Etiäinen

13.10.2020 13:01

Tämä yhteenveto liittyy Osaava Kymenlaakso 2030 –tulevaisuusverstaan 16.9.2020 palautteeseen. Verstas pidettiin verkkototeutuksena Zoom-verkkoympäristön toimiessa pääympäristönä. Työryhmätyöskentelyosuudessa oli lisäksi käytössä mural.co –alusta. Alun perin tulevaisuusverstas oli tarkoitus pitää 1.4.2020, mutta covid-pandemian vuoksi toteutus siirtyi syksyyn. Tilaisuuteen ilmoittautui 164, Zoom-ympäristöön rekisteröityi 140 ja parhaimmillaan yhtä aikaa verkossa oli 120 osallistujaa. Tämän Xamkin liiketoiminnan alan opiskelijoiden työn tilaajan edustajana toimi Yrjö Myllylä Xamkista, joka toimi tulevaisuusverstaan järjestelijöiden koordinaattorina ja järjestävän päähankkeen Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi -projektipäällikkönä. Hankkeen teknisestä toteutuksesta vastasi osaltaan Kymenlaakson matkailun digiloikka -hanke projektipäällikkö Erika Vanhalan ja asiantuntija Sanna Kaupin tuella (Xamk). Varsinaisen tulevaisuusverstaan sisällöllisestä ja operatiivisesta fasilitoinnista vastasi palvelumuotoilija (yamk) Kati Viljakainen (Aii Corporation). Viljakaisen tekemä varsinainen tulevaisuusverstaan tulosten loppuraportti löytyy tästä linkistä. Tässä blogiartikkelissa esitetyt tulokset palvelevat tulevaisuusverstaan palautetarvetta osallistujille ja tulevien verstaiden suunnittelijoita. Opiskelijat työstävät aineistosta vielä tarkemman raportin opiskeluihinsa liittyen.

Alkuperäiset raportit, joita alla on referoitu, löytyvät seuraavista linkeistä:

• Palautekyselyn numeraalinen analyysi 13.10.2020
• Palautekyselyn vapaiden kommenttien analyysi 13.10.2020

Analyysin perusteella erinomaisia arvosanoja  saivat ajankohta, tulevaisuusverstaan vetäjän asiantuntevuus, ja väite, että tulevaisuusverstas sopii hyvin maakunnan yhteiseen koulutuksen kehittämiseen. Yleisarvosana oli hyvä. Vapaat kommentit olivat voittopuolisesti positiivisia. Verkottumisessa live-verstaan katsotaan toimivan verkkototeutusta paremmin. Erityisesti tekstianalyysissa sana ”mielenkiintoinen” nousi ylitse muiden.

Samu Junkkari & Joni Tamminen

Tulevaisuusverstaan vastaajien enemmistö 50 % kuului oppilaitoksen edustajiin. Seuraavaksi suurin luokka on työnantajan edustajat 20 % osuudella. Loput 30 % vastaajista jakaantui seuraaviin luokkiin: muu, oppilaitosten sidosryhmän edustaja ja opiskelija. Kysymykseen vastasi yhteensä 30 vastaajaa.

Palautekyselyn kysymyksissä vastaajilta tiedusteltiin heidän mielipidettänsä tulevaisuusverstaasta. Arvosteluasteikkona käytettiin viisiportaista Likert-asteikkoa.

1. täysin eri mieltä
2. osittain eri mieltä
3. ei samaa eikä eri mieltä
4. osittain samaa mieltä
5. täysin samaa mieltä

Tulevaisuusverstaan mielipidekyselyn yleisarvosana on varsin miellyttävä viitaten kuvaan 2. Kaikkien kysymysten keskiarvo on 4.3. Kysymysten keskiarvoja vertailemalla voimme havainnoida erojen olleen varsin marginaalisia. Keskiarvoltaan korkeimman ja matalimman ero on vain yhden yksikön. Yhdeksään kysymykseen kymmenestä on jokainen kolmestakymmenestä vastaajasta löytänyt sopivan vastauksen Likert-asteikolta. Kysymykseen ”Tulevaisuusverstas sopii hyvin maakunnan yhteiseen ennakointityöskentelyyn” on yksi vastaajista jättänyt vastaamatta.

Kuva 1. Tulevaisuusverstaan mielipidekysymyksien keskiarvot vertailussa.

Myös tulevaisuusverstaan käytännön järjestelyt onnistuivat palautteen mukaan hyvin.  Kysymyksessä numero neljä käytettiin samanlaista viisiportaista Likert -asteikkoa kuin edellisessä kysymyksessä. Yleisarvosana järjestelyistä on hyvinkin positiivinen ja kysymysten keskiarvoissa ei juurikaan ole eroja. Järjestelyihin viittaavien kysymysten keskiarvoksi muodostuu 4.1. Kolmeen kysymykseen neljästä on jokainen vastaaja saanut vastauksensa annettua.

Kuva 2. Tulevaisuusverstaan järstelyihin liittyvien kysymyksien keskiarvot vertailusa.

Taulukkomatriisista numero 3. on nähtävillä kysymyksen numero neljään saadut vastaukset prosentteina ja kysymyksen keskiarvo sekä mediaani. Taulukosta on havainnoitavissa kolmen kysymyksen saaneen lähes saman määrän havaintoja Likert -asteikolla. Kysymykseen ”Osallistun mielummin verkko- kuin live verstaaseen jatkossa” ovat vastaukset hajaantuneet enemmän Likert -asteikolla kuin muissa kysymyksissä.

Taulukko 3. Kysymyksen numero 4 saadut vastaukset havainnoitu taulukkomatriisissa.

Viidennessä ja viimeisessä kysymyksessä annettiin yleisarvosana Tulevaisuusverstaasta, vastauksia annettiin 29 kappaletta ja keskiarvoksi muodostui 4,2. Viidennessä kysymyksessä käytettiin myös viisiportaista Likert -asteikkoa.

1. Huono
2. Tyydyttävä
3. Neutraali
4. Hyvä
5. Erinomainen

Palautelomakkeen laadullisessa kysymyksessä oli vastaajalla vapaa palaute Tulevaisuusverstaasta ja tällä pyrittiin saamaan kirjallinen palaute tapahtumasta. Sanapilvi analyysimenetelmällä toteutettu palautteesta nostaa esiin palautteesta useimmiten esiintyvät sanat. Avoimesta palautteesta saatu sanapilvi -analyysissä nousee esiin sanat ”mielenkiintoinen” ja ”tilaisuus”.  Nopeana johtopäätöksenä ja sanapilveä tutkiessa voidaan löytää useampi positiivinen adjektiivia kuvailemaan Tulevaisuusverstasta.

Kuva 3. Sanapilvianalyysin tuloksia.

Osaava Kymenlaakso 2030 -tulevaisuusverstaan 16.9.2020 avoin anonyymisti kyselylomakkeella annettu palaute (kaikki):

• Mielenkiintoinen
• Informatiivinen ja ajatuksia herättävä tulevaisuusverstas.
• Opin paljon uutta milleniaaneista ja heidän suhtautumisestaan työelämään.
• Hyvällä asialla.
• Hyvä verstas, hyvää keskustelua, joskin tekniikka tökki pikkuisen.
• Toimintatapa oli tosi mielenkiintoinen.
• Sopivasti taustoittavat alkupuheenvuorot.
• Erinomainen tilaisuus sisällöllisesti ja toteutuksen suhteen.
• Mukava tapahtuma. Ei erityisen informatiivinen. Menetelmällisesti opin uutta.
• Mielenkiintoinen ja antoisa iltapäivä.

• Innovatiivinen.
• Kiitos! Tilaisuus oli mielenkiintoinen ja toimiva. Työpajaosiot menivät aika nopsaan ja syvempien tulosten
  aikaansaamiseksi olisi ehkä tarvittu vielä pidempi työskentelyaika. Toimi kyllä näinkin.
• Hyvin järjestetty verstas.
• Hyviä näkökulmia, Ville Kaunisto jäi mieleen.
• Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä päivä.
• Erittäin hyödyllinen ja mielenkiintoinen tilaisuus.
• Hyvä konsepti, jossa tässä pilottitoteutuksessa aikaa meni ymmärrettävästi tekniseen säätämiseen.
• Tulevaisuusverstas oli sekä sisällöllisesti että tekniseltä toteutukseltaan hieno kokemus.
• Mielenkiintoinen.
• Mielenkiintoinen aihe, hieno kokemus pelkän ”kuunneltavan” webinaarin sijaan päästä yhdessä
  työskentelemään mural-alustalle.

• Innostava päivä, tärkeä näkökulma työhön.
• Hyvä tapahtuma ja hyvin järjestetty ja fasilitoitu.
• Mukava tilaisuus ja toimivat järjestelyt.
• Meillä valtion hallinnossa on erittäin tiukat tietoturvasäännökset. Zoom-ohjelman lataaminen on kiellettyä
  työkoneille. Mural-alusta oli erittäin toimiva ja ensikertalainenkin oppi sen nopeasti. Moderaattorit hoitivat
  taitavasti hommansa. Kiitokset koko työryhmälle!
• Huippuhyvä ja selkeä fasilitointi työskentelyssä. Verkkotilaisuuteen sopivanpituisia puheenvuoroja. Kiitos
  kaikille järjestäjille!
• Erinomainen ja onnistunut tilaisuus! Hienoa, että juuri etäyhteydellä oli toteutus ja siinä onnistuminen.
• Tilaisuus oli hyvä, erityisesti asiantuntijapuheenvuorot. Itselläni oli tekniikkaongelmia, niin työryhmätyöskentely
  oli hankalaa ja muutenkin sitä osuutta olisi voinut typistää lyhyemmäksi. Olisi varmasti toiminut paremmin, jos
  olisimme olleet fyysisesti samassa paikassa. Muutenkin pitkät tilaisuudet etäyhteyden päässä on aika raskaita
  eli mielestäni koko tilaisuus olisi pitänyt typistää, kun se pidettiin kokonaan verkossa.
• Kompakti ja informatiivinen sisältö josta hyötyä omassa työssä. Työskentely Muralissa sopivan napakkaa.
  Kiitokset.

28.09.2020 14:59

Kati Viljakainen, Aii Corporation Oy,

tulevaisuusverstaan pääfasilitaattori

Osaava Kymenlaakso 2030 -tulevaisuusverstaan (16.9.2020) loppuraportin löydät tästä linkistä. Raportissa on esitetty myös klusterikohtaiset tulokset. Seuraavassa on raportin yhteenveto.

Etiäinen – koulutustarpeiden ennakointi -hankkeen tavoitteena on ollut luoda oppilaitosten prosesseihin kytkeytyvä ennakointimalli, joka reagoi nopeasti alueen yritysten ja työnantajien tarpeisiin. Tulevaisuusverstastyöskentely nähdään tässä keskeisessä roolissa yhdessä muiden menetelmien kanssa: uuden synnyttäminen ja olemassa olevan vahvistaminen on iteratiivinen prosessi, jossa tieto kytkeytyy tulkintaan ja toimeenpanoon. Aiempien tulevaisuusverstaiden tulokset ja muun tutkimuksen vuoropuhelu synnytti myös millenniaali-näkökulman tämän 16.9.2020 pidetyn tulevaisuusverstaan lähtökohdaksi. (Myllylä, Huisko, Arola, Mustapää & Vänttinen, 2020.) Kohderyhmäymmärryksen syventäminen mahdollistaa oikeanlaisen viestinnän ja auttaa tavoittamaan Kymenlaakson alueelle tärkeitä osaajia. Samalla se myös herättää ajatuksia laajemmasta viestien ja toimenpiteiden vaikuttavuuden huomioimisesta ja jopa systeemisen kehittämisen tarpeen.

Työpajoissa (millenniaali)työnhakijan toivotuiksi ominaisuuksiksi nousivat erityisesti jatkuvan oppiminen sekä halu henkilökohtaiseen kehittymiseen ja kehittämiseen, oikeanlainen asenne työtä kohtaan sekä muutoksen kohtaamisen taito. Nämä heijastavat yleisesti tunnistettua tarvetta elinikäiselle oppimiselle ja työelämän muutokselle (ks. esim Sitran selvityksiä 150 – Kohti elinikäistä oppimista, 2019), mutta myös Etiäinen -hankkeessa Kymenlaaksolle merkittäviksi koettuja asioita. Vuorovaikutus, sosiaalinen pääoma sekä yhteistyökyky kuvastavat niitä kanssakäymisen taitoja, joita entistä vahvempi yhdessä tekeminen ja tiedon välittäminen vaativat. Digitaalinen osaaminen näkyy erittäin vahvasti työskentelyyn osallistuneiden yksilövastauksissa, ja on toki noussut myös usealle TOP 3 -listallekin.

Toisessa tehtävässä ryhmät valitsivat muodostamansa TOP 3 -listauksen ja keskustelun perusteella yhden millenniaali-työnhakijaprofiilin, jonka näkökulmasta työskentelyä jatkettiin. Suosituimmaksi osoittautui realisti suorittaja Suski. Myös itsevarma menestyjä Petelle löytyi kannattajia. Näiden kahden profiilin Must Have -prioriteetit on esitetty kuvassa 23 teemoittain.

Tässä tulevaisuusverstaassa tehtävät 1-3 oli suunniteltu toisiaan tukevaksi jatkumoksi. Tehtävä 3 nähtiin jo lähtökohtaisesti tiukan aikarajoitteen vuoksi ns. ylimääräisenä tehtävänä, jonka pariin ryhmä saattoi siirtyä, jos aikataulu niin sallisi. Tämä ei kuitenkaan laske tehtävä 3. arvoa – päinvastoin. Olisi erittäin suositeltavaa, että työskentely työnhakijanäkökulmaa hyödyntäen jatkuisi tehtävän puitteissa. Monitasoisten prosessien ja eri sidosryhmien huomioiminen laajassa mutta kuitenkin käyttäjälähtöisessä kontekstissa mahdollistaa työnhakijan prosessien ymmärtämisen ja Kymenlaakson vetovoimaisuuden parantamisen kokonaisuutena.

Ensimmäisinä askelina tällä Unelmien työelämäpolulla ryhmät näkivät muun muassa vierailemisen Kymenlaaksossa (ennen työllistymistä), kiinnostavat opinnot tai työharjoittelupaikat alueella ja ylipäätään näkyvästi avoimet työpaikat. Alueelle hakeutuva työnhakija saa Unelmien polulla tarvitsemansa tiedot helposti Kymenlaaksoa yhtenäisesti markkinoivan viestinnän kautta tai suoraan alueella olevien mielenkiintoisten yritysten rekrytointi-ilmoituksien välityksellä. Verkostojen merkitys mainitaan useissa ryhmissä.

Tärkeä askel työssä viihtymisessä on onnistunut kaksisuuntainen perehdytys, ja jatkuva mentorointi mainitaan myös. Työnantajalta odotetaan myös tukea epävirallisempien verkostojen luomiseen. Tiivis vuorovaikutus työntekijän ja työnantajan välillä nähdään tärkeänä. Yhtä lailla korostetaan paikallisten julkisyhteisöjen sosiaalisen median kanavia sekä urheiluseurojen ja muiden harrastustoimijoiden merkitystä työnhakijan toimien tukijana.

Unelmien työelämäpolulle mahtuu edellä mainittujen asioiden lisäksi varmasti monta muuta kontaktipistettä ja tausta toimijaa. Polun tarkkuus ja pituus on määriteltävissä yhä uudelleen. Voisiko kanvaasin täyttäminen synnyttää myös keskustelun avauksia uusille tahoille? Työnhakijaan suoraan vaikuttava tai taustalla toiminnan mahdollistava uusi taho (=uusi merkintä polulla) kutsuttaisiin rohkeasti ”saman pöydän ääreen” keskustelemaan, ja näin sidosryhmien vuorovaikutus laajenee entisestään!

Osaava Kymenlaakso 2030_ tulevaisuusverstas_loppuraportti.

_

Aiheeseen liittyvät muut blogiartikkelit:

• ”Kymenlaakson ennakoinnin ykköstapahtumassa astutaan millenniaalien saappaisiin”
• Tulevaisuusverstas uuden äärellä
• Kutsu ”Osaava Kymenlaakso 2030 Tulevaisuusverstaaseen” 16.9.2020 – Tervetuloa!
• Osaava Kymenlaakso 2030 Tulevaisuusverstaan 16.9.2020 palautekyselyn tulokset.

(blogiartikkelin toimittanut Yrjö Myllylä 28.9.2020)

16.09.2020 14:56

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-260-3

Lähdeviite:

Myllylä Y., Vänttinen T. (Eds.)., (2020). Etiäinen. Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoiminen. , In: Xamk Kehittää 116, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Tiivistelmä

Tavoitteena Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi ‑hankkeessa on ollut luoda Kymenlaakson koulutustarpeiden ennakointimalli, joka reagoi riittävän nopeasti yritysten ja muiden työnantajien osaamistarpeisiin ja kytkeytyy oppilaitosten omiin prosesseihin. Toimenpiteinä olivat 1) ennakointitiedon ja organisaatioiden ennakointiin liittyvien työvaiheiden kartoitus, 2) tiedontarpeiden määrittäminen, 3) tiedon keruun ja soveltamisen kokeilut sekä 4) ennakointitiedon soveltamisen mallin kehittäminen ja juurruttaminen.

Tuloksena on koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden yhteinen ennakointisopimus. Yhteistyö kattaa ennakointitiedon hankinnan, tietojen tulkinnan yhteisillä tulkintafoorumeilla sekä jatkotoimenpiteiden tunnistamisen ja toimeenpanon ennakointimallissa sovitulla tavalla. Ennakointitoimintaa toteutetaan lyhyellä (1–‍3 vuotta), keskipitkällä (4–‍5 vuotta) ja pitkällä (6 vuotta tai enemmän) aikavälillä. Lyhyen aikavälin ennakoinnissa pyritään vuosittain valitsemaan muutama toimiala (vähintään kaksi), joiden tilanteeseen paneudutaan yhdessä tarkemmin. Pitkän aikavälin ennakoinnissa ylläpidetään vuosittain tulevaisuusverstaskonseptia.

Hanke on antanut laajasti aineksia koulutuksen kehittämiseen. Esimerkiksi vuonna 2021 Kymenlaaksossa alkava Robotiikka ja tekoäly ‑insinöörikoulutus perustuu osittain Etiäinen-hankkeen tuloksiin. Etiäinen-hankkeen tukemana on tuotettu jatkohankehakemus Etukeno-nimiselle hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on työllistää osallistujia Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille sekä kehittää uusia, innovatiivisia keinoja nopean työllistymisen edistämiseksi.

Hankkeen hallinnoinnista on vastannut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Hankekumppaneina ovat olleet Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kouvolan seudun ammattiopisto ja Aikuiskoulutus Taitaja. Yhteistyötä on tehty tiiviisti Kymenlaakson Ennakointiryhmän toimijoiden kanssa. Hankkeella on ollut Hämeen ELY-keskuksen myöntämä ESR-rahoitus.

Avainsanat:

Ennakointi, TTT-ennakointimalli, Kymenlaakson ennakointimalli, tulevaisuusverstas, toimialakohtainen ennakointi

15.09.2020 14:55

ePressi 10.9.2020:

”Työnantajat ja oppilaitosten edustajat luovat Kymenlaaksolle uutta suuntaa Osaava Kymenlaakso 2030 -tulevaisuusverstaassa 16.9. Tilaisuuteen osallistuu yli 100 työnantajien, oppilaitosten ja niiden sidosryhmien edustajaa. Verstas järjestetään verkossa.

Tulevaisuusverstaassa taotaan työkaluja osaavan työvoiman varmistamiseksi yrityksille, viennin lisäämiseksi ja Kymenlaakson nykykehityksen kääntämiseksi suotuisaan suuntaan. Tapahtumassa keskitytään erityisesti työnhakijoiden näkökulmaan ja työnhakijaymmärrykseen.

Verstaaseen on kutsuttu opiskelijoita kertomaan, millainen on houkutteleva Kymenlaakso nuoren näkökulmasta. Millenniaalien sukupolvi muodostaa 2020-luvulla jo puolet Suomen ja eri maiden työvoimasta. Millenniaali-sukupolveksi kutsutaan vuosina 1980–2000 syntyneitä.

Verstastyöskentelyä puheenvuoroillaan kirittävät kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Ville Kaunisto, Kymen Yrittäjien edustajana rakennusneuvos Veli Hyyryläinen, Xamkin rehtori Heikki Saastamoinen, Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen sekä Kymenlaakson liiton aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen. Tervetulosanat lausuu Kouvola Innovation Oy:n Senior Advisor Martti Husu.

Tilaisuuden ohjelma: https://www.xamk.fi/app/uploads/sites/2/2024/12/Kutsu-_Osaava-Kymenlaakso-2030-Tulevaisuusverstaaseen_-16.9.2020-Tervetuloa-Xamk.pdf

Kymenlaakson ennakointimallin esittelevä kirja julkistetaan verstaassa

Esimerkkinä tulevaisuuden ennakoinnista on Xamkissa vuonna 2021 alkava Robotiikka-alan ja älyteknologian insinöörikoulutus. Koulutus sai opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämisluvan keväällä.

Uusi koulutus on myös esimerkki uudesta ennakoinnin mallista, jossa edetään tiedosta tulkintaan ja toimintaan. Tulevaisuusverstaan aluksi julkistetaan kirja, jossa käsitellään ennakointimallin keskeiset periaatteet ja sen soveltamisen esimerkkejä Kymenlaaksossa. Kirjan ovat toimittaneet Yrjö Myllylä ja Tuija Vänttinen Xamkista.

