Digivoimaa

12.06.2020 10:03

ei sisältöä

17.02.2020 13:04

Digivoimaa-hankkeen Spesia-tiimi on esittäytymisvuorossa. Ammattiopisto Spesian tiimi vahvistaa Digivoimaa-hanketta osaamisellaan ja eritysnuorten elämän asiantuntemuksellaan.

Ammattiopisto Spesia on Suomen toiseksi suurin ammatillinen erityisoppilaitos, jolla on toimipisteitä Jyväskylässä, Järvenpäässä, Pieksämäellä ja Turussa. Spesialaisten vankka osaaminen pohjautuu oppimiseen opiskelijoilta, moniammatilliseen otteeseen ja ennen kaikkea luoviin ratkaisuihin!

Spesian projektiryhmään kuuluvat Marika Mäkinen, Maija-Stiina Jaatinen, Jari Luostarinen ja Katri Halttunen.

Marika Mäkinen on erityisopettaja, tohtorikoulutettava ja mielen hyvinvoinnin puolustaja. Hänen missionsa on saada erityistä tukea tarvitsevat nuoret ymmärtämään kuinka hyviä he ovat, sekä tarjota heidän kanssaan työskenteleville työkaluja oppimisen ja arjen mahdollistamiseen.

Marika on mukaansatempaava ja valovoimainen kouluttaja, joka ammentaa faktansa rakkaudesta tieteelliseen tietoon ja esimerkkinsä 20 vuoden työkokemuksesta, jossa armoton realismi ja hillitön onnistumisen riemu kietoutuvat toisiinsa. Marika tarkastelee niin asioita kuin ihmisiä kokonaisvaltaisesti, yhdistäen erityispedagogiikkaan myös hyvinvoinnin näkökulman.

Maija-Stiina Jaatinen on ammatillinen erityisopettaja, kasvatustieteilijä ja kädentaitaja, joka rakastaa luovien menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia ihmisen kokonaisvaltaisen kasvamisen tukena. Hän luottaa toimivan kommunikaation ja vuorovaikutuksen tukemiseen ja monipuoliseen ilmaisutaitojen kehittämiseen arjen voimaannuttajana; osallistumista ja osallisuutta ilon ja onnistumisen kokemusten kautta.

Maija-Stiina on huumorintajuinen ja keskusteleva kouluttaja, marinoitunut ammatillisen erityisopetuksen moninaisissa kastikkeissa 15 vuoden ajan. Päivittäisessä työssä on mukana kiinnostus ja uteliaisuus digitaalisten ratkaisujen pedagogista arkea helpottaviin ja opiskelijan oppimista tukeviin ratkaisuihin.

Jari Luostarinen on ohjaaja, joka on työskennellyt erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa 20-vuotta. Hän on työskennellyt opiskelija-asuntojen asumisenohjaajana ja tällä hetkellä logistiikan ryhmän ohjaajana. Jari on monipuolinen ohjauksen ammattilainen. Hän on ollut tukemassa nuorten itsenäistymistä ja kasvua sekä luonut mahdollisuuksia monipuoliseen vapaa-ajanviettoon.

Jari on positiivinen ja huumorintajuinen laulumies. Kouluttajana Jarille asiakaslähtöisyys on tärkeää. Jaria motivoi omassa työssä opiskelijoiden uusien asioiden oppiminen sekä heidän kokonaisvaltainen tukeminen.

Katri Halttunen toimii kuraattorina. Katri on luova ja sosiaalinen sekä erittäin eläinrakas, maalaisjärjelläkin ajatteleva yhteisöjen kehittämisestä kiinnostunut sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Huikeat idikset ja vauhdikas meno pitävät hänet hyvässä vireessä! Katrin työote on sukupuolisensitiivinen, moninaisuutta ja tasavertaisuutta kunnioittava. Sosiaalinen vahvistaminen, nuorten oma vaikuttaminen ja toimijuus, luonto- ja eläinavusteisuus ovat keskeisiä tapoja työskennellä. Katri ei myöskään kangistu vanhoihin kaavoihin, vaan etsii aina innokkaana uusia tuulia ja haasteita.

