Etelä-Savon Vientiosaajat

14.06.2021 14:11

Kun Kalle Korhonen perusti Jeven Oy:n vuonna 1989 yhtiökumppaninsa kanssa, oli selvää, että ammattikeittiöiden ilmanvaihtoratkaisuille pitää löytää vientimarkkinat.

Ensimmäinen tilaus Ruotsista tulikin jo alkuvuosina meänkielisestä Tornionjoenlaaksosta, joten jeveniläiset luulivat ensin sen tulleen kotimaasta.

Millainen vientimaa Ruotsi on? Katso tästä Kalle Korhosen ajtuksia.

”Ruotsi oli ainoa oikea paikka meille aloittaa vienti. Se on monella tapaa tuttu maa lähellä, ja kouluruotsilla pärjää”, alkujaan varsinaissuomalainen Korhonen tuumii.

Ruotsiin laajennuttiin vuosien varrella lisenssisopimusten avulla eli Ruotsissa hoidettiin myynti ja valmistus osin myös muihin Pohjoismaihin.

”Tuotteemme ovat aika suuria, joten tuotteiden kuljetus helpottui ja Ruotsista pystyi myymään myös Tanskaan ja Norjaan. Ensin ostimme 60 prosenttia ruotsalaisesta lisenssivalmistajafirmastamme ja sitten loputkin eli siitä tuli tytäryhtiömme. Vinkkinä sanoisin, että omasta tuotemerkistä täytyy pitää huolta, ettei se katoa pitkissä vientiketjuissa.”

Ruotsissa jeveniläiset yllätti se, että naapurimaa on vientimarkkinana huomattavasti kokoaan ja asukaspohjaansa suurempi. Vauraassa maassa on totuttu ostamaan ylärekisteriin hinnoiteltuja tuotteita. Pienoinen yllätys oli myös se, että laajassa maassa on kulttuurisestikin hyvin erilaisia alueita, mikä pitää ottaa huomioon myynnissä.

”Sanoisin, että jos haluaa myydä vaikka Göteborgissa, siellä pitää olla oma agentti samoin kuin Malmössä, pohjoisessa tai Tukholman alueella.”

Korhonen muistuttaa, että vientiä käynnisteltäessä tuotteen täytyy olla jo varsin valmis, vaikka sen yleensä joutuukin räätälöimään vientialueelle. Jopa Pohjoismaissa ammattikeittiöiden ilmanvaihdolle on omat standardit ja käytännöt toimia.

Jeven Oy laajeni viemällä tuotteitaan Pohjoismaiden lisäksi myös Saksaan, Baltiaan, Puolaan ja Isoon-Britanniaan. Parhaimmillaan 70-80 prosenttia konsernin liikevaihdosta tuli Suomen markkinoiden ulkopuolelta.

”Kansainvälisyyttä on mielestäni se, että tuodaan kotimaahan euroja ilman tappiota.”

Suurimman vientikauppansa yrittäjät tekivät parisen vuotta sitten, kun kasvun varmistamiseksi yritykset myytiin ruotsalaisomistukseen. Suomen tytäryhtiön nykyinen toimitusjohtaja toimii Mikkelistä käsin, mutta Ruotsin tytäryhtiön toimitusjohtaja Söderhamnista käsin, mutta molempien tytäryhtiöiden ja emoyhtiön hallitukset ovat tiukasti ruotsalaisissa käsissä. Yrityksen perustajat jättäytyivät kaupan jälkeen toiminnasta pois.

”Usein unohtuu, että monet isot LVI-alan yritykset ovat ruotsalaisia. Myös meillä Mikkelissä on merkittävää alan osaamista. Perustimme Jevenin aikoinaan Mikkeliin, koska täällä oli alan koulutusta, työvoimaa oli saatavilla ja eri asteiden oppilaitoksista saimme myös kansainvälisiä harjoittelijoita. Tätä Mikkelin erityispiirrettä kannattaisi nostaa esille.”

Etelä-Savon Vientiosaajat -hanke aloitti yhteistyökumppaneineen huhtikuussa Kasvukillan, kasvusta ja kansainvälistymisestä kiinnostuneita yrityksiä vapaaehtoisen verkoston.