Verstaan toteutuksesta ja tuoreesta ennakointitiedosta vastaa Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi -hanke. Hankkeessa ovat mukana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami, Aikuiskoulutus Taitaja. Yhteistyökumppanina verstaan toteutuksessa ovat lisäksi Kymenlaakson kauppakamari ja Kymen Yrittäjät. Hanketta rahoittaa Hämeen Ely-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.”

Lue koko tiedote tästä.

04.09.2020 13:08

Tarja Kähärä & Tuija Vänttinen:

Etiäinen-hankkeen tuloksen syntyi malli oppilaitosten, ELY-keskuksen ja TE-toimiston yhteisesti toteuttamia toimialahaastatteluita. Haastatteluita pilotoitiin kolmella toimialalla; sosiaali-, metalli- ja rakennusalat. Lisätietoa pilottihaastatteluista löytyy linkeistä:

• Kuunteleva kumppanuus – huomioita sosiaalialan osaamistarpeista Kymenlaaksossa, Etiäinen tietoisku 3/2020
• Metalliala – toimialakohtainen ennakointi, Etiäinen tietoisku 2/2020

Rakennusalan toimialakohtaiset haastattelut on kuvattu hankkeen loppuraportissa.

Toimialakohtaisten työnantajahaastatteluiden toteutusmalli

Oppilaitokset, ELY ja TE-toimisto tekevät osan haastatteluista yhdessä (30/toimiala) ja ELY:n ja TE-toimiston laajemmalle työnantaja-/yritysjoukolle tekemät haastattelut ja edellä mainitut muodostavat kokonaisuuden, jossa haastattelut tehdään samalla formaatilla ja tiedot tallennetaan yhteiseen tietokantaan (eDelphi). Kaikkien haastatteluiden tulokset ovat myös kaikkien käytössä. Haastatteluihin liittyy myös asiantuntijaraadit, joissa pohditaan yhdessä haastattelujen tuloksia ja jatkotoimenpiteitä. Kuvassa 1 on esitetty toimialakohtaisen työnantajahaastatteluprosessin vaiheet, tarvittavat resurssit sekä toimijoiden vastuut.

Kuva 1. Kymenlaakson toimialakohtainen ennakointiprosessi

Yllä olevan kuvan mukaisesti toimialakohtaisen ennakointiprosessin vaiheet ovat seuraavat:

1. KOORDINOINTI, käytännön koordinointivastuu jatkuvan oppimisen koordinaattori ELY-keskus

• Ennakointinyrkissä tehdään haastattelujen vuosisuunnittelu huomioiden myös TE-toimiston kartoitusten suunnittelu.
• Ennakointiryhmä vastaa ennakointinyrkin esityksestä toimialojen valinnasta (2-4 toimialaa vuosittain) sekä haastattelujen aikataulun ja määrän (noin 30 haastattelua) valmistelusta. Jatkuvan oppimisen tiimi vastaa toiminnan toteutuksesta.
• TE-toimiston toimialakartoitukset (yritys- ja työnhakijahaastattelut) toteutetaan samoilta toimialoilta. Toimialojen valinnassa voidaan hyödyntää muun muassa ammattibarometria.

2. HAASTATTELUT JA NIIDEN DOKUMENTOINTI

• Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka on hyödyllistä ELY-keskukselle, TE-toimistoille ja oppilaitoksille työvoiman kysynnän ja tarjonnan sekä koulutustarjonnan kontaannon parantamiseksi.
• Käytetään yhteistä sähköistä työkalua (eDelphi), joka on kaikkien haastattelijoiden käytössä. Anonyymien yhteenvetotulosten tulee olla kaikille avoimet.
• Haastattelijoille järjestetään koulutus (työkalu, prosessi)

3. TULOSTEN ANALYYSI JA ESITYSTEN VALMISTELU TOIMIALAKOHTAISIIN ASIANTUNTIJARAATEIHIN

• ELY vastaa tulosten analyysista
• Esitysten valmistelusta asiantuntijaraateihin vastaa koordinaattori.

4. TOIMIALAKOHTAISET ASIANTUNTIJARAADIT – valmistelu

• Jatkuvan oppimisen tiimi, toimialakohtaiset haastattelijat ja oppilaitokset vastaavat valmistelusta (mm. tilat, kutsut, tarjoilut) Ennakointinyrkissä sovitulla tavalla.

5. TOIMIALAKOHTAISET ASIANTUNTIJARAADIT – toteutus

• Jatkuvan oppimisen tiimi ja oppilaitokset vastaavat toteutuksesta Ennakointinyrkissä sovitulla tavalla ja vastaavat myös tilaisuuden yhteenvetomuistion laadinnasta.
• Osallistujat: Yrittäjät/työnantajat, oppilaitosten ko. toimialasta vastaava henkilöstö, ELY:n ja TE-toimiston henkilöstö, elinkeinoyhtiöiden ja yrittäjäjärjestöjen edustajat, ammattijärjestöjen, työnantajajärjestöjen, muiden toimijatahojen edustajat.

6. TULOSTEN RAPORTOINTI JA VIESTINTÄ

• ELY vastaa kokonaisraportoinnista ja viestinnästä, oppilaitokset vastaavat viestinnästä omissa organisaatioissaan. Raportoinnissa huomioidaan myös TE-toimiston suorittama laajempi haastatteluaineisto. Päätavoite viestinnässä on prosessissa tunnistettujen jatkotoimenpiteiden viestintä ja niiden toimeenpanon edistäminen
• Jatkuvan oppimisen tiimi viestii nopeasti koulutus- ja osaamistarpeista.
• Haastatelluille yrityksille viestitään prosessin aikana asiantuntijaraadin tuloksista, loppuyhteenvetomateriaali ja jatkotoimenpiteistä.

7. JATKOTOIMENPITEET

• Jokainen omassa organisaatiossa sovitulla tavalla. Päätetään myös, mitä yhteisiä toimenpiteitä tulokset edellyttävät. Tuloksia käsitellään vuosittaisessa Tulevaisuusverstaassa.

Keväällä 2020 koottu jatkuvan oppimisen tiimi jatkaa työtä

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen koordinoima Jatkuvan oppimisen tiimi jatkaa Etiäisen viitoittamalla tiellä. Se toteuttaa toimialakohtaista yrityshaastattelujen koordinointia Kymenlaaksossa. Jatkuvan oppimisen tiimin jäsenet muodostavat tiiviin, monialaisen ja osaavan yhteistyöverkoston alueen oppilaitosten, TE-toimiston ja ELY-keskuksen edustajista.

Toimialahaastattelut tehdään tiiviissä yritysyhteistyössä TE-toimiston ja oppilaitosten asiantuntijoiden kanssa. Kuvassa 2 esitetään vuoden 2020 toimenpiteet.

Kuva 2. Matkailu- ja ravitsemusalan sekä logistiikka-alan toimialakohtainen ennakointiprosessi vuonna 2020

Syksyllä 2020 kartoitetaan Matkailu- ja ravitsemusalan (MaRa-alan) ja Logistiikka-alan yritysten osaamis- ja rekrytointitarpeita. Tieto kootaan yhteiselle sähköiselle alustalle, joka ELY-keskuksen ennakointiasiantuntijan analysoinnin jälkeen jaetaan jatkuvan oppimisen tiimin välityksellä alueen kaikkien oppilaitosten ja TE-toimiston käyttöön. Tavoitteena on reagoida nopeasti, ja tarjota yrityksille niiden tarpeita vastaavia koulutus- ja palvelutuotteita. Tämä ainutlaatuinen Etiäinen -hankkeessa käynnistetty lyhyen aikajänteen ennakointityö vakiintuu nyt osaltaan varmistamaan kymenlaaksolaisille yrityksille osaavaa työvoimaa.  Osaaminen on ihmisen ja yritysten parasta muutosturvaa.

Lisätietoja: tarja.kahara@ely-keskus.fi, jatkuvan oppimisen koordinaattori

28.08.2020 14:31

Ennakoinnin ja palvelumuotoilun yhdistäminen mahdollistaa työnhakija-ymmärryksen huomioimisen työvoimanvarmistamisen prosessissa. Uudenlaisiin menetelmiin tutustutaan Osaava Kymenlaakso 2030 Tulevaisuusverstaassa. Tapahtumassa kuullaan puheenvuoroja ennakointiin liittyen ja työskennellään virtuaalisissa työpajoissa toimialoittain. Nuorten aikuisten ääni kuuluu paitsi työnhakijaprofiilien välittämänä myös paikalle saapuvien opiskelijoiden myötä: tilaisuuden järjestelyissä on hyödynnetty opinnollistamista ja toimialaryhmiä vetämään saadaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Etiäinen – koulutustarpeiden ennakointi -hankkeen myötä Kymenlaaksossa on mahdollistettu entistä parempi vuorovaikutus yritysten ja koulutusorganisaatioiden välille. Kaksisuuntainen tiedonkulku auttaa molempia osapuolia saamaan ja jakamaan tietoa tarpeistaan. Tavoitteena on ollut, että hankkeen myötä muodostettu ennakointitiedon tuottamisen malli auttaa osapuolia reagoimaan nopeasti rekrytointi-, koulutus- ja osaajatarpeisiin niin maakuntatasolla kuin yksittäisen toimijankin näkökulmasta.

Parhaimmillaan ennakoinnin avulla tuleva työvoimatarve tunnistetaan hyvissä ajoin ja koulutusorganisaatiot reagoivat osaajatarpeeseen lisäämällä tai suuntaamalla koulutusmahdollisuuksia. Osaajat valmistuvat juuri oikealla hetkellä ja siirtyvät työelämään.

Onnistuminen tässä haastavassa tehtävässä – osaavan työvoiman varmistamisessa – ei kuitenkaan ole vain kahden kauppa. Entä jos koulutus ei houkuttelekaan opiskelijoita, tai opiskelijat siirtyvät muualle koulutuksen suoritettuaan? Tarve ja siihen vastineeksi synnytetty koulutus eivät tuota tällöin suunniteltua lopputulosta.

Työnhakijan omat tarpeet ja käyttäytyminen ohjaavat koulutukseen ja työnhakuun liittyvää todellista valintojenketjua koulutuksentarjoajan ja työnantajatahon asettaman tuotantoprosessin ohella. Palvelumuotoilun avulla näitä erilaisia, keskeisesti prosessiin vaikuttavia tekijöitä voidaan pyrkiä tunnistamaan. Työnhakijaymmärrystä kerätään erilaisten laadullisten menetelmien avulla ja tätä ymmärrystä voidaan edelleen koota sekä kiteyttää esimerkiksi työnhakijaprofiilien avulla.

Työnhakijaymmärryksen mukaanotto työvoimanvarmistamisen prosessiin uudella tavalla on myös tämän kertaisen Tulevaisuusverstaan (16.9.2020) agendalla. Tilaisuudessa pyritään astumaan työnhakijoiden – erityisesti millenniaali-sukupolven edustajien – saappaisiin, työstämään työnhakijakokemusta ja priorisoimaan prosessin osia uudesta näkökulmasta. Tavoitteena on myös tarkastella koko tuotantoverkkoa ja sen resursseja työnhakijalähtöisesti.

Tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan sitä tehdään -lausahdus kokoaakin hyvin tämän Tulevaisuusverstaan tavoitteet. Jokainen osallistuja voi olla itse mukana konkreettisesti työskentelemässä työvoimanvarmistamisen ja koulutustarpeiden tulevaisuuden muodostamisessa. Erilaiset osallistujat – työnhakijat ja työnantajat; opiskelijat ja koulutuksen järjestäjät – rikastuttavat kokonaisymmärrystä ja yhteiskehittäminen edesauttaa omaa vastuualuetta laajempien kysymysten ja ratkaisujen löytämisen. Merkittävimmät uudet toimintamallit syntyvätkin usein verkostojen avulla, katsomalla tuttua ongelmaa uudesta kulmasta.

Kati Viljakainen, muotoilija yamk

Kirjoittaja toimii Osaava Kymenlaakso 2030 Tulevaisuusverstaan fasilitaatorina ja toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi mukaan tilaisuuteen.

Avaa Osaava Kymenlaakso 2030 Tulevaisuusverstaan, 16.9.2020, ohjelma- ja ilmoittautumislinkki tästä.

20.05.2020 10:59

Etiäinen-tietoisku 4/2020

Tuija Vänttinen

OPISKELIJAT ENNAKOINTITIEDON HANKKIJOINA – pilottikokemukset Etiäinen-hankkeessa

Etiäinen-hankkeessa pilotoitiin Forms-kyselylomakkeen avulla opiskelijoiden ennakointitiedon hankintaa. Pilottiin osallistuivat kaikki hankkeen osatoteuttajina olevat oppilaitokset (Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kouvolan ammattiopisto ja Aikuiskoulutus Taitaja). Tavoitteena oli saada tietoa opiskelijoiden näkemyksistä työn ja osaamisen muutoksista sekä erityisesti opiskelijoita ihmetyttävistä asioista työpaikalla ja sellaisista asioista, jotka eivät oppilaitoksessa ole tulleet esille. Saatua tietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä esimerkiksi oppisisältöjen rikastamiseksi ja ajantasaistamiseksi. Tavoitteena oli myös pilotoida sitä, miten eri oppilaitokset voisivat yhdessä hankkia tietoa koulutuksensa kehittämisen tueksi niin, että saatu tieto on avoimesti kaikkien oppilaitosten käytössä.

Kyselyn tulokset

Opiskelijat keräsivät tietoa työelämässä opiskellessaan ja harjoittelujaksoillaan.  Forms-kyselyyn (liite 1) oli mahdollista vastata mobiilisti tai tietokoneella. Lomakkeessa oli opiskelijoiden taustaa ja työpaikan toimialaa kartoittavia kysymyksiä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 20. Vastaajista 13 opiskeli ammatillisen II-asteen oppilaitoksessa ja seitsemän ammattikorkeakoulussa (kuva 1).

Kuva 1. Oppilaitokset, joissa vastaajat opiskelevat

Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista viisi opiskeli kaupan ja hallinnon alalla, kolme terveys- ja hyvinvointialoilla ja loput kasvatusalalla, tietojenkäsittelyssä ja tietoliikenne-, kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikassa, henkilökohtaisissa palveluissa ja turvallisuuspalveluissa. Vastanneista ammattikorkeakoulun opiskelijoista kuusi opiskeli tietojenkäsittelyä ja yksi sosiaalialaa. Työpaikat, joissa opiskelijat olivat, edustivat 11 eri toimialaa.

Opiskelijat arvioivat 1-3 tiedon ja taidon tärkeyttä siitä näkökulmasta, mitkä auttaisivat heitä suoriutumaan työpaikan tehtävistä tulevaisuudessa. Kaikkein tärkeimpänä opiskelijat pitivät työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sekä yleisiin työelämävalmiuksiin liittyvää osaamista (kuva 2). Myös johtaminen ja esimiestyö, markkinointi, asiakaspalvelu ja verkostoitumisosaaminen olivat opiskelijoiden mielestä tärkeitä tulevaisuuden osaamiskokonaisuuksia.

Kuva 2. Opiskelijoiden näkemyksen tulevaisuuden tietojen ja taitojen tärkeydestä

Työhyvinvointiin liittyviä kommentteja tuli avoimissa vastauksissa melko runsaasti. Opiskelijat kirjoittivat muun muassa:

 ”Muistaa pitää sovitut tauot, hyvä työilmapiiri, hyvät esimiehet.”

”Työssä jaksaminen – enemmän käytännön esimerkkejä, ei ainoastaan luentotekstiä.”

” Työ on kiireistä ja kuluttavaakin, oppilailla on paljon erilaisia haasteita ja ohjaajana olen kokenut sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Näin ollen oma hyvinvointi on isossa osassa työssä jaksamista.”

”Työhyvinvointi olisi hyvä käsitellä jo opintojen aikana. Omalla alalla loppuun palaminen on yleistä koska työ on henkisesti joskus kuormittavaa.”

”Keittiöala on raskas työ, kuinka jaksaa eläkeikään asti”.

Yleisiä työelämävalmiuksia kommentoitiin myös eri näkökulmista.

”Yleiset vuorovaikutus ja käytöstavat – ”minä itse ajattelu” kuvaa monesti tämän päivän trendiä, tosi vaan on että ajattelu ei kuulu alalle jossa ollaan muiden kanssa tekemisissä. SE, että onko henkilö nyt kouluttautumassa ihan oikealle alalle??”

”Yksi tärkeimpiä asioita myös, on yleisten toimintatapojen tuntemus, dokumenttien kirjoitus ja käsittelytaito – sekä normaalit oletukset ja valmiudet toimia työelämässä. On tärkeää, etenkin joidenkin ihmisten kohdalla, antaa jonkin näköistä perspektiiviä miten henkilön tulisi käyttäytyä työympäristössä ja miten toimia ns. yleisissä ongelma tilanteissa (kuten erimielisyydet muiden työntekijöiden kanssa, tai huonot käytöstavat).”

Ammatillisen osaamisen keskeiseen sisältöön toivottiin myös vahvistusta seuraaviin asioihin:

”Tuotteista ja palveluista tulisi opettaa enemmän jotta olisi aina valmis kertomaan niistä. Markkinoinnista, myynnistä ja asiakaspalvelusta tulisi myös opettaa enemmän koska se on tärkeää ja ne asiat täytyy osata.”

”Asiakaspalvelu, siitähän kaikki lähtee, harjoittelemalla oppii. Miten toimia vanhuksien kanssa, humalainen asiakas, ongelma tilanteet.”

”Tuotteiden ja palveluiden kohdalla, etenkin koulutushaarasta ja alasta johtuen, palveluita ja niiden käsittelyä/kehitystä ei voi koskaan olla riittävästi. Mutta mahdollisuus antaa valmiudet hyödyntää ns. yleisimpiä ala kohtaisia työkaluja ja palveluita olisi erittäin hyödyllistä. Tässä tapauksessa voitaisiin viitata palvelimien, eri tyyppisten sellaisten, pohjustamiseen ja hyödyntämiseen.”

”Hyvällä koodaamisosaamisella pystyy hyppäämään paremmin mukaan harjoittelupaikan arkeen. Myös tukea saa paremmin, kun ei kellään ole aikaa alkaa perusteita opettamaan, mutta vinkkejä löytyy joka lähtöön. Versionhallinta. Jotenkin toivoisin, että joka jaksossa koodattaisiin, niin ei tipahtaisi missään vaiheessa siitä ajatusmallista.”

”Ala kohtainen, joten sitä on vaikea kuvata suoraan. Helpointa olisi sanoa, olisi tärkeää mahdollistaa helpommin erikoistuminen kyseisen alan sisällä – esimerkkinä tietotekniikka ja kyberturvallisuus, joka on laajuudeltaan suuri.”

”Maksusitoumukset, yhteistyö kaupungin/kelan/sairaaloiden/lääkäreiden/yhdistysten ym. kanssa.”

”Taiteen myyminen ja markkinoiminen tuntuu olevan erityisen haastavaa. Tapahtumista esimerkiksi miten sellaisia järjestetään.”

”Asioiden ylöskirjoittamisella ja yhteydenpidolla on suuri merkitys, molemmille osapuolille.”

”Mielestäni psykiatrialla toimivien tulisi saada kattavaa tietoa traumatisoitumisesta ja sen vaikutuksesta ihmiseen ja miten esim. lapsuudessaan traumatisoituneen hoito rakentuu. Kohtaamaan erilaiset haasteet joita oppilailla on, nämä tuntuvat lisääntyvän”

”Johtamisen ja työyhteisöön liittyviä, etenkin kun opiskelijat ovat pääosin kokemattomia johtamiseen liittyvissä aisoissa.”

Kansainvälisyyteen, kielitaitoon, digitaitohin ja verkostoitumisosaamiseen löytyi myös kommentteja:

”Kielitaito. Suomi ja englannin kurssit.” 

          ”Ammatti sanaston kertaus, kielitaito, englanti riittäisi.”

”Digitaidot ovat ehdottomia, työläppäri on henkilökohtainen työkalu, josta pitää itse osata pitää huolta.”

”Digitaisot ovat iso osa nykypäivää ja niiden, osaaminen on hyvin tärkeää.”

”LinkedInin käyttöä voisi opettaa.”

Yrityksen toiminnassa on erittäin tärkeää osata hankkia kontakteja muihin alaan liittyviin yrityksiin.

”Kansainvälinen osaaminen on myös tärkeää koska kauppaan saattaa tulla kansainvälisiä asiakkaita ja tuotteissa saattaa olla jotain joka voi olla kirjoitettu eri kielillä.”

Opiskeljat pitivöt työelämäkokemusta hyvänä ja palkitsevana. Joitakin yksittäisiä terveisiä he lähettivät oppilaitoksille.

”Toivoisin, että opetetettaisiin niin, että opiskelijalla on valmistuttuaan varma olo siitä, että on riittävä osaaminen alan työpaikoissa.”

Koulutuspäiviä saisi olla useammin ja säännöllisesti. ”

”Koulun pitäisi panostaa enemmän alan jatkuvan muutoksen aiheuttamaan alan muutokseen, kyseessä siis IT alat jotka muuttuvat todella nopeasti.”