28.01.2020 16:16

Yhdessä Mediakasvatusseuran, ammattiopisto Spesian ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa pitämämme puheenvuoro keräsi mahtavan ja runsaslukuisen yleisön Tampere-talon pieneen saliin Nuori2020 –tapahtumassa. Erityisen ilahduttavaa oli saada yleisöltä suuri määrä kysymyksiä ja kommentteja. Digitaalisuus nuorisotyössä herätti kiinnostusta ja sitä pohdittiin myös kriittisesti. Tässä blogitekstissä vastaan muutamaan erityisesti digitaalista nuorisotyötä koskevaan yleisökysymykseen. Seuraavassa blogissamme tarkastelemme digihyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.

”Miksi hankkeessa linkitetään digihyvinvointi niin vahvasti verkossa tehtävään nuorisotyöhön?”

Digitaalinen hyvinvointi tarkoittaa tilaa, jossa subjektiivista hyvinvointia ylläpidetään digitaalisissa ympäristöissä. Verkon hyödyntäminen on keskeinen osa digitaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Sen lisäksi, että kehitämme ja kokeilemme uusia kohtaamisen muotoja ja tapoja ja teemme niitä tunnetuksi nuorisotyön kentällä, mahdollistaa verkon välityksellä toimiminen digihyvinvointivalmennusten järjestämisen Mikkelistä käsin eri puolille suomea ja antaa ammattilaisille ja nuorille mahdollisuuden osallistua toimintaan paikasta tai oman kunnan palvelutarjonnasta riippumatta. Tarkoitus ei ole esittää verkossa toimimista ylivertaisena tai ainoana keinona digitaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, vaikka digitaalisessa maailmassa toimiminen luonteva ympäristö siihen, kuten myös ammattilaisten ja nuorten teknologisen osaamisen ja kokemuksen lisäämiseen onkin. Teemme myös hyvinvointivalmennuksia, jotka toteutetaan muutoin kuin verkko-ohjauksella.

”Tehdäänkö nuorisotyötä vielä jossain kohtaamatta nuoria verkossa?”

Yleisö vaikutti olevan erittäin hyvin perillä digitaalisesta nuorisotyöstä: suurimmalle osalle se oli jonkinlainen osa ammattia ja siitä oli kokemusta. Havaintojemme ja myös tilastojenkin mukaan nuorisotyössä on toimijoita, joilla digitaalisten välineiden tai median hyödyntäminen ei juurikaan näy nuorten parissa tehtävässä työssä. Olennaista on kuitenkin se mitä kohtaamisen lisäksi tehdään. Yhteydenpito nuoriin on yleistä, mutta digitaalisen hyvinvoinnin sekä siihen keskeisesti linkittyvän osallisuuden näkökulmasta tärkeä nuorten omaehtoisen toiminnan tai digitaalisessa maailmassa tapahtuvan vaikuttamistoiminnan tukeminen on sen sijaan vielä vähäistä.

”Digitaalinen nuorisotyö/ verkkonuorisotyö ei ole vielä kovin hyvin tunnettua tai arvostettua niiden keskuudessa, jotka eivät itse työskentele ko. aihepiirin kanssa.”

On tärkeää, että teemme uusia menetelmiä ja tapoja toimia näkyväksi nuorisotyössä. Näin on tehty esimerkiksi harvaan asutussa Etelä-Savossa, jossa Uudet digitaalisen nuorisotyön toimintamuodot ovat jo osoittaneet tarpeellisuutensa ja merkittävyytensä, kun nuorille on pystytty verkon välityksellä tarjoamaan mahdollisuus päästä mukaan heitä kiinnostavaan toimintaan. Vaihtelevasta suhtautumisesta huolimatta on ollut ilo huomata tilastoistakin, että digitaalisuuden vaikutus yhteiskuntaan ja nuorten parissa tehtävään työhön tunnustetaan jo melko laajasti.

