkojen lisääminen kassojen läheisyyteen voi helpottaa kaupassakäyntiä ja pienet edulliset valmisruokapakkaukset voisivat edistää terveellistä ruokavaliota kotona asuvilla ikääntyvillä.
Parempia palveluita yhdessä ideoiden ja kokeillen – tule mukaan kehittämisryhmiin!
Haluaisitko vaikuttaa ikäihmisten ruokaan liittyviin palveluihin? Haluaisitko saada ja jakaa tietoa, ideoida ja kokeilla yhdessä? Tervetuloa mukaan Ikäruoka-kehittämisryhmiin!
Palvelujen havainnoinnin tuloksista kerrotaan Ikäruokakehittäjäryhmien käynnistystilaisuuksissa eli kick off tilaisuuksissa, joita on pääkaupunkiseudulla Järvenpäässä, Jyväskylässä sekä Etelä-Savossa Juvalla ja Mäntyharjulla. Tervetuloa mukaan!
Alueelliset kick off -tilaisuudet seuraavasti:
Järvenpää 10.3.
Juva 15.3.
Jyväskylä 16.3.
Mäntyharju 17.3.
Tilaisuudet toteutetaan verkossa.
Ikäruoka 2.0 -hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta.
Kirjoittajat:
Riitta Tuikkanen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Elina Vaara, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Satu Jyväkorpi, Gerontologinen ravitsemus, Gery ry
Ikäruoka 2.0 -hanke toteutti yhdessä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kanssa Hyvä ruoka ja ravitsemus ikääntyessä –webinaarin joulukuussa 2020. Seminaari muuttui virtuaalisesti toteutettavaksi webinaariksi koronaepidemian vuoksi. Muutos ei ollut huono ratkaisu, sillä webinaari tavoitti hyvin kuulijoita, enimmillään 800 kuulijaa.
Webinaarin tavoitteena oli edistää ennaltaehkäisevästi kotona asuvien ikääntyneiden hyvää ravitsemusta, terveyttä ja hyvinvointia. Toisena tavoitteena oli tukea hyvää syömistä helposti saavutettavilla, monipuolisilla palveluilla.
Lisäksi haluttiin lisätä ymmärrystä ikääntyneiden ravitsemustarpeista ja edistää yhteistyötä toimijoiden kesken. Ja tehdä tunnetuksi ja viedä käytäntöön uusi Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus.
Webinaarin ohjelma ja aineistot löytyvät tästä: https://webcast.sst.fi/cast/hyva-ruoka-ja-ravitsemus-ikaantyessa/public
Seuraavassa lyhyesti webinaarin keskeistä sisältöä:
Ravitsemusohjauksella energian ja proteiinin saantia paremmaksi
Webinaarissa professori Timo Strandberg kertoi SPRINTT-tutkimuksesta, jonka tavoitteena oli selvittää, voidaanko liikunnallista toiminnanvajetta ehkäistä ikäihmisillä, joilla oli jo liikuntaan liittyviä vaikeuksia ja gerasteniaa. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 1500 seitsemänkymmentä vuotta täyttänyttä ikäihmistä yhdestätoista Euroopan maasta. Suomesta osallistujia oli 142.
Osallistujat jaettiin tutkimuksessa kahteen ryhmään, joista ensimmäinen osallistui säännöllisesti liikuntaryhmiin ja sai räätälöityä ravitsemusneuvontaa 2 – 3 vuoden ajan. Vertailuryhmälle järjestettiin kerran kuussa luentoja tai muuta toimintaa.
Ravitsemusneuvontaan osallistuneiden energian ja proteiinin saanti lisääntyi ja suurin osa osallistujista katsoi hyötyneensä ravitsemusneuvonnasta.
Ikääntyneiden ruokavaliossa laatu ja maku tärkeitä
Professori Ursula Swab kertoi Ikääntyneiden ruokasuosituksista. Swab muistutti, että ikääntyneet ovat monimuotoinen ryhmä ihmisiä.