Kalle Korhonen kertoi perjantaina 11. kesäkuuta klo 14-15.30 Kasvukillan verkostoitumistapaamisessa kokemuksistaan Ruotsin markkinoista. Tilaisuudessa kuultiin myös pertunmaalaisen Plastep Oy:n toimitusjohtaja Antti Zittingin pitämä yritysesittely. Samankaltaisia hybridimallilla toteutettuja tapaamisia tullaan järjestämään kesälomien jälkeen.

Kasvukiltaa on ollut käynnistämässä Etelä-Savon Vientiosaajat -hanke yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Etelä-Savon kauppakamarin kanssa.

Lisätietoja: Etelä-Savon Vientiosaajat -hankkeen projektipäällikkö Niko Arola, puh. 040 5380961, sposti: niko.arola(at)xamk.fi

Teksti, kuva ja videoklippi: Päivi Kapiainen-Heiskanen

04.06.2021 12:42

Maan johtava metallisten kylpyhuonekalusteiden valmistaja, mäntyharjulainen Polaria Oy, käynnisti viennin Ruotsiin kolmisen vuotta sitten ja löysi oman tapansa toimia.

Polarian juuret ovat reilut 50 vuotta sitten perustetussa Vakiometalli Oy:ssä. Tuotemerkkinä käytetty Polaria vaihdettiin yrityksen nimeksi kolmisen vuotta sitten, kun kansainvälistymisestä alettiin hakea kasvua.

Konsernin emoyhtiö Veisto on vienyt älykkäitä sahakoneita vuosikymmeniä eri puolille maailmaa. Vaikka emoyhtiöstä löytyy monipuolista vientiosaamista, Polarian tuotteille jouduttiin luomaan omat myyntiverkostot.

Ruotsin markkinoille lähdettiin tutkimalla ensin markkinatilanne. Liikkeelle lähtöä helpotti se, että Ruotsissa on käytetty teräksisiä kylpyhuonekalusteita jo 1960-luvulta saakka.

”Mietimme tarkkaan, mistä kohderyhmistä olemme kiinnostuneita, mitä haluamme heille myydä ja miten me sen teemme. Ruotsissa hankintaketjut ovat samantyyppisiä kuin täällä. Asiakkaisiimme kuuluu muun muassa rakennusliikkeitä, arkkitehtitoimistoja ja tukkureita. Selvitimme myös, sopivatko tuotteemme sellaisenaan”, vientimyynnin asiantuntija Virva Paasonen kertoo.

Nopeasti oivallettiin, että Ruotsissa täytyy toimia paikan päällä, koska asiakkaan pitää pystyä ottamaan ensikontakti ruotsia äidinkielenään puhuvaan ihmiseen.

”Meillä on Ruotsissa paikallinen partneriyritys, joka myy Polarian nimissä tuotteita asiakkaillemme. Toki käymme paljon itsekin paikan päällä. Parhaillaan rekrytoimme sinne omaakin ihmistä”, toimitusjohtaja Timo Karhula sanoo.

Tilauskanta on kasvussa Ruotsissa, ja perustuotevalikoima sopii hyvin kohderyhmälle. Vientikauppa tuottaa viikoittain asiakaspalautetta ja kehitysideoitakin.

”Uskomme, että onnistuminen ammattipuolella auttaa meitä kasvattamaan aikanaan markkinaosuutta myös kuluttajapuolella”, Paasonen arvioi.

Norjan-viennistä hankitaan parhaillaan kokemusta. Myös Baltian ja Keski-Euroopan maat kiinnostavat.

”Norja on haasteellisempi vientimaa meille kuin Ruotsi. Baltiassa taas teräskalusteet ovat vieraampi asia, ja oikean hintatason löytyminen on haasteellista.”

Kun Polaria käynnisteli vientiä, samoihin aikoihin alkoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin Etelä-Savon vientiosaajat eli ESAVIE-hanke. Hankkeen valmennuksista saadut vinkit ovat selkeyttäneet vientistrategiaa.

