



ET
Erotustekniikan tutkimuskeskus
Hankkeessa tuotettiin orgaaniseen peltolannoitteeseen soveltuva raskasmetallivapaa tuhkakomponentti.
Hanke on päättynyt.
Tavoitteet
Hankkeen päätavoite on tuottaa orgaaniseen peltolannoitteeseen soveltuva raskasmetallivapaa tuhkakomponentti.
Voimalaitostuhkan hyödyntäminen peltolannoitukseen vaatii raskasmetallien erottamista tuhkasta samalla säilyttäen tuhkan ravinne- ja hivenainepitoisuuden mahdollisimman korkeana. Voimalaitosten merkittävä ongelma on tuhkan jätevero, joka on 60 euroa per tonni. Toinen ongelma on sijoituspaikan löytäminen tuhkalle. Tämä hanke ratkaisee nämä ongelmat. Erotustekniikalla jäte muuttuu ravinteeksi, jota voidaan käyttää mm. peltolannoitteen komponenttina.
Toimenpiteet
TP 1: Erotustekniikan tutkimuskeskuksen perustaminen
– Toimenpiteen avulla toteutetaan konkreettinen tilaratkaisu erotustekniikan tutkimuskeskukselle.
– Tuhkanerotuslaitteiston siirtäminen. Toimenpiteessä siirretään nykyisin Kotkan Konepaja Oy:n tiloissa sijaitseva tuhkanerotuslaitteisto uuden Erotustekniikan tutkimuskeskuksen tiloihin.
– Tilojen varustaminen.
TP 2: Tuhkan tutkimusajojen tekeminen
– Tuhkalaitteiston kehittämiseen liittyvien kokeilujen ja testiajojen suorittaminen
– Raskasmetallien erotusajojen suorittaminen eri voimalaitosten erilaisille tuhkille. Ajoilla selvitetään soveltuuko ko. tuhka peltolannoituskäyttöön ja miten paljon erotusajojen avulla voidaan vähentää raskasmetalleja ilman ravinteiden liiallista menettämistä.
– Tuhkanerotuslaitteen ajoparametrien määrittäminen eri laitosten erilaisille tuhkille optimaalisen tuotannon aikaansaamiseksi. Määrityksen avulla voidaan asettaa kunkin voimalaitoksen ja kunkin polttoaineen kannalta tehokkaimmat ja kustannuksiltaan edullisimmat erotuslaitteen ajoparametrit.
Tulokset
Erotustekniikan tutkimuskeskus on perustettu ja toiminnassa Kymenlaaksossa
– Tieto siitä kuinka suuri osuus suomalaisesta puutuhkasta voidaan käyttää erotuksen jälkeen peltolannoituskäyttöön, ja mikä osaa muuhun hyötykäyttöön
– Eri tuotantoympäristöihin valmistuneiden tuhkan erotuslaitteistojen ajoparametrien määritykset on tehty
– Suomessa on hankkeen toiminnan ansiosta siirrytty osin orgaanisen lannoitteen käyttöön peltoviljelyssä
– Kaksi laajaa kiertotalous-teemaan liittyvää seminaaria
– Erotustekniikan osaajaverkosto jossa mukana yrityksiä ja tutkimuslaitoksia
Hankkeen välittömät vaikutukset
– Suomeen on syntynyt orgaanista peltolannoitetuotantoa (tällaista ei nykyisellään ole)
– Kiertotalous on vakiintunut tuhkan uusiokäytössä
Pitkän aikavälin vaikutukset
– Alan opetustoiminta ja uusien osaajien kouluttaminen lisääntyy
– Pk-yritysten sijoittuminen alueelle lisääntyy ja olemassa olevien yritysten osaaminen ja kilpailukyky erotustekniikan osalta on parantunut
– Pk-yritykset valmistavat tuhkanerotuslaitteistoja ja siihen liittyviä tekniikoita ja niiden tuotannosta osa suuntautuu kansainvälisille markkinoille
– Uusien liiketoimintojen tunnistaminen kasvaa (esim. arvokkaiden maametallien erotus jäteraaka-aineesta)
– Erotustekniikan osaaminen ja verkostot kehittyvät tuhkanerotusta laajemmiksi
Ajankohtaista
Tervetuloa kuulemaan näkemyksiä energiantuotannon kiertotalouden ja erityisesti tuhkan hyödyntämisen mahdollisuuksista!
Seminaarissa saat tietoa kiertotalouden merkityksestä energiateollisuudessa, tuhkan hyödyntämisestä eri käyttökohteissa ja MARA-asetuksen vaikutuksesta tuhkan käyttämiseen maarakentamisessa. Seminaari on tarkoitettu kaikille energiateollisuuteen ja kiertotalouteen liittyville toimijatahoille sekä kaikille aihealueesta kiinnostuneille.
Tuhka kiertotaloudessa -seminaari pidetään keskiviikkona 25.4.2018 klo 12-16 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kotkan kampuksella (Pääskysentie 1). Seminaari on maksuton.
Ilmoittaudu seminaariin viimeistään 17.4. osoitteessa:
https://www.webropolsurveys.com/S/A6ACD16ACC9454F1.par
Seminaarin ohjelma
klo 11.30-12.00
Ilmoittautuminen
klo 12.00
Tervetuloa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
klo 12.15
Kiertotalouden mahdollisuudet energiateollisuudelle, Katja Kurki-Suonio, Energiateollisuus ry
Tuhkan hyödyntäminen metsälannoituksessa ja maarakentamisessa, Samuli Joensuu, Tapio Oy
klo 14.00
Kahvitauko ja verkostoitumista
klo 14.30
Maarakentamisessa käytetyn tuhkan liukeneminen ja tuhkan hyödyntämisen tulevaisuuden visiot, Hannu Ilvesniemi, Luonnonvarakeskus
BioA-lannoite myös kalkitsee, Jari Järvinen, BioA Oy
klo 15.50
Seminaarin yhteenveto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
klo 16.00
Seminaari päättyy
Tilaisuuden toteuttaa Erotustekniikan tutkimuskeskus – ET-hanke.
Hankkeen päätoteuttaja on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Cursor.
Lisätietoa
Projektipäällikkö Anne Gango, anne.gango@xamk.fi
Tutkimusinsinööri Eveliina Kuokkanen, eveliina.kuokkanen@xamk.fi
ET – Erotustekniikan tutkimuskeskus
Tiedot
Budjetti

Yhteystiedot
Anne Gango
Projektipäällikkö
044 702 8217
etunimi.sukunimi@xamk.fi