Pilottikokemukset ja eväät oppilaitosten jatkokehitystyöhön

Opiskelijoiden ennakointitiedon keruu toteutettiin Forms-kyselynä tammi-maaliskuussa 2020. Forms-kyselyyn päädyttiin, koska se oli tuttu ja jaettavissa helposti vastaajille ja kaikkien oppilaitosten käyttöön. Kyselyyn oli mahdollista vastata mobiilista ja tietokonetta käyttäen. Haasteena kaikissa oppilaitoksissa oli saada pilottiin osallistuvia koulutuksia ja opiskelijoita. Tähän vaikutti osin se, että kyselyyn vastaaminen edellytti opiskelijoiden työelämäjakson päättymistä ajanjakson aikana. Kaikissa oppilaitoksista saatiin kuitenkin vastaukset, vaikkakin vastausmäärät jäivät kovin pieniksi.

Tavoitteeksi asetettiin myös se, että oppilaitosten kaikki vastaukset olisivat jokaisen oppilaitoksen käytössä. Forms-kyselyn tulosten saaminen reaaliaikaisesti kaikkien käyttöön ei ollut mahdollista. Vain organisaatio, joka hallinnoi kyselyä, sai tulokset käyttöönsä. Hallinnoijan tuli siis huolehtia tulosten saattamisesta kaikkien tietoon. Tavoite jaetusta ja avoimesta opiskelijoiden ”ennakointitiedon pankista” vaatisi muun muassa tietojärjestelmien integraatiota. Tällä hetkellä pilottiin osallistuneissa oppilaitoksissa on toisistaan poikkeavat järjestelmät. Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen toisen asteen oppilaitosten kansallinen ohjaus esimerkiksi laadunhallinnan osalta vaikuttaa kyselyiden ja niissä käytettävien tietojärjestelmien valintaan ja kehitystyöhön.

Yksi mahdollisuus opiskelijoiden ennakointitiedon hankinnassa on se, että kunkin oppilaitoksen omiin järjestelmiin integroidaan pilotoidun kyselyn teemoja ja kysymyksiä.  Muun muassa Ekamissa otetaan käyttöön joustava työelämäkysely, joka palautetaan jokaisen työelämäjakson jälkeen ja siihen sisältyy ennakointiin liittyviä kysymyksiä. Oppilaitosten kyselyissä ei välttämättä kerätä erityisesti ennakointitietoa, vaan ne ovat osa oppilaitosten laatujärjestelmiin liittyvää tiedonkeruuta. Johtopäätöksenä voi todeta, että piloteissa saatiin myös sellaista tietoa, jota laatujärjestelmäpalautteet eivät tuota. Saatu tieto on suoraan työelämästä ja se voisi olla eri oppilaitosten yhteiseen käyttöön jaettua tulevaisuustietoa.

Ennakointitiedon hankinta ei yksistään riitä muutosten tekemiseen. Hyvin tärkeää ja myös haaste tulevaan on, miten koulutusorganisaatiot hyödyntävät ennakointitietoa toimintansa suuntaamisessa ja kehittämisessä. Työ tulevaisuusorientoituneen koulutuksen kehittämiseksi jatkuu kaikissa pilottiin osallistuneissa oppilaitoksissa siten, että ennakointitieto muuttuu käytännön toimenpiteiksi koulutuksen eri tasoilla.

–

Lataa artikkeli pdf-muodossa tästä. Pdf-artikkelissa liitteenä ennakointitiedon kyselylomake.

12.05.2020 14:00OSAAVA KYMENLAAKSO 2030  –   KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTI
TULEVAISUUSVERSTAS VERKKOTOTEUTUKSENA

 
Ilmoittautumisaika on päättynyt. Tilaisuuteen liittyvät dokumentit aukevat klikkaamalla seuraavia linkkejä:
Ohjelma  pdf-muodossa  (sis. päivitetyt työryhmien teemat)
ePressi tiedote 10.9.2020
Etiäinen – Kymenlaakson osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi -kirja
Tulevaisuusverstaan palautekyselyn tulokset
Tulevaisuusverstaan loppuraportti.
 
Aika
Keskiviikko 16.9.2020, klo 12.30-16.00
Paikka    
Verkkototeutus. Pääasiassa Zoom-ympäristö. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki ennen tilaisuutta.
Tavoite
Hakea keinoja, miten vastataan tuleviin osaamis- ja rekrytointitarpeisiin työnantajien ja oppilaitosten yhteistyöllä. Työnantajien ja oppilaitosten edustajien sekä muiden toimijoiden verkottuminen. Nuorten näkökulman mukaanotto, ”millenniaalien saappaisiin astuminen”.
Kohderyhmä 
Työnantajat, oppilaitosten edustajat, näiden sidosryhmät, nuoret.
 
Ohjelma
12.30-12.40 TERVETULOSANAT, Senior Advisor Martti Husu,
ohjausryhmän  vpj.
 
12.40-13.00  TULEVAISUUSVERSTAAN ALOITUSPUHEENVUORO
Kansanedustaja Ville Kaunisto, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta
 
13.00-13.30  TIETOISKUT
Projektipäällikkö, Yrjö Myllylä (esitelmädiat)
TKI-asiantuntija, Tuija Vänttinen (esitelmädiat)
Etiäinen-hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk
 
13.30-16.00 TULEVAISUUSVERSTASOSUUS
Palvelumuotoilija (yamk) Kati Viljakainen, Aii Corporation Oy (esitelmädiat)
kahvittelu työn lomassa.
 
15.30-16.00 LOPPUKESKUSTELU, SUOSITUKSET JA
JATKOTOIMENPITEET
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, rehtori Heikki Saastamoinen
Kymenlaakson liitto, aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen (esitelmädiat)
Kymen Yrittäjät, rakennusneuvos Veli Hyyryläinen, Elementit-E Oy, johtaja
Kymenlaakson kauppakamari, toimitusjohtaja Marika Kirjavainen
 
Ilmoittautuminen
Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä linkistä: https://www.lyyti.in/tulevaisuusverstas_16_9. (mielellään   6.9. mennessä, ehdoton takaraja 10.9.)

Linkissä voit myös valita erityisen toimialarypäsryhmän tai muun teemaryhmän, johon haluaisit verstaassa erityisesti osallistua.
 
Kutsujat / järjestäjät    
Etiäinen koulutustarpeiden ennakointi –hanke:
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kouvolan seudun ammattiopisto, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Aikuiskoulutus Taitaja.
Yhteistyössä:
Kymenlaakson kauppakamari, Kymen Yrittäjät,
Matkailun Digiloikka -hanke (mm. toteutusympäristön tuki)
Päärahoittaja:
Hämeen ely-keskus/ESR.
 
Tiedotus ja koordinointi
Yrjö Myllylä, Etiäinen hankkeen projektipäällikkö, p. 044 702 8332, yrjo.myllyla@xamk.f
Lisätietoja hankekumppaneilta:
Riikka Kaasalainen, Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO, p. 040 488 4066,
Olli Mustapää, Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO, p. 040 489 9402,
Hilkka Huisko, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Ekami, p. 040 755 5056,
Tuija Arola, Aikuiskoulutus Taitaja, p.040 849 3838,
Tuija Vänttinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, p. 040 629 9447.
Lisätietoja yhteistyökumppaneilta:
Sirpa Kantola-Pakkanen, yhteyspäällikkö, Kymenlaakson kauppakamari, p. 0440 296 110, sirpa.kantola-pakkanen@kauppakamari.fi,
Tuula Makkonen, järjestösihteeri, Kymen Yrittäjät, p. 044 012 4190, tuula.makkonen @ yrittajat.fi
www.xamk.fi/etiainen
Toteutusympäristön tuki ja fasilitointi, :
Erika Vanhala, Matkailun digiloikka-hanke, p. 044 702 8360, erika.vanhala@xamk.fi,
Kati Viljakainen, Aii Corporation Oy.
 
Aihe-tunnisteet 
#osaavakymenlaakso2030, #ennakointi
(sosiaalisen median viestinnässä)
Osallistumismaksu ja materiaalit

Tilaisuus  on osallistujille maksuton. Osallistujille toimitetaan tilaisuuden yhteenvetomateriaali.
 
 

Tulevaisuusverstas tuottaa tietoa yrityksille ja oppilaitoksille
Viime elokuussa Osaava Kymenlaakso 2030 -tulevaisuusverstas toteutettiin Ekamin Koteko-kampuksella. Verstas kokosi yhteen yli 100 yritysten ja muiden työnantajien, oppilaitosten ja sidosryhmien edustajaa.
Verstaan pohjalta dosentti Jari Kaivo-oja koosti yhteenveto- ja analyysraportin.
 
Raportin mukaan jatkotoimenpiteissä
·       Korostuu etenkin Kymenlaakson ja sen työnantajien maineenhallinta ja viestintä osaavan työvoiman saamiseksi Kymenlaaksoon.
Tässä edellytyksenä  
·       Alueen työnantajien, oppilaitosten ja muiden toimijoiden yhteistyö ja yhteisen näkemyksen tuottaminen ja toteuttaminen.
Lisäksi kävi ilmi
·       Vahvat perinteiset vientiteollisuus- ja muut klusterit tarvitsevat työvoimaa muun muassa eläköityvien tilalle ja kärsivät usein vetovoimaisuuden puutetta.
·       Uudet nousevat ja kasvavat alat puolestaan tarvitsevat suhteessa enemmän kokeilu- ja muuta TKI-toimintaa.
·       Nuoret on pidettävä mukana toiminnan suunnittelussa, heidän ajattelutapansa ja motivaatiotekijät on tunnettava viestinnän ja koulutustoiminnan pohjaksi.
Lue lisää viime elokuun tulevaisuusverstaan tuloksista »   
Infolaatikon lähde: Kymenlaakson kauppakamari / Etiäinen-hanke.

27.03.2020 13:26

Hilkka Huisko, Ekami

(Lataa Etiäinen tietoisku 3/2020 pdf:nä tästä)

Kuunteleva kumppanuus – huomioita sosiaalialan osaamistarpeista Kymenlaaksossa

Kymenlaaksossa sosiaali- ja terveyspalvelut (sote) ovat toimialoista suurin työllistäjä, vuonna 2016 alalla työskenteli noin 12 000 henkilöä. Toimipaikkojen määrä on pysynyt useita vuosia suunnilleen samana, mutta työntekijämäärä on kasvanut. Alalla tarvitaan lisää työvoimaa, sillä noin 3000 työntekijää on yli 55-vuotiaita, joten eläköityviä on lähivuosina paljon. (Xamk: Data-analytiikkaopiskelijat Hupanen, Junkkari, Lehtonen, Tamminen, Tiedon julkiset lähteet -projekti.)

Kuva. Työpaikkojen määrä toimialoittain Kymenlaaksossa 2006-2018.  Lähde Tilastokeskus / Xamk: Data-analytiikkaopiskelijat Hupanen, Junkkari, Lehtonen, Tamminen, 2019, Tiedon julkiset lähteet -projekti.

Etiäinen-hankkeen järjestämässä tulevaisuusverstaassa 28.8.2019 sote-alan edustajat pohtivat kahdessa ryhmässä alan nykytilaa ja tulevaisuutta. Keskeisinä nostoina alaan vaikuttavista trendeistä ovat väestön nopea vanheneminen, nuorten poismuutto alueelta, asiakaskeskeisyyden nousu, henkilökohtaisten palvelujen sekä hyvinvoinnin korostuminen. Älyteknologian arkipäiväistymisen myötä hyvinvointiteknologia ja digitaalisuus lyövät läpi. Nämä tekijät muuttavat työn sisältöä ja vaikuttavat palvelutarjontaan.  Esimerkkeinä uusista tehtävänimikkeistä voisivat olla mm. vanhustaitovalmentaja, teknocoach tai hybridiohjaaja. Tulevaisuusverstaassa sote-alan ryhmät visioivat alan tulevaisuuden suunniksi Kuunteleva kumppanuus ja Hyvinvoiva Kymenlaakso on ikäosaamisen keskus.

Etiäinen -hankkeen puitteissa toteutettiin keväällä ja alkukesällä 2019 lyhyen aikavälin ennakointiin liittyvä toimialakohtainen haastattelu sosiaalialan toimijoille. Haastatteluun osallistui 16 eri kokoista työnantajaa pienyrityksistä Kymenlaakson ja koko Suomen alueella toimiviin yrityksiin, yhteisöihin ja julkisiin toimijoihin. Haastatellut toimijat tuottavat sekä kotiin vietäviä että asumis- ja avopalveluja eri asiakasryhmille: vanhuksille, kehitysvammaisille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä lapsiperheille.

Yhteistä kaikille työnantajille oli huoli työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa. Kaikissa haastatelluissa työpaikoissa oli työvoiman käyttöaste korkea tai sopiva. Tulevaisuudessa koettiin tarvittavan uutta työvoimaa sekä palvelujen laajentumisen että nykyisten työntekijöiden eläköitymisen takia. Sijaisuuksiin on vaikea saada henkilökuntaa ja hakijamäärät myös vakituisiin työsuhteisiin ovat vähentyneet huomattavasti. Suurin työntekijäryhmä alalla ovat lähihoitajat. Pulaa on sosiaalialan työpaikoilla sairaanhoitajista ja sosiaalityöntekijöistä, sosionomeja koettiin olevan saatavilla hyvin. Nuorten suhtautuminen työhön on muutoksessa, he eivät enää sitoudu työnantajaan samalla tavoin kuin aiemmat sukupolvet, mikä aiheuttaa uusia haasteita työyhteisöissä. Maahanmuuttajat nähdään hyvänä työvoimapotentiaalina, mutta heidän suomen kielen taitonsa kehittämiseen tulee panostaa lisää.

Epävarmuutta tulevaisuudesta aiheuttaa valtakunnallisen sote-uudistuksen sisältö ja esim. hoitajamitoitus. Alueellisesti Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Kymsoten tulevat linjaukset palvelujen ostoista, kilpailutuksista sekä sähköisten alustojen käytöstä tuovat omat haasteensa palvelujen tuottajille.

Parhaaksi rekrytointiväyläksi sosiaalialalla koetaan oppilaitokset. Työelämässä oppimisen ja harjoittelun jaksot ovat selkeä reitti opiskelusta työelämään. Jaksot mahdollistavat tulevan työntekijän ja työnantajan kohtaamisen ja toimivat perehdytysaikoina työtehtäviin ja työyhteisöön. Haastatelluissa paikoissa opiskelee lähihoitaja-, sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoita. Työpaikat toivovat monenlaista yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Työelämän edustajat tulevat mielellään kertomaan opiskelijoille alan työstä. Erilaisia oppimisprojekteja, kuten toimintapäiviä, viriketoimintaa ja perheille suunnattuja tapahtumia lastenhoitoineen toteutetaan jo nyt, mutta myös uusia avauksia kaivataan. Työpaikat ottavat mielellään vastaan opinnäytetyön tekijöitä niin, että aiheesta sovitaan työelämälähtöisesti. Kehittämishankeyhteistyötä toivotaan lisää nimenomaan tasavertaisina hankekumppaneina.

Sosiaalialalla on paljon täydennyskoulutustarpeita alakohtaisesta osaamisen syventämisestä yleisiin työelämätaitoihin, esimerkkinä digitaidot. Oppilaitoksilta toivottiin selkeämpää koulutustarjontaa ja sen markkinointia suoraan työpaikoille sekä oppilaitosten yhteistä esiintymistä työnantajiin päin.

Toimialakohtaisen haastattelun päätteeksi järjestettiin joulukuun 2019 alussa asiantuntijaraati Ekamin Katariinan kampuksella.  Siellä laadittiin yhdessä swot-analyysi alasta. Vahvuuksina nähtiin työpaikkojen ja oppilaitosten hyvä yhteistyö, alalla oleva työn tarjonta monipuolisissa toimintaympäristöissä sekä hyvät täydennyskoulutusmahdollisuudet. Uhkina ja heikkouksina koettiin resurssipula, työajat, palkka ja vetovoimaisuuden puute, huono imago ja työntekijöiden suuri vaihtuvuus sekä oppilaitoksissa lähiopetuksen vähäisyys. Mahdollisuuksina alan kehittymiseen ovat Kymenlaakson ja sote-alan imagon parantaminen, teknologian hyödyntäminen, maahanmuuttajat sekä millenniaalien työelämätoiveiden ymmärtäminen.

Jatkotoimenpideideoita tuli useita kaikissa kolmessa tilanteessa: tulevaisuusverstaassa, haastattelujen yhteydessä ja asiantuntijaraadissa:

• Aloituspaikkoja alalle opiskeluun toivottiin lisää.
• Oppilaitosten ja työelämän jo hyvän yhteistyön toivottiin tiivistyvän entisestään.
• Koulutussisältöjä tulee kehittää vastaamaan työelämän tarpeita (Täydennyskoulutusteemoina tulivat esille lääkehoito, ensiapu, muistisairaan kohtaaminen, syvempää tietoa kehitysvammaisuudesta, päihde- ja mielenterveystyöstä, lastensuojelusta, saattohoidosta, digi- ja mobiililaitteiden käyttö, kirjaaminen ja dokumentointi, vuorovaikutustaidot, työyhteisötaidot ja työhyvinvointi, itsemääräämisoikeuden kunnioitus, etiikka, suomen kielen koulutus).
• Työnjohto- ja johtamiskoulutusta tarvitaan.
• Verkostoitumisfoorumeja, myös yritysten ja palveluja tuottavien kolmannen sektorin toimijoiden kesken.
• Sosiaalialan vetovoimaisuuden lisäämiseksi kampanjointia, yhteismarkkinointia ja viestintää.
• Ammattinimikkeitä tulisi uudistaa.
• Maahanmuuttajapotentiaalia tulisi hyödyntää paremmin.

Kaikkia osapuolia kuuntelevalla kumppanuudella Kymenlaaksossa pystytään tuottamaan jatkossakin laadukkaita sosiaalipalveluja ammatillisesti korkeatasoisen työvoiman avulla.

30.3.2020

Hilkka Huisko,

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto,

Ekami

18.03.2020 17:03

Tuija Arola, Aikuiskoulutus Taitaja

Etiäinen Tietoisku 2/2020

Metalliala – Toimialakohtainen ennakointi

Metallialan toimialakohtaisen ennakointiprosessin johtopäätökset ja toimenpiteet on tiivistetty seuraavaan kuvaan. Toimia tarvitaan niin yritysten, oppilaitosten kuin laajemmin muidenkin Kymenlaakson toimijoiden osalta.

.

Lataa  tietoiskun tiivistelmä kuva tästä.

Lisätietoja metallialan toimialakohtaisesta ennakoinnista antaa Tuija Arola, Aikuiskoulutus Taitaja.

18.03.2020 16:17

Tuija Vänttinen, Xamk

Etiäinen Tietoisku 1/2020

KYMENLAAKSOLAISTA ENNAKOINTIYHTEISTYÖTÄ – tulevaisuuden osaamis- ja rekrytointitarpeet haltuun

Etiäinen koulutustarpeiden ennakointi -hankkeessa on kehitetty eri toimijoiden yhteistyönä Kymenlaakson ennakointimalli (Kuva 1.). Mallin valmistelua on vienyt eteenpäin vuonna 2018 perustettu Ennakointinyrkki (Kymenlaakson ennaekoinnin toimeenpanijaryhmä), jonka toimintaa koordinoi Kymenlaakson liitto. Kaakkois-Suomen ELYn vastuulla oleva Ennakointiryhmä (Kymenlaakson ennakoinnin ohjausryhmä) on hyväksynyt mallin syksyllä 2019. Kymenlaakson liiton ennakointisivustolta osoitteessa https://ennakointi.kymenlaakso.fi/ löytyvät ennakointityöhön osallistuvat organisaatiot.

Ennakointiyhteistyön tavoitteena on vision mukaisesti ennakoida yhteistyössä Kymenlaakson osaamistarpeita vetovoimaisen ja elinvoimaisen Kymenlaakson vahvistamiseksi. Mallin taustalla on jo 1990-luvulla kehitetty TTTmalli. Mallissa kuvataan toimijoiden keskeisimmät roolit ennakointiyhteistyössä. Etiäinen-hankkeen aikana on pilotoitu malliin sisältyviä tulevaisuusverstaskonseptia ja toimialakohtaisia yrityshaastatteluja.

Avaa tietoisku pdf-muodossa tästä: Ennakointimalli Etiainen tietoisku 1, 2020

Lisätietoja:

• Mia Hämäläinen, aluekehitysasiantuntija, Kymenlaakson liitto, p. 0440 566 566, mia.hamalainen@kymenlaakso.fi
• Tarja Paananen, erikoistutkija, p. 0295 029 076, Kaakkois-Suomen ELY, tarja.paananen@ely-keskus.fi
• Tuija Vänttinen, TKI-asiantuntija (Etiäinen -hanke), Xamk, p. 040 629 9447, tuija.vanttinen@xamk.fi
• Yrjö Myllylä, projektipäällikkö (Etiäinen -hanke), Xamk, p. 044 7028 332, yrjo.myllyla@xamk.fi

16.03.2020 09:30

Osaava Kymenlaakso 2030  -tulevaisuusverstastapahtuma 1.4.2020 on peruttu koronaviruspandemian (COVID-19) vuoksi (kaavailtu pitopaikka oli Kasarminmäki, Kasarmiravintola  ja auditorio, Paraatikenttä 5, 45100 Kouvola).