Ikääntyneiden ruokavaliossa on tärkeää kiinnittää huomiota ruokavalion hyvään laatuun ja siihen, että ruokavaliosta saa riittävästi ravintoaineita. Etenkin proteiinin saanti, rasvan laatu, kasvisten saanti ja ruokavalion mikrobiologinen laatu ovat tärkeitä asioita. Lisäksi on muistettava ruoan hyvä maku ja ravitsemustilaa on tärkeää seurata.
Vireyttä seniorivuosiin – Ikääntyneiden ruokasuositus löytyy seuraavasta linkistä:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-472-1
Ikääntyneillä painonpudotustarve arvioitava yksilöllisesti
Sisätautien erikoislääkäri Terve paino ry:n Pertti Mustajoki kertoi ikääntyneiden painonhallinnasta. Ikääntyneen painosuositus on nuorempia sallivampi. Lihavuus kuitenkin heikentää myös ikäihmisten fyysistä toimintakykyä, kävelynopeutta ja altistaa kaatumisille.
Ikäihmisille ei automaattisesti suositella painonpudotusta, vaan tarve tulee yksilöllisesti arvioida, jos painoa on paljon. Mustajoki muistutti, että ravitsemussuositukset ja lautasmalli ovat hyviä perusohjeita painonhallinnassa.
Ruokailuelämyksessä kohtaa ravitsemuksellinen ja kulinaarinen laatu
Professori Anu Hopia kertoi seminaarissa ruoan kulinaarisesta laadusta. Ruokailu on elämys ja on tärkeää, että ruoassa kohtaavat sekä ravitsemuksellinen että kulinaarinen laatu. Maku ja terveellisyys ovat kuluttajatutkimusten mukaan tärkeitä ruokavalintoihin vaikuttavia tekijöitä.
Nautittavuus ja kohtuullisuus ohjaavat paremmin terveellisiin ruokavalintoihin kuin syyllistäminen. Ruoka aistitaan kaikilla viidellä aistilla. Esimerkiksi suolan ja sokerin määrää voidaan vähentää ruoissa käyttämällä hyväksi muita aisteja.
Suolaisuutta voi vähentää mausteilla ja yrteillä, ripauksella etikkaa, sitruunaa tai muuta happoa tai jopa astian kulmikkaalla muodolla. Makeuden kokemusta voidaan tukea hedelmäisillä tai muilla aromeilla, värikkyydellä, pienellä määrä suolaa tai pyöreillä muodoilla.
Gery ry on kehittänyt ikääntyneille digitaalisia palveluja
Gerontologisen ravitsemuksen Gery ry:n toiminnanjohtaja Merja Suominen kertoi digitaalisten palvelujen kehittämisestä ja toteuttamisesta osana yhdistyksen toimintaa.
Gery ry on järjestänyt Voimaa ja iloa ruoasta -valmennuksia, jotka on toteutettu etäyhteydellä ikäihmisille ja ammattilaisille. Niitä on mainostettu sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram) ja sähköpostitse. Myös jo monta vuotta järjestetty Ravitsemusfoorumi järjestettiin vuonna 2020 ensimmäistä kertaa webinaarina.
Muutos lautasella – hankkeen tavoitteena on parantaa 50 – 65 -vuotiaiden toimintakykyä ja elämänlaatua käyttäen apuna Meallogger-älypuhelinsovellusta ja digitaalista ryhmänohjausta. Ateriakuvaus on keino, jolla osallistujat voivat etäyhteyden välityksellä jakaa tietoa ruokavaliostaan. Ryhmätoiminta verkossa mahdollistaa vertaistuen, joka edesauttaa yhteenkuuluvuudentunnetta. Reaaliaikaiset ja virtuaaliset ryhmät ovat olleet hankkeessa suosittuja.