”Hankkeen ajankohta oli meille loistava. Saimme valmennuksista tietoa, jota voimme testata saman tien. Kun valmennuspäiviä oli yksi silloin, toinen tällöin, se ei sitonut meiltä liikaa resursseja. Meiltä osallistui eri aihealueisiin myös eri ihmisiä”, Karhula kuvaa.

Hankkeen aikana polarialaisille kirkastui, miten yritys haluaa tehdä vientiä naapurimaihin.

”Tuli varmuutta sille, onko suuntamme oikea vai ei ja mitä asioita pitää selvittää ja ottaa huomioon.”

Polaria työllistää tällä hetkellä noin 60 osaajaa ja rekrytoi uusia työntekijöitä myös tuotantoon. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 9,3 miljoonaa euroa. Viime ja tämä vuosi ovat olleet yritykselle hyviä korona aiheuttamasta poikkeustilasta huolimatta.

Etelä-Savoon ollaan luomassa vientiyritysten vapaamuotoista verkostoa, Kasvukiltaa. Karhula uskoo, että verkostosta saisi näkemyksiä sille, miten eri yritykset ovat selättäneet vientiin liittyviä haasteita.

”Olisi kiinnostavaa kuulla yrityscaseja ja käsitellä eri vientimaiden erityispiirteitä. Tämäntyyppinen verkostoituminen voisi myös synnyttää konkreettista yhteistyötä, sillä harva yrityksistämme kilpailee keskenään.”

Etelä-Savon Vientiosajat -hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta Etelä-Savon Ely-keskuksen kautta.

Teksti ja kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen / Mediaali Oy

03.02.2021 15:16

Pk-yrityksillä on toimialasta riippumatta hyvin samankaltaisia kehityshaasteita ja toisaalta rajalliset resurssit.  Yksi kehityshaasteista liittyy asiakkaan odotuksiin ja tarpeisiin vastaamiseen markkinoinnissa ja näkyvyydessä, arvioi vientikonkari Juha Lahtinen loppusuoralla oleviin MBA-opintoihin ja käytännön kokemuksiin perustuen. Miltä yrityksen sivut näyttävät ulkomaisen asiakas- ja jälleenmyyjäkentän näkökulmasta, mitä tietoa he odottavat löytävänsä? Onko yrityksen viesti selkeä ja kohdennettu juuri halutuille kohdemarkkinoille? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan Export Makerin asiantuntijoiden Juha Lahtisen ja Petri Sagulinin johdattelemina Etelä-Savon Vientiosaajat –hankkeen järjestämässä ”Brändi kuntoon vientimarkkinoille” kahden tiiviin webinaarin kokonaisuudessa 17.2. ja 19.2. Osallistujayritykset saavat myös vinkkejä millaista uskottavuutta ja läsnäoloa vaaditaan relevanteilla sosiaalisen media kanavilla valitulla vientimarkkinalla.

Webinaarien sisältö perustuu käytännön kokemukseen. Juha Lahtinen puhuu kokemuksesta, sillä hän on tehnyt vientikauppaa 25 vuoden aikana yli 50 maahan kaikilla mantereilla. Insinööritaustasta on hyötyä ratkaisukeskeisessä myynnissä, toteaa Juha. Hän uskoo, että käytännössä tärkein onnistumisen edellytys niin viennin käynnistämiseen kuin kehittämiseen on järjestelmällinen työtapa ja sitoutuneisuus viennin tekemiseen, toki sattumallakin on sijansa. Case-esimerkkien ja omakohtaisen kokemuksen jakaminen varmaankin auttaisi yrityksiä ja yrittäjiä alkamaan ajattelemaan asioita uusista näkökulmista, arvelee Lahtinen. Juhan rautaista ammattitaitoa täydentää Petri Sagulin, jonka erityisosaaminen liittyy sisällöntuotantoon ja markkinointiautomaatioon sekä myyntiin ja markkinointiin myös kuluttaja-asiakkaille. Tämä asiantuntijakaksikko on valmis myös arvioimaan osallistuvien eteläsavolaisten yritysten materiaalia ja nettisivuja ja antamaan vinkkejä niiden kehittämiseen. Vientiin ja kansainvälistymiseen panostaville yrityksille on tarjolla jatkona myös Sales Pitch –englanniksi verkkotyöpaja.