Tulevaisuusverstastapahtumalle pyritään hakemaan myöhemmin uusi ajankohta elo-syyskuulta 2020 (perutun tapahtuman kutsu ja info linkissä).

Olemme yhteydessä verstaaseen ilmoittautuneisiin ja järjestäjiin. Ilmoitamme ensin peruutuksesta ja myöhemmin uuden tulevaisusuusverstasajan.

Tällä www.xamk.fi/etiainen sivustolla julkistetaan maalis-huhtikuun aikana bliogiartikkeleita, jotka oli tarkoitus jakaa tausta-aineistona Tulevaisuusverstaan osallistujille. Sivustoja kannattaa seurata.

Lisätietoja koronavirusepidemiasta THL:n sivuilta: https://thl.fi/fi/.  Xamkin henkilöstölleen ja opiskelijoille suunnattu Tietoa koronaviruksesta artikkelista lisätietoja ja ohjeita.

Hankekumppaneiden ja järjestelyn yhteistyöorganisaatioiden puolesta

Yrjö Myllylä, YTT

projektipäällikkö

Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi

www.xamk.fi/etiainen

21.01.2020 17:26

Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi -hanke järjesti Sitran Megatrendit2020-katsomon Kouvolaan ja Kotkaan. Megatrendit katsomossa oltiin yhteydessä Helsinkiin, jossa megatrendit julkistettiin ja jonka jälkeen paneeli kommentoi megatrendejä. Sen jälkeen paikallisissa katsomoissa keskusteltiin megatrendeistä rakentavasti valittuun fokukseen keskustelua kohdentaen.

Kouvolassa Xamkissa pidettyyn katsomoon osallistui 19 henkeä Yrjö Myllylän koordinoimana ja Kotkassa Ekamissa pidettyyn 20 henkeä Hilkka Huiskon koordinoimana. Yksi molemmissa katsomoissa keskusteluissa korostunut teema oli vanhempien ja nuorten yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja työpaikoilla ja muualla. Erityinen huomio pitäisi kiinnittää millenniaalisukupolven tavoittamiseen ja ymmärtämiseen (ks. tarkemmin ao. linkeissä olevat yhteenvedot / oivalluskoirat).

Sitran esittelemät megatrendit2020 löydät tästä:

Megatrendit 2020

1)  Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire 

2) Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu

3) Verkostomainen valta voimistuu 

4) Teknologia sulautuu kaikkeen 

5) Talousjärjestelmä etsii suuntaansa 

Taustakalvot – megatrendeihin liittyvät kysymykset

Rakentavan keskustelun periaatteet

Rakentavan keskustelun peliäännöt, Sitra

Kouvolassa pidetyn megatrendikatsomon ohjelma ja oivallusten yhteenveto:

Megatrendit2020, oivalluskoirat, Kouvola

Kotkassa pidetyn megatrendikatsomon oivallusten yhteenveto:

Megatrendit2020, oivalluskoirat, Kotka

Megatrendikatsomon järjestämisen haaste tuli Kymenlaakson liiton kautta. Kymenlaakso ennakoi sivut löydät tästä: https://ennakointi.kymenlaakso.fi.

Katso myös Kati Viljakaisen kirjoittama blogiartikkeli megatrendien julkistamistilaisuudesta Helsingistä:

Megatrendit 2020 – Voidaanko väestörakenteen muutos kääntää mahdollisuudeksi Kymenlaaksossa?

Tilaa Sitran Megatrendikortit käyttöösi tästä.

20.01.2020 15:58 

Etiäinen hanketyöryhmän kokous 15.1.2020 lyhennettiin tavanomaisesta puolella tunnilla ulkoministeri Pekka Haaviston tapaamismahdollisuuden vuoksi. Kokouksessa pohdittiin myös, että mikä Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointihankkeen prosessista nouseva kysymys olisi sopiva esitettäväksi ulkoministerille hänen vieraillessaan Xamkin Kouvolan kampuksella.
Etiäinen-hankkeen prosessissa oli tullut toistuvasti esille tilanne, että oppilaitoksen pyrkiessä hankkimaan ulkomaisia maksavia asiakkaita, osa opiskelijoista ei saanut oleskelulupaa maahanmuuttovirastosta, jotta olisi voinut tulla opiskelemaan. Näin oli käynyt niin ammattikorkeakoulun kuin ammatillisen oppilaitoksen hakiessa opiskelijoita EU:n ulkopuolelta . Myös jotkut yritykset eivät olleet saaneet haluamiaan työntekijöitä, esimerkiksi eräs metallialan yritys. Vaikutelmaksi oli toimijoilla itsellään jäänyt, että hylkäämisen syyt eivät olisi olleet perusteltuja. Joka tapauksessa ainakin joidenkin toimijoiden osalta pitkä ja epävarma käsittelyprosessi oli vähentänyt motivaatiota työskennellä EU:n ulkopuolisten kolmansien maiden opiskelijoiden tai työntekijöiden hankkimiseksi Suomeen.
Päätettiin todeta tilanne ja kysyä tästä asiasta ulkoministerillä, että millaisia toimintasuosituksia hänellä olisi. Maahanmuuttovirasto kuuluu sisäasiainministeriön alaisuuteen eikä siten suoraan Pekka Haaviston ulkoministeriyden alaisuuteen. Sisäasiainministeriö on kuitenkin saman puolueen ministerin johtama kuin ulkoministeriö.
Etiäinen hanketta tilaisuudessa edustivat Hilkka Huisko, Tuija Arola ja Yrjö Myllylä. Tuija Arola kysyi kokouksessa kysymyksen migrin eli maahanmuuttoviraston roolista opiskelijoiden ja työntekijöiden saamiseksi Kymenlaaksoon.
Teemaa jatkoi vielä Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala kysymällä erityisesti, että mitä meidän pitäisi tehdä, jotta migriin ilman maahantulolupaa jäävät EU:n ulkopuolisten maiden asukkaat pääsisivät opiskelemaan Kymenlaaksoon. Esim. Xamkiin jää vuosittain 6-12 opiskelijaa tulematta.
 
Haaviston vastauksen mukaan asian esillä pitäminen ja vaikuttaminen laajalla rintamalla päättäjiin on oikea tapa. Hallituksen tavoite on joustavoittaa ja nopeuttaa etenkin työperäistä maahanmuuttoa.
 

 
Lisätietoja maahanmuuttoviraston eli migrin sivuilta oleskeluluvan hakemisesta opiskelua varten:
https://migri.fi/opiskelu-suomessa

15.01.2020 15:52

Sitran Megatrendit 2020 – ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyys, talousjärjestelmän suunnan etsiminen, teknologian sulautuminen kaikkeen, väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen, verkostomainen vallan voimistuminen – ovat pitkäkestoisia. Siksi ne eivät ole juurikaan muuttuneet vuonna 2017 tehdystä selvityksestä ja tuntuvat kuulijan korvaan kovin tutuilta.

Samaan aikaan päivitetylle versiolle megatrendeistä on kuitenkin kysyntää: kehityskulkujen painotukset ovat muutoksessa ja tarve ymmärtää tätä kehitystä korostuu.

Selvityksen kirjoittaja Mikko Dufva korostaa megatrendien tulkintaa oman toiminnan kannalta ja kannusti pohtimaan vaikutuksia pienemmässä mittakaavassa. Samalla tavalla mittakaavaa ja näkökulmaa vaihtamalla osaavan työvoiman varmistamisen haastetta on lähestytty Etiäinen – koulutustarpeiden ennakointi -hankkeen puitteissa tehdyssä opinnäytetyössä (Viljakainen 2019). Suurta systeemistä ongelmaa lähestytään työnhakijan näkökulmasta palvelumuotoilullisia metodeja hyödyntäen.

”Läntisissä yhteiskunnissa nuorista tulee vähemmistö”

Anna Rotkirch, Väestöliitto

Megatrendien kautta tulkittuna, haasteet työvoiman saatavuudessa liittyvät erityisesti väestön ikääntymisen ja monimuotoistumisen trendiin. Suomessa syntyvyys on jo laskenut merkittävästi ja väestörakenne vanhenee.

Megatrendit 2020 -paneelikeskustelussa Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch tiivisti oivalluksensa seuraavasti: ”Läntisissä yhteiskunnissa nuorista tulee vähemmistö”. Usein kovin negatiivissävytteisen väestörakenteen muutospuheen sijaan Rotkirch avasi oivallustaan kuitenkin positiivisesti ja toiveikkaasti.

Suomella on paikka muutoksen eturintamassa, eli tilaisuus ensimmäisten joukossa tehdä uusia innovaatioita palvelurakenteen, osaamisen kehittämisen ja hyvinvointivaltion brändin kehityksessä. Ketterää kehitystä, ennakkoluulotonta innovointia ja skaalattavuutta: tämä todellakin voi olla mahdollisuus tehdä jotain uutta.

”Kymenlaaksolla on mahdollisuus olla kehityksen eturintamassa!”

On siis löydettävä uusia tapoja toimia ja esimerkiksi määritettävä ihmisen toimijuutta ja toimintakykyä uudelleen. Teknologialla ja robotisaatiolla on varmasti suuri merkitys uusia innovaatioita tehtäessä. Sosiaali- ja terveysalan osaaminen, erityisesti gerontologia, antaa luonnollisesti raamit teknologiselle kehitykselle. Palvelumuotoilun avulla eri alat saadaan keskustelemaan keskenään ja käyttäjä pysyy kehityksen keskiössä. Ja entä mikä on esimerkiksi pelillistämisen rooli tulevaisuuden palveluissa?

Luetteloa eri osaamisalueista voisi jatkaa, mutta keskeistä on huomata, että kaikkia edellä mainittuja (ja monia muita) aloja löytyy jo nyt Kymenlaakson koulutustarjottimelta. Kun lisätään jo olemassa olevan lisäksi raikasta otetta yhteistyöhön ja koulutuksen visiointiin, vaikka juuri megatrendien lähtökohdista, on Kymenlaaksolla mahdollisuus olla kehityksen eturintamassa!

Monipuolinen, erialoja yhdistävä ja jatkuvasti kehittyvä koulutus ja sen myötä uudistuva työelämä paitsi luo uusia työpaikkoja, myös aidosti houkuttelee tekijöitä alueelle: toiminta ja kokemukset kasvattavat alueen mainetta. Vetovoimainen maakunta on taas elinvoimaisten yritysten kasvualusta.

Megatrendinä väestörakenteen muutos voi olla yhteiskuntaa ravisuttava haaste, mutta epätoivon sijaan on löydettävä kaikki muutoksen mukanaan tuomat mahdollisuudet, ja tulkittava niitä alueellisessa mittakaavassa – Kymenlaakson mittakaavassa.

Kati Viljakainen, Muotoilija yamk.

Kirjoittaja on tehnyt opinnäytetyön Osaavan työvoiman varmistaminen Kymenlaaksossa – työnhakijan näkökulma esiin palvelumuotoilun avulla (2019) osana Etiäinen – koulutustarpeiden ennakointi -hanketta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Sitran Megatrendit 2020 julkaistiin 9.1.2020. Mikko Dufvan kirjoittama selvitys luo kokonaiskuvan laajoista tulevaisuuden muutoksista viiden kehityskulun avulla sekä huomioi jännitteet ja kytkökset näiden välillä

02.01.2020 15:25Kouvolan Sanomat 29.12.2019:

”Näkökulma: Maakunnan ja sen työnantajien maineenhallinta on keskeistä, jotta osaajia saadaan houkuteltua Kymenlaaksoon

Projektipäällikkö Yrjö Myllylä Xamkista kirjoittaa hankkeesta, jossa selvitettiin miten Kymenlaaksossa tulisi ennakoida koulutustarpeita.

Osaajia työelämän tarpeisiin koulutettaessa tärkeintä on kehittää työyhteisöosaamista, toiseksi henkilökohtaisia ominaisuuksia ja asennetta. Koulutusta on lisättävä eniten ICT-alan tarpeisiin, etenkin korkeakouluissa. Toiseksi eniten koulutusta on lisättävä ympäristö- ja energiaklusterissa.

Myös muissa tarkastelun kohteena olleissa 15 toimialaryppäässä eli klusterissa on pääsääntöisesti koulutuksen lisäystarvetta niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkea-asteella. Nämä tulokset käyvät ilmi Kymenlaaksossa toteutetussa koulutustarpeiden ennakointiprojektissa.

Päähuomio on kiinnitettävä niin sanottuun millenniaalisukupolveen, joka muodostaa lähivuosina jo puolet työvoimasta.

Kymenlaakson ja sen työnantajien maineenhallinta on keskeinen jatkotoimi osaajien houkuttelemiseksi Kymenlaaksoon opiskelemaan tai työelämään. Päähuomio on kiinnitettävä niin sanottuun millenniaalisukupolveen, joka muodostaa lähivuosina jo puolet työvoimasta.

Alueen oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden on nähtävä työnhakija tai opiskelija tai potentiaalinen työnhakija tai opiskelija asiakkaana, jolle on luotava arvoa. Tämä vaatii nykyistä syvällisempää ymmärrystä kohdejoukosta ja heidän arvoista. Huomion herättämisen jälkeen viestinnässä on pyrittävä vastaamaan heidän lähtökohdistaan luomalla heille arvoa.

Vuosituhannen alussa nuoruusikään tulleet millenniaalit hakevat merkitystä elämälleen ja työlleen. Pelkkä työ tai opiskelupaikan markkinointi ei siten riitä, vaan on huomioitava millenniaalin elämän kokonaisuus. Toisella tärkeintä on ura ja etenemismahdollisuudet, toiselle perhe-elämän mahdollisuudet ja joillekin harrastukset.

Kymenlaakson kehittämisen kannalta tärkeän taloudellisen ylijäämän uskotaan tulevan tulevaisuudesta etenkin sellu-, paperi-, metalli- sekä kartonki- ja pakkausteollisuudesta. Nämä ovat suuren taloudellisen volyymin ja työllisyysvaikutusten klustereita, joiden työvoimatarpeista, muun muassa eläköityvien poistuma huomioiden, on oppilaitoksissakin huolehdittava.”

Lue koko artikkeli Kouvolan Sanomien sivuilta tästä.

02.01.2020 13:44

Kutsu:

Tervetuloa Megatrendit -2020 katsomoon ja keskustelutilaisuuteen!

Lähdemme Kymenlaaksossa uudelle vuosikymmenelle järjestämällä ns. Megatrendit 2020 –katsomon Kouvolassa ja Kotkassa

Tilaisuudessa julkistetaan Sitran Megatrendit 2020 ja keskustellaan niiden vaikutuksista Kymenlaaksoon

Aika

• Torstai 9.1.2020 aamupäivä:
• klo 8.45 Tilaisuuden alku ja tervetulotoivotus
• klo 9.00-10.00 Sitran Megatrendien julkistus, on line-yhteys Sitraan
• klo 10.30-11.30 keskustelua Sitran ohjeistuksen mukaisesti Megatrendien vaikutuksesta Kymenlaaksoon

Paikka

• Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Paja-rakennuksen seminaaritila. Osoite Kuuselankatu 1, 45130 Kouvola

tai

• Etelä-Kymenlaakson ammattioppilaitos, Kotekon Kampus, Auditorio Metso, Kymenlaaksonkatu 29, 48100 Kotka

Kohderyhmä

• Kaikki kiinnostuneet: Etenkin oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen, kaupungin, kaupungin- ja kunnanvaltuustojen, muiden luottamusorganisaatioiden, ely-keskuksen, TE-toimiston, Kymenlaakson liiton, Kymen Yrittäjien, Kymenlaakson kauppakamarin, seudullisten kehitys- ja markkinointiyhtiöiden, yritysten ja muiden työnantajien, median, järjestöjen, yhdistysten ja kansalaisten edustajat.

Tavoite

• Alueellisen tulevaisuuslähtöisen keskustelun tukeminen ja oivallusten synnyttäminen. Verkottumisen edistäminen alueella ja alueellisten toimijoiden ja Sitran / valtakunnallisten ennakointitoimijoiden välillä.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot

• Kouvolan tilaisuus – Yrjö Myllylä, puh. 044 702 8332, yrjo.myllyla@xamk.fi (järjestävän Etiäinen-hankkeen projektipäällikkö). Lisätietoja ja ilmoittautumiset myös Tuija Vänttinen, puh. 040 629 9447, tuija.vanttinen@xamk.fi.)
• Kotkan tilaisuus –Hilkka Huisko, Ekami, puh. 040 755 5056, hilkka.huisko@ekami.fi).
• Ilmoittautuminen etukäteen on toivottavaa. Tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia.

Kahvi- ja lounasmahdollisuus

• Xamkin Paja-rakennuksessa Kouvolassa on mahdollisuus kahviin ennen julkistamistilaisuutta, ennen megatrendeistä keskustelun aloittamista ja lounaaseen tilaisuuden jälkeen omakustannushintaan.
• Ekamissa Kotkassa on mahdollisuus omakustannehintaan kahviin ennen tilaisuuden alkua kahvilassa klo 8.45 alkaen ja tilaisuuden jälkeen lounaaseen opiskelijaravintolassa.

Muuta huomioitavaa

• Kouvolan pajan tervetulosanat ja johdatuksen päivän työhön lausuu Jenni Aikio, Kouvolan kaupunginvaltuutettu ja Xamkin opiskelijakunnan pääsihteeri.

Sitra kuulee mieluusti jälkikäteen, miten meni ja kuinka monta osallistujaa katsomossa oli.  Lisäporkkanana myös olkoon Sitran uuden yliasiamiehen Jyrki Kataisen tulevaisuuslinjausten kuuleminen sekä Etiäinen – hankkeen materiaalin jako, mm. Kymenlaakso ennakoi – Pitkät päälle ja katse eteenpäin –kirjan painetun version jakaminen 20 ensin ilmoittautuneelle ja kirjaa haluavalle. 😊

Kun sometamme tilaisuudesta tai keskustelusta, käyttäkäämme hashtagia #Megatrendit2020. Sitra toivoo, että jaamme keskustelussa nousseen oivalluksen (tai useita), sitä varten toimitetulle kuvapohjalle, jossa seikkailee #tulevaisuuskoira. Sitra haluaa nähdä myös kuvia megatrendikatsomoista ympäri Suomea!

Linkki verkkolähetykseen löytyy tapahtumasivulta: https://www.sitra.fi/tapahtumat/megatrendit-2020/. Verkkolähetykseen ei tarvitse ilmoittautua. Siitä tulee myös tallenne tapahtumasivulle tilaisuuden jälkeen.

Katsomoita on tulossa Suomeen yli 70 kappaletta yli 20 paikkakunnalla. Kymenlaakson Katsomo-tapahtuman järjestämispyyntö ns. Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointihankkeelle tuli Kymenlaakson liiton kautta.

Liitteenä (linkeissä):

1) Rakentavan keskustelun pelisäännöt

2) Megatrendit 2020: 

1)  Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire 

2) Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu

3) Verkostomainen valta voimistuu 

4) Teknologia sulautuu kaikkeen 

5) Talousjärjestelmä etsii suuntaansa

Sitran Megatrendeihin liittyvät kysymykset:

• Kuinka onnistumme nopeassa ja reilussa ekologisessa jälleenrakennuksessa?
• Miten onnistumme uudistamaan demokratiaa ja tekemään suuria muutoksia?
• Miten saamme ehkäistyä eriarvoisuutta samalla kun rakennamme ekologisesti kestävää yhteiskuntaa?
• Millaiseksi haluamme muovata talousjärjestelmää?
• Kuka käyttää tulevaisuusvaltaa, eli pääsee määrittelemään tulevaisuuskuvia?
• Miten vähennämme vastakkainasettelua ja hämmennystä?

Yhteistyöterveisin

Megatrendit 2020 -katsomon järjestelevän

Etiäinen-koulutustarpeiden ennakointihankkeen puolesta

Yrjö Myllylä

Projektipäällikkö

XAMK /

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy

TKI, Kestävä hyvinvointi

Paraatikenttä 7, 45100 KOUVOLA

Puh. 044 7028 332

yrjo.myllyla@xamk.fi

www.xamk.fi

www.xamk.fi/etiainen

Hilkka Huisko

Projektipäällikkö

Työelämäpalvelut ja kehittäminen

1. 040 7555 056

hilkka.huisko@ekami.fi

Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä | EKAMI

Kymenlaaksonkatu 29, 48100 Kotka

www.ekami.fi

.

Katso myös tilaisuuksien pohjalta tehdyt blogiartikkelit

• Sitran Megatrendit2020-katsomo Kouvolassa ja Kotkassa 9.1.2020
• Megatrendit 2020 – Voidaanko väestörakenteen muutos kääntää mahdollisuudeksi Kymenlaaksossa?

20.12.2019 13:07Etiäinen-hankkeen projektipäällikön kirjoittama artikkeli Kymen Sanomissa 19.12.2019:

”Lukijalta: Maineenhallinta keskeistä osaajien saamiseksi Kymenlaaksoon

Osaajia työelämän tarpeisiin koulutettaessa tärkeintä on kehittää työyhteisöosaamista, toiseksi henkilökohtaisia ominaisuuksia ja asennetta. Koulutusta on lisättävä eniten ICT-alan tarpeisiin, etenkin korkeakouluissa. Toiseksi eniten koulutusta on lisättävä ympäristö- ja energiaklusterissa. Myös muissa tarkastelun kohteena olleissa 15 toimialaryppäässä eli klusterissa on pääsääntöisesti koulutuksen lisäystarvetta niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkea-asteella. Nämä tulokset käyvät ilmi Kymenlaaksossa toteutetussa koulutustarpeiden Etiäinen-ennakointiprojektissa.