Digitaalisten palveluiden käyttö on mahdollistanut eri puolilta Suomea sekä haja-asutusalueilla asuvien ihmisten osallistumisen toimintaan ja näin myös he ovat päässeet hyötymään tarjotuista koulutuksista ja ryhmätoiminnasta.
Ikääntyneiden kauppapalveluissa tärkeää muuttuviin tarpeisiin vastaaminen
K-market kauppias Stina Olander kertoi roolistaan ikäihmisten kauppapalveluissa. Kotiinkuljetuksen yhteydessä on huomattu, että osalle iäkkäistä asiakkaista ruokatarvikkeiden toimittaja voi olla päivän ainoa kontakti kodin ulkopuolella.
Siksi on tärkeää, että ruokatarvikkeiden toimittaja voi välillä jäädä hetkeksi istumaan ja vaihtamaan kuulumisia. Olander painotti ikääntyneiden asiakkaiden palveluissa joustavuutta ja asiakkaan muuttuviin tarpeisiin vastaamisen tärkeyttä.
Sodexon kehityspäällikkö Ritva Seppälä kertoi yhteisöllisestä ”Valmiiseen pöytään kampanjasta”. Kampanjassa eläkeikäiset ihmiset saavat alennettuun hintaan lounaan. Kampanja on ollut suosittu etenkin juuri eläkkeelle jääneiden ihmisten keskuudessa.
Ikäihmiset ovat olleet kyselyn mukana tyytyväisiä etenkin siihen, että ravintoloiden ruoka on tunnistettavaa, maukasta ja näyttää herkulliselta. Ikäihmisille on ollut tärkeää, että he ovat voineet itse valita tarjoilulinjastosta, mitä ruokaa haluavat. Lisäksi eläkeikäiset tunsivat olonsa tervetulleiksi ravintolaan.
Myös eläkeläiset haluavat kokeilla ja maistella uusia makua
Eläkeläinen Sirpa Teräväinen kertoi, että myös eläkeläiset haluavat kokeilla ja maistella uusia makua. Itsevalmistettu ruoka ystävien ja tuttavien kanssa nautittuna yhdistettynä kiireettömään ilmapiiriin ja kauniisti katettuun pöytään lisää ruokanautintoa.
Sirpalle monipuoliset, korkealaatuiset ja terveelliset raaka-aineet ovat ruoanvalmistuksessa tärkeitä. Esteettisyys, kaunis kattaus ja ruoan tuoksu yksinkin syödessä lisäävät ruokahalua ja ruoasta nauttimista.
Ruokakaupassa esillä olevat tuotteet tulisi olla houkuttelevasti esillä, koska se voi innostaa ostamaan ja kokeilemaan erilaisia ruokia. Muita Sirpan mukaan tärkeitä asioita ikäihmisille ovat ostosten kotiinkuljetusmahdollisuus ja oikean kokoiset annokset.
Ruoanvalmistuskursseja tulisi olla enemmän tarjolla erilaisiin tarpeisiin. Etenkin leskeksi jääneille miehille voisi olla tarpeellista perusruoanvalmistuksen opetus.
Sesonkiaikainen ruokailu ja ruokailun suunnittelu kunniaan
Jyväskylän ammattikoreakoulun yliopettaja Enni Mertanen kannusti puheenvuorossaan kunnioittamaan ruoanvalmistuksessa sesonkiaikoja ja syömään sitä, mikä on kunakin vuodenaikana parasta.
Ikääntyneiden ruoanvalmistus pitää yllä toimintakykyä ja sitä kannattaa jatkaa niin kauan kuin pystyy. On käytännöllistä tehdä useampi ateria kerralle ja pakastaa ylijäänyt ruoka tai syödä se lähipäivinä. Pienellä tuunaamisella saa aiemmin tehtyyn ruokaan uusia makuja ja ruokailuun vaihtelua.
Ruokailulle tulisi antaa oma arvonsa; siisti ympäristö ja kauniisti katettu pöytä lisäävät ruokahalua. Ruokahaluun vaikuttavat ruoan maku, tuoksu, ulkonäkö, rakenne ja ääni.