Lue lisää kaksiosaisesta webinaarista ja tule päivittämään yrityskuvaa ja materiaalia vientikuntoon keskiviikkona 17.2. klo 14.30-16.30 ja perjantaina 19.2. klo 8.30-10.30. Ilmoittautuminen ja lisätiedot tästä linkistä: ilmoittautuminen on päättynyt.

Brändi kuntoon webinaarit kuuluvat osana Xamkin Pienyrityskeskuksen toteuttamaan Vientiosaajat –hankkeeseen. Se saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta Etelä-Savon Ely-keskuksen kautta.

Teksti: Niko Arola

Kuva: Export Maker Oy:n arkisto

16.09.2020 13:23

Kiinnostavatko kansainvälistymisen lähtökohdat, pohdituttaako partneriverkosto tai mietityttääkö myynti. Muun muassa näihin teemoihin johdattavat viennin konkarit lyhyillä yhteenvetovideoilla maksuttomalla vientiviikolla verkossa 12.-16.10.2020.

Vientiviikot tuovat helpolla tavalla tietoa viennin eri teemoista niin aloittelijoille ja aiheesta kiinnostuneille kuin jo pidemmälle ehtineille. Kukin voi tarpeidensa mukaan valita itseään kiinnostavat teemat YouTubessa avoinna olevasta soittolistasta, joka lähetetään ilmoittautuneille.  Yhden teeman pituus on maksimissaan 30 minuuttia ja videot ovat vapaasti katsottavissa vientiviikon aukiolon ajan.

Teemoihin johdattavat Etelä-Savon Vientiosaajat hankkeen Viennin valmennusohjelman asiantuntijat, joilla on yhteensä kymmenien vuosien kansainvälinen kokemus eri maista ja mantereilta sekä toimimisesta erilaisten yritysten kanssa.

Vaikkei vienti nyt olisikaan tärkeimpiä prioriteetteja tai kehittämisen kohteita, saa alustuksista eväitä myös muuhun liiketoiminnan kehittämiseen ja ainahan kannatta katsoa eteenpäin, summaa Niko Arola Etelä-Savon Vientiosaajat –hankkeen projektipäällikkö.

Vientiviikko toimii samalla ponnahduslautana 2.11. järjestettävään Oistpa Vientiä! vientiseminaariin, johon voi samalla ilmoittautua. Oispa Vientiä! -seminaarissa Mikkelissä ja verkossa luodataan tulevaisuutta, kuullaan yrityscaseja kuinka me se tehtiin ja nähdään mukaansatempaavia huippupuhujia. Tilaisuuden juontaa Anna Perho.

Vientiviikon ja seminaarin mahdollistaa Etelä-Savon Vientiosaajat –hanke, jota toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Etelä-Savon kauppakamarin kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Ilmoittautuminen Vientiviikolle  ja Oispa vientiä! -seminaariin tapahtuu samasta linkistä: http://dy.fi/4av

Seuraa Vientiviikko-tapahtumaa Facebookissa: http://dy.fi/4ab

04.05.2020 09:19

Aloitin työt Xamkin Pienyrityskeskuksessa viikko sitten ja ilokseni pääsin heti mukaan oikeaan tekemiseen. En ole koskaan kaihtanut haasteita, ja kun minua pyydettiin kirjoittamaan blogiteksti informatiivisesta vappuaamiaisesta, pidin asiaa hyvänä jatkumona ensimmäisestä viikostani.

Webinaarin – koska elämme aikaa, jolloin kaikki ryhmäyhteistyö näin toteutetaan – järjestivät kaksi hanketta Pienyrityskeskukselta, VEKE ja Etelä-Savon Vientiosaajat, ja aiheena oli ”Itseohjautuvuus ja tehokas hajautettu työskentely.”
Puhujaksi meille oli järjestetty Filosofian Akatemian organisaatiokehittäjä Eero Lahtinen, mutta esimerkillisesti Eero ei ainoastaan puhunut yksinpuheluna, vaan välillä myös jakoi meidät Zoom:issa pienryhmiin keskustelemaan asioista.

