Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka

Kiitos kaikille puhujille, yhteistyökumppaneille ja osallistujille! Kaikille avoimen ja maksuttoman Saimaan matkailun kehittämisen webinaarin järjestivät yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Savonlinnan matkailutoimijat.

Tilaisuutta osarahoitettiin myös Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka ja Älykäs ja kansainvälinen Etelä-Savo – Mikroista kasvua (MikroX), -hankkeista, joita rahoittavat mm. Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Linkit puheenvuorojen tallenteisiin ja materiaaleihin alla.

Ohjelma

Torstai 29.10.2020

9.00-9.15
Tilaisuuden avaus ja tervetuliaissanat, Sari Kaasinen, projektipäällikkö, Saimaa-ilmiö 2026
tallenne ei jaettavaa materiaalia

9.15-10.00
Työn tulevaisuus – näkymiä työn murrokseen, Arto O. Salonen, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
tallenne materiaali

10.00-10.15
Tauko

10.15-10.45
(Työ)hyvinvointia ja merkityksellistä työtä, Tuulevi Aschan, projektipäällikkö, henkilöstövalmentaja, työnohjaaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
tallenne materiaali

10.45-11.15
Hyvinvointia luonnosta digitaalisesti, Sami Kämppi, yrittäjä, OiOi Collective Oy
tallenne materiaali

11.15-12.00
Tauko

12.00-12.30
Ruokamatkailun kehittämisen yhteinen suunta ja työkalut, Kristiina Havas, projektipäällikkö, Hungry for Finland – ruokamatkailun tuotteistaminen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
tallenne materiaali

12.30-13.00
Virtuaalinen teehuone, Anna Grotenfelt-Paunonen, yrittäjä ja teesommelier, TeaHouse of Wehmais
tallenne materiaali

13.00-13.30
Virtuaalimatka Saimaalla & matkakokemuksia, Mari Pennanen, yrittäjä, SaimaaLife
tallenne ei jaettavaa materiaalia

13.30-13.45
Tauko

13.45-14.15
Saimaa saavutettavaksi ilman omaa autoa ja venettä – selvityksen tuloksia, Kaisa Merilahti, kestävän matkailun asiantuntija, Ramboll Finland Oy 
tallenne materiaali

14.15-14.30
Saimaan matkailustrategia, Anu Talka, kehittämispäällikkö, Etelä-Karjalan liitto
tallenne materiaali

14.30-15.30
Työpaja 1. Miten Saimaalle ja Saimaalla matkaillaan tulevaisuudessa? + työryhmien tulosten purku

14.30-15.30
Työpaja 2. Ruokapalvelujen ja niiden viestinnän kehittäminen Saimaan alueen ikääntyville +työryhmien tulosten purku

Perjantai 30.10.2020

9.00-9.15
Päivän avaussanat, Anu Haapala, tutkimusjohtaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
tallenne ei jaettavaa materiaalia
 
9.15-10.00
Triggering behavioral change among tourists to reduce food waste, Sara Dolnicar, Professor | Tourism | UQ Business School, ARC Laureate Fellow, The University of Queensland, Brisbane (Australia)
tallenne materiaali

10.00-10.30
Uusia ja innovatiivisia tuotteita kotimaisesta kalasta, Paavo Vallas, CEO, Särkifood Oy
ei jaettavaa materiaalia

10.30-10.45
Tauko

10.45-11.30
Tiedolla johtaminen – Visit Finlandin puheenvuoro, Katarina Wakonen, Manager, Research, Global Insight, Visit Finland
tallenne materiaali

11.30-12.30
Työpaja 1. Tiedolla johtaminen: tietotarpeet (millaista tietoa tarvitaan) + työpajan tulosten purku

11.30-12.30
Työpaja 2. Tiedolla johtaminen: tiedon jakaminen (parhaat tavat tiedon jakamiseen) + työryhmien tulosten purku

11.30-12.30
Työpaja 3. Ruokamatkailun kehittäminen Saimaan seudulla + työryhmien tulosten purku

12.30-13.15
Tauko

13.15-13.45
Matkailun vaikuttavuus Saimaalla, Pasi Nurkka, toimitusjohtaja, TAK Oy
tallenne materiaali

13.45-14.15
Vaikuttajamarkkinoinnin mahdollisuudet matkailuyrityksille, Veera Bianca, yrittäjä, matkabloggaaja
tallenne materiaali

14.15-14.30
Tauko

14.30-15.30
Tunnelman johtaminen muutoksessa, Marjo Rantanen, tietokirjailija, lisenssivalmentaja, vuoden puhuja 2019
ei tallennetta, materiaali

15.30-15.45
Kiitokset ja tilaisuuden päätös

Lisätietoja

Lisätietoja tilaisuudesta antaa Teija Skyttä, teija.skytta@xamk.fi, 050 568 8897

Saimaan ruoka- ja matkailufoorumin työpajat 29.–30.10.2020

Webinaarin työpajoihin osallistutaan etänä Teams-sovelluksen kautta. Vaikka webinaariin voi osallistua päätteeltä, kannettavalta tietokoneelta, pädiltä ja puhelimella, työpajoihin voi osallistua vain päätteeltä (tietokone/kannettava). Parhaiten osallistuminen onnistuu, jos koneeseesi on asennettu Teams-sovellus. Osallistujat ohjeistetaan webinaarissa osallistumaan työpajoihin .

Osallistuminen työpajatyöskentelyyn pädiltä ja/tai puhelimella ei teknisesti onnistu.

Torstai 29.10. klo 14.30–15.15

Työpaja 1: Miten Saimaalle ja Saimaalla matkaillaan tulevaisuudessa?

Mitä matkailijat Saimaalta hakevat ja mitä he täällä tekevät? Mistä matkailijat tulevaisuudessa saapuvat Saimaalle ja miten he tänne matkaavat? Entä sitten kun matkailija on perillä kohteessa Saimaa, miten hän liikkuu alueella paikasta toiseen vai liikkuuko hän, haluaako hän edes liikkua? Millä hän päivänsä Saimaalla täyttää? Tuleeko hän Saimaalle uudelleen ja miksi tulisi?