Kymenlaakson ja sen työnantajien maineenhallinta on keskeinen jatkotoimi osaajien houkuttelemiseksi Kymenlaaksoon opiskelemaan tai työelämään. Päähuomio on kiinnitettävä ns. millenniaalisukupolveen, joka muodostaa lähivuosina jo puolet työvoimasta. Alueen oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden on nähtävä työnhakija tai opiskelija tai potentiaalinen työnhakija tai opiskelija asiakkaana, jolle on luotava arvoa. Tämä vaatii nykyistä syvällisempää ymmärrystä kohdejoukosta ja heidän arvoista. Huomion herättämisen jälkeen viestinnässä on pyrittävä vastaamaan heidän lähtökohdistaan luomalla heille arvoa. Vuosituhannen alussa nuoruusikään tulleet millenniaalit hakevat merkitystä elämälleen ja työlleen. Pelkkä työ tai opiskelupaikan markkinointi ei riitä, vaan on huomioitava millenniaalin elämän kokonaisuus. Toisella tärkeintä on ura ja etenemismahdollisuudet, toiselle perhe-elämän mahdollisuudet ja joillekin harrastukset.

Pelkkä työ tai opiskelupaikan markkinointi ei riitä, vaan on huomioitava millenniaalin elämän kokonaisuus

Kymenlaakson kehittämisen kannalta tärkeän taloudellisen ylijäämän uskotaan tulevan tulevaisuudesta etenkin sellu-, paperi-, metalli- sekä kartonki- ja pakkausteollisuudesta. Nämä ovat suuren taloudellisen volyymin ja työllisyysvaikutusten klustereita, joiden työvoimatarpeista, mm. eläköityvien poistuma huomioiden, on oppilaitoksissakin huolehdittava. Voimakkaasti vuonna 2030 kasvavia ja suhteellisen laajoja työllistäjiä eli ”tähtiklustereita” ovat esimerkiksi ICT (mm. informaatio- ja viestintäteknologia, ohjelmistotuotanto), ympäristö ja energia, matkailu- ja kulttuuri sekä kuljetus- ja logistiikka. Osittain nämä alat nähdään myös auringonnousun aloina, nykykielessä start up-aloina. Auringonnousun alaksi nähdään myös liike-elämän palvelut ja asiantuntijatyö. Näiden alojen kasvusta on huolehdittava ja huomioitava mm. alojen tarvitsemat tuotekehitys- ja rahoitustarpeet työvoimatarpeiden lisäksi.

Koulutuksen kehittämisessä näiden klustereiden tarpeisiin Kymenlaaksossa taustalla vaikuttavat seuraavat vahvat ennakoivat trendit vuoteen 2030: Ilmastonmuutoksen torjuminen, automatisaation ja robotisaation eteneminen, suurten investointien tulo Kymenlaaksoon, ihmisten henkilökohtaisen hyvinvoinnin arvostuksen kasvu, kansainvälisen järjestelmän murros sekä Kymenlaakson väestön väheneminen ja keskittyminen kaupunkeihin. Myös uusiin ilmiöihin ja heikkoihin signaaleihin kuten logistiikan kehitykseen, ICT-osaajien puutteeseen tai uusiin ammatteihin ja mahdollisiin suuriin investointeihin alueelle tulee varautua suunnitelmin. Paneelin vastaajat uskovat, että väestön nykyinen nopea väheneminen hidastuu alueen investointien, yliopisto- ja muun koulutuksen kehittämisen ja muun houkuttelevuuden kasvattamisen sekä maahanmuuton lisääntymisen ansiosta.”

Lue koko artikkeli Kymen Sanomista.

19.12.2019 10:32

Uusi julkaisu on ilmestynyt 18.12.2019

Kohti tulevaisuuden osaamisia. Koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö tulevaisuuden osaamisen kehittäjänä. Kirjan on toimittanut Eeva Kuoppala. Kirjassa on artikkeli myös Etiäinen – koulutustarpeiden ennakointihankkeen projektipäälliköltä Yrjö Myllylältä otsakkeella Tulevaisuuden ennakointi ja koulutustarpeet (sivuilla 55-61).

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-215-3

.

Lähdeviite:

Kuoppala E. (Ed)., (2019). Kohti tulevaisuuden osaamisia. Koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö tulevaisuuden osaamisen kehittäjänä. , In: Xamk Kehittää 97, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kirjan esittelyä:

”Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) yhtenä strategisena kärkenä on tulevaisuuslähtöinen oppiminen. Tällä tarkoitetaan ajasta ja paikasta riippumatonta opetusta ja tutkimusta, tulevaisuuden ammattien vaatiman osaamisen kehittämistä sekä opiskelijakeskeistä toimintaa (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Strategia 2018–2030). Tämän julkaisun tarkoituksena on esimerkkien avulla konkretisoida, miten tulevaisuuslähtöinen oppiminen näkyy Xamkin opetuksen suunnittelussa, opetuksen toteutuksessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä.”

…

”Konkreettisten työelämäesimerkkien kautta julkaisussa siirrytään korkeakoulutuksen tulevaisuuden näkymiin. Projektipäällikkö Yrjö Myllylä pureutuu artikkelissaan tulevaisuuden ennakoinnin tematiikkaan ja esittelee, miten Etiäinen-hankkeessa tätä toteutetaan. Jatkuvan oppimisen johtaja Pia-Mariana Toukkari pureutuu artikkelissaan jatkuvan oppimisen tematiikkaan työelämän vaatiman osaamisen varmistajana. Lopuksi kehitysjohtaja Mikko
Lampi ja projektipäällikkö Piia-Elina Ikonen avaavat mahdollisuuksia, joita tekoäly tarjoaa koulutukselle ja erityisesti ohjaukselle.

Julkaisun artikkelit tuovat esille ammattikorkeakoulutuksen moninaisen kentän. Tulevaisuuden osaamisen tuottaminen ja sen jatkuva päivittäminen vaativat eri alojen ja ammattikuntien tiivistä yhteistyötä. Ainoastaan yhteistyön kautta pystytään varmistamaan sekä opiskelijoiden, henkilöstön että työelämän laadukas osaaminen jatkossakin.”

Lue kirjan koko esittely osoitteesta https://www.theseus.fi/handle/10024/266804 .

17.12.2019 16:00

Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointihanke osallistui Ohjauksen ajankohtaispäiville 22.11.2019 Aikuiskoulutus Taitajassa. Projektipäälliköltä tilatun esityksen nimi oli: Osaava Kymenlaakso 2030 Delfoi-haastattelun ja tulevaisuusverstaan tuloksia. Tilaisuuden järjestäjänä oli Kaakkoi-Suomen ely-keskus Ritva Kaikkosen johdolla.

Lue ely-keskuksen blogiartikkeli aiheesta.

Yhdessä teemme tulevaisuuden – Kaakkois-Suomen verkostot koolla Ohjauksen ajankohtaispäivillä Kouvolassa 22.11.2019

13.12.2019 14:47

Kati Viljakainen on laatinut opinnäytetyönsä pohjalta yhteenvetoesitesarjan. 1. yhteenvetoesite löytyy tästä linkistä (huom. päivitetty versio, mukana ”Alueellinen vetovoima”):

”UUDENLAINEN SUHDE TYÖHÖN

Millenniaalien uudenlainen tapa ajatella ja käyttäytyä on haaste perinteisille työnteon ja työnhaun malleille: viestintää ja palveluita voidaan kohdentaa työnhakijaprofiilien ja millenniaalien kohderyhmäymmärryksen avulla.

Millenniaalien osuus kansainvälisestä työvoimasta lähentelee 50 %. Ei ole siis yhdentekevää, miten tämä suuri joukko huomioidaan työelämässä. Organisaatioista millenniaalit pitävät houkuttelevina niitä, joissa on hyvän palkan lisäksi positiivinen ja joustava yrityskulttuuri sekä hyvät johtajat.

Millenniaaleiksi eli y-sukupolveksi kutsutaan ennen vuosituhannen vaihdetta syntynyttä sukupolvea. Yleistä keskustelua millenniaaleista värittää sukupolven poikkeava käyttäytyminen ja arvomaailma suhteessa aiempiin sukupolviin.”

Avaa koko esite tästä.

Koko opinnäytetyö löytyy tästä linkistä.

11.12.2019 17:30

Kati Viljakaisen palvelumuotoiluun liittyvä YAMK-opinnäytetyö on julkistettu. Hän sai työstään erinomaisen eli parhaimman mahdollisen arvosanan.

Viljakainen, Kati (2019):

”Osaavan työvoiman varmistaminen Kymenlaaksossa: Millenniaali-työnhakijan näkökulma esiin palvelumuotoilun avulla.”

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224020

.

Julkaisun 1/2 esite: Osaavan työvoiman varmistaminen – Millenniaalityönhakijan näkökulma, Case Kymenlaakso.

.

Etiäinen koulutustarpeiden ennakointihanke edusti opinnäytetyön tilaajaa. Hankkeessa oli noussut joitakin tärkeitä selvitettäviä teemoja, jotka olisivat sopineet vaihtoehtoiksiksi opinnäytetyön aiheeksi. Kati Viljakainen valitsi niistä sopivimman.  Hän teki hyvin perustellut rajaukset ja jalosti sen erinomaiseksi näkökulmaksi. Lopputulos suorastaan innostaa avartaessaan ymmärrystä.

Avainsanoja ovat paitsi millenniaalisukupolvi, myös arvonluonti ja palvelumuotoilu. Maailman työmarkkinat ovat viiden vuoden päästä puoleksi millenniaalien hallussa.  On hyvä lisätä ymmärrystä tästä ”kohderyhmästä”, joka on monessa suhteessa ratkaisijan paikalla nyt ja tulevaisuudessa.

Keskeinen ajatus on nähdä potentiaalinen opiskelija, tai työnhakija tai jo opiskeleva tai työtä tekevä asiakkaana, jolle on luotava arvoa. Tämä avaa aivan uuden näkökulman ja mahdollisuuden osaavan työvoiman rekrytointiin Kymenlaaksossa ja muualla. Yhteinen tavoite pitäisi olla nyt luoda ymmärrystä millenniaalisukupolvesta niiden yhteiskunnallisen painoarvon ja ratkaisijan paikalla olemisen vuoksi (unohtamatta kuitenkaan tässä innostuksessa muita sukupolvia!). Arvonluonti taas ei onnistu yhden toimijan, oppilaitoksen tai työnantajan toimesta pelkästään vaan on yhteistoiminnan tulos, jossa palvelumuotoilunkin menetelmin päästään pitkälle. Millenniaalisukupolvi ei tule  työpaikkaan välttämättä pelkästään työn vuoksi, kuten ehkä edelliset sukupolvet, vaan elämänkokonaisuuden, joka voi toisella tarkoittaa perheen kasvattamisen mahdollisuuksia, toisella harrastuksia, kolmannella uralla etenemistä.

Etiäinen-hanke kiittää Kati Viljakaista erinomaisesta ja Kymenlaakson toimijoita laajasti hyödyttävästä yhteistyöstä. Suosittelemme tutustumaan opinnäytetyöhön. Katia kannattaa kysyä myös esittelemään ja soveltamaan tuloksia vaikkapa toimialakohtaisesti.  Häntä voi täydestä syystä suositella mitä haastavimpiin tehtäviin yrityksissä ja muissa organisaatioissa tämän opinnäytetyön yhteistyökokemuksen perusteella.

18.11.2019 13:32

Tulevaisuusverstas ”Osaava Kymenlaakso 2030” -Yhteenvetoraportti, Jari Kaivo-oja (59 s)

Tietoisku 3/2019, Tulevaisusuverstasraporttiin liittyvä tiivistelmä (8 s.)

Etiäinen Tiedote 18.11.2019:

Tulevaisuusverstas ”Osaava Kymenlaakso 2030” kokosi Kotkaan Ekamin Koteko-kampukselle 28.8.2019 yli 100 työnantajan, oppilaitosten ja sidosryhmien edustajaa työskentelemään Tulevaisuusverstasmetodin avulla. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointihanke ja Kymenlaakson kauppakamari.  Tulevaisuusverstaan työn pohjalta tuotettu yhteenveto- ja analyysiraportti valmistui 31.10.2019. Raportin on tuottanut Tulevaisuusverstaassa fasilitaattorina toiminut dosentti Jari Kaivo-oja, joka työskentelee Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajana.

Raportin jatkotoimenpiteissä korostuivat etenkin Kymenlaakson ja sen työnantajien maineenhallinta ja viestintä osaavan työvoiman saamiseksi Kymenlaaksoon. Tässä edellytyksenä on alueen työnantajien, oppilaitosten ja muiden toimijoiden yhteistyö ja yhteisen näkemyksen tuottaminen ja toteuttaminen. Asiakkaana tässä ajattelussa ja toimijoiden yhteistyössä on työtä hakeva tai potentiaalisesti hakeva ihminen tai opiskelua suunnitteleva tai opiskeleva ihminen.

Vahvat perinteiset vientiteollisuus- ja muut klusterit tarvitsevat työvoimaa muun muassa eläköityvien tilalle ja kärsivät usein vetovoimaisuuden puutetta. Tällaisia aloja ovat selvimmin Tulevaisuusverstasta edeltäneen Delfoi-paneelin haastattelun mukaan vientiklusterit, kuten Selluteollisuus, Paperiteollisuus, Metalliteollisuus, Kartonki- ja pakkausteollisuus. Mutta siihen voidaan lukea myös Hyvinvointi, Rakentaminen, Kuljetus- ja logistiikka, Mekaaninen puu ja Kauppa. (Etiäinen Tietoisku 2/2019.)

Uudet nousevat ja kasvavat alat puolestaan tarvitsevat suhteessa enemmän kokeilu- ja muuta TKI-toimintaa. Nopeasti kasvavia klustereita vuonna 2030 ovat selvimmin ICT, Ympäristö- ja energia, Matkailu- ja kulttuuri. Ryhmään voidaan lukea myös Liike-elämän palvelut, tietyin osin Koulutus- ja opetus sekä Elintarvikeklusterit.

Nuoret on pidettävä mukana toiminnan suunnittelussa, heidän ajattelutapansa ja motivaatiotekijät on tunnettava viestinnän  ja koulutustoiminnan pohjaksi. Uudenajan palveluajattelun mukaan Kymenlaakson tulee luoda arvoa asiakkailleen, mm. vuosituhannen alussa aikuisuuteen varttuneelle millenniaalisukupolvelle Kati Viljakaisen Tulevaisuusverstaassa pitämän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön perustuvan esitelmän mukaan. Heille Kymenlaakson olemassaolo ja alueen lukuisat opiskelumahdollisuudet on tehtävä ensin tiettäväksi. On herätettävä huomio. Sen jälkeen on tuotava esille työnhakijaprofiileittain kunkin profiilin työssä ja muussa elämänpiirissään arvostamat mahdollisuudet Kymenlaaksossa. Heidän huomioita ei saavuteta perinteisen painetun lehden etusivun ilmoituksella. Nykyajan sosiaalisen median viestintäkanavat, millä nuoret tavoitetaan, on tunnettava ja hallittava.

Vaikuttavista toimintaympäristön muutostrendeistä käytännössä kaikki ryhmät nostivat digitalisaatioon liittyvät trendit yhdeksi huomioitavaksi tekijäksi. Muita usein toistuvia trendejä olivat ympäristöön, logistiikkaan ja hyvinvointiin liittyvät trendit. Kaivo-oja toteaakin yhteenvetoraportin johtopäätöksissään, että Kymenlaakson valitsemat ns. älykkään erikoistumisen RIS3 alat, digitalisaatio-, logistiikka- ja biotalousosaamisen varmistaminen ovat avainasemassa alueen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Erityisesti tulevaisuusverstastyöskentelyn pohjalta on korostettava digitalisaatioon liittyviin osaamistarpeisiin vastaamista. Jokainen toimiala Suomessa tarvitsee myös voimakasta sisäistä uudistumiskykyä ja tästä näkökulmasta olisi tärkeää tukea nuorten toimintaa innovaatiotoiminnan, yrittäjyyden ja start-up-toimintojen kehittämisen osalta.

Tulevaisuusverstaaseen liittyvät aiemmat artikkelit ja tiedotteet:

• Tulevaisuusverstaan 28.8.2019 palaute: Verstasmalli sopii maakunnalliseen ennakointityöskentelyyn ja sitä tulisi soveltaa säännöllisesti
• Tulevaisuusverstas ”Osaava Kymenlaakso 2030” valokuvin
• Tulevaisuusverstas ”Osaava Kymenlaakso 2030” kokosi työnantajien ja koulutustoimijoiden näkemyksiä koulutus- ja osaamistarpeista
• Tiedote: ”Asenteiden ja yhteistyöosaamisen kehittäminen tärkeintä Kymenlaakson tulevaisuudelle”
• Tulevaisuusverstas 28.8.2019 Kotkassa – tervetuloa tekemään osaavaa Kymenlaaksoa!

18.11.2019 09:59

Etiäinen-koulutustarpeiden ennakointihankkeen tietosuojaselosteen löydät tästä linkistä:

Tietosuojaseloste_etiäinen2019_18.11.19.

Etiäinen hankkeessa kerätään ennakointitietoa. Tilastolähteiden lisäksi tämä tarkoittaa muun muassa toimijoiden näkemystietoa. Tietoa kerätään niin lyhyen kuin pitkän aikavälin ennakointia varten. Hankkeessa haastatellaan työnantajia ja muita toimijoita. Haastattelijoina ja raportoijina toimivat niin hankkeeseen palkatut henkilöt kuin hankeorganisaatioissa työskentelevä henkilöstö ja opiskelijat. Erityisesti opiskelijoiden ja oppilaitosten muun henkilöstön ennakointitiedon keräyskokeilujen ajankohtaistuttua, on tullut tarpeelliseksi laatia linkin tietosuojaseloste.

Tietosuojaselosteessa todetaan mm. seuraavasti:

Opettajien tai muun henkilöstön tekemän kyselyn tarkoituksena on saada tietoa työnantajilta heidän osaamis-ja koulutustarpeistaan sekä rekrytointiin liittyvistä ongelmistaan. Lisäksi kyselyllä kartoitetaan työnantajien henkilöstömäärää ja sen kehitystä sekä näkymiä heidän suhdannetilanteestaan vuoden kuluttua. Kyselyn tarkoituksena on auttaa työnantajaa saamaan tarvitsemiaan työntekijöitä oikeaan aikaan.Kysymyksiin vastaaminen on vapaaehtoista. Opettaja tai muu oppilaitoksen edustaja täyttää lomakkeen haastattelemalla työnantajaa opiskelijoiden harjoittelun, työssä oppimisen tai työelämään tutustumisjaksojen yhteydessä tekemillään käynneillä.Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisestija anonyymiperiaatetta noudattaen.

Käsittelyn oikeusperusteena on yleinen etu. Henkilötietojen käsittely tieteellisessä tutkimuksessa perustuu EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen sekä kansalliseen tietosuojalakiin. Tieteellinen tutkimus on tietosuoja-asetuksen tarkoittama yleisen edun mukainen tehtävä, jolloin yleisen edun mukainen tieteellinen tutkimus on käsittelyperuste henkilötiedoille (Tietosuojalaki, Artikla 9 j).

11.11.2019 11:50

Kymenlaakso ennakoi. ”Pitkät päälle ja katse eteenpäin” -kirjan julkistamistilaisuus 12.11.2019 Kouvolassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kampuksella  klo 15.30 (halutessasi tarkempia tietoja, ota yhteyttä kirjan päätoimittajaan, yhteystiedot tiedotteessa).

TIEDOTE, Kymenlaakso ennakoi_a4

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-200-9

Lähdeviite:

Myllylä Y., Peltola S., Poikolainen J. (Eds.)., (2019). Kymenlaakso ennakoi. ”Pitkät päälle ja katse eteenpäin”. , In: Xamk Kehittää 89, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

11.11.2019 11:17

Etiäinen – koulutustarpeiden ennakointi -hanke on tuottanut kirjan:

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-200-9

Lehdistötiedote

TIEDOTE, Kymenlaakso ennakoi – Pitkät päälle ja katse eteenpäin

Lähdeviite:

Myllylä Y., Peltola S., Poikolainen J. (Eds.)., (2019). Kymenlaakso ennakoi. ”Pitkät päälle ja katse eteenpäin”. , In: Xamk Kehittää 89, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kymenlaaksossa on voimakas tahtotila monen muun maakunnan tavoin kehittää koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia. Taustalla ovat muun muassa osaavan työvoiman rekrytointikysymykset. Tavoitteena on myös hahmottaa, mihin toimintaympäristö on menossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, sekä luoda muutoksiin ja tarpeisiin nykyistä joustavammin reagoivaa koulutusta. Pitkällä aikavälillä osaamisen suuntaaminen tulevaisuuden kannalta relevantisti on tärkein alueen elinvoimaisuuden kehittämisen väline.