Kaikista ruokailuhetkistä pitäisi löytyä kaikki viisi makua eli makea, suolainen, hapan, karvas, umami. Esimerkiksi puolukkasurvosta ruokaan lisäämällä saadaan ateriaan hapanta ja makeaa makua.
Ruokapalvelut ovat ikääntyneille peruspalvelu
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän johtava ravitsemusterapeutti Raisa Valveen mukaan ruokapalvelut tulisi mieltää peruspalveluna. Palvelun saatavuus tulee varmistaa kaikilla ikääntyneille.
Ruokapalveluista tulisi tiedottaa jo ikääntymisen aikaisessa vaiheessa, jotta ikääntyneet tietävät palveluista, kun heille tulee tarve niitä käyttää.
Valve ehdotti, että luotaisiin valtakunnallinen alusta, josta löytyisi helposti kaikki alueelliset ruokapalvelut. Kuntien tulisi ryhtyä kuitenkin toimeen heti, kerätä tieto alueellisista ravitsemus- ja ruokapalveluista yhteen paikkaan ja tiedottaa ikäihmisille alueellaan olevista ruokapalveluista. Ensi kädessä tulisi huolehtia siitä, että ikäihminen löytää tarvittavaa apua poikkeustilassa.
Kirjoittaja: Satu Jyväkorpi, Gerontologinen ravitsemus Gery ry, Ikäruoka 2.0 hankkeen ravitsemusasiantuntija
Suomi ikääntyy kovaa vauhtia ja niin myös kotona-asuvien seniorikansalaisten joukko. Ihan niin kuin me kaikki, myös ikäihmiset haluavat asua omassa kodissaan mieluummin kuin hoivakodissa. Oman asuinalueen palvelut eivät kuitenkaan aina tue ikäihmisten kotona asumista ja hyvää syömistä.
On tärkeää, että omalta asuinalueelta löytyy palveluita, jotka auttavat ikääntyneitä syömään terveellisesti. Hyvä ravitsemus pitää yllä hyvää toimintakykyä ja hyvä toimintakyky on kotona asumisen perusehto.
Hyväkuntoisten ikäihmisten palvelujen kehittämistä ei saa unohtaa
Kotona asuvia hyväkuntoisia ikäihmisiä, jotka eivät vielä käytä paljon kotihoidon palveluita ja joilla vielä on kohtuullisen hyvä toimintakyky ei saa unohtaa palveluja kehitettäessä. Kun työaikainen lounasruokailu jää eläköitymisen vuoksi pois päiväohjelmasta ja koko päivän aterioista on vastattava itse, on uudenlaisille palveluille tarvetta.
Kun toimintakyky heikkenee, ei kauppaan enää pääse tai ruokakassien kantamiseen ei ole enää riittävästi voimaa. Kaupasta on hankala löytää tuttuja ruokia tai siellä on vaikea päättää, mikä olisi terveellistä ja hyvää syötävää. Ravintolaan syömään meneminen pelottaa, kun ei tiedä, miten siellä toimitaan.
Tämä voi johtaa negatiiviseen kierteeseen, jossa syöminen heikkenee entisestään. Kun raihnaistuminen etenee, ikääntynyt ei jaksa hakeutua toisten ihmisten seuraan, eikä ruokakaan maistu. Uusia ikääntyneille sopivia palveluita tarvitaan.
Tarvitaan erityyppisiä palveluita
Ikäihmiset asuvat erilaisilla alueilla, osa kaupungin keskustassa, osa taajamassa tai syrjäisellä maaseudulla. Kokemukset palvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta, kiinnostavuudesta ja hyväksyttävyydestä ovat erilaisia asuinalueesta riippuen.