Menetelmiä: vetovoimatekijöiden ja niihin pohjautuvien palveluiden, asiakassegmenttien ja liikkumispalveluiden ideointi

Vetäjinä: Heli Gynther, Etelä-Savon maakuntaliitto, Anu Talka, Lake Saimaa

Työpaja 2: Ruokapalvelujen ja niiden viestinnän kehittäminen Saimaan alueen ikääntyville

Miten tarjoamme Saimaan alueen haja-asutusalueilla ja mökkirannoissa asuville ikääntyville ihmisille hyvän ja nautittavan syömisen mahdollisuuden? Millaisia palveluja tarvittaisiin? Miten tulevaisuuden matkailutrendit, monipaikkainen asuminen ja ikääntyvien perustarpeena hyvinvointia tukeva syöminen voisi yhdistää innovatiivisesti? Ikääntyvistä (65v-100v) osa ehkä vielä osin mukana työelämässä, vaikka pääosin eläkkeellä, asuu osan aikaa Saimaan alueella, osa asujista sellaisia, joilla toimintakyvyssä jo rajoituksia.

Menetelmiä: palvelun ideointi, käyttäjäpersoona(t), arvolupausmalli

Vetäjänä: Riitta Tuikkanen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Perjantai 30.10. klo 11.30-12.15

Työpaja 1: Tiedolla johtaminen (tietotarpeet)

Mikä olisi sellaista matkailualuettamme (Etelä-Savo, Saimaa) koskevaa tietoa, joka auttaisi organisaatiotasi ennakoinnissa, toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa? Missä muodossa tieto olisi hyödyllisintä? Tieto voi olla laadullista (esim. asiakaspalautteet) tai määrällistä (esim. matkailijoiden liikkumisesta alueella).

Menetelmiä: yksilö-, pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyä

Vetäjänä: Eeva Koivula, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Työpaja 2: Tiedolla johtaminen (tiedon jakaminen)

Parhaat tavat tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen. Mistä lähteistä tietoa alueen (Etelä-Savo, Saimaa) matkailutietoa tulisi saada? Miten tieto saataisiin parhaiten hyödyttämään alueen matkailua? Kehittämisehdotuksia?

Menetelmiä: yksilö-, pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyä

Vetäjänä: Jenni Mikkonen, Itä-Suomen yliopisto

Työpaja 3: Ruokamatkailun kehittäminen Saimaan seudulla

Mitkä ovat Etelä-Savon ja koko Saimaan seudun ruokamatkailun vahvuudet tällä hetkellä ja mitkä voisivat olla tulevaisuuden vahvuuksina? Miten voisimme suunnata kohti näitä tulevaisuuden mahdollisuuksia, ja onko matkalla esteitä tai hidasteita? Mitä tulisi tehdä koulutuksessa, kehittämisessä ja tutkimuksessa?

Menetelmiä: yksilö-, pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyä

Vetäjinä: Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Hanna-Maija Väisänen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Olemme kohta kolmen vuoden ajan pyrkineet antamaan vastauksia oppilaitosten kasvattajayhteisöjen ammattilaisille, mitä koulunuorisotyö on ja tukemaan arjen ratkaisuja, miten sitä tehdään. Kehittämishankkeen aikana koulu- ja oppilaitosnuorisotyö on lisääntynyt merkittävästi kaikkialla niin maakuntamme kuin valtakunnankin oppilaitoksissa. Koulujen seinien sisällä tapahtuva nonformaali kasvatustyö on herättänyt myös kansainvälisen kiinnostuksen. Vaikka kysyjiä, kommentteja ja ratkaistavia asioita on runsaasti, keskusteluissa toistuvat jaetut teemat. Onko meillä vastauksia?

Kyllä sinun on puututtava sääntörikkeisiin!

Koulun arkea ryhdittävät säännöt, opetussuunnitelma ja oppivelvollisuus. Vaikka nuorisotyöntekijä haluaisi mielellään olla valvontavastuusta erillään oleva ammattilainen, ei sääntöjen rikkomista voi katsoa läpi sormien. Jos koulun aikuiset eivät vedä yhtä köyttä ja toimi samassa rintamassa, keittää koulunuorisotyöntekijä itselleen myrkkykeitoksen, jossa ei monialaisen yhteistyön sattumia tule vastaan. Nuorisotyöntekijä voi olla se, joka asettuu nuorten rinnalle tarkastelemaan yhteisön toimintamekanismeja ja sääntöjen tarkoituksia sekä vahvistamaan osallisuutta ja kasvamaan yhdessä.

Eikös opettajat hoida oppitunnit?

Nuorisotyö tarttuu hanakasti koulun vapaisiin tilanteisiin, jotka ovat pedagogisesta rakenteesta vapaat. Opetushenkilöstön reviiriä kunnioitetaan. Koulupäivää olisi kuitenkin hyvä katsoa kokonaisuutena, jossa nuori kohtaa erilaisia aikuisia ja olosuhteita, samana nuorena, samoine ajatuksineen ja tunteineen. Yhteistyön rakentaminen formaalin kasvatustyön kanssa voi olla luokan kynnyksen ylittämistä vailla. Yhteistyön aloittaminen vaatii ennakkoluulottoman kehittämisasenteen lisäksi keskusteluja ja sopimista, joissa löydetään yhteinen tavoite, mikä edistää sekä oppimista että kasvamista.

Miun kalenteri on ihan täynnä yksilötapaamisia.

Koulunuorisotyö on nähdäkseni tällä hetkellä samassa tilanteessa kuin etsivä nuorisotyö työmuodon alkutaipaleellaan. Haetaan sopivia tarttumapintoja, missä toimitaan, kenen kanssa ja millä sisällöllä. Halutaan myös perustella nuorisotyön tarpeellisuus oppilaitosympäristössä. Monin paikoin on päädytty jo rokkasumuun, jossa nuorisotyöntekijän kalenterista ei löydy enää yhtään kiireetöntä kohtaamisaikaa. Koulut ovat nimenomaan toivoneet ammattilaista, joka pystyy kohtaamaan ajanvarauksettomasti ja reagoimaan tarvittaessa ilmiöpohjaisesti.

Miten ehdin meidän jokaiselle kampukselle?