Tätä varten maakunnassa on organisoitu ennakointitoiminta vuoden 2018 alussa niin sanottuun Ennakointiryhmään, johon kuuluu maakunnan keskeisiä toimijoita, kuten oppilaitosten rehtoreita, yritysjärjestöjen johtajia sekä Kymenlaakson liiton, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja TE-toimiston edustajia. Ennakointiryhmälle ajatuksia ja ehdotuksia valmistelee Ennakointinyrkki, jossa on mukana 11 organisaatiota. Se myös toimeenpanee keskeisimmät hankkeet, joita ovat vuosina 2018–2020 Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi ja KYMIEXACT – Täsmäosaamista Kymenlaaksoon. Nämä hankkeet ovat myös tämän kirjan toimittamisen ja kustantamisen takana. Hankkeissa ovat hankekumppaneina Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kouvolan seudun ammattiopisto ja Etiäisessä lisäksi Aikuiskoulutus Taitaja. Hankkeet on osarahoitettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

Tässä kirjassa hahmotellaan eri toimijoiden kirjoittamina Kymenlaakson ja sen tulevaisuuden ennakoinnin nykytilaa sekä kehittämispyrkimyksiä. Kirja palvelee paitsi ammattilaisia myös laajaa yleisöä. Kirjassa on jokaiselle jotakin mielenkiintoista ennakoinnin näkökulmasta. Toivomme, että lukija tarttuu kirjaan itselleen mielenkiintoisimpien artikkelien perusteella ja samalla silmäilee myös joitakin muita kirjoituksia. Kymenlaaksolle erityisen tärkeät tulevaisuuden teemat, kuten metsäteollisuuden ja digitalisaation muokkaama tulevaisuus olisivat ansainneet omat artikkelinsa. Aihepiirejä on käsitelty muiden artikkelien yhteydessä.

25.09.2019 10:06

Tulevaisuusverstaaseen, joka järjestettiin Etiäinen-hankkeen ja Kymenlaakson kauppakamarin kanssa yhteistyössä 28.8.2019 Ekamin Koteko-kampuksella, osallistui noin 110 henkilöä. Pääosa oli työnantajien ja oppilaitosten edustajia. Lisäksi oli sidosryhmien, kuten kunnallisten ja valtiollisten yrityspalveluiden edustajia. Tilaisuudesta saatiin 40 hengeltä palautetta täytettävän palautelomakkeen muodossa. Alla on esitelty palautteen sisältö kolmessa vastaajaryhmässä: kaikki vastaajat, oppilaitosten ja em. sidosryhmät sekä työnantajat ryhmissä.

Palautetta annettiin itse tulevaisuusverstaan onnistumisesta että sen käytännön järjestelystä. Kaikista väitteistä oltiin vähintään osittain samaa mieltä (indeksi vähintään 3,5, mutta alle 4,5), joistakin yksittäisistä täysin samaa mieltä (4,5 tai suurempi). Yleisarvosana tilaisuudesta oli 3,9 asteikon ollessa 1-5. Täysin samaa mieltä oltiin siitä, että ajankohta ja tarjoilu oli sopivaa. Vähiten samaa mieltä (joskin enemmän samaa mieltä kuitenkin) oltiin ”esitykset olivat innostavia”, ”opin uutta ennakoinnista” ja ”tilat olivat toimivat” väitteistä. Sanallisissa kommenteissa alun tietoiskuja pidettiin liian pitkinä. Osittain tämä arvio voi johtua myös tilasta ja tekniikasta (22.1.2019 pääosin oppilaitosten henkilöstölle suunnatussa tulevaisuuspajassa alun tietoiskut olivat yhtä pitkiä, mutta saivat palautteen mukaan 4,4 samalla asteikolla).

Palauteyhteenveto diagrammeineen ja sanallisine kommentteineen löytyy pdf-muodossa seuraavasta linkistä:

28.8.2019 Tulevaisuusverstaan palauteyhteenveto.

Tulevaisuusverstaan ohjelman, esitykset ja ennakkomateriaalin löydät tästä.

Palautteen mukaan seuraavat väitteet itse tulevaisuusverstaan toteutuksesta saivat eniten kannatusta:

• Ajankohta oli sopiva (4,5)
• Tulevaisuusverstas sopii hyvin maakunnan yhteiseen ennakointityöskentelyyn (4,3)
• Tulevaisuusverstas sopii hyvin koulutusten kehittämiseen (4,3)
• Verstasmallia pitäisi soveltaa alueella säännöllisesti (4,3)
• Ohjelma oli sopiva (4,0)
• Tulevaisuusverstaan vetäjä oli ammattitaitoinen (kaikki 3,9, jossa painottui oppilaitosten edustajat, työnantajien mukaan 4,1)
• Tulevaisuusverstaasta oli hyötyä työlleni (3,9)
• Opin uutta ennakoinnista (3,6)
• Esitykset innostivat (3,5).

Käytännön järjestelyt:

• Tarjoilu oli sopivaa (4,8) (Tässä kiitos erityisesti Lowe-hankkeelle)
• Vastaanottojärjestelyt toimivat (4,3)
• Ennakkoviestintä oli riittävää (4,2)
• Tilat olivat toimivat (3,6).

Rahoittajan vaatimia ns. ESR-aloitus- ja lopetuslomakkeita saatiin tilaisuudesta satakunta. Niiden tiedot ovat kuitenkin tarkoitettu rahoittajan käyttöön. Tämän palautelomakkeen täyttämisen markkinointi jäi tilaisuudessa edellisen varjoon. Ehkä laajempi vastaajajoukko olisi voinut muuttaa hiukan tuloksia, mutta ei todennäköisesti olennaisesti.

05.09.2019 15:25

Etiäinen-hanke ja Kymenlaakson kauppakamari järjestivät yhteistyössä Tulevaisuusverstas ”Osaava Kymenlaakso 2030” tapahtuman Kotkassa Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Koteko-kampuksella 28.8.2019. Tilaisuuteen paikan päällä osallistui noin 110 asiantuntijaa työelämän, oppilaitosten ja näiden sidosryhmien edustajina. Valokuvaajana tilaisuudessa toimi liiketaloutaloudenopiskelija Maria Saartia Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta. Etiäinen-hanke kiittää Mariaa ammattimaisesta tilaisuuden dokumentoinnista valokuvin.

Kuva 1: Lowe-hanke ja alan opiskelijat Ekamissa vastasivat tilaisuuden tarjoiluista. Osallistujille tehdyn palautekyselyn mielestä tarjoiluissa onnistuttiin erittäin hyvin.

Kuva 2. Verstastilan aulassa oli mm. hankkeiden ja oppilaitosten ajankohtaisia esittelyitä esitteineen. Verstastilassa taas hankkeiden ja oppilaitosten roll up -infot loivat esiintyjille viestiä tukevan hyvän taustan.

Kuva 3. Rehtori Sami Tikkanen Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta toivotti vieraat tervetulleeksi isäntäkampuksen edustajana. Aluekehitysasiantuntija ja Etiäinen-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Mia Hämäläinen toimi tilaisuuden juontajana.

Kuva 4. Yhteyspäällikkö Sirpa Kantola-Pakkanen Kymenlaakson kauppakamarista esitti kauppakamarien vision osaamis- ja koulutuksen kehittämiseksi: ”RAKENNETAAN YHDESSÄ OSAAVAA KYMENLAAKSOA – Suomi on maailman kärkeä koulutuksessa ja osaamisessa. Jatkuva osaamisen päivittäminen on työelämässä arkea. Tiivis yhteistyö
oppilaitosten ja yritysten välillä.” Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajana työskentelevä, HTT Jari Kaivo-oja johdatteli osallistujat varsinaiseen tulevaisuusverstastyöskentelyosuuteen.

Kuva 5. Etiäinen-koulutustarpeiden ennakointihankkeen keskeiset toimijat esittelivät tekemiensä ennakointitiedonhankintahaastatteluiden tuloksia. Hilkka Huisko Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekamista esitteli sosiaalialan lyhyen aikavälin (1-3 vuotta) näkymiä 17 työntantajan haastatteluun perustuen. Vastaavasti Olli Mustapää Kouvolan seudun ammattiopisto KSAOsta esitteli talonrakennusalan näkymiä ja Tuija Arola Aikuiskoulutus Taitajista metallialan näkymiä. Etiäinen projektipäällikkö Yrjö Myllylä esitteli pitkän aikavälin näkymiä työnantajista, oppilaitosten edustajista ja niiden sidosryhmistä koostuvan Delfoi-paneelin haastatteluihin perustuen.

Kuva 6. Kuvassa työryhmät työskentelemässä. Kuhunkin työryhmään pyrittiin sijoittamaan muutama toimialaryppään tai teeman yritys, ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen edustajia sekä sidosryhmien edustajia. Toimialarypäspohjalta muodostettiin 13 ryhmää, joissa 11 eri teemaa. Kolme muuta ryhmää keskittyivät Kymenlaakson vetovoimaisuuden lisäämisen ja maahanmuuton mahdollisuuksien realisoimisen pohtimiseen.

Kuva 7. Kuvassa mm. Kymenlaakson vetovoimaa, Metallin, Matkailun- ja kultuurin sekä Rakentamisen tulevaisuutta ja osaamistarpeita pohtivien ryhmien osanottajat työn touhussa. Dokumentointi tapahtui pääosin fläppitaulupaperille. Jotkut ryhmät tekivät muistiinpanot suoraan PowerPoint-ohjelmistoa hyödyntäen, mikä säästi myös yhteenvedon laatijan vaivaa jonkun verran.

Kuva 8. Työryhmät toimivat kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa he valitsisivat 6 vahvaa ennakoivaa trendiä, jotka vaikuttavat heidän toimialaryppääseen tai klusteriin eniten vuoteen 2030 mennessä. Tämän jälkeen ryhmässä ideoitiin Tulevaisuuspyörä-menetelmällä näiden trendien vaikutuksia aivoriihimäisesti. Toisessa vaiheessa sovellettiin ACTVOD-tulevaisuutaulukkoa, jossa tunnistettiin mm. toimialaryppään keskeiset toimijat, asiakkaat, siirtymäjohtaminen, arvot, esteet ja ajurit. (Taulukkoon voisi vastaisuudessa ehkä  lisätä myös ”tuote” kategoria). Kolmannessa vaiheessa ryhmä pohti, mikä olisi ilmiön, toimialaryppään ja sitä tukevan koulutuksen tulevaisuusvisio sekä vaadittavat keskeiset toimenpiteet.

Kuva 9. Tulevaisuusverstaan fasilitoinnista vastasi  Jari Kaivo-oja, joka on kuvassa ”lähtötelineissä” aamulla tehtäväänsä suorittamaan. Etiäinen hanke-kiittää myös Jari Kaivo-ojaa, kuin kaikkia tilaisuuteen  aikaansa uhranneita. ”Hetken työ tuhatvuosihin vaikuttaa” laulun sanat kuvaavat yhtäältä onnistuneen tulevaisuusverstaan merkitystä.

Ennakointi on tulevaisuuden näkemistä ja tekemistä. Sitä on tehtävä yhteistyössä asiaan vaikuttavien tahojen kanssa. Tämä toteutui verstaassa. Tulevaisuusverstas (Rubin, 2002?) ja Delfoi-metodi (Kuusi 2012, Myllylä 2012) ovat kehittyneimpiä ennakoinnissa tarvittavan asiantuntijatiedon käyttömenetelmiä. Näitä voisi verrata tietokoneen ”käyttöjärjestelmiin”. Lisäksi tarvitaan muita ”ohjelmia”, muita teoreettisia peruskäsitteitä ja analyysivälineitä, kuten vahvojen ennakoivien trendien käsitettä, analysoivaa eli luokittelevaa PESTEV, BCG tms. SWOT, ACTVOD-tulevaisuustaulukko (kaikki esillä tai käytössä Tulevaisuusverstaassa)  tms.  välinettä, jotka toimivat käyttöjärjestelmää, hyödyntäen.

Lisää kuvia Tulevaisuusverstaasta löydät Kymenlaakson kauppakamarin Facebook-sivuilta.

29.08.2019 14:16

Tulevaisuusverstas Osaava Kymenlaakso 2030 pidettiin 28.8.2019 Kotkassa Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Koteko-kampuksella. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson kauppakamarin kanssa. Noin 110 työnantajan ja oppilaitosten sekä näiden sidosryhmien edustajaa saapui paikalle puolen päivän mittaiseen verstaaseen. Tilaisuuteen liittyvän ennakko- ja esitysmateriaalin löydät seuraavista linkeistä:

Ennakkomateriaalit

• Tulevaisuusverstas Osaava Kymenlaakso 2030 Ohjelma
• Tiedote: Asenteiden ja yhteistyöosaamisen kehittäminen tärkeintä Kymenlaakson tulevaisuudelle
• Tietoisku 2,2019.

Tilaisuudessa esitelty materiaali

• Tervetuloa alkusanat: Sirpa Kantola-Pakkanen
• ETIÄINEN Delfoi-paneelin haastattelutulosten väliyhteenveto, pitkän aikavälin ennakointi, Yrjö Myllylä
• Toimialakohtaiset lyhyen aikavälin ennakointikatsaukset, Sosiaaliala, Hilkka Huisko, Rakentaminen, Olli Mustapää,  Metalli, Tuija Arola.
• Video OnDrive: Kymenlaakson vetovoimaisuuden lisääminen opiskelupaikkana nuorten keskuudessa, Kati Viljakainen. (Sama video Youtubessa tästä.)
• Johdatus Tulevaisuusverstastyöskentelyyn, Jari Kaivo-oja.

Tulevaisuusverstas – Osaava Kymenlaakso 2030 alustuspuheenvuoroon liitetty video.

Video liittyy Kati Viljakaisen opinnäytetyöhön (Palvelumuotoilu yamk, XAMK).

.

.

.

.

Verstaan alun tervehdysten ja tuoreimpien ennakointitutkimusten esittelyn jälkeen osallistujat aloittivat kolmivaiheisen tulevaisuusverstasosuuden toteuttamisen tulevaisuudentutkija Jari Kaivo-ojan johdolla. Ryhmät oli jaettu yhteensä 16 teemaryhmään, joista 13 olivat klusteri-/toimialarypäspohjaisia (yritysekosteemi/innovaatioekosysteemipohjaisia). Näihin ryhmiin pyrittiin  löytämään muutamia keskeisiä työnantajien edustajia ja oppilaitosten edustajia eri koulutusasteilta sekä sidosryhmien edustajia. Loput ryhmät muodostuivat Vetovoimaryhmistä ja Maahanmuuttoryhmistä, jotka teemat olivat nousseet Etiäinen-hankeprosessin aikana kriittisen tärkeiksi käsiteltäviksi Kymenlaakson kannalta.

1.Prosessi- ja Selluteollisuus, Kartonki– ja pakkausteollisuus, Paperiteollisuus

2.Metalliteollisuus

3.Ympäristö ja energiatuotanto

4.Hyvinvointi ja terveys, sosiaalipalvelut (1)

5.Hyvinvointi ja terveys, sosiaalipalvelut (2)

6.Rakentaminen

7.Kauppa

8.Matkailu– ja kulttuuri (1)

9.Matkailu- ja kulttuuri (2)

10.ICT

11.Kuljetus– ja logistiikka

12.Koulutus ja opetus

13.Liike-elämän palvelut ja asiantuntijatyö

14.Vetovoimaryhmä (1)

15.Vetovoimaryhmä (2)

16.Maahanmuuttoryhmä.

Mekaanisesta puun sekä Elintarvike- ja maatalous -teeman ympärille ei muodostettu ryhmää alkuperäisistä tavoitteista huolimatta näihin teemoihin liittyvien osanottajien vähäisyyden vuoksi.

Jari Kaivo-oja on luvannut toimittaa aluksi alustavan yhteenvetomuistion ja sitten lopullisemman syyskuun aikana. Muistion pohjalta on tarkoitus laatia muutaman sivun Tietoisku (yhteenvetotiivistelmä) sekä lyhyt Tiedote viestintää varten.

Ks. myös seuraavat po. Tulevaisuusverstaan tuloksiin liittyvät artikkelit:

• Tiedote 18.11.2019: Kymenlaakson ja työnantajien maineenhallinta keskeinen jatkotoimi – vaatii laajapohjaista yhteistyötä
• Tulevaisuusverstaan 28.8.2019 palaute: Verstasmalli sopii maakunnalliseen ennakointityöskentelyyn ja sitä tulisi soveltaa säännöllisesti
• Tulevaisuusverstas ”Osaava Kymenlaakso 2030” valokuvin – 28.8.2019 Kotkan Koteko-kampuksella
• Tulevaisuusverstas ”Osaava Kymenlaakso 2030” -Yhteenvetoraportti, Jari Kaivo-oja (59 s)
• Tietoisku 3/2019, Tulevaisusuverstasraporttiin liittyvä tiivistelmä (8 s.)
• Etiäinen Tiedote 18.11.2019.

27.08.2019 09:06

ePressi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 26.8.2019:

”Kymenlaakson koulutus- ja osaamistarpeita selvitettiin työnantajista ja koulutusalan ammattilaisista koostuvassa Delfoi-paneelissa alkukesästä 2019. Paneelin vastaajien mukaan asenteiden ja yhteistyötaitojen parantamisen lisäksi koulutuksen kehittämisessä on huomioitava suuret trendit kuten ilmastonmuutoksen torjuminen, automatisaatio ja robotisaatio.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk kumppaneineen on luomassa Kymenlaaksoon uutta ennakointitiedon tuottamisen mallia, joka auttaa oppilaitoksia tarjoamaan riittävän nopeasti yritysten tarvitsemaa koulutusta ja osaamista.

Delfoi-paneelin strukturoitujen teemahaastattelujen avulla pyrittiin löytämään tärkeimmät osaamistarpeet Kymenlaakson menestyksen kannalta. Paneelin yli 30 osallistujasta noin puolet oli työnantajien edustajia ja puolet oppilaitosten, yrityspalveluiden tai hallinnon edustajia.

Vastausten perusteella laadullisista osaamistarpeista tärkeimmiksi kohteiksi nousivat työntekijöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien ja etenkin asenteiden kehittäminen. Tässä painottuivat työnantajien näkemykset. Työnantajien mielestä toiseksi tärkeintä on työyhteisöosaaminen. Määrällisesti koulutusta on kasvatettava eniten ICT-alan tarpeisiin, etenkin korkeakouluissa. Myös muissa tarkastelun kohteena olleissa 15 toimialaryppäässä eli klusterissa on koulutuksen lisäystarvetta niin toisella kuin korkea-asteella. Toiseksi eniten koulutusta on paneelin mukaan lisättävä ympäristö- ja energiaklusterissa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallinnoiman Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi –hankkeen Delfoi-paneelin alustavia tuloksia tarkennetaan Tulevaisuusverstas ”Osaava Kymenlaakso 2030” -tapahtumassa 28.8.2019 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla Kotekon kampuksella osoitteessa Kymenlaaksonkatu 29, Kotka.

Tulevaisuudentutkija Jari Kaivo-ojan fasilitoimaan tilaisuuteen on ilmoittautunut 140 työnantajien, oppilaitosten ja sidosryhmien edustajaa. Verstas järjestetään yhteistyössä Kymenlaakson kauppakamarin kanssa.

Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Ohjelma: https://www.xamk.fi/app/uploads/sites/2/2024/12/Tulevaisuusverstas-Xamk.pdf

Lue koko Tiedote tästä.

27.05.2019 11:33

Etiäinen – koulutustarpeiden ennakointi-hanke järjestää yhteistyössä Kymenlaakson kauppakamarin kanssa Tulevaisuusverstas -tapahtuman. Verstaassa tunnistetaan nykyisiä ja tulevia koulutustarpeita koulutussuunnittelun ja toteutuksen tueksi sekä edistetään työelämän ja oppilaitosten vuoropuhelua. Mukaan kutsutaan Kymenlaakson kauppakamarin luottamushenkilöt, hankkeessa haastatateltuja tai muita työnantajien edustajia, oppilaitosten edustajia, kuten koulutuksen suunnitteluun osallistuvia sekä sidosryhmiä unohtamatta opiskelijoiden edustusta. Tulevaisuusverstaan fasilitaattoriksi on lupautunut Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajana työskentelevä Jari Kaivo-oja. Tilaisuuteen tavoitellaan noin 100 edustajaa. Neljän oppilaitoksen ja kauppakamarin järjestämään tilaisuuteen kannattaa varata paikka ajoissa.

TULEVAISUUSVERSTAS pidetään 28.8.2019 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla, KOTEKON KAMPUKSELLA, osoitteessa Kymenlaaksonkatu 29, Kotka.

Tilaisuus on osallistujille maksuton. Lataa tulevaisuusverstas -ohjelma pdf-muodossa.

Ilmoittautumiset 21.8.2019 mennessä: https://www.kymichamber.fi/tapahtumat/

OHJELMA

7.45 – 8.00 Kahvitarjoilu

8.00 – 8.15 Tervetuloa ja alkusanat

8.15 – 9.00 Tietoiskut ja tulevaisuusverstaan aloitus

9.00 – 12.00 Tulevaisuusverstas

Johdatus tulevaisuusverstastyöskentelyyn, alustavat ohjeet.

Vaihe 1: Ideariihi ryhmän teemasta

Vaihe 2: Valitun idean jatkojalostaminen

Vaihe 3: Valitusta ideasta visio ja jatkotoimenpiteet

Tulevaisuusverstaaseen valittavat teemat tarkentuvat osallistujien toimialataustojen mukaisesti.

KAHVI työskentelyn lomassa

Loppukeskustelu, suositukset ja jatkotoimenpiteet

12.00 Lounas

Lämpimästi tervetuloa mukaan rakentamaan osaavaa Kymenlaaksoa!

LISÄTIETOJA

Xamk, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

• Yrjö Myllylä, YTT, projektipäällikkö, yrjo.myllyla@xamk.fi, 044 702 8332

EKAMI

• Hilkka Huisko, hankevastaava, hilkka.huisko@ekami.fi, 040 7555 056

KSAO

• Olli Mustapää, hankevastaava, olli.mustapaa@ksao.fi, 020 615 1202

KVLAKK / Aikuiskoulutuskeskus

• Tuija Arola, asiantuntija, tuija.arola@kvlakk.fi, 040 849 3838

Kymenlaakson kauppakamari

• Sirpa Kantola-Pakkanen, Kymenlaakson kauppakamari, sirpa.kantola-pakkanen@kauppakamari.fi, p. 0440 296 110.

Hankkeen aiemmat tulevaisuusverstaat

22.1.2019 Etiäinen-hankkeen toimesta pidettiin erityisesti oppilaitosten henkilöstölle suunnattu tulevaisuuspaja/-verstas mm. tulevaisuudentutkimuksen heikon signaalin käsitteen soveltamiseksi (ks. otsakekuva) (28.8. pitkän aikavälin Kymenlaaksoon vaikuttavat trendit saavat vahvemman huomion). Ajankohtaista esimerkiksi Xamkissa oli OPS-suunnittelu, johon tuloksia pyrittiin soveltamaan. Nyt 28.8. tavoitteena on vahvemmin työnantajien edustajien ja oppilaitosten edustajien tasapuolinen kohtaaminen unohtamatta sidosryhmiä ja opiskelijoiden edustajia. Tilojen suhteen on varauduttu hiukan suurempaan kuin 22.1. noin 80 osallistujan tilaisuuteen. Seuraavassa on palautetta tammmikuun verstaasta, jonka fasilitaattorina toimi yhteissuunnittelun ja ennakoinnin ammattilainen Jari Koskinen:

• Yhteenvetovideo, 2,5 minuuttia: https://youtu.be/aKkoKcxN2eQ
• Muu palaute tässä linkissä.

31.10.2019 EK:n suhdannebarometrin julkistamisen yhteydessä Etiäinen-hanke järjesti yhteistyössä Kymenlaakson kauppakamarin kanssa tietoiskun /  luennon ”Ennakoiva ajattelu ja liiketoimintaosaaminen yrityksessä – Mihin kannattaisi kiinnittää huomiota muutoksen pyörteissä?”, jonka päälle pidettiin pienimuotoinen ”tulevaisuusverstas” / work shop -osuus.  Luennon piti dosentti Jari Kaivo-oja.

• Kymen kauppakamari: Suhdannebarometrin julkaisu, elinkeinoelämän foorumi ja tulevaisuusverstas .

05.04.2019 18:20

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kouvolan kampuksen opiskelijat tekivät merkittävän työn Etiäinen-hankkeelle. Opiskelijat edustivat liiketoiminnan data-analytiikka ja visualisointi koulutusohjelman tradenomiopiskelijoiden 1. vuosikurssia. Työt liittyivät opiskeluun ja oppimiseen. Etiäinen ennakointihankkeessa on käytössä kaava ”Fakta+Näkemys=Ennakointitieto” (ks. mm. Malaska, 2013, Miten tutkimme tulevaisuutta?).  Näkemystiedoilla viitataan mm. työnantajien ja muiden toimijoiden näkemyksiin. Opiskelijoiden tekemät työt liittyivät faktatietojen hankintaan. Faktatietoja hankittiin sekä hankkeen pitkän aikavälin (6-10 vuotta) että lyhyen aikavälin (1-3 vuotta) ennakointimallien tarpeisiin.

Pitkän aikavälin ennakointiin liittyvät faktatiedot käsittelivät mm. seuraavia tietoja Kymenlaaksossa:

• Alueen talouden kehitys
• Elinkeinorakenteen kehitys (TOL2008)
• Viennin kehitys
• Väestömäärän ja rakenteen kehitys (ikäluokittain)
• Maahanmuuton kehitys
• Opiskelijamäärien kehitys.
• ym.

Lyhyen aikavälin ennakointiin liittyvät faktatiedot käsittelivät tietoja seuraavilta toimialoilta:

• Sosiaali- ja terveyspalvelut
• Metalliala
• Rakentaminen.

Sekä pitkän aikavälin että lyhyen aikavälin ennakoinnissa yhdistetään raportointivaiheessa opiskelijoiden tekemiä faktatietoja haastatteluiden kautta saatuihin näkemystietoihin. Lisäksi tietoa hyödynnetään jo haastattelun taustalla ja eri tavoilla aiheesta keskusteltaessa, mm. esitelmien osana.

Työhön osallistui 23 oppilasta, jotka jakaantuivat seitsemään ryhmään. Kukin ryhmä tuotti tietoa sekä pidemmän aikavälin ennakkoinnin taustatiedoksi, että lyhyen aikavälin ennakoinnin taustatiedoksi valitulta toimialalta.  Loppuraportteja voi tiedustella käyttöön opiskelijoilta suoraan tai Etiäisen hankkeen projektipäälliköltä.

Projektin ja ”tilaajan edustajana” lausun suuret kiitokset opiskelijoille hyvin tehdystä suuresta työstä haastavasta aiheesta. Raporteilla on suuri merkitys ymmärryksen lisääjänä projektille ja sen eri sidosryhmille Kymenlaaksossa.

Seuraavassa alla) on esitelty työryhmät ja heidän loppuraporttinsa kansi. Lisäksi raporteista on poimittu muutama kuvaesimerkiksi. Tähän  koosteeseen Etiäinen-hankkeen projektipäällikkö on koonnut hiukan laajemmin kuvia ao. raporteista. Itse raportit sisältävät myös tekstiä ja analyysiä tuloksista.

Emma Erviö, Fadal Khalif, Joni Mattila
TIEDON JULKISET LÄHTEET -PROJEKTI
Raportti
Datan hankinta ja data-analyysi 1
2019

(Metalliala)

.

Hupanen Minna, Junkkari Samu, Lehtonen Janne, Tamminen Joni
TIEDON JULKISET LÄHTEET -PROJEKTI
Elinkeinorakenteen kehitys Kymenlaaksossa
Projektiosaaminen
KEVÄT 2019

(Elinkeinorakenteen kehitys ja sote-ala)

.

.

Samuli, Jani, Nikolai, Mila

Opiskelijat Kymenlaaksossa

2019

.

Jatta Jämsen LTKV17KM Annika Kuronen MY16S
VIENTI JA SEN KEHITYS
KYMENLAAKSOSSA, METALLI
Tiedon julkiset lähteet
Data hankita ja data-analyysi 1
2019

.

(Blogiartikkelitoimittajan lisäys: tavaraviennistä vuodelle 2017 on kaksi tullihallituksen tietoa. Etiäinen hankkeen Timo Arolta tilaamassa selvityksessä vuoden 2017 vienti oli 4,3 miljardia euroa.)

Roope Onnelainen, Emil Kähkönen, Emilia Pendolin, Elias Serkkola
PROJEKTI
Projektiosaaminen -kurssi
2019

(Väestökehitys ja rakentaminen)

.

Pöyhönen Tarmo, Lindroos Juha-Matti, Heinänen Jenni, Gorbacheva Ekaterina
LOPPURAPORTTI:
Maahanmuutto ja sen kehitys Kymenlaaksossa
Lisäliitteenä: Sosiaali- ja terveysala kymenlaaksossa
2019

.

Amanda Sutinen, German Kuhharuk, Hannu Illikainen ja Jyrki Kymäläinen
Kymenlaakson tietojen etsinnän tulokset
Väestökehitys ja rakennusala
Tehtävä
Datan hankinta/projektiosaaminen
2019

.

07.02.2019 11:15

Pilottihaastattelun yhteenvedon yksi tärkeä sanoma on, että ennakoinnin keskeiset vaiheet voidaan tiivistää kolmivaiheiseksi malliksi: 1)  ennakointitiedon tuottaminen, 2) tiedon merkityksen pohdinta ja 3) päätöksenteko. Ennakointitiedossa puutetta on muun muassa työnantajien näkemystiedon systemaattisesti keräämisestä ja pitkän aikavälin ennakointitiedosta. Kehittämistarvetta käytännöille on myös saadun ennakointitiedon käsittelyn  ja tiedon merkityksen arviointikäytännöissä. Tässä tarvitaan muun muassa erilaisia yhteisiä osallistavia foorumeita, jotka tähtäävät jatkotoimenpiteiden määrittelyyn ja päätöksenteon tukemiseen (tästä yksi esimerkki ns. Etiäinen-Tulevaisuuspaja 22.1.2019). Työtä koordinoivilla tutkijoilla ja muilla tahoilla on myös keskeinen rooli valmistelussa ja esittelyssä sekä aineistojen esianalyysissä.

Avaa yhteenveto tästä.

.

.

Tiivistelmä keskeisistä tuloksista

Pilottihaastatteluksi kutsuttu teemahaastattelu ja sen aineiston analyysi pyrkivät osaltaan vastaamaan Etiäinen-Koulutustarpeiden ennakointi –hankkeen hankesuunnitelman mukaisiin seuraaviin kysymyksiin: Työpaketti I: 1) Selvitetään organisaatioiden käytössä oleva ennakointitieto, 2) Selvitetään organisaatioiden ennakointiin liittyvät työvaiheet. Työpaketti II: Määritellään organisaatioiden tiedontarpeet.

Käytössä oleva ennakointitieto voidaan jäsentää esimerkiksi seuraaviin lähteisiin: 1) Yritykset ja muut työnantajat, 2) Verkostot, 3) Tilastolähteet, 4) Tutkimukset (esim. barometrit, megatrendianalyysit).

Ennakoinnin työvaiheista voidaan puolestaan erottaa useiden vastausten perusteella toistuvat kolme päävaihetta: 1) Ennakointitiedon hankinta (huom. em. lähteet), 2) Tiedon käsittely ja tulkinta sekä 3) Toiminta ja päätöksenteko. Organisaation tiedontarpeissa toistuvat vastausten perusteella mm. megatrendianalyysitieto (niihin liittyen mm. yhteiskunnalliset linjaukset ja poliittiset päätökset), vuoropuhelu työelämän kanssa, systemaattisen pidemmän aikavälin ennakoinnin tarve, ennakointitiedon analysointi, jalostus ja tulkintatarve.

Vähintään kerran mainittiin mm. seuraavat ennakointitarpeet: palaute koulutus- ja oppimisjaksoilta, heikkojen signaalien tunnistaminen, eläköitymistilastot, oppilaitosten sukupolven vaihdoksen vaikutukset rekrytointitarpeeseen, muuntokoulutustarpeet, työnjohtotason koulutuksen tarpeet, metsäteollisuuden ennakointi, alueen investointien ennakointi ja vaikutus, EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden tulo, korkeakoulujen määrä vuonna 2030 alueella, Xamkin tulevaisuuden ydin, monialaosaamisen ennakointi, englanninkielisen koulutuksen tarpeen ennakointi, missä ammateissa olemme nyt, missä eläköidymme, mitkä teknologiat nousevat, mitkä laskevat.

Em. lisäksi yhteenvetoraportissa esitellään mm. seuraavia:

• Kymenlaakson SWOT-analyysi
• Tärkeimmät toimintaympäristön muutostekijät ja trendit
• Heikkoja signaaleja
• Villejä kortteja
• Toimintaympäristön muutostekijöiden vaikutukset klustereihin ja toimialoihin, osaamis- ja  koulutustarpeisiin
• Hankeaihiota ja kehittämissuosituksia

Pilottihaastatteluiden Yhteenveto on luonteeltaan esiselvitys. Aineistossa on mukana 27 haastateltavaa, pääasiassa oppilaitosten edustajia, jokunen työnantajan ja oppilaitosten sidosryhmän edustaja.

Em. teemojen sisältö tarkentuu ja varmentuu hankkeen edetessä.

Lähdeviittaukset

Myllylä, Yrjö & Mari Hämäläinen & Satu Hynynen & Hilkka Huisko & Olli Mustapää & Tuija Arola (2018). PILOTTIHAASTATTELUKIERROKSEN YHTEENVETO 28.1.2019. 19 s. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK), Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (EKAMI), Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO), Kouvolan aikuiskoulutuskeskus (KVLAKK). Avaa yhteenveto pdf-muodossa.

Ks. myös pilottihaastatteluiden perusteella tuotetut seuraavat materiaalit:

• Tietoisku 1/19: Uusia eväitä Kymenlaakson kestävään kasvuun ja vientiin
• Etiäinen lehdistötiedote 17.1.2019: Uusi ennakointimalli Kymenlaaksoon maakunnallisena yhteistyönä

01.02.2019 13:01

Etiäinen hankkeen Tulevaisuuspaja pidettiin 22.1.2019 Kouvolassa Xamkin kampuksen Paja-rakennuksessa. Fasilitoijana toimi yhteissuunnittelun pioneeri ja yhteissuunnitteluun ennakointia yhdistävä Jari Koskinen Futures Alternativesista. Jari Koskinen tuotti sopimuksen mukaan yhteenvedon sarjakuvamuotoon. Avaa tulevaisuuspajan sarjisyhteenvetodokumentti  tästä   (+täydennysliite tästä).

Koskisen esittelykalvot ja niihin kytketyt ryhmätöiden tulokset löytyvät pdf-muodossa seuraavista linkeistä:

Osa 1: Koonti220119_osa 1

Osa 2: Koonti220119_osa2

+YMy täydennysliite,  osaamistarpeet a. fläppitaulukopiona, b. puhtaaksikirjoitettuna ryhmittäin,

c. yhtenä listana.

Alla on muutama kuva Jari Koskisen laatimasta  33 sivuisesta sarjisyhteenvedosta:

.

.

.

.

Katso myös yhteenvetovideo Jari Koskisen fasilitoimasta ja Etiäinen-hankkeen koordinoimasta tilaisuudesta. Videon löydät tästä

01.02.2019 12:30

Tulevaisuuspajaan 22.1.2019 Kouvolan kampuksella osallistui yli 80 osallistujaa. Näistä reilut puolet täytti kirjallisen palautelomakkeen. Alustavan palauteyhteenvetodokumentin löydät tästä. Dokumentti sisältää kaikkien vastausten keskiarvot ja sanallisen palautteen. Mikäli lainaat yhteenvetoa, varmista viimeisin versio em. linkistä.

.

.

Tulevaisuuspajan video Youtubessa, noin 2,5 min: https://youtu.be/aKkoKcxN2eQ

01.02.2019 12:14

Katso innostava, raikas ja dynaaminen ammattilaisen tekemä video Etiäinen-hankkeen tulevaisuuspajasta 22.1.2019. Video kestää noin 2,5 minuuttia:

Tavoite oli lisätä oppilaitoten henkilöstön tulevaisuustietoisuutta, tehdä heikon signaalin käsite tutuksi ja tarjota työmetodiesimerkki tulevaisuuslähtöisestä yhteissuunnittelusta

Etiäinen hankkeen tarkennetun ja aikataulutetun suunnitelman mukaan 22.1.2019 Kouvolan kampuksella pidettiin Tulevaisuuspaja. Pajalla oli monta tarkoitusta hankkeen näkökulmasta. Tärkeä tavoite oli lisätä opetushenkilöstön tulevaisuustietoisuutta etenkin tekemällä tutuksi heikon signaalin käsite, jolloin jokainen voi orientoitua arkityössään ”skannamaan” ympäristön heikkoja signaaleja ja arvioimaan eri keskusteluissa, työryhmissä ja tiimeissä niiden merkitystä sekä tarttumaan tällaisen prosessin jälkeen tärkeimmiksi mahdollisuuksiksi koettuihin signaaleihin. Esimerkkinä tällaisen prosessin tuloksesta voisi olla uusi koulutusohjelma ”liiketoiminnan data-analytiikka ja visualisointi”. Pajaan tuotiin tällaisia jo hanketta ohjaavassa  ns. pilottihaastattelussa tunnistettuja signaaleja sekä Futures Platform -alustalta fasilitoija Jari Koskisen toimesta. Lisäksi osallistujat toivat omat näkemyksensä aiheesta pajaan. Nämä lähtötietoina keskusteluissa luotiin uutta ja pyrittiin hakemaan soveltavia ratkaisuja osaamis- ja koulutustarpeisiin. Luotiin ikään kuin opetusohjelma ja koulutusohjelma, koulutusmoduliaihioita, joita esimerkiksi kukin mukana oleva saattaa soveltaa omassa työssään. Tuotettu aineisto palvelee osaltaan myös Etiäinen-hankeprosessin seuraavia vaiheita, muun muassa kaavailtuja työnantaja- ja muita haastatteluita ja niiden kysymyksenasettelua.

Pajamalli ehdolla aika ajoin toistettavaksi ”moduliksi” osaksi projektissa luotavaa Kymenlaakson ennakointimallia

Samalla itse paja ja sen toteutuskonsepti yhdessä ammatillisen koulutuksen oppilaitosten, sidosryhmien ja työnantajien kanssa ja läsnäollessa oli testattava ”moduli” Kymenlaakson koulutustarpeiden ennakointimallissa. Kirjallisen palautteen mukaan mallin toistettavuutta toivottiin indeksillä 4,6 asteikon ollessa 1-5. Yksi vaihtoehto olisikin nähdä vastaavantyyppinen pajatoteutus esimerkiksi kerran vuodessa. Hankkeessa on tavoite soveltaa joitakin muitakin vastaavia modulimalleja myöhemmin ja lopullista arviointia niiden roolista ja ”kellottamissuosituksista” kalentereihin tehdään hankkeen loppupuolella.

Osallistalistaan läsnäolonsa vahvisti yli 80 osallistujaa. Jatkopaja pidettiin Mikkelissä 25.1., jonne osallistui kolmisenkymmentä henkilöä. Jatkopaja keskittyi enemmän Xamkin OPS-suunnitteluun ja paja saikin toteutustukea myös Xamkin hallinnolta. Tämä Mikkelin jatkopaja voidaankin lukea osittain Etiäisen vaikutukseksi. Edellä mainittu pajamallia avaava video lähetettiin Xamkin henkilökunnalle osana muuta viestintään 30.1.2019 seuraavilla saatesanoilla:

”OPS2020 KÄYNNISTYI

Xamkin opetussuunnitelmien uudistus käynnistyi vuodenvaihteessa. OPS2020-uudistuksen tavoitteena on tehostaa koulutusten välisiä synergioita ja mahdollistaa strategiamme mukainen tulevaisuuslähtöinen oppiminen.

Uusissa opetussuunnitelmissa tullaan hyödyntämään nykyistä paremmin Xamkin yhteistä osaamista. Avainasemassa ovat koulutusten ja kampusten välinen yhteistyö sekä voimavarojen tehokas käyttö. Uudet opetussuunnitelmat mahdollistavat myös tavoiteajassa valmistumisen ja jatkuvan oppimisen.

– On ollut hienoa nähdä Xamkin väkeä eri organisaatiotasoilta ja -yksiköistä ideoimassa yhdessä yritysten ja opiskelijoiden kanssa tulevaisuuden ratkaisuja. Nyt näitä ideoita on tärkeä viedä opetussuunnitelmiin – yksikin askel uuteen suuntaan voi avata merkittäviä mahdollisuuksia. Kaikki rohkeasti mukaan, jokainen voi tehdä juuri sen, mikä itselle on mahdollista, opetuksen kehityspäällikkö Sini Taimela kannustaa.

Seuraavaksi käynnistyvät kaikille avoimet OPS2020-kampustyöpajat. Ilmoittautumiset Sinille, lisätietoa Staffissa.

TYÖPAJOISTA YHTEISIÄ TYÖKALUJA

Uudistuksella on kunnianhimoiset tavoitteet, ja siksi OPS-tekijöille on tarjolla tukea ja työpajoja, joissa voi yhdessä pohtia ja jakaa hyviä käytäntöjä.

Ensimmäisenä vuorossa olivat tammikuiset Kouvolan ja Mikkelin tulevaisuustyöpajat, jotka järjesti Etiäinen-hanke seudun osaamis- ja koulutus tarpeiden kartoittamiseksi. Samalla ne palvelivat Xamkin OPS-uudistajia.

– Työpajat olivat menestys! Kouvolan pajassa osallistujia oli yli 80, ja Mikkelin paja mukaan lukien osallistujia oli reilusti toista sataa. Mukana oli xamkilaisten lisäksi muiden oppilaitosten, yritysten ja eri sidosryhmien edustajia. On todella hienoa, että meillä on yhteinen tahtotila seudun vetovoiman lisäämiseksi, projektipäällikkö Yrjö Myllylä iloitsee.

Etiäinen-hankkeeen tavoitteena on tuottaa ennakointimalli, jonka avulla oppilaitokset voivat reagoida nopeasti yrityskentän osaajatarpeisiin. Mukana hankkeessa ovat Xamkin lisäksi Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami ja Kouvolan aikuiskoulutuskeskus. Tulevaisuustyöpajat olivat yksi väline koota tietoa ja näkemyksiä uutta mallia ja yhteistyötä varten.”

23.01.2019 16:17

Etiäinen-hankkeen tulevaisuuspajan 22.1.2019 aluksi oli tietoiskuosuus. Yrjö Myllylä esitteli puheenvuorossaan Etiäinen-hankkeen tavoitteita ja saatuja tuloksia. Esitelmä avautuu pdf-muodossa tästä.