Asuinalue, jossa ikääntynyt on asunut, on voinut muuttua vuosien kuluessa. Alueen palvelut kuten kauppapalvelut, ruokapalvelut tai julkisen liikenteen palvelut ovat voineet kaikota kauaksi kodista. Palvelujen saavutettavuus on heikentynyt ja riippuvuus oman auton käytöstä on lisääntynyt.
Kun lääkäri kieltää autolla ajamisen, ei kotoa enää selviydy palveluiden äärelle ilman toisten apua. Ja jos apua ei ole tarjolla, voi seurauksena olla ikääntyneen toimintakyvyn nopea heikkeneminen.
Se, että ikääntynyt voi tilata kotiin terveellistä ja maukasta ruokaa tai hän pääsee paikalliseen ravintolaan syömään lounasta ja kauppaan ostamaan itselle mieluista ruokaa, on tärkeää. Tarvitaan terveellistä lounasruokaa tarjoavia ruokapaikkoja, kuljetuspalveluita sekä ruoan nouto- ja kotiinkuljetuspalveluita. Joku voi tarvita ruokaseuraa tai ohjausta siihen, miten koota terveellinen ateria.
Ikääntyneiden hyvää syömistä tukevat palvelut voivat olla monenlaisia, kullekin alueelle mitoitettuja ja yhdessä suunniteltuja.
Ikäihmiset mukaan palvelujen kehittämiseen
Ikäruoka 2.0 on terveyden edistämisen määrärahalla toteutettava hanke, jossa etsitään pilottialueiden (Jyväskylän keskusta-alue, Juva ja Mäntyharju, Järvenpää) eri toimijoiden kanssa tapoja kehittää olemassa olevia palveluja ja tuottaa uusia palveluja kotona asumisen tueksi. Hankkeen toiminta pohjautuu uuteen ikääntyneiden ruokasuositukseen.
Hanke tukee palvelujen tuottajia lisäämään palvelujen kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä ikäihmisten keskuudessa. Ikäihmiset saavat vinkkejä terveellisten tuotteiden valintaan kaupassa sekä terveellisten ja maukkaiden ruokien järjestämiseen omiin tapahtumiin, vaikka harrastuspäivään tai järjestötoimintaan.
Ikäihmisen toimijuus on tärkeää, jotta palveluista tulee heidän tarpeitaan tukevia, hyväksyttäviä ja kiinnostavia. Monialaisesti kehitettäessä opitaan toisten palvelutarjonnasta ja tuottamisen haasteista ja mahdollisuuksista sekä ikäihmisten tarpeista ja luodaan yhteiskehittämisen malli, joilla palveluita voi kehittää jatkossakin.
Hanke on myös Facebookissa (Ikäruoka 2.0) ja Instagramissa (Ikaruoka2.0)
Kirjoittaja ja lisätietoja: Riitta Tuikkanen, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Ikäruoka 2.0 hankkeen projektipäällikkö
Kun ihminen jättää työelämän ja siirtyy eläkkeelle, loppuvat päivittäiset lounashetket ja rupattelutuokiot työkavereiden kanssa. Xamkin toteuttama Ikäruoka 2.0 -hanke jalkautui Juvalle ja Mäntyharjulle testaamaan, minkälaiset yhteisölliset ruokahetket kiinnostaisivat eläkkeellä olevia ihmisiä, jotka eivät ole kunnan kotipalvelun asiakkaita.
Ihan ensimmäiseksi kartoitettiin ikäihmisten, eläkeläisjärjestöjen, seurakuntien, ravintoloiden ja kuntien ruokapalvelujen toiveita ja ideoita. Niiden pohjalta työstettiin ajatuksia eteenpäin yhteisissä työpajoissa. Kiinnostusta asiaan oli myös kaupan alalla ja kuljetusyrittäjillä.
– Kunnilla on velvoite edistää ihmisten hyvinvointia. On yhteiskunnallisestikin tärkeää, että ikäihmiset pystyvät asumaan kodeissaan mahdollisimman pitkään terveinä ja se on mahdollista, kun toimintakyky ja ihmisten oma toimijuus säilyvät, projektipäällikkö Riitta Tuikkanen muistuttaa.