Suurten oppilaitosyksiköiden kohdalla on mietittävä linjaukset, kuinka erittäin rajallinen nuorisotyön ohjauspanos kohdennetaan. Nuoret ovat yksilöinä aktiivisia, he lähestyvät ja pyytävät apua. Kontaktit syntyvät hämmentävän nopeasti, kun ammattilaisella on aikaa kohdata. Mutta yhteisö ei huuda eikä syrjään vetäytyvät pidä itsestään meteliä. Nuorisotyön ammattilainen on vahvimmillaan koko yhteisön, myös koulun tukipalveluammattilaiset, mukaan kutsuvissa toiminnoissa, joissa tehdään yhteisöllisyyttä vahvistavia tekoja.

Kiertelet asiaa kuin eduskuntavaaliehdokas!

Selkeitä ratkaisuja ei siis ole. Jokaisessa koulunuorisotyön mahdollistavassa oppilaitoksessa on käytävä yksikkökohtaiset neuvonpidot työn tavoitteista, sisällöistä ja seurannasta sekä kasvattajayhteisön osaksi nivoutumisesta. On erittäin arvokasta, että nuorisotyön avauksia oppilaitoksissa tehdään ennakkoluulottomasti, rohkeasti kokeillen ja monialaisesti, ohjauksen resurssit kokonaisvaltaisesti hyödyntäen. Ainoastaan nuorilähtöisyydestä olen varma. Ilman osallisuutta ja nuorten tarpeisiin vastaamista nuorisotyö ei ole koulussakaan nuorisotyötä.

Kysymykseen on yksi kirkas vastaus – koulunuorisotyötä tehdään nuorten ehdoilla.

Kiitos yhteistyöstä!

On aika kiittää avoimen rehellisestä yhteistyöstä kaikkia hankkeen aikana kohtaamiani nuoria, ammattilaisia ja huoltajia. Siirryn Itä-Suomen aluehallintovirastoon nuoriso- ja kirjastoalan ylitarkastajaksi 13.3.2023 alkaen, joten nuorisoalan kehittämisyhteistyö jatkuu tiiviinä.

Vastauksia koulunuorisotyöhön on luvassa verkostokokoontumisissa ja -tapahtumissa sekä keväällä Xamkin uudessa julkaisusarjassa ilmestyvässä koulunuorisotyön oppikirjassa. Pysykää Yhessä eteenpäin -hankkeen mukana vielä heinäkuuhun 2023 saakka!

Se on morjens!

Mervi

Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka-hankkeen yhtenä keskeisimpänä tavoitteena oli kahden vuoden ajan kehittää matkailualan toimijoiden osaamista viidestä eri teemasta: digitaalisuus, elämyksellinen tuotekehitys, kansainvälisyys, verkostoituminen sekä vastuullisuus. Osaamisen kehittämisen apuvälineeksi luotiin hankkeessa ns. osaamisen portaat, jonka avulla yrittäjät ja muut toimijat pystyvät helpommin arvioimaan omia osaamistarpeitaan, tavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseen. Mistä portaissa oikein on kyse ja miten niitä voi hyödyntää?

Miksi, mitä ja miten?

Osaamisen kehittämisen kolme keskeisintä kysymystä ovat miksi haluan kehittää osaamista, mitä osaamista haluan kehittää sekä miten kehitän osaamista. Hankkeen koulutus- ja muut tilaisuudet suunniteltiin ja toteutettiin osallistujien alkuhaastattelujen ja hankkeen edetessä osallistujilta kerättyjen toiveiden pohjalta. Samalla kun osallistujia pyydettiin määrittelemään tarkemmin koulutustarpeitaan (mitä), keskusteltiin myös erilaisista tavoista oppia ja tukea osaamisen kehittämistä (miten). Noin puoli vuotta ennen koronapandemiaa hanketoimijoilta kysyttiin millä tavoin he haluaisivat omaa osaamistaan kehittää. Keskustelussa nousi esiin erityisesti vertaisoppiminen ja yhdessä muiden kanssa tekeminen. Osa vastaajista painotti, että mikäli osaamista kehitetään erilaisin koulutuksin, on annin oltava hyvin käytännönläheistä ja suoraan omaan toimintaan sovellettavissa. Myös etäopiskelu ja videot oppimisen muotona herätti kiinnostusta kokeilla, vaikka moni ei omasta mielestään omannut kovin hyviä digitaitoja.
Osaamisen kehittämistä havainnollistamaan luotiin hankkeessa kolmiportainen malli, jossa huomioidaan osaamisen taso kaikilla viidellä teema-alueella (yksinkertaistettu malli kuvassa 1). Osaamistasojen pohjana oli Sydänmaanlakan (2012) viisiportainen malli. Sen ajateltiin olevan yritysten itsearvioinneissa kuitenkin liian raskas, varsinkin kun arvioitavana oli viisi eri teemaa. Siksi malli pelkistettiin kolmiportaiseksi. Ensimmäisellä portaalla toimijalla on hallussaan vain vähän tai ei ollenkaan tietoa asiasta, on vasta aloittelija. Toisella portaalla hallitaan jo perustaidot, ymmärretään asia, mutta ei vielä täysipainoisesti osata hyödyntää käytännön työssä. Kolmannella portaalla toimijalla on jo syvällinen tietämys ja osaa myös soveltaa ja kehittää tavoitteellisesti osaamistaan käytäntöön.

Tavoitteellisesti Osaamisen portaille

Hankkeen edetessä toimijat itse arvioivat osaamistaan kultakin viideltä teema-alueelta ja asettivat tavoitteita ja keinoja osaamisen kehittämiselle. Kullakin portaalla oli tarkat kriteerit osaamisen tasoista ja vaatimuksista. Tarkoituksena ei ollut, että kaikki kehittäisivät osaamistaan kaikilla osa-alueilla, vaan ennemminkin löytää portaiden avulla itselle ja omaan työhön merkityksellisimmät kehittämistarpeet. Esimerkiksi kaikki matkailuyritykset eivät tavoittele kansainvälistymistä, joten sen he voivat jättää ainakin sillä hetkellä pois. Joku toinen saattaa kokea digitaalisuus-osaamisen kehittämisen tärkeimmäksi ja keskittyä tällöin sen lisäämiseen. Näin ollen jokaiselle muodostui omanlainen osaamiskartta, jonka avulla kulkea kohti tavoitteita. Keskeisenä tavoitteena oli siis auttaa osallistujia kehittämään osaamistaan edelleen entistä tavoitteellisemmin.