Vaikka olen tekijänä hyvinkin itseohjautuva, kun joku on suunnan näyttänyt, olin hieman skeptinen heti alussa. Syynä historian painolasti ja huonot kokemukset. Onneksi jaksoin kuitenkin pitää avoimen mielen asiaan, onhan Eero kuitenkin ammattilainen, sillä loppua kohden näin kokonaiskuvan ja jopa ymmärsin mikä kaikki siinä historian painolastissa oli mennyt vastoin kaikkia (itseohjautuvuuden)taiteen sääntöjä.

Kumman sitten valitsisin, liikennevalot vai liikenneympyrän? Sanellusti vai sujuvasti? Ehkä ennemmin se liikenneympyrä. Mutta sillä varauksella, että muutkin siellä tietävät miten se toimii. Itseohjautuva johtaminen ei ole ratkaisu tilanteeseen, jota esimies tai johtaja ei syystä tai toisesta halua johtaa, sillä se vaatii jopa enemmän johtajuutta kuin perinteinen ylhäältä-alas johtamistyyli. Se vaatii sääntöjä, sopimusta, luottamusta, työvälineet, oikeudet ja paljon muuta. Mutta mielestäni sitä kautta mahdollisuudet saavutettaviin suorituksiin ovat rajattomat, kun taas toisessa ääripäässä saavutetaan ehkä juuri se mihin piti päästäkin.

Aikana jota elämme, on itseohjautuvuus saanut vielä suurempaa merkitystä lisääntyneiden etätöiden vuoksi. Itse en pidä tilannetta täysin pahana, vaan pikemminkin iloitsen tapahtuneesta digiloikasta. Riskin, kun voi kääntää myös mahdollisuudeksi. Elämä on oppimista, niin otetaan tämä aika mahdollisuutena oppia tehokkaasti työskentelemään myös kertakaikkisen hajautetusti.

Kirjoittaja on, Xamkin Pienyrityskeskuksen VEKE – vetovoimaa ja kestävää tuottavuutta Etelä-savon yrityksiin hankkeen projektipäällikkönä 27.4.2020 aloittanut KTM Inka Vanhanen

16.10.2019 08:00

Miksi viime viikkoisessa Nordic Business Forumissa lähes jokainen puhuja kannusti meitä hyväksymään epäonnistumisen, jopa juhlistamaan sitä? Mitä epäonnistumispuheessa jäi vähemmälle huomiolle?

Koska epäonnistumiseen sallivasti ja hyväksyvästi suhtautuva kulttuuri palvelee innovatiivisuutta. Kuten Alex Osterwalder esitti, on mahdotonta valita voittajia: yhden menestyneen projektin saavuttaminen vaatii kuusi epäonnistunutta ja kolme ehkä hitusen onnistunutta projektia. Carla Harris kannusti johtajia opettamaan tiimejään, miten epäonnistutaan ja juhlistamaan epäonnistumisia, sillä uutta innovoidessa on pakko yrittää, epäonnistua ja yrittää aina vaan uudelleen.

Koska epäonnistuminen on ihmillistä. Rehellisyys omista epäonnistumisista edistää myös psykologisen turvallisuuden tunnetta tiimeissä, mikä puolestaan edesauttaa Anssi Rantasen mukaan nopeiden kokeilujen tekemisessä. Myös johtajat voivat tehdä epäonnistumisesta hyväksyttävän asian jakamalla omia mokiaan, kuten Sara Blakely kertoi tekevänsä jatkuvasti.

Kuultuani epäonnistumisesta suurin piirtein jokaisessa puheenvuorossa aloin pohtia epäonnistumispuhetta tarkemmin. Suomalaisen korviin lavalla kuultu epäonnistumispuhe kuulosti hyvin amerikkalaiselta epäonnistumista jopa juhlistavalta puheelta. Korvaani särähti, kun joku mainitsi, ettei pelolla ole tilaa menestyksen yhtälössä. Eikö pelko epäonnistumisesta ole inhimillistä?