Kaikkiaan toteutettiin kymmenen kokeilua, joissa ikäihmisille tarjottiin mahdollisuus ruokailla yhdessä muiden kanssa. Tilaisuuksia oli järjestämässä peräti 60 eri tahoa.
Ideana oli saada ihmiset kotoa ulos, tarjota heille monipuolinen lounas ja pohtia yhdessä, minkälaiset mallit ihmisiä kiinnostavat.
– Ruokaan liittyviin palveluihin pitäisi osata tarttua heti, kun jää eläkkeelle, ettei palvelujen käyttöön tule kynnystä.
Tilaisuuksia järjestettiin hyvin erityyppisiä. Kylätaloilla järjestettiin yhteisöllisiä ruokahetkiä, joihin eri järjestöjen aktiivit valmistivat ruoan paikan päällä tai tilattiin valmiit pakasteateriat ja -jälkiruoat ja tehtiin niiden oheen tuoreita lisukkeita. Ravintoloissa järjestettiin vilkkaimman lounasajan jälkeen yhteisöllisiä ruokailuhetkiä, joissa oli alustuksia. Näitä tilaisuuksia pidettiin joko ravintolasalissa tai kabineteissa.
– Kaiken ytimessä oli pohtia, minkälaiset yhteisölliset ruokailuhetket parantavat osallistujien hyvinvointia. Tavoitteena oli aktivoida myös yksin asuvia ihmisiä syömään monipuolisesti ja tapaamaan muita.
Järjestöaktiivit tekemisen ytimessä
Hankkeessa myös selvitettiin, mitkä muut palvelut auttaisivat ihmisiä säilyttämään toimintakykynsä ja voimaannuttaisivat. Tarvetta oli löytää erilaisia kyytiratkaisuja haja-asutusalueiden ihmisille ja taajamissakin kaivattiin kauppakavereita, joiden kanssa käydä yhdessä kaupassa.
– Kokemusten mukaan ihmisillä on suuri tarve tavata muita kiireettömästi. Kyselimme myös, minkälaista ruokaa ihmiset halusivat syödä, mutta yhteisissä ruokahetkissä toisten seura tuntui olevan jopa tärkeämpää kuin ruoka. Se, että mennään yhdessä syömään, koettiin toimintakykyä edistävänä.
Tuikkanen muistuttaa, että erilaiset kokeilut onnistuivat, kun kunnista löytyi aktiivisia ihmisiä, promoottoreita, jotka kutsuivat ihmiset koolle. Esimerkiksi Mäntyharjulla toimii vanhusneuvoston jäsenenä ja useissa järjestöissä pitkän työuran Kelassa tehnyt Anja Aaltonen.
– Tänä syksynä Mäntyharjun Eläkkeensaajat ry järjestää neljä yhteisöllistä ruokailuhetkeä Reissuravintolassa. Kokoonnumme ravintolan kabinettiin ja kuuntelemme ensin luennon, sitten jokainen saa lounaslipun, jolla voi ruokailla buffet-pöydästä alennettuun hintaan ja seurustella kabinetissa vapaamuotoisesti. Myös meidän Eläkeliiton Mäntyharjun yhdistys järjestää yhteisöllisiä ruokailuita sponsoroituun hintaan ja maksaa erotuksen. Toki aktiiviset ikäihmiset voivat käyttää kaikki mahdollisuudet edullisiin ruokailuihin, tapaamisiin ja informaatiotilaisuuksiin.
Perinneruoat kiinnostavat
Aaltonen toimii muun muassa Eläkeliitossa, joka järjestää yhdessä toisen yhdistyksen kanssa kerran kuukaudessa yhteisöllisen lounashetken ravintolassa niin, että lounasalennuksen saa jäsenkortilla. Perinneruokailut vetävät nekin paljon väkeä.