Osaamisen portaat arvioinnit tehtiin ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa 2019-2020. Kukaan ei tässä vaiheessa varmasti arvannut millaisia muutoksia ja haasteita tuleva kevät toisi tullessaan. Koronaepidemian aikana tehtiinkin pikaisesti muutoksia useisiin hankkeen sisältöihin ja muun muassa kaikki tilaisuudet jouduttiin siirtämään verkkoon. Verkossa toimiminen oli osalle osallistujista kokonaan uusi kokemus, mutta pienen harjoittelun jälkeen se alkoi sujua kaikilta mukana olleilta hyvin. Digitaalisuustaitoja kehitettiin hankkeen aikana monella tapaa, mutta viimeistään koronaepidemia edisti digiloikkaa monen yrityksen ja yrittäjän omien taitojen kohdalla. Jotkut perustivat verkkokaupan tai kehitti digitaalista markkinointiaan, edistyneimmät loivat uusia digitaalisia matkailutuotteita myyntiin asti.
Myös vastuullisuusasiat nousivat uudella tavalla keskiöön koronaepidemian myötä ja moni yritys koki tärkeäksi kehittää osaamistaan juuri sillä saralla, esimerkiksi osallistumalla Sustainable Travel Finland koulutukseen. Verkostoitumisen oli lähes jokainen maininnut hankkeen alussa yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista, eikä sitä unohdettu epidemiankaan aikana. Myös uudenlaisia tuotteita syntyi verkostoitumisen tuloksena. Kansainvälistymisosaamisen kehittäminen jäi varmaankin vähimmälle huomiolle sattuneesta syystä. Markkinointia ja tuotteita jouduttiinkin kehittämään enemmän kotimaisille matkailijoille.

Noin vuoden kuluttua ensimmäisestä arviosta osa toimijoista osallistui tilaisuuteen, jossa he pääsivät tekemään uudelleen samanlaisen arvioinnin osaamisestaan. Oli ilo huomata toimijoiden kasvoilla oivalluksia ja havaintoja oman osaamisensa kehittymisestä, vaikka vuosi onkin kovin lyhyt aika. Osaamisen portaista saatiin mukana olleilta yrittäjiltä hyvää palautetta, sillä työkalun avulla oli helpompi hahmottaa osaamistarpeita ja seuraavia askeleita osaamisen kehittämiseen. Vaikka harmiksemme läheskään kaikki hankkeessa mukana olleet toimijat eivät päässeet loppuarviointia tekemään, toivomme että jossain vaiheessa he voisivat palata portaiden äärelle miettimään seuraavia askeleita. Parhaimmillaan osaamisen portaat -malli jää käyttöön työvälineeksi toimijoille oman osaamisen hahmottamiseen ja kehittämiseen.

Kirjoittaja: Jenni Mikkonen/UEF

Tammikuun 15. päivä Kymen Sanomat julkaisu mielipidekirjoitukseni matkailun myyntikanavista https://kymensanomat.fi/mielipide/lukijalta/b2a470a4-cb1d-4750-8a2e-fab017ea8ded

Kirjoitus herätti jonkin verran keskustelua, koska moni yrittäjä koki minun mollaavan heidän saavutuksiaan tai toimintatapojaan. Sehän ei suinkaan ollut tarkoitus.Koen, että sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Savossa on paljon tarjottavaa ja erinomaisen hyviä yrityksiä ja yrittäjiä. Valitettava totuus vain on, että jos ei meistä tiedetä tai jos ostaminen ei ole helppoa, ei nykyteknologiaan tottunut ADHD-ihminen jaksa hirveästi tietoa etsiä vaan siirtyy seuraavaan, helpommin hankittavaan kohteeseen. Tästä syystä koen, että asiasta on puhuttava ja se on huomioitava myös yrityskunnassa.

Saimaan matkailufoorumi pidettiin Mikkelissä 27.11.2019. Päivän anti koostui erilaisista verkostoitumista käsittelevistä näkemyksistä. Ajankohta ei olisi voinut olla parempi; julkistihan Työ- ja elinkeinoministeriö edellisenä iltana matkailustrategian vuosille 2019 – 2028 ja siellä verkostoituminen nousi keskiöön. Sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Johanna Heinonen että Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen korostivat aloituspuheenvuoroissaan yhteistyön ja erityisesti yli toimialarajojen tehtävän yhteistyön merkitystä matkailun menestyksessä. Häkkinen totesikin, että koska Etelä-Savon alue on pieni ja toimijat ovat hajallaan, on yhteistyö ainoa mahdollisuus näkymiselle ja asiakaslähtöisten palvelujen luomiselle.

Haluttomat ja kyvyttömät ennakkoluulojen vangit eivät verkostoidu tai menesty

Samasta teemasta jatkoi päivän aloituspuheenvuoron pitäjä, professori Raija Komppula Itä-Suomen yliopistosta. Tapahtuman teemaksikin noussut ”Haluttomien ja kyvyttömien kanssa ei kannata seurustella” -teema on Komppulan mukaan relevantti yhä edelleen, vaikka hän onkin teesinsä esittänyt jo vuosituhannen alkupuolella. – Yhteistyö vaatii molemminpuolisen hyödyn, selkeät suunnitelmat ja työnjaot, sopeutumiskykyä, joustavuutta ja erityisesti luottamausta, painotti Komppula puheessaan.
Yhteistyön käytännöstä pääsi seuraavaksi lavalle kertomaan yrittäjä Saimi Hoyer, jota Raija Komppula haastattelu. Hoyer aloitti tapansa mukaan räväkästi kertomalla esimerkkejä siitä, kuinka yhteistyön esteeksi voi nousta pelko kilpailusta ja ennakkoluulot, vaikka menestyvältä yrittäjältä pitäisi aina ottaa oppia. Lisäksi Hoyer korosti avoimuuden ja verkoston tuen merkitystä. Pitäisikin tarkastella toimintaa omaa kuplaa laajemmin ja opetella ajattelemaan, miten yritykset voisivat tukea toinen toisiaan sen sijaan, että kytätään mitä toinen saa enemmän. Lopultahan ei ole väliä kenen palveluita matkailija ostaa, kunhan jättää rahat alueelle, on tyytyväinen matkaansa ja mahdollisesti palaa tai ainakin suosittelee kohdetta.