”Millä tavalla otatte työpajoissa nuoret mukaan kehittämistyöhön ja millä tavalla nuoret voivat vaikuttaa hyvinvoinnin ohjelmiin. Miten nuorisotyöntekijöiden tarjoamasta alustasta saadaan sellainen, että nuoret sinne tulevat ja viihtyvät?”

Nuorten on saatava osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Tämä varmasti lisää niiden kiinnostavuutta. Digitaalisen hyvinvoinnin mittariston sekä valmennusten kehittämisessä mukana ovat Xamkin opiskelijat, digikoutsit sekä hyvinvointipilotteihin osallistuvat nuoret. Hyvinvointivalmennukset toteutetaan digihyvinvointimittariin sekä osallistujien tarpeiden ja kiinnostusten mukaisesti.

”Miten verkkotyöpaja toimii käytännössä?”

Verkossa toimiva nuorten työpaja on Etelä-Savossa vuosina 2018-2020 tehtävä kokeilu, jossa tarjotaan nuorille työvalmennusta verkon välityksellä. Tietoa tästä ja myös muista digitaalisen nuorisotyön kokeiluista voi lukea ”Oppimisen paikka” -julkaisusta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-214-6

”Miten huomioidaan ne nuoret, joilla ei ole mahdollisuutta verkkoon? Ei ole kunnon laitteita tms? Miten oikeasti aikuiset voisivat pysyä nuorten digiasioissa kartalla/perässä? Nuoret on aina askeleen edellä.”

On totta, että edellytykset teknologian käyttöön vaihtelevat suuresti. Ajan, laitteiden, kuten myös osaamisen puute voi rajoittaa ammattilaisten mahdollisuuksia, vaikka kiinnostusta olisikin. Nuorten kohdalla ikävä tosiasia on, että kaikki eivät pääse mukaan joko puuttuvien välineiden tai valmiuksien takia. Nopea internet ei vielä tänä päivänäkään tavoita kaikkia nuoria, joille digitaalisella nuorisotyöllä voisi olla paljon annettavaa. Näin ei nyky-yhteiskunnassa tietenkään saisi olla. Nuorten valmiuksia puolestaan pyritään edistämään esimerkiksi juuri digivoimaa -hankkeen osallisuutta ja hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä. Yleisöstä tullut erinomainen kommentti tiivistää hyvin aikuisten roolin digihyvinvoinnin edistämisessä: ”Paras keino tukea nuorta digihyvinvoinnissa on olla kiinnostunut ja antaa nuoren kertoa omia kokemuksiaan ja yhdessä keskustellen miettiä ratkaisuja. Myös oma esimerkki on tärkeää!”

”Suomessa digitaalinen nuorisotyö on maailman parhaimmistoa. Ulkomailla herättää vielä paljon ihmetystä ja ihastusta!”

Tämä onkin totta! Toimintamme herättää kiinnostusta myös kansainvälisesti. Toki ulkomaillakin tehdään hienoja asioita ja osa myös Suomessa käytössä olevista ja esimerkiksi Juvenian kehittämishankkeissa kokeilluista digitaalisen nuorisotyön menetelmistä onkin syntynyt yhteistyön tuloksena. Yhtenä esimerkkinä citiesoflearning.eu -sivusto. Myös digihyvinvointimittarin kehittämistyössä on hyödynnetty digitaalista hyvinvointia käsittelevää kansainvälistä kirjallisuutta. Siitä aiheesta lisää loppuviikolla ilmestyvässä blogitekstissä. Lisätietoa ja vastauksia digitaaliseen hyvinvointiin tai digitaaliseen nuorisotyöhön liittyvissä asioissa saat halutessasi myös ottamalla suoraan yhteyttä Digivoimaa –hankkeen väkeen.