Tarkoittaako epäonnistumista juhlistava kulttuuri pahimmillaan sitä, ettei yksilö saa pelätä epäonnistumista tai tuntea voimakkataita tunteita, kun jokin menee pieleen? Täytyykö pelko kieltää tai puskea vain sen läpi? Täytyykö maasta nousta, kun kipu on vielä pahimmillaan ja verta valuu?

Epäonnistuminen, pelko ja tunteet

Onneksi NBForumin viimeinen puhuja Brené Brown otti käsittelyyn sen, minkä muut tuntuivat unohtavan tai jopa kieltävän: meidän täytyy huomioida ihmisten pelot ja tunteet, kun haluamme luoda epäonnistumiseen hyvin suhtautuvaa kulttuuria. Pelkoa ei tulisi nähdä ongelmana, josta pitää päästä eroon. Pikemminkin on ymmärretävä, miten se saa meidät suojautumaan. Millaisia haarniskoja puemme yllemme, kun pelkäämme vaikkapa epäonnistumista? Miten yksilölliset ja kollektiiviset suojamuurimme estävät meitä toimimasta? Brown vihjasi, että haarniskoista voi luopua korvaamalla ne uteliaisuudella ja perustellulla itsevarmuudella.

Epäonnistumisen hyväksyvä kulttuuri ottaa siis käsittelyyn sen, millaisia tunteita ja pelkoja toimintamme taustalla on. Se ei riennä heti ratkaisemaan asioita, kun jokin menee pieleen. Tämä ei siis tarkoita sitä, että epäonnistumisiin jäätäisiin vellomaan tai että niiden jälkeen lamaannuttaisiin. Pikemminkin se tarkoittaa tilan ja ajan antamista sille, että saamme tuntea epäonnistumisen aiheuttamat inhimilliset tunteemme. Tätä kuuluttaa muuten myös välittävää johtamista ja armollista itsensä johtamista tutkiva Krista Kohtakangas. Tunteet sallimalla voimme päästä helpommin aitoon epäonnistumisesta oppimiseen ja kiitollisuuteen.

Minä ainakin haluan olla osa yhteisöjä, jotka hyväksyvät epäonnistumisen, mutta myös ymmärtävät sekä antavat tilaa tunteille ja peloille.

Kirjoittaja:

Piritta Parkkari

TKI-asiantuntija

Pienyrityskeskus

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

etunimi.sukunimi@xamk.fi

ProVaHealth ja Etelä-Savon Vientiosaajat -hankkeet mahdollistivat Nordic Business Forum Live Stream -tilaisuuden Mikkelissä 9.-10.10.2019

23.09.2019 10:33

Etelä-Savossa starttaa toistamiseen Export Expert -viennin valmennusohjelma 17.10.2019. Keväällä päättyneen ensimmäisen valmennuksen osallistujat arvostivat ohjelman monipuolista sisältöä ja erinomaisia asiantuntijoita.

Seitsemän lähipäivän ja neljän ohjauspäivän kokonaisuuden avaa professorina ja yrittäjänä toimiva Mika Gabrielsson, joka tuo taitavasti kansainvälisen kaupan tutkimukset osaksi yritysten kehittämisprosesseja. Partneriverkostoon ja kilpailija-analyysiin sekä myyntitaitoihin vientitoiminnassa teemoihin ohjelmassa johdattaa Pertti Rajamäki BorderHill Oy:stä. Hän on toiminut B2B -kaupassa yli 35 vuotta ja on työskennellyt ulkomailla eri maanosissa yli 10 vuotta. Tuotteistamiseen ja palvelumuotoiluun osallistujat perehdyttää Aasian markkinoille eri tuotteita vienyt Pirkko Taskinen Lavango Oy:stä. Vientiprosessien koukeroihin ja kysymyksiin on vastaamassa Päivi Pietarinen Paicon Oy:stä, joka kertoo hankalatkin asiat käytännönläheisesti ja tekee vastaavaa työtä tällä hetkellä isossa vientiyrityksessä. Sopimusten ja riskienhallinnan kouluttaja on asianajotoimisto Evershed Sutherlandin asiantuntija, jolla on pitkä kokemus kansainvälisistä sopimuskäytännöistä. Rahoituksen ja maksuliikenteen asiantuntijat tulevat pankeista, rahoituslaitoksista sekä julkista tukea yrityksille myöntävistä organisaatioista ja he tuovat rahoitus- ja tukimahdollisuudet esille selkeästi käytännön esimerkein.