Osaamista ja strategiaa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lehtori Eeva Koivula siirtyi verkostoitumisen juurille eli osaamiseen ja osaamisverkostoihin.Koivulan esittämä malli, jossa merkityksellisyys on yhdistävä tekijä yhteistyölle, sen rakenteille, sisällöille, tavoitteille ja sosiaaliselle pääomalle, tuki hyvin Komppulan näkemystä.
Koivulan jälkeen matkailun ja kulttuurin kehittämispäällikkö Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta herätteli kuulijakuntaa miettimään, pitäisikö matkailun kehittämisestä siirtyä yhteisöjen kehittämiseen. Perusteluna tälle Gynther esitti Etelä-Savon matkailun ja matkailuyritysten pirstaleisuuden ja pitkät välimatkat, jossa verkostoituminen on avainasia.
Moderniin tapaan sekä Gynther että Koivula haastoivat kuulijakunnan vastaamaan kysymyksiin ja antamaan näkemyksensä digitaalisessa Slido-työkalussa.

MatkailUyrityksen digitaalisia seikkailuja

Päivän päätti Visit Finland Akatemin kouluttajan Miikka Raulon Flowhousesta esitys Mitä yrityksen tulee huomioida digitaalisissa kanavissa. Esityksessään Raulo hahmotti sekä Suomen matkailun että yrityksen digitaalisia haasteita laajasti aina matkailijan monisyisestä tiedonhaku- ja päätösprosessista yrityksen analytiikkaan ja tiedollajohtamiseen. Täälläkin nostettiin esiin asiakas, asiakkaan tarpeet ja luonnollisestikin se, että yritys tuntee asiakkaansa eli asiakaskokemus alkaa jo verkossa.
Raulon esitystä havainnollistamaan haastateltiin yrittäjä Arto Keinästä, joka kertoi oman digitarinansa. Keinäsen esityksessä korostui aktiivisuus ja kokeilunhalu; Keinänen totesikin, että ”Kaikkea pitää kokeilla ja ottaa sitten käyttöön se, minkä kokee omakseen”. Verkkokauppavaihtoehdoista Keinänen mainitsi, että paljon on vaihtoehtoja, mutta kun löytää hyvän, niin se tuo rahaa takaisin, kun asiakas voi ostaa halutessaan.
Verkkoähkyä lieventämään Keinänen totesi, että vaikka kaikkea ei tarvitse itse tehdä, tulee jokaisen yrityksen kouluttautua sen verran, että ymmärtää mitä ostaa.

Kaiken kaikkiaan päivän koettiin olleen antoisa ja kiinnostava. Tästä onkin sitten hyvä jatkaa palautteiden ja Slido-kyselyjen tulosten pohjalta niin osaamisverkoston luontia, Etelä-Savon yhteisöstrategian paaluttamista kuin toimialarajojen yli tapahtuvaa yhteistyötä.

Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka -hanke toteutti lokakuussa opintomatkan Viroon. Matkan tavoitteena oli tutustua erilaisiin majoitus- ja ravitsemispalveluihin, ohjelmapalveluihin ja elämystuotteisiin, ja hakea niistä kehitysideoita Saimaan matkailuun sopiviin tuotteisiin ja palveluihin sekä oppia uutta omaan liiketoiminnan kehittämiseen. Yhtenä hankkeen ja opintomatkan tavoitteena on lisätä matkailutoimijoiden verkostoitumista, sekä tuotteistamisen, digitaalisuuden ja kansainvälistymisen osaamista. Myös näihin asioihin pureuduttiin matkan aikana valituissa kohteissa. Jokainen osallistuja kirjoitti matkan aikana oppimispäiväkirjaan omia havaintojaan ja reflektoi kokemaansa myös edustamansa yrityksen tai organisaation näkökulmasta. Matkalle osallistui hankehenkilöstön lisäksi 14 innokasta yrittäjää tai toimijaa Mikkelin seudun matkailuyrityksistä ja organisaatioista.
Jokaiseksi yöksi oli varattu erilainen majoituskohde: Viikinkikylä, kartanomajoitus, maatilamajoitus ja perinteinen konferenssihotelli. Ravintoloiksi oli valittu niin paikallista ruokakulttuuria kuin modernimpaa linjaa tarjoavia, palkittuja ja varsin ansioituneita ravintoloita esimerkiksi HeaMaa Pärnussa, Polpo Tartossa ja R14 Tallinnassa. Erilaisia ohjelmapalveluja testattiin monipuolisesti, esimerkiksi Viikinkikylässä jousiammuntaa ja kirveenheittoa ja toisaalta vastikään yleisölle avatussa Prototehtaassa Tallinnassa testattiin keksintöjä ja niiden virtuaalisia prototyyppejä virtuaalilasien eli VR-silmikkojen kautta. Tutustumiskohteina olivat myös Viron kansallismuseo ja Ale Coqin oluttehdas ja -museo Tartossa. Lisäksi osa osallistujista kävi omatoimisesti tutustumassa ja tapaamassa kollegoitaan Tallinnassa Vabamu-museossa ja Fotografiskassa.

Matkan aikana saatiin kokemusta monenlaisista palveluista, jokaiselle löytyi jotain oppimista ja kehittämisideoita omaan liiketoimintaan, ja osallistujat pystyivät vertailemaan erilaisia kokemuksia matkailijan roolissa. Mitä opintomatkalta jäi käteen?

Joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle

Yhtenä selkeänä antina matkan osallistujille oli havainnot ja kokemukset palvelun merkityksestä ja asiakaskokemuksesta. Tyypillisesti virolainen palvelukulttuuri oli lähestulkoon joka paikassa neutraalia, joskus jopa huonoa. Yksi keskeinen havainto osallistujien oppimispäiväkirjoissa olikin se, että palvelu ja matkailijan kohtaaminen eteläsavolaisissa yrityksissä on jo hyvällä tasolla. Toisinaan täytyy mennä muualle, jotta näkee mikä lähellä on hyvää. Yksi osallistuja kiteytti: ”Palvelukulttuurista monessa paikassa ei voi ottaa oppia. Ehkä savolainen lupsakkuus on kova sana!” Useissa kohteissa huomasi, miten pienetkin yksityiskohdat vaikuttavat kokonaiselämykseen, ja pystyi havainnoimaan mistä kaikesta hyvä asiakaskokemus itselle koostuu. Esimerkiksi tasokkaassa ravintolassa ei pitäisi olla asiakkaan vastuulla huolehtia lisää ruokajuomaa, puuttuvia alkupaloja tai kaataa itse lisää viiniä jo ostamastaan viinipullosta. Vaikka puitteet ja ruoan laatu olisi kuinka korkealla, ei asiakaskokemus useinkaan yllä kovin korkealle tasolle ilman hyvää palvelua: ”Todella viihtyisä ravintola. Hyvä ja maistuva ruoka. Antoisat annoskoot. Hyvä viinivalikoima. Palvelu hidasta, sekavaa, ammattitaidotonta”. Toki niitä helmiäkin mahtui joukkoon. Esimerkiksi Siideritehtaan yrittäjäpariskunta, joka hymyillen oli meitä vastassa ja joiden yritysesittelystä välittyi aito intohimo ja ylpeys tekemäänsä kohtaan, puhumattakaan laadukkaista tuotteista, joita saimme maistella ja ostaa kotiin viemisiksi. Eräs osallistuja analysoikin Siidritalua seuraavasti: ”Hyvä ja lämmin vastaanotto. Paikka ulkoa keskeneräinen, aiheutti hämmennystä ja suuren kontrastin rakennuksen sisätilaan/palveluun. Hyvä esittely, hyvä maistatus, hyvät tuotteet. Aito intohimo tekemiseen välittyi.”

Mistä hyvä asiakaskokemus muodostuu?

Ainutlaatuinen ja mieleenpainuva asiakaskokemus on digitaalisella aikakaudella usein ainoa tapa erottua ja pärjätä kiristyvässä kilpailussa, kun hinta, laatu, palvelu, kanavat ja tuotteet ovat lähes samat. Kirjallisuudessa asiakaskokemus on esitetty sinä mielikuvana ja tunteena, joka asiakkaalle muodostuu kaikista kohtaamisista yrityksen tai palveluntarjoajan edustajien, kanavien ja palveluiden kanssa. Palveluntarjoajan on tärkeää olla läsnä ja erottua ostopolun jokaisessa vaiheessa: ennen matkaa (matkaa ja palveluja varatessa), matkan aikana ja sen jälkeen. Kokonaisvaltainen asiakaskokemus koostuu fyysisestä, digitaalisesta sekä tiedostamattomasta kohtaamisesta (esim. brändi). Odotukset ylittävän kokemuksen tuottaminen yhdessä näistä voi nostaa kahden muun kokonaisuuden tuottamaa kokemusta, mutta myös päinvastoin. Mikäli kokemus yhdessä kohtaamisessa on vahvasti negatiivinen, ei kaksi muuta hyvää kokemusta riitä nostamaan kokonaisvaltaista asiakaskokemusta positiiviseksi. Useimmiten fyysinen, kasvotusten tapahtuva kohtaaminen, on kohtaamispisteistä tärkein. Jokaisen kasvotusten tapahtuvan kohtaamisen lopputulemana tulisi olla tilanne, jossa asiakas poistuu paremmalla mielellä kuin missä hän oli tilanteeseen tullessaan. Hyvää mieltä asiakkaalle voi tuottaa esimerkiksi pienellä, harkitulla lahjalla. Esimerkiksi Sangasten kartanossa on tuotteistettu ruisviina (tarinoissa, sisustuksessa, koristelussa, maistiaisissa) ja tutustumiskierroksen päätteeksi osallistujille annettiin lahjaksi pieni ruisviinapullo. ”Pieni mietitty, tiiviisti tarinaan liittyvä lahja asiakkaalle on arvokas lisä, joka tekee helposti suuren vaikutuksen”.

Kun odotukset eivät kohtaa todellisuutta

Erityisesti lomamatkoilla odotukset ovat usein korkeat ja matkailija on ”herkillä” pettymysten suhteen. Pienetkin vastoinkäymiset saattavat tuntua ylitsepääsemättömiltä pettymyksiltä, ellei niihin osata vastata oikealla tavalla. Myös opintomatkan aikana yhdessä majoituskohteessa saimme kokemusta siitä, miltä tuntuu, kun paikan päällä odotti jotain ihan muuta mitä oli tilattu (eikä positiivisessa mielessä). Toisaalta osallistujat näkivät tässäkin mahdollisuuden oppia: ”Hyvä kohde. Huomattiin miten ei pidä tehdä”. Uskomme, että tällaiset omakohtaiset kokemukset opettavat paljon ja saavat huomaamaan mikä meillä jo on hyvää ja kuinka tärkeää on huomioida asiakas ja vähintään vastata hänen odotuksiinsa. Yksi mökkimajoitusta sivutoimisesti harjoittava kirjoitti opintopäiväkirjaansa: ”Itselle oli hyvä kokemus maatilamajoitus, koska havainnot siitä, jos asioille ei ole riittävästi aikaa ja miltä se homma vaikuttaa sitten matkailijalle.” Matkan aikana korostuivat myös kulttuurierot; se mikä virolaisille voi olla ihan hyvätasoinen majoitus, ei täyttänytkään suomalaisten odotuksia. Onkin hyvä muistaa, että eri maiden ja kulttuurien välillä matkailijoilla voi olla suuriakin eroja ja erilaisia odotuksia, jotka on täytettävä. Toisaalta: ”Lähtökohtana arvioinnille tulee mielestäni olla kohteen ymmärtämisessä – mitä on kohtuullista vaatia/odottaa toisessa kulttuurissa toimivalta.”

Asiakkaan palvelemisessa tulisi siis pyrkiä ylittämään asiakkaan odotukset, tarjota jotain vielä enemmän, jotta vierailun jälkeen päällimmäiseksi jäisi positiivinen tunne. Esimerkiksi digitalisaation avulla voi herättää asiakkaassa ”wau-elämyksiä”. Monia meistä virtuaaliset kokemukset ihastuttavat ja ihmetyttävät vielä uutuudenviehätyksellä, mutta koko ajan pitäisi pystyä tarjoamaan jotain uutta, jotta matkailija palaisi, haluaisi kokea vielä jotain lisää. Tallinnan upouudella Prototehtaalla saimme maistiaisia tällaisista elämyksistä, mutta osa seurueesta koki, että paikka oli yhdellä kertaa nähty, eikä tulisi enää uudestaan. Osa taas tuli huonovointisiksi VR-laseista, ja osa ”laitteista” jäi sen vuoksi kokematta. Yrityksen tuleekin miettiä, kuinka tällaiset kokemukset ja vierailijat tulisi jatkossa huomioida.