– Eläkeliitto järjestää tänäkin syksynä sikakaalitapahtuman Mäntyharjun nuorisoseurantalo Lärvätsalossa ja keväällä tarjoamme kalakeittoa. Aina kun sikakaalia on tarjolla, ihmisiä tulee niin paljon kuin vain mahtuu. Vanhusten viikolla sikakaalia tarjoaa vanhusneuvosto. On kiva myös kuulla tarinoita siitä, miten aikoinaan eri kylät ovat tarjonneet sikakaalia vuorotellen.
Eri tilaisuuksissa perinteitä ja historiaa liippaavia alustuksia pitänyt järjestöaktiivi Heikki Koljonen on ylpeä sikakaalin lisäksi siitä, miten hieno ja elävä perinne hirvipeijaiset ovat edelleen hänen kotikunnassaan.
– Niihinkin kokoontuu paljon ihmisiä. Ruoka pyörii tekemisen keskiössä, vaikkei se olekaan ollut johtoajatus. Pelkkä ruoka ei riitä. Siihen ympärille on hyvä ympätä musiikkia, tarina tai alustus, niin osallistuminen kiehtoo enemmän ja siinä sivussa on kiva syödä yhdessä. Ihmiset kaipaavat viihdykettä ja ovat mielellään seurassa, Koljonen tuumii
Aaltonen ja Koljonen kokevat saavansa järjestöissä puuhatessaan energiaa elämäänsä.
– Ihmisten kanssa on mukava tehdä, kun kokee onnistuneensa. Ja jos välillä kehutaan, se tekee sielulle ihan mannaa, Aaltonen tuumii.
Vinkkeinä muidenkin kuntien järjestöaktiiveille he heittävät, että ruokailutapahtumia kannattaa ideoida vuodenkierron mukaan ja seudun omia perinteitä hyödyntäen. Yhteistyö Xamkin osaajien kanssa saa heiltä suitsutusta.
– He uskoivat asiaansa, olivat tehneet kotiläksynsä ja olivat valmistautuneet aina hyvin. Tekeminen oli dialogista. Meitä kuunneltiin ja voimme antaa palautetta. Heillä oli hoksottimet kohdillaan, Aaltonen ja Koljonen summaavat yhdessä kehittämistä.
Rauhallinen ruokahetki yhdessä riittää
Xamkilta TKI-asiantuntija Niina Rantakari jalkautui kentälle toteuttamaan kokeiluja pilottialueilla ja osallistui tapahtumiin.
– Tapahtumat olivat hienosti järjestettyjä. Mieleen jäin muun muassa Mäntyharjun Enonkylien järjestämä tapahtuma yhteistyössä alueella asuvan freelance-kokin kanssa. Kylätapahtumaan tuli paljon kaikenikäisiä ihmisiä.
Palautteiden perusteella yhdessä ruokailu koetaan tärkeänä.
– Ihmiset arvioivat, että tärkeää on mennä yhdessä syömään, tavata, tutustua uusiin ihmisiin ja viettää rauhallinen hetki yhdessä eikä välttämättä tarvitse olla muuta ohjelmaakaan. Lounashetkiltä toivottiin rauhallista ympäristöä niin, ettei tule tunnetta, että on kiireisten työssä käyvien tiellä tai että tilassa on niin paljon hälinää, ettei juttelu onnistu.
Useat kokeiluista ovat vakiintumassa jossain muodossa.
– Monissa kokeiluissa oli useita tahoja järjestämässä tapahtumia. Vanhusneuvostot olivat hyvin edustettuna sekä erilaiset aktiiviset eläkejärjestöt. Kun mukana oli myös yrityksiä ja kuntien ruokapalveluja, kokeiluille saatiin vaikuttavuutta ja houkuttelevuutta.
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Ikäruoka 2.0 – Monimuotoiset ruokaan liittyvät palvelut ikäihmisten yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn tukena
Tiedot
Budjetti
Asiasanat