Useampi kouluttajistamme ja asiantuntijoistamme on siis asunut ja työskennellyt ulkomailla eri mantereilla. Heillä on osaamista tuoda isojen korporaatioiden opit myös pienempien yritysten sovellettavaksi. Käytännönläheiset esimerkit vientiyrityksistä ovat useilta eri toimialoilta ja niistä löytyy siis kosketuspintaa useamman sektorin yrityksille. Ohjelmassa ei unohdeta myöskään palveluiden kehittämistä ja niiden myyntiä. Tärkeimpiä teemoja syvennetään ohjauspäivissä, joissa osallistujat saavat vastauksia oman yrityksensä haasteisiin ja kysymyksiin. Valmennusohjelma tarjoaa myös oivan tavan verkostoitua ja oppia eri sektoreilla toimivilta yrityksiltä. Pienehkössä ryhmässä vuorovaikutus on vilkasta ja erilaisille kysymyksille on tilaa.

Ohjelma ei rajoitu vientiä aloittaville, vaan se tarjoaa tuhdin tietopaketin viennin konkareillekin. Erityisteemoihin pureudutaan tietoiskuissa, joista yhden asiantuntijan, Jonne Pöyhtärin (Export Maker Oy) näkemyksiin viennin aloittamisesta voit tutustua tällä videolla.

Yritys saa myös kättä pidempää ohjeistusta kansainvälistymissuunnitelman tueksi ja ohjelman lopuksi on mahdollisuus tutustua kohdemarkkinoihin kontaktimatkalla. Etelä-Savon Vientiosaajat –hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta ELY-keskuksen kautta. Valmennuksen toteutuksessa ja viennin kehittämisessä osallistujien tukena ovat Xamkin Pienyrityskeskuksen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Etelä-Savon kauppakamarin asiantuntijat.

Teksti: Niko Arola

Videoiden kuvaus ja editointi Olavi Nieminen

17.10.2018 14:54

Kansainvälisen liiketoiminnan tutkimuksesta on nostettavissa esille seikkoja, jotka yritysten olisi hyvä huomioida kansainvälistymispäätöstä miettiessään.
Professori Mika Gabrielson Itä-Suomen yliopistosta avasi Etelä-Savon Vientiosaajat -hankkeen kick-off -tilaisuudessa 16.10.2018 muutaman keskeisen seikan yritysten kansainvälistymisen taipaleelle. Hänen tutkimustensa mukaan kansainvälistymispäätöstä tehdessään yrityksen on tunnettava oman toimialansa markkinatilanne. Sen on tunnistettava, onko yrityksen toimialalla jokin yhtenäinen, toistuva segmentti, johon tarpeeseen joko lähimarkkinoilla tai maailmanlaajuisesti voisi yrityksellä olla tuotannollista tai palvelullista osaamista tarjottavana. Yrityksen on tunnistettava, miten tuote tai palvelu olisi skaalautuvasti monistettavissa useille markkinoille. Onko skaalatuminen mahdollista ja onko siitä selkeää taloudellista hyötyä? Päätös kansainvälistyä on kuitenkin yritykselle merkittävä strateginen päätös (lainaus: Piako Oy, Harri Kovanen), joten perustyö on tärkeä tehdä hyvin.
Gabrielsson toi esille kilpailija-analyysin merkityksellisyyden. Kilpailija-analyysin tekeminen on keskeinen asia tietenkin jo alkavan yritystoiminnan vaiheessa ja myös kansainvälisille markkinoille siirryttäessä. Kilpailija-analyysissa onnistuminen tuo selkeää taloudellista menestystä yritykselle.

Suomalaisista kansainvälistyvistä yrityksistä iso joukko on perinteisesti kansainvälistyviä. Kasvetaan pienestä yrityksestä askel kerrallaan suuremmaksi ja jossain tapauksissa lähdetään kansainvälisille markkinoille. Gabrielssonin tutkimuksen mukaan tilanne on kuitenkin jossain määrin muuttumassa. Uudet kansainvälistyvät yritykset ovat yhä useammin born global yrityksiä, joiden liiketoiminnan perusta on suoraan kansainvälinen liiketoiminta. Näiden määrä on tuoreen tutkimuksen (Gabrielsson, 2018) mukaan jo 39 % kansainvälistyvistä yrityksistä ja määrä on nousussa. Nopea kansainvälistyminen onkin monelle yritykselle ainoa keino pärjätä globaalissa kilpailussa.

Paljon puhutaan kansainvälistymisen strategioista, Gabrielssonin mukaan kansainvälisillä markkinoilla pärjää, jos uskaltaa valita erikoistumis- ja kustannustehokkuusstrategian. Hän puhuu hybridistrategiasta, joka mahdollistaa muuntokykyisyyden ja jatkuvan kehittymisen.

Tilaisuudessa esiintyi myös toimitusjohtaja Pekka Peltonen. Hän korosti yrityksen markkina-alueen tuntemuksen merkityksellisyyttä kansainvälistymisessä. Hänen sanoinaan ”ei ole olemassa enää pikavoittoja”, vaan tarvitaan jatkuvaa pitkäjänteistä markkinoilla näkymistä ja pysymistä.

Toimitusjohtaja Harri Kovanen Piako Oy:stä kertoi Ruotsin markkinoille rantautumispäätöksestään. Hän korosti, että välillä on ollut helpompaa, mutta oppirahojakin on maksettu. Kovanen kertoi Piakon ensi kokeiluista Ruotsissa ja siitä, kuinka tärkeää on kohdemaassa toimivan luottotoimijan saaminen kansainvälistymiseen kumppaniksi. Luottokumppani helpottaa valtavasti onnistumista. Koko ajan ei voi itse olla kohdemaassa kentällä. Kuitenkin kohdemaassa näkyminen mm. alan messuilla on tärkeää ja pitkäjänteinen näkyvyys on aina valttia.

Etelä-Savon Vientiosaajat -hanke tukee yritysten kansainvälistymistä. Mukaan voivat lähteä joko jo kv-markkinoilla pidempään olleet, jolloin heidän kansainvälistymisosaamistaan syvennetään tai koulutetaan yritykseen uusia vientiosaajia. Mukaan toivotaan myös aivan uusia yrityksiä ja toimialoja, joita mahdollisesti voisi kiinnostaa kansainvälisille markkinoille suuntaaminen. Kyseessä on ESR-hanke, Etelä-Savon ELY-keskus, joten hankkeessa räätälöinti ja yritysten tarpeiden huomioiminen on mahdollista.
Export Expert -valmennusohjelma käynnistyy marraskuun lopussa Mikkelissä. Nyt kannattaa toimia nopeasti.

Xamk Pienyrityskeskuksen johtaja Anne Gustafsson-Pesonen haastattelee professori, KTT Mika Gabrielssonia, Itä-Suomen yliopisto, vientiosaamisen kehittämisestä teemalla Onko kansainvälistyminen uhka vai mahdollisuus?

Kysy lisää, Merja Ryökäs, projektipäällikkö, Xamkin Pienyrityskeskus, merja.ryokas@xamk.fi

Artikkelin on kirjoittanut, Anne Gustafsson-Pesonen, johtaja, Xamkin Pienyrityskeskus

Hanke tuotetaan yhteistyössä Xamkin Pienyrityskeskus, Miksei Mikkeli, Etelä-Savon kauppakamari. Hankkeen osarahoitus tulee Etelä-Savon ELY-keskuksen ESR rahoituksesta, osallistujayritysten osallistumismaksuista ja hanketoimijoiden omarahoituksesta.