Ville Eerikäinen

TKI-asiantuntija

Digivoimaa – digihyvinvoinnilla yhteiskunnallista osallisuutta -hanke

22.01.2020 15:15

Ammattiopisto Spesia on Digivoimaa hankkeessa mukana yhtenä osatoteuttaja. Tarkoituksena on yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa edistää digitaalista hyvinvointia koko yhteisön tasolla hyvinkin voimavaralähtöisesti. Tärkeintä on opiskelijalähtöisyys ja voimaannuttava ratkaisukeskeisyys hyvinvoinnin edistäjinä. Kukapa muu kuin minä olisi hyvinvointini parempi asiantuntija?

Hyvinvointi on laaja käsite, jonka tarkastelu vaatii ehdottomasti subjektiivista näkökulmaa. Erilaiset asiat lisäävät hyvinvointiamme ja erilaiset asiat vaikuttavat hyvinvointiimme sitä vähentäen. Toinen voimaantuu neulomisesta ja toinen pleikkarista. Ajassamme keskustellaan paljon ruutuajasta ja erityisesti sen sopivasta määrästä. Sopivan määrän yksiselitteinen ohje on osoittautunut melko hankalaksi. Helpompaa ja hyödyllisempää on tarkastella sitä jokaisen omasta lähtökohdasta. Onko minun elämässäni riittävästi liikuntaa, syönkö terveellisesti, olenko virkeä aamuisin, ennätänkö tapaamaan ystäviäni, millaisiin asioihin kenties itse toivoisin muutosta, millainen muutos olisi mahdollinen jo huomenna aamulla, mitkä asiat tai kuka edesauttaa tämän muutoksen tapahtumista? Näiden asioiden kartoittamiseksi ja keskustelun avaamiseksi on yhteistyössä Xamkin, Eslin, Spesian ja Medikasvatuseuran kanssa laadittu hyvinvointimittari Toivomme sinunkin tutustuvan siihen!

Spesian toimii hankkeessa erityisen tuen osaajana jakaen osaamistaan muille toimijoille kehittäen samalla (digi)hyvinvointia Spesiassa koko yhteisön tasolla. Ammattiopisto Spesia tarjoaa ammatillista ja valmentavaa koulutusta nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea opintoihinsa. Spesian toimipaikoissa Jyväskylässä, Järvenpäässä, Turussa ja Pieksämäellä opiskelee yhteensä 1300 nuorta. Päätoimipaikkana hankkeessa toimii Jyväskylä, josta käsin tietoa ja osaamista levitetään koko Suomen laajuisesti. Tavoitteenamme on luoda yhteisöllinen ja osallistava hyvinvointimalli. Käytännössä tämä on tarkoittanut vertaisohjaaja koulutusta opiskelijoille ja digivoimaa koulutuksia henkilökunnalle sekä hyvinvointivalmennuksia opiskelijoille.

Nuori2020 tapahtumassa Mediakasvatusseuran projektipäällikkö Laura Sillanpää ja Spesian kuraattori Katri Halttunen pohtivat median, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin näkyvyyttä opiskeluarjessa. 

1. Miten sinun työssäsi kohtaamiesi nuorten parissa median käyttö näyttäytyy? Miten median käyttö toimii voimavarana nuorilla? Ja minkälaisia hyvinvoinnin haasteita nuorten median käyttöön tunnistat omassa työssäsi?

Suurimmalla osalla opiskelijoista on kännykkä tai oma tietokone. Opiskelussa käytetään myös tabletteja, älytaulua ja läppäreitä. Meillä on myös runsasta pelaamista, vuorokausirytmin vaikeuksia sekä sosiaalisessa median pulmia, joista tyypillisimpinä kiusaaminen, grooming ja omien rajojen tunnistamisen vaikeus. Media toimii myös voimavarana tukien oppimista ja vahvistamalla sosiaalisia suhteita. Nuoret pääsevät erilaisten digitaalisten apuvälineiden kautta ’nettimaailmaan’, jossa osallisuus ja osallistuminen toteutuvat helpommin. Digitaalisuus tukee myös työelämä- ja arjen taitojen oppimista. Myös elämähallinnan taitoja opetetaan digitaalisia välineitä hyödyntäen.