Tilastoanalyysiosassa esiteltiin Timo Aron selvityksen pohjalta erityisesti alueen vetovoimaisuuden ja viennin kehityksen tietoja 2000-luvun alusta nykypäivään.

Alkuvaiheen pilottihaastattelut auttavat nimensä mukaisesti suuntaamaan hankkeen jatkoa, mm. seuraavien haastattelukierrosten tarkempaa kysymystenasettelua. Samalla ko. haastatteluilla vastattiin moneen hankesuunnitelman mukaiseen kysymykseen, kuten Millaista ennakointietietoa organisaatiot käyttävät? Mitkä ovat ennakointiin liittyvät työvaiheet? Millaista ennakointitietoa organisaatiot tarvitsevat?. Näiden keskeisten kysymysten lisäksi käsiteltiin myös Kymenlaakson kehityksen nykytilannetta ja mahdollisuuksia SWOT-analyysin valossa, tunnistettin toimintaympäristön vahvoja ennakoivia trendejä (vrt. megatrendejä) ja niiden vaikutuksia alustavasti osaamis- ja koulutustarpeisiin.

Avaa koko esitelmä tästä.

23.01.2019 13:02

Etiäinen Tietoisku no 1/2019:

”OPPILAITOKSET JA MAAKUNNALLISET TOIMIJAT LUOVAT AINUTLAATUISEN ENNAKOINTIMALLIN
– Pilottihaastatteluilla pohjaa Kymenlaakson ennakointimallille

Kymenlaakson ennakointimallin alustavassa visiossa ennakoinnin toteutukseen on nimetyt vastuutahot, henkilöt ja resurssit. Ennakointitoiminta on myös kytketty osaksi oppilaitosten henkilöstön ja opiskelijoiden työtä. Mallissa on tasapaino määrällisen tilasto- ja muun faktatiedon sekä työnantajien ja muiden toimijoiden näkemystiedon välillä. Yritysten ja muiden työnantajien edustajia hyödynnetään korostetusti tiedon lähteenä. Malli sisältää
ennakointitiedon tulkintakäytännöt, kuten tulevaisuuspajat sekä vastuuhenkilöiden lisäarvon prosessin ylläpidossa, analyysissa ja tulosten tulkinnassa. Mallissa on mukana lyhyt ja pitkä aikaväli. Ennakointimalli ja sen osat, kytkeytyvät tiiviisti päätöksentekoon ja soveltaminen johtaa käytännön toimintaan. Ennakointimalli hyödyntää tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtia, kuten megatrendi- ja heikot signaalit -käsitteitä sekä menetelmiä. Ennakointitoiminta on kytketty Kymenlaakson toimijoiden vuosikelloon esimerkiksi 3-4 vuoden periodilla niin, että ennakointi tukee eri toimijoiden toiminnan suunnittelua.”

Tietoiskun muita otsakkeita ovat:

”Ennakoinnin vaiheet: Ennakointitiedon hankinta, tiedon tulkinta ja päätöksenteko”

”Timo Aron analyysissä Kymenlaaksoa verrattiin Satakuntaan ja Etelä-Karjalaan: Viennissä Kymenlaakso menestyy, väestökehitys haaste”

”Vetovoima”

”Hanke jatkuu opetushenkilöstölle ja sidosryhmille suunnatulla tulevaisuuspajalla 22.1.2019, sen jälkeen haastattelukierroksilla”

Avaa koko tietoisku pdf-muodossa tästä.

Etiäinen hankkeen viestintäsuunnitelman mukaan hankkeessa tuotetaan tiedotteita ja tietoiskuja. Ensimmäinen lehdistötiedote ja tietoisku ajoittuivat ns. pilottihaastatteluiden ja alustavan tilastoanalyysin valmistumisen ja tulevaisuuspajan 22.1.2019 yhteyteen:

21.01.2019 09:48

Lehdistötiedote 17.1.2019

”Kymenlaaksossa on käynnistynyt ainutlaatuinen yhteistyö koulutustarpeiden ennakoinnissa.
Maakunnalla on paljon potentiaalia erityisesti tavara- ja palveluviennissä. Aluetutkija Timo Aron analyysien mukaan Kymenlaakso on maamme merkittävimpiä vientimaakuntia. Viennin kasvun jatkumiseksi tarvitaan kuitenkin kipeästi vetovoimaisuuden lisäämistä, yhteistyötä ja ennakointia.

Kymenlaakson vetovoimaa lisäämällä on mahdollisuus kääntää maakunnan väestökehityksen suuntaa. Tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi ja yritysten tarpeiden tunnistamiseksi on käynnistetty laajapohjainen yhteistyö alueen oppilaitosten kesken.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu luo yhdessä kumppaneidensa kanssa Kymenlaakson ennakointimallin. Työssä keskitytään erityisesti koulutustarpeiden ennakointiin. Alueen koulutusjärjestelmä on vahvuus, joka tulisi viestiä tehokkaasti muuttopäätöstä harkitsevalle.

Tavoitteena on tunnistaa työnantajien tarpeita sekä hyödyntää työssäoppimista, kun uutta ammattitaitoa tarvitaan yrityksissä.”

Lue koko lehdistötiedote täältä.

16.01.2019 21:53

Timo Aro tuotti Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi -hankkeen tilauksesta katsauksen, jossa hän tarkasteli Kymenlaakson tulevaisuuden haasteita tilastoanalyysin valossa. Useimmilla vertailuun valitsemillaan mittareilla Kymenlaakso pärjäsi heikosti verrokkimaakuntiin, mutta kansakunnallemme tärkeässä viennissä se oli ylivoimainen ykkönen. Yhteenvedossaan ”Kymenlaakson alueellinen positio aluekehityksen tunnusluvuilla” hän toteaa muun muassa seuraavasti:

”Kymenlaakso on yksi tärkeimmistä tavaraviennin (ja –tuonnin) alueista koko maassa. Kymenlaakson tavaraviennin arvo oli asukasta kohden laskettuna toiseksi korkein kaikista maakunnista vuonna 2017. Kymenlaakson BKT asukasta kohden on keskitasoa kaikkien maakuntien joukossa, mutta BKT:n kehitys on ollut varsin heikkoa finanssikriisin jälkeen ja metsäteollisuuden ajauduttua syvään rakennemuutokseen. Tilanne on kohentunut kuitenkin merkittävästi vuoden 2015 jälkeen ja arvonlisäyksen suhteellinen muutosvauhti on ollut viime vuosina maakuntien kärkiluokkaa.” (Aro, Timo 16.1.2019  – Avaa pdf-yhteenveto tästä.)

Kymenlaakson tavaraviennin kehitys vuosina 2000—2017. Lähde Aro 2018 / Tullihallitus.”Kymenlaakson alueellista positiota verrattiin avainmuuttujilla Satakuntaan ja Etelä-Karjalaan, jotka ovat Kymenlaakson kannalta relevantteja vertailukohteita alueellisen kehityksen ja työnjaon näkökulmasta. Kymenlaakson positio on ollut 2010-luvulla heikompi kuin useimmissa verrokkimaakunnissa rakennemuutoksen syvyyden vuoksi. Kymenlaakson asema analyysissä käytetyillä analyysin muuttujilla on maakuntien jälkijoukossa.”

Vuonna 2016 Kymenlaakson tavaravienti oli Uudenmaan jälkeen toiseksi suurinta

Viennissä Kymenlaakso sen sijaan on pärjännyt tähän asti hyvin, mutta silti on toimittava uusien investointien ja teollisuuden hyväksi, jotta vientiluvut pysyvät jatkossakin hyvänä.  Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa ovat kirineet vuonna 2017 Kymenlaakson ohi (Tullihallitus 2018). Aro kirjoittaa:

”Kymenlaakson vienti oli arvoltaan 4,3 miljardia euroa vuonna 2017. Asukasta kohden laskettuna Kymenlaakson viennin arvo oli toiseksi korkein kaikista maakunnista (jääden Keski-Pohjanmaan taakse). Kymenlaakson viennin arvo on huomattavasti verrokkimaakuntia korkeampi.”

”Kymenlaakson tavaraviennin kehitys on ollut vaihtelevaa vuosien 2000—2017 aikana. Viennin arvo laski voimakkaasti finanssikriisin jälkeen, mutta palautui jo vuosien 2009-2010 aikana edeltävälle tasolle. Tämän jälkeen Kymenlaakson viennin arvo on kuitenkin laskenut maltillisesti. Kymenlaakson viennin arvo on pysynyt koko tarkastelujakson ajan verrokkimaakuntia korkeampana.”

Pääasiallinen lähde: Aro, Timo (2018). Kymenlaakson alueellinen positio aluekehityksen tunnusluvuilla. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. (Vientiluvuilla päivitetty versio 16.1.2019.)

Yrjö Myllylä, 16.1.2019

16.01.2019 21:45

Kymenlaakso ennakoi -sivusto

”Kymenlaakson ennakointisivusto toimii kaikkien Kymenlaakson ennakointitiedosta kiinnostuneiden yhteisenä tietoalustana. Tavoitteena on tarjota lähtökohtia maakunnan eri toimijoiden niin strategiselle kuin toimenpidesuunnittelullekin ja näin tehostaa suunnittelua yhteiseltä tietopohjalta. Kymenlaakson ennakointi on ennakoinnin peruselementtien – niin nykytilanteen kuin tulevaisuutta koskevan tiedon hankintaa, osallistumista, verkostoitumista ja yhteisen tulevaisuuskuvan laatimista. Ennakointityössämme hyödynnämme hankkeita ja eri organisaatioiden keräämää tietoa – jatkossa kaikki tiedot löytyvät keskitetysti tältä sivustolta.

Yhteistyössä teemme Kymenlaaksosta elinvoimaisen ja vetovoimaisen maakunnan!”

Lähde: Kymenlaakso ennakoi -sivusto 16.1.2019.

17.12.2018 13:16

ETIÄINEN – KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTI –HANKKEEN TULEVAISUUSPAJA

Ohjelma pdf-muodossa.

(22.1.2019 pajaan Kouvolaan on yli 70 ilmoittautunutta – yritysten, työnantajien ja tiedotusvälineiden edustajille paikkoja jäljellä. Mikkelin rinnakkaispajassa 25.1.2019 on vielä tilaa. Ilmoittaudu sinne tästä.)

”Päivän aikana löytöretkeilemme ja työskentelemme yhdessä osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin
parissa. Analysoimme yhdessä heikkoja signaaleja sekä tulevaisuuden muutosilmiöitä ja niiden vaiku-
tusta opetuksen, oppimisen ja alueen elinvoimaisuuden kehittämiseen.

Innostavan, dialogia ja yhteistä ymmärrystä lisäävän päivän tuloksena syntyy muun muassa ops-suunnittelun suuntaviivoja, koulutusohjelmaluonnoksia ja ideoita koulutusmoduuleiksi. Opimme tulevaisuuden ennakoinnin avainkäsitteitä ja ennakoinnin kytkemisen arjen kehittämistyöhön yhteissuunnittelun keinoin.

Juuri sinun osaamisesi ja panoksesi on tärkeä päivän tulosten aikaansaamisessa. Merkitse työsi kannalta hyödyllinen päivä kalenteriisi jo nyt, voit ilmoittautua tästä.”

AIKA:

Tiistaina 22.1.2019 klo 9-15

PAIKKA:

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, XAMK, Kuuselankatu 1, 45100 Kouvola, Paja-rakennus

JÄRJESTÄJÄT:

Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointihanke, jonka osatoteuttajia ovat XAMK, KSAO, EKAMI ja KVLAKK. Hankkeella on laajapohjainen ohjausryhmä. Hankkeen puheenjohtajana toimii Kymenlaakson liiton ennakoin-nin asiantuntija Mia Hämäläinen ja varapuheenjohta-jana Kouvola Innovation Oy:n toimitusjohtaja Martti Husu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ESR-hanke.

KOHDERYHMÄ:

Tulevaisuuspaja on suunnattu pääasiassa oppilaitosten henkilöstölle, yritysten ja sidosryhmien edustajia toivotaan mukaan. Osallistujatavoite on 30(-50).

LISÄTIETOJA:

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
– Yrjö Myllylä, YTT, projektipäällikkö, yrjo.myllyla@xamk.fi, 044 702 8332.
– Mari Hämäläinen, projektiasiantuntija, mari.hamalainen@xamk.fi, 044 702 8928.
– Satu Hynynen, projektityöntekijä, satu.hynynen@xamk.fi, 044 702 8338.

KSAO

– Olli Mustapää, hankevastaava, olli.mustapaa@ksao.fi, 020 615 1202

EKAMI

– Hilkka Huisko, hankevastaava, hilkka.huisko@ekami.fi, 040 7555 056

KVLAKK

– Tuija Arola, asiantuntija, tuija.arola@kvlakk.fi, 040 849 3838

HUOMIO:
Osallistumalla opit tehokkaasti paitsi tulevaisuuden ennakointia myös yhteissuunnittelua (co-creation, co-design). Päivän työskentely on luonteeltaan käytännönläheistä ja keskustelua kiihdyttävää.

ILMOITTAUTUMINEN:
Tavoiteltu ilmoittautumismäärä noin 50 alkaa olla, yksittäisiä paikkoja voi tiedustella yllä olevilta yhteyshenkilöiltä. Voit ilmoittautua suoraan Satu Hynyselle osoitteeseen: satu.hynynen@xamk.fi, 044 702 8338.

11.12.2018 16:28

Turun Sanomissa julkaistiin ns. Alio-artikkeli ”Kasvun moottori – kulttuuri vai teollisuus?”. Artikkeli perustui ”T2T – Tulevaisuus kahdessa tunnissa” Ari Lindemanin juontamaan tilaisuuteen. Etiäinen-hankkeen projektipäällikköä pyydettiin osallistumaan debatointiin teemassa ”Kasvun moottori – kulttuuri vai teollisuus?”. Tilaisuuteen debatoijana osallistui muun muassa kouvolalainen työministeri Jari Lindström.

Tilaisuuden puheenvuoron valmistelun pohjalta tarjottiin artikkelia muutamiin Kymenlaakson ulkopuolisiin lehtiin tavoitteena tuoda esille vientiteollisuuden merkitystä Suomen hyvinvoinnissa ja välillisesti tuoda näin myös Kymenlaakson vientiteollisuutta huomion kohteeksi valtakunnallisessakin koulutuspolitiikassa. Onhan Kymenlaakso Suomen tärkeimpiä vientimaakuntia. On tärkeää, että vientiteollisuuden työvoiman saatavuudesta huolehditaan. Esimerkiksi vuonna 2016 Kymenlaakson tavaravienti oli toiseksi suurinta Uudenmaan jälkeen.

Turun Sanomat julkisti debatointitilaisuuden pohjalta kirjoitetun artikkelin 28.11.2018. Artikkeli on maksumuurin takana. Lyhennettynä samansisältöinen artikkeli löytyy Etelä-Saimaa -lehdestä (29.11.2018): ”Vientieteollisuuden tarpeista huolehtiminen on asetettava politiikan keskiöön”. Etelä-Saimaa julkisti 30.11.2018 käsikirjoituksen pohjalta myös painetussa lehdessä artikkelin ”Kulttuuri on polttoaine – Teollisuus kasvun moottori”.

Nämä artikkelit ovat Etiäisen näkökulmasta keskustelu- ja virikepuheenvuoroja. Artikkelit eivät edusta Etiäinen-hankkeen tuloksia. Jatkossa viestintä ja lehdistötiedotteet pohjautuvat yhä enemmän Etiäinen-hankkeen osallistujien tuottamaan tietoon ja yhteiseen näkemykseen, kun haastatteluista ja tulevaisuusverstaasta sekä näitä ennen tilastoanalyysistä tulee hyödynnettävää ja viestitettävää tietoa. (Ks. tarkemmin Etiäinen-hankkeen viestintäsuunnitelma.)

11.12.2018 15:57

Etiäinen-hankkeelle on luotu erillinen Viestintäsuunnitelma-dokumentti. Avaa suunnitelma linkistä: ”Etiäinen – Kymenlaakson koulutustarpeiden ennakointi -viestintäsuunnitelma 2018-2020”.

Viestintäsuunnitelman keskeinen tehtävä on tukea hankkeen tavoitteiden toteutumista. Viestintäsuunnitelma toimii etenkin projektihenkilöstölle toteutuksen tukena. Viestintäsuunnitelma erillisenä havainnolliseen muotoon tehtynä dokumenttina antaa kokonaiskuvan hankkeesta myös muille hankkeesta kiinnostuneille. Viestintäsuunnitelman sisältö on seuraava:

• Hankkeen perustiedot
• Hankkeen tavoitteet
• Kohderyhmät & käyttäjät
• Viestintäkeinot ja mediat
• Kymenlaakson ennakointimalli
• Prosessi- ja viestintäkaavio
• Viestintäsuunnitelma / Kaavio
• Materiaalit ja mallit
• Hankkeen aikaiset tietoiskut ja elementit

Viestintäsuunnitelman on laatinut yhteistyössä hankkeen kanssa Suunnittelutoimisto M&MC, Ossi Luoma.

13.11.2018 09:32

Kymen kauppakamari järjesti Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa suhdannebarometrin julkistamisen ja elinkeinoelämän foorumin 31.10.2018. Tämän jälkeen pidettiin Tulevaisuusverstas, jossa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja alusti aiheesta ”Ennakoiva ajattelu ja liiketoimintaosaaminen yrityksessä – Mihin kannattaisi kiinnittää huomiota muutoksen pyörteissä?”  Verstaaseen sisältyi työryhmätyöskentelyosuus, missä pohdittiin työryhmissä seuraavia kysymyksiä:

• Mistä yritykset tällä hetkellä saavat/hankkivat ennakointitietoa?
• Millaisen ennakointitiedon he kokevat hyödylliseksi yritystoiminnalle?
• Millaista ennakointitietoa halutaan muodoltaan?
• Mistä he mieluiten haluaisivat ennakointitietoa saada?

Etiäinen hanke osallistui tilaisuuden tulevaisuusverstasosuuden suunnitteluun ja toteutukseen KymiExact-hankkeen rinnalla. KymiExact-hankkeen tavoite on tunnistaa ja tuottaa ennakointitietoa yritysten tarpeisiin. Tilaisuutta käsiteltiin myös KymiExact-hankkeen Tiina Kirvesniemen 8.11.2018 blogikirjoituksessa.

12.10.2018 11:15

XAMK:n tutkimuspäällikkö Ari Lindeman on ideoinut uudenlaisen foorumin ajankohtaisten ilmiöiden käsittelyyn. Konsepti on T2T, Tulevaisuus kahdessa tunnissa. Ensimmäisessä tapahtumassa Kouvolan teatterissa oli kaksi teemaa: ”Kasvun moottori – kulttuuri vai teollisuus?” ja ”Työllisyyspolitiikka ja osaamisen kehittäminen työn murroksessa”. Mukana debatoimassa olivat edellisessä teemassa Etiäinen-hankkeen projektipäällikkö Yrjö Myllylä ja filosofian tohtori Johanna Vuolasto. Jälkimmäisessä XAMK:in tutkimusjohtaja Valdemar Kallunki debatoi työministeri Jari Lindströmin kanssa (kuvassa).  Tarkemman tilaisuuden ohjelman löydät XAMKin sivuilta täältä.

27.09.2018 10:34

”Metsäteollisuus on Kymenlaakson vahvuus. Kymenlaakso on ollut tavaraviennissä viime vuosina mitalisijoilla. Vuonna 2017 vienti oli yli neljä miljardia euroa. Viennin merkitys on suuri Suomen kansantaloudelle. Tämä tulisi huomioida myös koulutuspanostuksissa ja alueen vetovoimaisuuden kehittämisessä niin, että vientiteollisuus saisi tarvitsemansa korkeakoulutetut sekä muut osaajat. Korkeakoulutettujen saaminen on yleensä haaste, jos alueella ei ole itsellään yliopistoa. Ammattikorkeakoulu on alueella tärkeässä roolissa. Muuntokoulutuksen strategista kärkeä olisi hyvä suunnata vientiteollisuuden tarpeisiin.

Suurimpana haasteena on alueen vähenevä väestönkehitys. Talouskasvun edellytyksenä on työvoiman määrän ja tuottavuuden kasvu. Tuottavuuden kasvulla on vaikea pelkästään taata talouskasvu. Nopein ratkaisu on työperäisen maahanmuuton lisääminen. Tällöin olisi mahdollista saada käännettyä maakunnan vähenevä väestönkehitys.”

Lue koko koko artikkeli Kymen Sanomista 27.9.2018

Artikkeli on julkaistu myös Kouvolan Sanomissa 20.10.2018.

Artikkelin ajatukset perustuvat Etiäinen-hankkeen projektipäällikkön Yrjö Myllylän näkemyksiin. Näkemyksiin on jossain määrin vaikuttanut myös Etiäinen-hankkeen sidosryhmähaastattelut ja niistä saatu palaute. Hän tuotti pohjatekstin  Kaakkois-Suomen ely-keskuksen Tarja Paanasen käyttöön hänen kootessa  Kymenlaakson alueellisia kehitysnäkymiä työ- ja elinkeinoministeriön kokoamaan julkaisuun. Tästä löydät Työ- ja elinkeinoministeriön 10.10.2018 julkistetun  Alueelliset kehitysnäkymät – Syksy 2018 julkaisun.