SUPERloikkamatka Viroon!

Kokonaisuutena opintomatka oli onnistunut ja tavoitteet täyttyivät. ”Mielikuva Virosta hyvin modernina, mutta samaan aikaan vielä kehittyvänä maana vahvistui.” Uskomme, että osallistujat saivat paljon sekä hyviä että huonoja esimerkkejä oman liiketoiminnan kehittämiseen ja me hanketyöntekijät hyviä käytänteitä ja esimerkkejä vietäväksi esimerkiksi koulutustilaisuuksiin ja työpajoihin omille hankeyrityksille. Kuten yksi osallistuja kiittäessään muita osallistujia hyvästä matkaseurasta kiteytti, meillä oli ”SUPERloikkamatka Viroon!”.

Matkailualalla on puhuttu viime vuosina paljon työvoimapulasta ja työn sesonkiluonteisuudesta. Osaavia työntekijöitä on hankala löytää ja mikäli sellaisen onnistuu löytämään, palailee suomalainen kesätyöntekijä takaisin koulun penkille elokuussa, kun koulut taas alkavat, mutta ulkomaalaisia turisteja olisi edelleen liikkeellä palveltavana. Entä jos palkkaisitkin ulkomaalaisen työntekijän palvelemaan asiakkaitasi?

Lokakuun toinen päivä järjestettiin Mikkelissä aamupäivän kestävä ”Kansainväliset osaajat ja omistajanvaihdos” -seminaari, jossa pureuduttiin matkailuyritysten rekrytointihaasteisiin ja niihin saatavilla oleviin palveluihin sekä omistajanvaihdoksiin liittyviin asioihin. Paikalla oli iso joukko asiantuntijoita esittelemässä palveluitaan, mutta valitettavan pieni määrä yrittäjiä oli päässyt paikalle. Päivän ohjelma oli erittäin mielenkiintoinen ja se osoitti, että vaikka matkailualan osaajapula on todellinen, on siihen olemassa paljon ratkaisuja ja ilmaisia palveluita. Yksi keskeinen teema olikin, kuinka ulkomaalaisia osaajia voisi hyödyntää enemmän alueemme matkailuyrityksissä.

Tilaisuuden toinen pääjärjestäjistä, Matkailudiili -hanke, on toteuttanut lukuisia kokeiluja matkailualan työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaantohaasteisiin vastaamiseksi. Yksi näistä, Etärekry, on maksuton palvelu pienille ja keskisuurille matkailuyrityksille, jotka kokevat työvoiman saatavuuden haasteelliseksi. Palvelussa yritys saa henkilökohtaista ohjausta ja sparrausta juuri omien haasteiden ja tarpeiden mukaisesti. Sesongista sesonkiin -palvelun ideana taas on saattaa sesonkityöntekijöitä ja matkailuyrityksiä eri alueiden välillä yhteen. Esimerkiksi Lapissa talvet työskentelevä henkilö voi työllistyä Järvi-Suomen kesäsesonkiin. Valmennusmajakan asiantuntijat toimivat tässä välikätenä saattaen sopivat työntekijät ja yritykset yhteen. Yrityksillä säästyy aikaa ja vaivaa, kun voi luottaa, että samat, hyvät työntekijät tulevat taas seuraavana sesonkina. Työntekijöitä taas helpottaa tieto siitä, että seuraavanakin sesonkina on työtä.

Anu Nylund Mood of Finlandista oli kertomassa kokemuksiaan työperäisen maahanmuuton pilotista, jonka aikana he rekrytoivat ravintola-alan osaajia Espanjasta Suomeen. Suomella on espanjalaisten keskuudessa hyvä maine, joten kiinnostusta työskennellä Suomessa löytyy. Myös espanjalaisia kausityöntekijöitä Islannista olisi mahdollista saada siirtymään kesäksi Suomeen. Nylund muistutti, että suomen kielen taito ei usein matkailualalla ole välttämätöntä, joten yritykset voisivat rohkeammin hyödyntää jo Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Maksuton Mood of Learning -materiaali tarjoaa myös tukea ja verkkokoulutusta työpaikoille, jotka kaipaavat apua monikulttuurisen työyhteisön perehdyttämisessä.

Myös TE-palvelujen EURES-palveluilla on koulutus- ja rekrytointipalveluita yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan työntekijän Euroopasta. Koulutuspalveluita ovat esimerkiksi kieli- ja kulttuurikoulutus työntekijälle hänen lähtömaassaan, työpaikkasuomi/ruotsi -kielikoulutus Suomessa tai ammattitaidon testaus. Palvelut ovat edullisia yritykselle, sillä koulutuksen tarjoajat on kilpailutettu ja yrittäjälle jää itse valitsemastaan koulutuksesta maksettavaksi vain 30-50 prosenttia. EURES asiantuntijat kertoivat myös toteutuneesta rekrytointimatkasta Pohjois-Italiaan, josta he rekrytoivat yhdessä henkilöstöpalveluyrityksen kanssa kokkeja Lapin matkailusesonkiin. TE-palveluilla on myös maksuton Työllistä taidolla -palvelu, jossa yrittäjille annetaan tietoa ja henkilökohtaista neuvontaa rekrytointiin ja muihin työvoiman hankkimisen tapoihin liittyen.

Myös Etelä-Savon oma Kate-hanke tarjoaa palveluita yrityksille ja kansainvälisille työnhakijoille. Yrityksille tarjotaan esimerkiksi lisätietoa maahanmuuttajien palkkaamiseen ja heitä opastetaan löytämään sopivaa työvoimaa. Palvelut toimivat osittain verkossa, mutta tarpeen mukaan myös lähipalveluina kädestä pitäen opastaen. Saavutettavuudesta ei ainakaan pitäisi enää jäädä kiinni palvelujen hyödyntäminen.

Lopuksi käytiin vilkasta keskustelua siitä mitkä ovat osallistujien näkemysten mukaan rekrytoinnin kipupisteet Etelä-Savossa ja millaisia ratkaisuja niihin mahdollisesti olisi löydettävissä. Havaittuja haasteita olivat muun muassa tarve moniosaajille tai osa-aikaiselle työntekijälle ja tällaisen hankala löydettävyys. Tähän ratkaisuna ehdotettiin työnantajapoolia/-verkostoa, jossa useampi yritys voisi hyödyntää samaa työntekijää, joka täten työllistyisi kokoaikaisesti. Myös työn ja opiskelun yhdistämiselle koettiin tarvetta. Näin tekijä voisi oppia sekä käytännössä tekemällä, että saisi teoreettista osaamista oppilaitoksesta. Yrittäjät eivät myöskään kovin yleisesti tunne tai osaa hyödyntää oppisopimuksen tuomia mahdollisuuksia. Tähän tarvitaan kiinteämpää yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välille. Puutteita oli myös osaamisessa ulkomaisen työvoiman rekrytointiin, yhteisen kielen puute tai monikulttuurisuusosaamisen puute. Näihin löytyykin paljon tukea ja apua esimerkiksi edellä mainituista palveluista, joita yrittäjien toivoisi rohkeammin hyödyntävän.

Keskustelussa ilmeni, että sekä työnhakijoilla että työnantajilla saattaa olla vääränlaisia mielikuvia, jotka eivät täysin kohtaa todellisuuden kanssa. Matkailualaa ei koeta enää niin vetovoimaiseksi, työnantajamielikuva saattaa olla huono ja työtä ei sen vuoksi edes haeta. Myös työnantaja saattaa odottaa hakijalta liikaa, eikä ole aikaa tai taitoa perehdyttää. Työelämä on muuttunut paljon kuluneena vuosikymmenenä ja vanhemmat työnantajat eivät ehkä ymmärrä millaisia tarpeita ja odotuksia nuorilla nykyään on työelämälle ja kuinka heitä saisi houkuteltua. Enemmän tulisikin kiinnittää huomiota rekrytoinnin tapoihin (esimerkiksi some-kanavissa), viestintään ja työnantajabrändäykseen. Osaajia voisi houkutella uusilla tavoilla. Yritykset voisivat esimerkiksi tuoda vahvemmin esille työpaikan arkea, henkilöstöä ja ilmapiiriä sekä muita työn etuja, sillä nämä asiat vaikuttavat siihen millaiseen työpaikkaan nuori haluaa. Myös hankala sijainti julkisten kulkuyhteyksien saavuttamattomissa tai asunnon puute voi koitua kynnyskysymykseksi nuorelle.

Moneen haasteeseen olisi löydettävissä ratkaisuja jo edellä mainituilta palveluntarjoajilta, yrittäjiä kouluttamalla ja ennen kaikkea verkostoitumalla. Myös Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka -hankkeen yhtenä tavoitteena onkin alueellisen osaajaverkoston luominen eli saattaa yhteen niin yrittäjiä, oppilaitoksia, opiskelijoita kuin muitakin toimijoita ja madaltaa kynnystä eri toimijoiden väliselle yhteistyölle sekä osaamisen kehittämiselle. Ehkä tällaisen verkoston avulla saataisiin ratkaistua edes osa matkailuyritysten rekrytointihaasteista?

Kirjoittanut Jenni Mikkonen, suunnittelija, Itä-Suomen yliopisto

Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka -hanke

Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka -hankkeessa on mukana innostunut porukka matkailualan yrityksiä. Yritykset ovat ruokamatkailuun, kulttuurimatkailuun, majoitukseen, hyvinvointiin ja tapahtumatuotantoon suuntautuneita osaajia, jotka haluavat kehittää osaamistaan entistä paremmaksi. Tarinallistamisen keinoihin paneuduttiin Xamkilla 30.9.2019 järjestetyssä koulutuksessa, jossa mietittiin, mitä yrityksen toiminnan suunnitteleminen tarinalähtöisesti tarkoittaa. Kouluttajaksi saimme tamperelaisen Tarinakone-yrityksen Anne Kalliomäen, joka avasi tarinallistamisen prosessia kehittämällään Stooripuu-menetelmällä. Mukana tilaisuudessa oli eteläsavolaisia matkailualan yrittäjiä ja yritysten henkilöstöä.

Tarinallistamisen lisäksi työpajassa hiottiin verkostoitumisen taitoja. Työpajan alussa osallistujat esittelivät yrityksensä ja vaihtoivat kuulumisia tositarkoituksella mutta pilke silmässä speed dating ajatusta mukaillen. Keskustelu oli energistä, ja hyviä kontakteja varmasti syntyi.

Miten yritykset, tarinat ja punainen lanka liittyvät toisiinsa? Työpajassa osallistujat miettivät oman yrityksensä ydintarinaa eli punaista lankaa muun muassa mielikuvien, historian, arvojen ja tyylin kautta. Jokainen ideoi edustamalleen yritykselle tarinaelementtejä, joista kirjoitti kolme aihiota. Näiden aihioiden kiinnostavuus testattiin muilla yrittäjillä, ja lopuksi jokainen kirjoitti oman yrityksensä tarinan. Tätä tarinaa yrittäjät ja työntekijät voivat hyödyntää yrityksen palveluissa, tuotteissa ja markkinoinnissa liiketoimintaa tukien. Tarinallistamisessa on monta hyötyä: Tarinallistamisen avulla yritys voi erottautua muista alan yrityksistä niin kuin Anne Kalliomäen punainen lammas erottuu valkoisesta lammaslaumasta. Tarinat jäävät mieleen ja niillä herätetään asiakkaiden kiinnostus yritystä kohtaan. Tarinoilla luodaan tunnetta, ja tunteilla saadaan aikaan toimintaa. Tarinallistaminen ei ole yrityksen tarinan kerrontaa, vaan asiakkaan palvelemista tarinakokemuksen avulla. Innolla odotamme, miten yrittäjät käytännössä hyödyntävät tarinallistamisen antia!

Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka -hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, ammattiopisto Esedu ja Itä-Suomen yliopisto.