1. Liittyykö median käyttöön jotakin erityistä, kun puhutaan erityisnuorista?

Ei oikeastaan, samanlaisia nuoria he ovat kuin muutkin. Voit olla kuin kuka tahansa nuori. Toki median ikävimmät puolet voivat haavoittaa heitä todennäköisemmin.

1. Mitä uutta digihyvinvointinäkökulma on Spesian toimintaan tuonut?

Yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta! Nuoret otetaan mukaan tekemään ja suunnittelemaan omaa opiskeluaan ja hyvinvointiaan. Vertaisuus on tehokas ja toimiva tapa. Voimaantumista puolin ja toisinJ Monilla haasteita vuorovaikutuksessa – media on luonnollinen tapa harjoitella myös näitä taitoja!

1. Minkälaista osaamista tai minkälaisia valmiuksia sinun mielestäsi digihyvinvoinnin edistäminen nuoria kohtaavalta ammattilaiselta erityisesti vaatii? Ja mitä uutta se voi tuoda?

Ennakkoluulottomuutta, avoimuutta, rohkeutta! Uskalla! Nuoret tietää ja osaa  –  sinun ei tarvitse osata, saat kyllä apua heiltä. Yhteisöllinen hyvinvointi on tehokas keino saavuttaa ja vaikuttaa – ole rohkea ja astu pois omasta sosiaalisen median mukavuusalueelta!

Kirjoittaja on Marika Mäkinen. Marika on Ammattiopisto Spesian kehittämiskoordinaattori ja Digivoimaa hankkeen projektipäällikkö Spesiassa sekä innostunut diginoviisi.

04.12.2019 17:25

Mediakasvatusseura

Digivoimaa-hankkeessa mukana on myös Mediakasvatusseura, joka vastaa nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten osaamisen kehittämisestä. Mediakasvatusseura on teini-ikäinen (2005 perustettu) mediakasvatuksen kehittämö sekä asiantuntija- ja nuorisoalan palvelujärjestö. Toiminnan ytimen muodostavat tiedottaminen, kouluttaminen ja materiaalituotanto sekä monialainen yhteistyö ja eri toimijoiden yhteenkokoaminen.

Seuraa edustaa Digivoimaa-hankkeessa Laura Sillanpää (VTM). Laura vastaa nuoriso- ja ohjausalan ammattilaisten mediakasvatus- ja digihyvinvointivalmiuksia kehittävästä koulutuskokonaisuudesta: suunnittelusta ja toteuttamisesta, kouluttamisesta, viestinnästä, materiaalituotannosta sekä koulutuksen juurruttamisesta osaksi Mediakasvatusseuran toimintaa. Lisäksi Laura hoitaa Seuran osuuden hankehallintoa Digivoimaa-hankkeessa.

Laura on erityisen kiinnostunut psykologiasta ja mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta media-arjessa. Hänen sydämensä sykkii myös digitaalisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön luovalle hyödyntämiselle ja remix-kulttuurille.

Erityisvahvuuksikseen hän tunnustaa kokonaiskuvien hahmottamisen ja hallinnoinnoin, järjestelmällisyyden ja tarkkuuden (eli pilkun viilaamisen tarvittaessa) sekä monipuolisen digiteknologian hyötykäytön kriittisyyttä unohtamatta.

Lauran voimaeläin on merikotka

Lisätietoja: Laura Sillanpää (kuvassa ylhäällä), laura.sillanpaa[a]mediakasvatus.fi”

Etelä Savon Liikunta ry

Etelä-Savon Liikunta ry (ESLi) on liikunnan aluejärjestö. Toimialueena on nimen mukaisesti koko Etelä-Savo, mutta esim. yritysten henkilöstöliikuntaa toteutamme asiakkaan toiveiden mukaisesti. Liikunnan aluejärjestöjä on Suomessa yhteensä 15kpl. Esli:n perustehtävä on tukea alueellaan toimivien seurojen toimintaedellytyksiä, ja näin edistää eteläsavolaisten hyvinvointia. Toisella vuosikymmenellään etenevä ESLi:n jäsenistö koostuu urheiluseuroista, erityisryhmien liikuntajärjestöistä, sekä lajin alueellisista organisaatioista. Jäsenmäärä on 116. Hankkeiden ja monipuolisten tapahtumien kautta kohtaamme alueen asukkaat. Lisäämme elämän mielekkyyttä ja tyytyväisyyttä liikunnan määrää ja laatua lisäämällä.

Digivoimaa hankkeessa liikunnallisuuden pitää mukana Netta Tuhkanen (kuva tulossa). Netan päävastuulla on DigiKoutsi -koulutuksen ja pilottivalmennuksien kehittäminen ja suunnittelu, ennen kaikkea fyysisen hyvinvoinnin ja elintapaneuvonnan (liikunta, ravinto, lepo) ja kokonaisvaltaisen elämänhallinnan näkökulmasta.

Kiinnostuksen kohteet: Liikuntaan liittyvät mielenkiinnon kohteet ovat kilpaurheilu (kaikki urheilulajit mutta erityisesti hiihto), liikuntabiologia, -fysiologia ja -psykologia sekä valmennus. Muita mielenkiinnon kohteita ovat matkustaminen ja leipominen.

16.08.2019 13:15

TEAM JUVE

Kesälomat ovat päättyneet, ja vähitellen myös hankeväki on palannut työpöytiensä ääreen. Edessämme on mahtava syksy täynnä tapahtumia sekä koulutuksia ja hyvinvointivalmennuksia. Me toteuttajat odotamme innolla tulevaa – toivottavasti myös sinä. Tässä vaiheessa Digivoimaa-hankkeen kaikki osatoteuttajat haluavat esittäytyä: Ketä me olemme? Mitä me teemme?

Hankkeen koordinoinnista vastaa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun (Xamk) Juvenian tiimi Jarmo Rinne ja Riina Hämäläinen. Xamk on valtakunnallisesti vahva ja tunnettu TKI-toimija. Esimerkiksi vuonna 2018 Xamk oli ulkopuolisen rahoituksen määrällä mitattuna Suomen suurin TKI-ammattikorkeakoulu, jossa pyörii tälläkin hetkellä lähes 200 tulevaisuusorientoitunutta hanketta. Juvenia eli Nuorisoalan Tutkimus- ja kehittämiskeskus on Kestävän Hyvinvoinnin vahvuusalueen tutkimusyksikkö, jonka ytimessä on nimenomaan nuorten osallisuuden, kansalaisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Eli juuri ne teemat, joiden ympärillä myös Digivoimaa-hanke toimii.

KETÄ ME SITTEN OIKEASTAAN OLEMME?

Hanketta luotsaa kipparimme projektipäällikkö Jarmo Rinne (YTT). Jarmo vastaa koko hankkeen koordinoinnista, tutkimustyöskentelystä jne. tiiviisti yhteistyössä hankkeen toteuttajien ja kumppaneiden kanssa. Mittaristo, juurruttaminen ja mukana vahvasti myös koulutuksissa ja valmennuksissa.

Kiinnostuksen kohteet: Osallisuus ja osallistuminen, vaikuttava toiminta, politiikan teoria ja yhteiskuntafilosofia.

Erityisvahvuuksina: Kokonaisuuksien hahmottaminen, yhteistyötaidot, tiimin jäsenten vahvuuksien löytäminen ja kriittinen analyyttisyys.

Voimaeläin: merikäärme (ks. kuva ylhäällä)

Tiimiä vahvistaa perämies eli TKI-asiantuntija Riina Hämäläinen (YTM). Riinan päävastuulla on DigiKoutsi-koulutuksen kehittäminen ja organisointi (Xamk ja toinen aste), hankeviestintä, digihyvinvointiin liittyvä taustatutkimus, hankkeen lokikirjan ylläpito, hyvinvointipilottien valmistelu sekä kaikki monipuoliset organisointiin liittyvät työtehtävät.

Kiinnostuksen kohteet: osallisuus, kansalaisuus ja kansalaiskasvatus, politiikan tutkimus sekä edellä mainittuihin liittyvät digitaaliset ulottuvuudet

Erityisvahvuus: luova, ratkaisukeskeinen, järjestelmällinen ja oivaltava

Voimaeläin: ilves (ks. kuva ylhäällä)

Syyskuusta perämiehen paikalle hyppää väliaikaisesti Ville Eerikäinen.

23.05.2019 09:40

Ruutuaika? Turvataidot? Voimavara? Medialukutaito? Digitaalisuuteen liittyvät ilmiöt herättävät ajatuksia, tunteita ja paljon kysymyksiä, joihin me kuluttajat ja tuottajat olemme alkaneet kaivata yhä enemmän vastauksia.

Me Digivoimaa-hankkeen toteuttajat olemme saaneet ainutlaatuisen mahdollisuuden olla mukana kehittämässä uutta: digitaalisen hyvinvoinnin käsitettä sekä siihen liittyviä menetelmiä. Digitaalinen hyvinvointi on vielä maailmallakin tuore, määrittymätön sekä pirstaleiden käsite. Vaikka digitaalisuus itsessään on ilmiönä vahvasti läsnä arkielämässämme, siihen liittyvät digitaalisen hyvinvoinnin ulottuvuudet eivät ole. Digitaalista hyvinvointia katsotaan usein teknologisten linssien läpi, mutta Digivoimaa-hankkeen kautta haluamme tuoda ilmiötä laajemmin esille. Digitaalisen hyvinvoinnin ytimessä on osallisuuden kokemus, jota tuetaan esimerkiksi elämänhallintataidoilla, strategisella osaamisella – unohtamatta turvallisuutta ja fyysistä hyvinvointia. Tiivistetysti voidaan todeta, että digihyvinvoiva yksilö pystyy hallitsemaan digitaalisuuden haittavaikutuksia, mutta pystyy käyttämään digitaalista mediaa siten, että se palvelee hänen henkilökohtaisia päämääriään.

Hankkeen aikana tuotamme ilmiöstä uutta tietoa, mutta ennen kaikkea kehitämme erilaisia työkaluja digitaalisen hyvinvoinnin ympärille nuorisotyön käyttöön. Olemme mukana muun muassa tukemassa nuorisoalan ammattilaisten osaamista, kehitämme nuorten vertaisohjaajuuteen uusia digitaalisia menetelmiä sekä rakennamme digitaalisen hyvinvoinnin valmennusohjelman ja digitaalisen hyvinvoinnin arviointimittariston. Yksi keskeisimmistä innovaatioistamme on somepassi, jonka avulla vahvistetaan nuorten turvallista ja tasapainoista arkea sosiaalisen median parissa.

Hankkeemme ytimessä on siis nuorten osallisuuden vahvistaminen, mutta myös monialaisen yhteistyön vahvistaminen nuorisotyön kentällä. Haluamme luoda nuorille hyvinvointia edistäviä digitaalisia valmiuksia voimavaralähtöisesti.

DIGIVOIMAA – digihyvinvoinnilla yhteiskunnallista osallisuutta hankkeen avulla pureudumme digitaaliseen hyvinvointiin vahvan yhteistyön ja monialaisen toimijajoukon voimin. Hanketta ovat toteuttamassa Juvenian (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) kanssa Mediakasvatusseura Ry, Etelä-Savon Liikunta sekä Ammattiopisto Spesia.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Digivoimaa-hankkeen matkaa digitaalisen hyvinvoinnin maailmassa. Edessämme on haastava, mutta varmasti palkitseva digiseikkailu.

Riina Hämäläinen

TKI-asiantuntija, Digivoimaa-hanke

Juvenia – Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu