Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen

17.07.2019 17:16

Tämän artikkelin otsikko on koodaaja ja lastenkirjalija Linda Liukkaan suusta. Liukas kuuluttaa, ei ainoastaan Suomessa vaan useissa maapallon eri kolkissa: koodaaminen kuuluu tytöille siinä kuin pojillekin. Mutta, koodaaminen itsessään ei ole tärkeätä, vaan se, miten sitä käytetään maailman ongelmien ratkaisemisessa.

Yllä on kuva kertakaikkisen upeasta Hedy Lamarrista. Seksipommina ja elokuvien kauneimpana naisena tunnetun Lamarrin ensimmäinen Hollywood-elokuva valmistui vuonna 1938. Hänestä tuli eksoottisen ulkonäkönsä vuoksi suosittu näyttelijätär 1940-luvulla, ja hänen suurimmaksi menestyksekseen nousi elokuva Simson ja Delila. Hedyä voi pitää kertakaikkisena yleisneroa: hän hallitsi sekä tieteen että taiteen! Hedy Lamarr kehitti teknologian, jota käytetään nykyään matkapuhelimissa, gps-paikannuksessa ja wifi-reitittimissä. Hän ei enää 1940-luvun jälkeen tehnyt kuin muutamia elokuvia, vaan keskittyi tieteellisiin keksintöihin, erityisesti taajuuksia vaihtavan radioteknologian kehittämiseen.

Maailma on täynnä ongelmia ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan ihmisiä sukupuoleen katsomatta. Ihmiskunnan tulevaisuus ja hyvinvointi riippuvat tieteestä ja teknologiasta enemmän kuin koskaan aiemmin. Naiset ja tytöt muodostavat puolet ihmiskunnasta. Kuitenkin jopa kehittyneimmissä maissa, kuten Suomessa, matematiikkaa, fysiikkaa ja tekniikkaa opiskelevien naisten ja tyttöjen määrä on jyrkästi pienempi kuin poikien ja miesten. Suomessa ammattien sukupuolittuneisuus on suuri ongelma ja jako naisten ja miesten ammatteihin alkaa jo päiväkodeissa. On olemassa maailmanlaajuinen tarve laajemmalle tieteen ja teknologian työvoimalle yleensä ja erityisesti naisten täysipainoiselle läsnäololle. Miksi? Ei pelkästään tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vaikutusten vuoksi, vaan ihmiskunnan yhteisen edun vuoksi.

Maailman ongelmat ratkaistaan ainoastaan tyttöjen ja naisten yhtäläisen osallistumisen kautta: osallisuuden innovointiin, teknologian kehittämiseen ja kestävään kehitykseen on kuuluttava kaikille ja kaikille sukupuolille. Työvoima, jossa on erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia, hyödyttää tieteen ja teknologian kehittymistä sekä yhteiskuntaa. Naisten aliedustukseen tieteessä ja teknologiassa on siis korkea aika puuttua.

Yhteiskunnallisissa tutkimuksissa on havaittu monia tekijöitä, jotka aiheuttavat naisten aliedustusta tieteessä ja teknologiassa. Näihin kuuluvat tyttöjen rajoitettu pääsy koulutukseen, ennakkoluulot, tiukat roolimallit ja odotukset, mentorien ja esikuvien sekä johtamiskoulutuksen puute. Lisäksi sosiaalisessa mediassa kodaamisesta ja peleistä kiinnostuneihin tyttöihin ja naisiin kohdistuva vihapuhe on lamaannuttavaa. Bro-grammer kulttuuri suhtautuu tyttöihin väheksyvästi tai kuin heitä ei olisi. Poikien ja miesten tyttöjä ja naisia syrjiviin asenteisiin on puututtava. Teknologia- ja peliteollisuus, miehet ja pojat voisivat tehdä enemmän tukeakseen tyttöjä ja naisia, jotka haluavat toimia pelialalla ja teknologia-aloilla, se hyödyttäisi myös miehiä ja poikia.

Linda Liukas kannustaa lisää tyttöjä: Musiikki, elokuvat ja muoti palvovat jo valmiiksi teitä. Haluaisin nähdä miltä näyttää teinityttöjen näköinen ohjelmointi, politiikka, filosofia tai matematiikka.

Victoria’s Secret huippumallin Lyndsay Scottin ajatuksia peleistä, sovelluksista ja teknologiasta voit kuunnella esimerkiksi täältä: https://www.youtube.com/watch?v=IbKwoz4juoc . Scottilla on muuten musta vyö taekwondossa. Upean mallinuransa ohella hän on kehittänyt sovelluksia iphonelle ja ipadille.

Linda Liukas motivoi ja heittää lisää vettä kiukaalle: Teinitytöt, tuokaa unelmat, kirkkaat värit, pakahduttavat tunteet ja kikatuksen keveys myös alueille, joissa niistä ei osata edes haaveilla.

Juuri näin on toiminut keksijä ja paskoista roboteistaan tunnettu Simone Gierzt, joka vain hetki sitten, kuluvan vuoden alussa kertoi, että hänen jo kertaalleen leikattu aivokasvaimensa oli tullut takaisin. Gierztin ajatuksiin ja keksintöihin pääsee tutustumaan hänen kotisivullaan YouTubessa. Hänen TED-puheenvuoronsa löytyy täältä: https://www.ted.com/talks/simone_giertz_why_you_should_make_useless_things

Girls just wanna have FUN-damental IT skills on yhteispohjoismainen hanke, jossa Xamkin luovien alojen tutkimusyksikkö on mukana. Hankkeen toimenpiteitä rahoittaa Nordplus Horizon. Hanke alkoi vuoden 2018 alussa ja sitä hallinnoidaan ja sen toteutuksesta vastataan tällä hetkellä Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen -hankkeen alla. Hankkeen kohderyhmänä ovat 13-17 -vuotiaat tytöt. Tavoitteena on innostaa tyttöjä peli- ja teknologia-aloille. Xamkin kumppaneita hankkeessa ovat Nord yliopisto Norjasta, joka hallinnoi hanketta,  Aalborg yliopisto Tanskasta ja Reykjavik University Islannista. Kymenlaaksossa järjestettiin 7. luokkalaisille tytöille keväällä neljä koodauspajaa: 27.3. Inkeroisten yhteiskoulu, 28.3. Urheilupuiston koulu Kirjapainotalolla, 3.4. Yhteiskoulu Mediamajalla, 4.4. Naukio. Mukana olivat Kouvolan kirjasto ja Nuorisotoimi. Tyttöjä pajoihin osallistui kaikkiaan 44. Tyttöjen koodauspajat jatkuvat 27.-29.9.2019 Kouvola Game Weekin aikana. Tervetuloa!

Tyttöjen Koodauspajojen ilmeen on luonut tuota tarkoitusta varten järjestettyyn kilpailuun osallistunut Kia Purojärvi Kymenlaakson opistosta.

Tämän blogitekstin yläkuvassa on muuten maailman ensimmäisenä koodarina pidetty matemaatikko Ada Lovelace, joka eli vuosina 1815-1852. Hän kirjoitti Charles Babbagen kehittämään varhaiseen mekaaniseen yleistietokoneeseen ohjelman. Hän sen sanoi: Ohjelmointi kuuluu tytöille!

Tiina Nevanperä, tutkimuspäällikkö

16.07.2019 16:08

Olen Antti Salokannel, Tuote- ja palvelumuotoilun opiskelija Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkista. Vahvuuteni ja mielenkiintoni löytyvät pelialasta ja palvelumuotoilusta. Tämän takia kehittämääni ja tuottamaani palvelumuotoiluun kuuluvat pelit, tavalla tai toisella. Seuraavaksi kerron omasta tavastani tuottaa parempaa palvelua, sekä lopuksi annan tehtävän, jossa haastan sinut pohtimaan järjestösi taikka ammattikuntasi asemaa ja imagoa yhteisössä.

Palvelumuotoilu on käyttäjälähtöistä

Palvelumuotoilun käyttäjälähtöisyys tarkoittaa sitä, että palvelumuotoilun tarkoituksena on tehdä palvelutapahtumasta mahdollisimman miellyttävä kokemus sekä käyttäjälle että palveluntuottajalle. Käyttäjän kuunteleminen ja etenkin ymmärtäminen on keskeisessä osassa palvelumuotoilua.

Kun työelämässä tehdään päätöksiä palvelumuotoilun menetelmiä apuna käyttäen, tehdään ne käyttäjiltä kerätyn datan pohjalta. Monet kaupalliset sovellukset keräävät käyttäjistään dataa, jotta käyttäjille voidaan näyttää esimerkiksi heille paremmin kohdennettuja mainoksia sekä ylipäätään parantaa käyttökokemusta. Esimerkiksi: kaupan hyllyt on järjestetty siten, että elintarvikkeet yms. päivittäiset ostokset löytyvät reitiltä kassalle. Myös kaupunkisuunnittelussa on alettu keräämään dataa siitä, missä ja miten ihmiset kulkevat, vaikkapa, mihin olisi parasta laittaa eläkelläisille tuoleja, joissa he voisivat levähtää pidempien kävelymatkojen välissä.

Palvelujen kehittämisessä tuleekin nykyään ottaa huomioon se, että miten käyttäjiltä saa hyödyllistä dataa ja miten käyttää tätä dataa oikein. Esimerkkinä Spotify Discover Weekly-soittolista, joka vertaa käyttäjän tykkäämien kappaleiden listaa muiden käyttäjien listoihin, ja kerää sen perusteella samankaltaisista soittolistoista ehdotukset kappaleista sinulle.

Pelit palvelumuotoilun tukena 

Haluan tuoda pelimäisiä ominaisuuksia palvelumuotoiluun:

• Sovelluksia, jotka auttavat järjestelemään isoja kokonaisuuksia siten, että käyttäjä saa noudatettavaksi pieniä tehtäviä, jotka pikkuhiljaa kertyvät taustalla.
• Näiden pienien asioiden suorittamisesta tulisi palkita vähän, mutta pikkuhiljaa kasvavassa määrin, jotta mielenkiinto pysyy yllä.
• Haluan muuttaa arkipäiväistenkin askareiden muuttamisen dataksi ja sen tuomisen helposti tutkittavaksi. Tällöin on huomioitava, että jos data menee jonkun muun käsiteltäväksi, on sen oltava anonyymiä dataa.
• Myös yllättävän ja/tai turhan tilaston seuraaminen, esimerkiksi: kuinka monta kertaa olet päivässä haukotellut.
• Yksitoikkoisten toistojen tekeminen mielekkääksi ja niiden tekemisessä kehittymisestä palkitseminen. Tätä nähdään jo erinäköisissä kuntoutuksissa, missä potilaan pitää tehdä tiettyjä liikeratoja useita kertoja. Se ei ole itsessään järin mielenkiintoista, mutta jos tekemiselle luo mielenkiintoisen kontekstin, etenkin pelin avulla, tulee tekemisestä jopa piristävää.
• Palkintojen ei aina tarvitse olla ”oikeita asioita” vaan voivat olla esim. hienompia vaatteita virtuaali avatarille.
• Helposti hahmotettavat määränpäät tekemisessä, joiden suorittamista on helppo seurata.

Mihin menossa

Näkemykseni mukaan tulevaisuudessa VR/AR laitteiden käyttö opetuksessa, terveydenhuollossa ja hyvinvoinnin parantamisessa tulee yhä tärkeämmäksi. Interaktiivisten sovellusten tuominen arkielämän pieniin ja suuriin päätöksiin tulee olemaan arkipäivää, esim. kauppakärry -sovellus, joka seuraa, mitä ostoslistalla olevia tuotteita valitsemassasi kaupassa on ja millä hinnalla. Näen nousun erilaisille sovelluksille erilaisten ihmisten erilaisiin tarpeisiin: esimerkkinä muistipeli muistisairaille vanhuksille ja pelkästään musiikkiin ja ääniin perustuva peli näkövammaisille.

Miten työni nähdään ja mitä se oikeasti on? – tehtävä sinulle

Tehtävän tarkoitus on saada sinut miettimään, miten erilaiset ihmiset näkevät ja kokevat työsi. On tärkeää, että mahdollisimman monella on selkeä ja positiivinen kuva siitä, mitä sinä teet.

Ota kynä tai sakset ja paperia. Piirrä tai leikkaa ja liimaa omasta ammatistasi kuvia.

Kuva 1: Mitä ihmiset, jotka tietävät vähän mitä teet, luulevat sinun tekevän?

Kuva 2: Mitä ihmiset, joilla ei ole hajuakaan mitä teet, luulevat sinun tekevän?

Kuva 3: Miten tekemisesi näkyy tavallisen ihmisen arjessa?

Kuva 4: Mistä työstä sinulle maksetaan palkkaa?

Kuva 5: Mitä tekemisesi saa sinut tuntemaan?

Kuva 6: Mitä teet oikeasti?

Antti Salokannel, Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen -hanke, harjoittelija 2018-2019

16.07.2019 10:30

Tuore hallitus on Antti Rinteen johdolla käynnistänyt sote-uudistuksen valmistelun uudestaan sen jälkeen kun Juha Sipilän hallituksen hartaasti työstämä uudistus päätettiin lopulta ajaa hallitusti alas ajallisten ja perustuslaillisten haasteiden saattelemana. Uuden hallituksen periaatteellisena lähtökohtana on myös nyt, että sote-palvelut tulee järjestämään kuntaa suurempi itsehallinnollinen alue eli maakunta. Maakuntia on uuden hallitusohjelman mukaan tulossa edelleen 18 ja ajatuksena on, että maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori, kuten järjestöt toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Moni, varsinkin suurempi järjestö ehti jo yhtiöittää osan tuottamistaan palveluista Sipilän hallituskauden aikana päästäkseen näin jouhevammin mukaan sote-markkinoille. Erillisinä asioina uusi hallitus on lähtenyt valmistelemaan muun muassa maakuntien verotusoikeutta. Hallituksen tavoitteena on luoda maakunnista monialaisia Itsehallinnollisia alueita vuoden 2020 loppuun mennessä. Parhaillaan selvitetään, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maakunnille sekä näitä toimia edellyttävät lainsäädäntöaloitteet. Joka tapauksessa luotavan palvelujärjestelmän tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.

Hallitusohjelman mukaan vaiheittain tehtävän sote-uudistuksen valmistelussa huomioidaan edellisillä vaalikausilla tehty valmistelutyö. Sipilän hallituksen loppuraportissa maakunta- ja sote-valmistelusta tehdyn laajan valmistelutyön huomioimista edellytetäänkin. Maalaisjärjellä ajateltuna lasta ei varmastikaan kannata heittää pesuveden mukana. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta on pyritty uudistamaan jo pitkään. Merkittävinä haasteina ovat olleet muun muassa perustuslain vaatimukset, uudistuksen laajuus, asetut aikaikkunat ja alueiden erilaisuus. 

Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa palvelujärjestelmän oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden sekä kustannusten hillinnän näkökulmasta suurimpien haasteiden liittyvän perustason palveluiden vahvistamiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja kuntoutukseen. Hallituksen mukaan nyt perustason palveluiden pirstaleinen järjestäminen, riittämätön resursointi, muuttuneet palvelutarpeet ja niihin liittyvät osaamisvajeet näkyvät terveyskeskuksissa ja sosiaalityössä, ikäihmisten palveluissa, vammaispalveluissa ja lastensuojelussa, kielellisten oikeuksien turvaamisessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Palveluiden sisältöjen lisäksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja rahoitus eivät enää pysty turvaamaan yhdenvertaisia palveluita kaikille suomalaisille. Keskeinen kannustin uudistukselle on se tosiasia, että kuntien taloudelliset hartiat eivät kestä palveluiden rahoittamista ja järjestämistä.

Hallituksen tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Monimuotoinen yhteistyö on kaikkien etu ja erityisesti järjestökentällä on Suomessa vankka ja pitkä osaamispohja, jota ei voi sivuuttaa, varsinkin kun hallitusohjelmassa puhutaan lapsi- ja perheystävällisyydestä, asunnottomuuden puolittamisesta, työllisyyden nostamisesta ja mielenterveysstrategian luomisesta. Jo järjestölähtöisen ja pienten toimijoiden työn edistäminen ja tukeminen lisää kansalaisten hyvinvointia, on satsaus tulevaan, vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja lisää osallisuutta.

Toinen Rinteen hallituksen käyntiin polkaisema suuri uudistus on sotu-uudistus eli sosiaaliturvan uudistaminen. Niin sote- kuin sotu-uudistuskin edellyttävät, että esimerkiksi järjestöjen ja pienten sote-alan toimijoiden asiantuntemusta hyödynnetään uudistusten valmistelussa. Uudistuksen myötä sosiaaliturvan tulisi osaltaan vastata ihmisten osallisuuden ja merkityksellisyyden tarpeisiin sekä tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aktiivisuutta, ihmisen omatoimisuutta, osallisuutta ja elinikäistä oppimista kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on, että työn tekeminen on nykyistä kannattavampaa ja työtuloista jää ihmiselle selvästi ennakoitavissa oleva summa käteen. Sosiaaliturvan tulee taata ihmisille ennakoitava turva eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteiden muutoksissa ilman tarpeettomia katkoja ja hallinnollisia esteitä.

Työllisyyden edistäminen edellyttää hallituksen mukaan vahvaa panostusta koulutukseen ja osaamiseen. Muuttuvan työelämän vaatimukset lisäävät oman osaamisen päivittämisen ja jatkuvan oppimisen tarvetta merkittävästi. Työelämän tarpeiden nopea muutos edellyttää koulutuksen järjestäjiltä nykyistä suurempaa ketteryyttä. Hallituksen näkemyksen mukaan koulutus on paras turva syrjään jäämistä ja näköalattomuutta vastaan.

Koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin nojannut kasvu on luonut Suomelle edellytykset hyvinvointivaltion rakentamiseen ja tuottavuuden kasvuun. Hallituksen tavoitteena on laatia vuoden 2020 loppuun mennessä osaamisen ja oppimisen tiekartta vuodelle 2030, jossa etsitään yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenot, jotka nyt ovat noin 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Hallitus tulee perustamaan Creative Business Finland:n tukemaan luovien alojen kasvua. Hallituksen tavoitteena on niin ikään vahvistaa kulttuurimatkailua esimerkiksi hyödyntäen maailmanperintökohteita. Hallitus tulee pitkän aikavälin investointina perustaa luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston. Opetus- ja kulttuuri-, työ- ja elinkeino- ja sosiaali- ja terveysministeriöiden asettama työryhmä luovutti vuonna 2017 ehdotuksensa luovan talouden vahvistamiseksi Suomessa. Luovat alat -työryhmä esitti jo tuolloin, että silloisen hallituksen tulisi käynnistää monialaisen Creative Business Finland -kehittämispalveluiden rakentaminen ja että ne rakennettaisiin Tekesin, nykyinen Business Finland, biotalousohjelman mallin mukaisesti ja hyödyntäen parhaita kansainvälisiä käytäntöjä.

Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen -hankkeessa tehtiin keväällä 2018 kysely, joka lähetettiin Kaakkois-Suomessa kaikkiaan 101 sote- ja hyte-alan toimijoille, järjestöille, säätiöille ja yrittäjille. Kysely laadittiin monialaisena yhteistyönä yhdessä Järjestöt 2.0 Yhes enemmän –hankkeen kanssa ja siihen pyydettiin kommentit Xamkin opetuksen edustajalta ja Kouvola Innovationin edustajalta.

Vastauksia laajaan kyselyyn, kysymyksiä kaikkiaan 32, saatiin kaikkiaan 35. Tätä voi pitää sangen hyvänä tuloksena. Kyselyn perusteella järjestettiin Kouvolassa Sotereseptin-nimeä kantanut koulutus syyskuusta 2018 helmikuuhun 2019. Koulutus rakennettiin kyselyn perusteella esiin nousseille kehittämiskohteille ja toimijoiden tarpeille sekä huomioiden uudet menetelmät, kuten palvelumuotoilu, kumppanoitumisen ja verkostoitumisen tavat ja mahdollisuudet sekä menetelmät vaikutusten ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemiseksi. Kyselyn perusteella seuraavat kehittämiskohteet korostuivat erityisesti:

• lisää verkostoja ja kumppanuuksia yli toimialarajojen kaivataan kipeästi.
• apua rahoituksen ja tuen saamiseksi toimintaan, koulutusta hyvin rahoitushakemusten kirjoittamiseen ja uusien rahoituskanavien löytämiseen.
• toiminnan markkinointiin ja palveluiden muotoiluun kaivataan koulutusta.
• vapaaehtoisista on huutava pula.
• toiminnan ja palveluiden laadunarviointia ei osata tehdä eikä sen merkitystä nähdä.
• asiakkaita ei ole profiloitu eikä heidän tarpeitaan ja odotuksiaan kartoitettu, tuotettujen palveluiden sisältö ja palvelupolku ovat hahmottamatta asiakkaan ensimmäisestä kohtaamisesta lukien. Vastaajat kuitenkin arvioivat tuottavansa asiakkaittensa tarpeiden mukaisia palveluita.
• Terveys- ja hyötypelit eivät olleet vastaajille lainkaan tuttuja. Vastaajat arvioivat kuitenkin, että heillä on sellaisia toimintoja, joiden suhteen voisi kehittää, kokeilla ja hyödyntää digitaalisuutta ja pelillisyyttä, esimerkiksi kehittämällä uusia ratkaisuja toimintaan ja auttamismuotoihin, kuten terveys- ja hyötypelejä, vertaistuen mahdollistajaksi, esimerkkejä, ideoita ja ajatuksia nousi paljon esille.
• digitaalista osaamista ei ole ja osaamistarpeista nousikin pitkä lista.
• sote- ja maakuntauudistukseen liittyen kyselyyn vastaajat kaipasivat kovasti tietoa ja koulutusta.

Kouvolassa järjestetty Soteresepti-koulutus pyrki vastaamaan ja antamaan työkaluja sote- ja hyte-alan toimijoille. Koulutukseen ilmoittautui kaikkiaan 27 toimijaa, joista koko koulutukseen osallistui 10. Osa koulutettavista haki ja pääsi koulutuksen aikana Sitran järjestämään Soteuttamo-sparraukseen, johon pyydettiin myös kokemuksia Sotereseptistä ja inspiraatiopuhe Soteuttamon kick off –tilaisuuteen Kotkassa. Sotereseptin koulutus -kokonaisuus oli seuraavanlainen:

20.9. klo 10:00-12:00 Kick off-tilaisuus, koulutuksen sisältö ja ensimmäinen työpaja:

ydinosaaminen, asiakasprofiili, – arvo ja strategia.

27.9. klo 12:30-15:30 Palvelumuotoilu kehittämisvälineenä: ydin löytyy inhimillistämisestä, kokemuksesta, arvosta ja tarinasta.

25.10. klo 12:30-15:30 Verkostot ja kumppanuudet.

28.11. klo 9-16:30 Palvelujen kehittäminen, City Drivers –hankkeen palvelumuotoilu -seminaarin yhteydessä klo 14.

11.12 klo 12:30-15:30 Markkinointi, liiketoimintaosaaminen, viestintä, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen.

17.1.2019 klo 12:30-15:30 Jaksaminen, mentorointi, tärkeimmät verkostokumppanit.

14.2.2019 klo 12:30-15:30 Laatu- ja vaikuttavuusluento- Maakunta- ja sote –uudistus.

Kokemukset Sotereseptistä ovat hyvät, tilaisuudet olivat innostavia, herättivät paljon mielenkiintoa ja lukuisten tehtävien myötä osallistujat pääsivät todella kehittämään toimintojaan ja saivat tietoa uusista menetelmistä ja uutta näköalaa toimintojen kehittämiseen ja kumppanoitumiseen. Koulutuksen aikana kävi selväksi, että vapaaehtoisista on huutava pula järjestökentällä ja henkilöt, jotka pyörittävät toimintaa ovat uupuneita. Asialle on syytä tehdä jotain, jotta järjestökentän ja piententoimijoiden osaaminen ei valu hukkaan.

Haluan kiittää Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen -hankkeen hyvää yhteistyökumppania Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä-hankkeen (Järjestö 2.0- kokonaisuuden maakunnallinen osahanke) järjestöagenttia Henna Hovia. Yhdessä tulee hyvää!

Tiina Nevanperä, Tutkimuspäällikkö

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-756-7

22.10.2018 14:58

Joskus maailmassa on paljon tärkeitä asioita, mitkä jäävät vähälle huomiolle. Terveys, ihmisten hyvinvointi, kulttuuri ja joskus oma kaupunki otetaan itsestään selvyytenä. Terveys voidaan kokea tylsänä, oman kaupungin kulttuuri turhana ja oma hyvinvointi hyväksytään sellaisenaan kun ajatellaan, ettei siihen voi kuitenkaan vaikuttaa. Nämä ovat osa valheita, joissa me monet ihmiset elämme päivä toisensa jälkeen.

Digitalisaatio, hieno sana vai myös jotain muuta?

Digitalisaatio, eli digitaalisen tietotekniikan yleistyminen on ollut näkyvä ilmiö jo pitkän aikaa, etenkin nuoriso on omaksunut älypuhelimet ja muut digitaaliset laitteet omaan arkeensa. Varsinkin nuorten kohdalla kritisoidaan, kuinka he eivät lue sanomalehtiä tai kirjoja kirjastoissa. Kouluissa kielletään puhelimien käyttö ja ohikulkevan nuoren ajatellaan tuhlaavan aikaansa taskukokoisen digitaalisen kumppaninsa kanssa. Digitalisaation johdosta on syntynyt paljon uusia lähteitä ihmisille, missä jaetaan tietoa, kuvia ja tietoisuutta maailman asioista.

Nuoret omaksuvat trendejä ja seuraavat mm. digitaalisissa ympäristöistä syntyneitä Youtube-staroja, jotka toimivat nykyään esikuvana nuorille. Pintaan nousseita aiheita on ollut tietoisuuden lisäämistä kiusaamiseen, ”body shaming” eli ulkonäköpaineisiin tai vaikkapa vegaaniin elämäntapaan liittyviä keskusteluita.

Tapahtumat ja ihmisten tietoisuuteen vaikuttaminen

Kaikki ihmiset eivät ole tietoisia pelien terveysvaikutuksista ja monesti media maalailee peleistä ikävää kuvaa ja pelaamista verrataan huumausaineiden käyttöön. Se on hyvin harmillista, että hyötyvaikutukset unohtuvat välillä täysin.

Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen -hankkeessa on kokeiltu erilaisia keinoja ihmisten tietoisuuden ja vaikuttamisen lisäämiseen pelillisin ja luovin keinoin luovien alojen tilassa Kouvolan keskustassa, Hub Kouvolassa. Xamkin TKI-yksiön Luovien alojen järjestämä Rapu Gamecon -tapahtuma oli yksi pilottikokeiluista, millä pyrittiin vaikuttamaan etenkin nuorten ihmisten tietoisuuteen pelien hyödyistä ja mahdollisuuksista, etenkin terveydellisistä ja myönteisistä elämäntavoista. Tapahtuman aikana oli kaikenlaista luovaa ohjelmaa, mm. digitaalisen pelitaiteen live-työpaja, esitelmä pelimusiikin säveltämisestä ja TKI-toiminnan pelillisyyshankkeiden esittelyä uudelle yleisölle (yhteisöllistä pelaamista unohtamatta!).

Kaikki ihmiset eivät ole tietoisia pelien terveysvaikutuksista ja monesti media maalailee peleistä ikävää kuvaa ja pelaamista verrataan huumausaineiden käyttöön. Se on hyvin harmillista, että hyötyvaikutukset unohtuvat välillä täysin. Tällä tapahtumalla oli tausta-ajatuksena se, että ihmiset tutustuvat pelien syvällisempään maailmaan niin, että se olisi luontevaa ja ikäänkuin osa vapaa-aikaa ja arkea, eli vapaaehtoista. Ihminen omaksuu asioita paremmin, kun hän saa aikaa tutustua aiheeseen ja päättää itsenäisesti oman ajansa käytöstä. Tämä kaksipäiväinen tapahtuma sisälsi myös yhteisöllisyyttä, yhdessä toimimista ja pelaamista. Tapahtumassa heräsi keskustelua pienissä ryhmissä pelien hyödyistä sekä haittavaikutuksista.

Rapu Gamecon -tapahtumassa tutustuin eräisiin työttömiin nuoriin, jotka kertoivat millaisia kokemuksia heillä on digitalisaatiosta omalta osalta. Osa heistä käyttää luppoaikaansa erilaisten pelistreamien, eli oman pelaamisen esittämiseen verkon välityksellä mm. Twitch-palvelua hyödyntäen. Miljoonat ihmiset seuraavat Twitch-lähetyksiä ympäri vuorokauden netissä ja seuraavat toistensa pelaamista. Mediassa kuvataan toisinaan työttömiä saamattomina laiskureina, vaikka stigma perustuu täysin harhaluuloihin. Työttömät ihmiset keksivät luovilla tavoilla itselleen tekemistä ja tätä kautta mm. Youtube-starojen urat alkoivat syntyä ja muodostui täysin uudenlaisia työpaikkoja ns. tubettajina. Tällaista osaamista pitäisi kannustaa ja tunnustaa, se on yksi askel kohti hyvinvointia yhteiskunnassa: uudet innovatiiviset ratkaisut millä aktivoida kansalaisia toimimaan yhteiskunnassa…

Kouvola Game Week

Kansainvälisellä peliviikolla sattuu ja tapahtuu ympäri Kouvolan aluetta suuressa tapahtumakirjossa nimeltä Kouvola Game Week. Kouvolan Kasarminmäellä (5.11. – 6.11.2018) viikon starttaa pelialan opiskelijoille suunnattu hackathon-tapahtuma Rapu Game Jam 2018. Tapahtumassa kehitetään pelillisin keinoin ratkaisuja moniin arjen ongelmiin, hyvinvointiin tms. yritystoimeksiantojen kautta. Kaksipäiväisen pelinkehityskilpailun jälkeen keskiviikkona toiminta jatkuu yhteisöllisyyden muodossa. Rapu Gamecon II -tapahtuma, sama tausta-ajatus kuin aiemmassa Rapu Gameconissa, mutta erilainen toteutus. 7.11.2018 yhteytetään pelialan opiskelijoita eri koulutuksista jossa he tutustuvat toisiinsa ja voivat esittää omia työprojekteja ja solmia mahdollisia yhteistyökuvioita toistensa kanssa. TKI-yksikön Luovat alat esittävät tutkimus ja kehitystoimintaa etenkin pelihankkeiden näkökulmasta. Tapahtuma on suunnattu opiskelijoille, joskin paikalle voi eksyä myös muut aiheesta kiinnostuneet yksilöt. Loppuviikosta torstaina järjestetään Creative World -seminaari, jossa on puheohjelmaa ja työpajoja. Tapahtumassa esiintyy pelialan tunnettuja ihmisiä ja tärkeitä tekijöitä.

Puhujalistalta poimittua: http://game.luovasuomi.fi/index.php/puhujista/

• KooPee Hiltunen, Director of Neogames Finland Association
• Karoliina Korppoo, Pelituottaja Veikkaus
• Lauri Järvilehto, FT, Lightneer

Huippuseminaari kokoaa peliviikon antia uusimman tutkimuksen, yrittäjäpuheenvuorojen ja innostavien keissien muodossa! Monipuolinen ja -muotoinen ohjelma tarjoaa jokaiselle jotain. Innostaen pohtimaan pelien kasvavaa roolia niin yritysten ja organisaatioiden toiminnassa sekä yksittäisten ihmisten arjessa. Pelit ovat enemmän kuin viihdettä! (Kouvola Game Week)

Peliviikkoa vietetään viikolla 45. Tarkempaa tietoa Kouvola Game Weekistä sivustolla http://game.luovasuomi.fi/

Nuorten vaikuttaminen heidän maailmaansa

Ongelmakohtia löytyy, mutta yleisesti ajatellaan etteivät ongelmat katoa, koska kukaan ei voi puuttua niihin.

Kun olen keskustellut työn ohella yläasteella nuorten kanssa, olen huomannut erään asian, mikä toistuu jatkuvasti. Tuntuu siltä, että nuoret eivät tiedä omaa vaikutusvaltaansa ja huimaa potentiaalia, minkä he omaavat. Kun kysyin nuorilta, ovatko he tyytyväisiä nykytilaansa esimerkiksi kouluympäristössä, vastaus on yleensä ollut vähän monipiippuinen. Toisaalta, koulu koetaan ihan mukavaksi ympäristöksi, mutta silti nuorten ääni ei kuulu halutulla tavalla. Ongelmakohtia löytyy, mutta yleisesti ajatellaan etteivät ongelmat katoa, koska kukaan ei voi puuttua niihin.

Yhdessä keskustelimme, voisiko esimerkiksi pelit tai pelillisyys olla ratkaisu heidän tapaansa oppia tai viestiä asioita. Pelit lähestymistapana koettiin miellyttäväksi ja uudenlaiseksi alustaksi, verrattuna vanhoihin menetelmiin. Nuoria kuullaan, mutta ymmärretäänkö heitä ja annetaanko heillä välitöntä feedbackia? Kokeeko nuori olonsa tärkeäksi meidän maailmassamme? Nuorten maailma on myös osa meidän maailmaamme.

Koulut on rakennettu oppimista varten. Oppimisesta voi tehdä nuorelle mielekästä. Kysymys herää: kuka tekee kenelle ja miksi? Pyrimmekö hyödyttämään organisaation arvoja ja tavoitteita vai unohtuuko välillä suora kohdeyleisö, eli nuorten oppiminen? Nuoret omaksuvat teknologian käytön ja osaavat toimia digitalisaation aikana todella aktiivisesti ja heillä on paljon piileviä kykyjä. Meidän pitäisi osata vain hyötykäyttää se ja tutustuttaa terveelliset sekä hyvät elämäntavat, oikeat arvot ja yhteisöllisyys sekä vaikuttaminen näitä uusia kanavia hyödyntäen. Viihteellisten pelien ja hyötypelien raja on häilymässä: se on nyt kehittäjien ja tutkijoiden harteilla, kuinka tätä mahdollisuutta oikein hyödynnämme!

22.10.2018 09:24

Muutos on avain menestykseen, sanotaan. Maakunta- ja sote-uudistus mullistaa nykyisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja sen toimintaympäristön. Uudistuksen myötä perustetaan uudet maakunnat ja siirretään niille uusia tehtäviä tai tehtäviä, jotka ovat olleet aiemmin kunnan vastuulla. Uudistuksessa mullistuu koko sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021 alkaen. Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Kunnan ja maakunnan roolit järjestöjen ja pienten toimijoiden kumppaneina ja rahoittajina uudistuvat ja muuttuvat. Olemme kaikki yksittäisinä tai yhteisöllisinä toimijoina uuden edessä.

Valinnanvapauden myötä erityisesti palvelumarkkinat kasvavat. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla toimivien järjestöjen on jatkossa kyettävä tunnistamaan, mikä osa niiden tuottamista palveluista on, tai sen tulisi vastaisuudessa olla, markkinaehtoista toimintoa ja palvelutuotantoa ja mikä jää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen eli kuntien rahoituksen ja Stea-avustusten piiriin. Jo nyt osa järjestöistä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita markkinoilla. Uudistus paineistaa järjestöjä jatkossa arvioimaan entistä laajanäköisemmin ja tarkemmin, onko kyse markkinalähtöisestä toiminnosta vaiko yleishyödyllisestä terveyttä edistävästä järjestölähtöisestä palvelusta.

Selvityshenkilön Tuija Braxin mukaan osa kuntapäättäjistä pitää todennäköisenä, että kunnat tulevat vähentämään merkittävästi sote-järjestöille antamiaan avustuksia (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 26/2018). Toisaalta kunnan ja maakunnan velvoitteet tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa on kirjattu uuteen lakiin. Ennen kaikkea uudistus kuitenkin merkitsee järjestöjen ja pk-yritysten kannalta uusien mahdollisuuksien, rajapintojen ja kumppanuuksien syntymistä. Järjestöjen on tunnistettava jatkossa omien rajapintatoimintojensa laatu joko palveluksi tai toiminnoksi. Toiminnot ovat jatkossa markkinoilla olevia palveluita eikä niitä uudistuksen myötä saa enää tukea julkisin avustuksin. Järjestöjen on syytä eriyttää tämä toiminto omaksi, mikäli se haluaa sen olevan valinnanvapauden ja siihen liittyvän alihankinnan, valinnanvapauden, asiakassetelin tai budjetin piirissä maakunnassa. Tällöin kyseinen palvelu on listattava maakunnalliseksi.
Tämä järjestön toimintojen ja palveluiden katsaus- tai uudelleenjärjestelytehtävä on vaativa. Tehtävän tueksi toimintaympäristön muutoksessa järjestöt tarvitsevatkin koulutusta. Soteresepti-koulutus on luotu vastaamaan tähän tarpeeseen. Se on suunniteltu yhdessä Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen -hankkeen ja Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä -hankkeen kanssa.

Koulutus- ja valmennuskokonaisuus tapahtuu syyskuun 2018 – helmikuun 2019 välisenä aikana. Koulutukseen osallistuu kaikkiaan 27 toimijaa. Koulutus antaa välineitä toiminnan kehittämiseen, verkostoitumiseen ja kumppanoitumiseen muiden alan toimijoiden kanssa, markkinointiin ja viestintäkanavien tehokkaaseen käyttöön, keinoja vapaaehtoisten rekrytointiin, oman jaksamisen huomioimiseen ja vahvuuksien löytämiseen, maakunta- ja sote-uudistuksen haltuunottoon sekä laatukriteeristön luomiseen. Yhtenä välineenä on palvelumuotoilu ja palvelumuotoiluajattelu.

Palvelumuotoilu tarkoittaa menetelmää hallita ja ymmärtää muutosta varsinkin tilanteessa, jossa ihmisen käsityskyky ei pysy innovaatioiden ja muutosten perässä, tilanteessa, jossa huomaa jotenkin olevansa aina perässähiihtäjä. Palvelumuotoilu on keino hallita ja ymmärtää nopeaa muutosta ympärillämme – tai muutosta joka ottaa aikaa.

Palvelumuotoilun avulla saadaan selvitettyä kokonaisuuksia, joita olisi muuten vaikea hahmottaa ja ratkaista ja saadaan pilkottua näitä kokonaisuuksia pienemmiksi, käsitettäviksi, järkeviksi kokonaisuuksiksi, jotka vastaavat paremmin muutostarpeisiin.  Järjestöt ovat usein merkittäviä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijoita ja tältä osin ne ovat nyt uuden haasteen edessä. Palvelumuotoilu on menetelmä, jolla uuden tilanteen haltuunotto tapahtuu varmasti jouhevammin. Palvelumuotoilu on kokemusten, insinööritaidon, luovan muotoiluajattelun ja maalaisjärjen yhdistämistä konkreettisten ja hyödyllisten tulosten saavuttamiseksi tulevaisuusorientoituneesti.

Kirjoittaja:

Dr. Tiina Nevanperä
Tutkimuspäällikkö/Research Manager
Luovat alat/Creative Industries Research Unit
tel. +358 44 7028 330

09.08.2018 12:59

Epävarmuus. Tuo viheliäinen tunne, kun et tiedä mitä tekisit, et tiedä mitä tapahtuu. Et ehkä tiedä kuin sen, että vaihtoehtoja on useita. Usein vaihtoehdot ovat sekä huonoja ja hyviä. Varmuutta tulevasta ei kuitenkaan ole.

Epävarmuuteen liittyy sen vastakohtana varmuus ja sen tunteminen epävarmuuden jälkeen, tuntuu niin turvalliselta. Mikä olisikaan turvallisempaa uuden alla, kuin henkilö tai vaikkapa organisaatio, joka tietää mitä tekee, on luotettava ja ohjaa hyvin käsin kohti parempaa. Tosin organisaationkin takana on aina henkilö tai henkilöt. Tämä on silkka vertauskuva mutta ehkä ymmärrätte, ettei kansamme päättävän elimen piirteisiin juuri kuulu nuo edellä mainitut piirteet sote-uudistuksen suhteen.

Meistä jokainen tuntee epävarmuutta ja toiset meistä kestävät sitä paremmin ja toiset taas huonommin. On olemassa kuitenkin sen kaltaista epävarmuutta, jota meidän kenenkään ei kuuluisi kokea.

Ne ovat perustoimeentuloon sekä terveyteen liittyvät asiat. Kun epävarmuus koskee elämän peruspilareita, voi epävarmuus tuoda elämään liikaa haasteita.

Elämä itsessään, on epävarmuus. Se kaipaa rinnalleen varmuutta. Mielellään valtiotasolta saakka.

Sote siirtyi jälleen vuodella

Me maakunta- ja sote-uudistusta seuraavat ja siitä kiinnostuneet emme ole voineet välttyä uutisilta Arkadianmäeltä. Siellä on uutisoinnin mukaan riidelty niin, että paksut ovetkaan eivät ole pidätelleet erimielisyyksien ääniä käytävälle. Toisaalta, erimielisyydet ja asian viivästyminen voivat kieliä myös siitä, että asiaa todella valmistellaan huolella ja eriävät mielipiteet ovat toivottavasti mahdollisuus oikeanlaiselle ratkaisulle, lopulta.

Huolestuttavampaa olisi, jos soraääniä ei kuuluisi ja kaikki menisi läpi ilman erimielisyyksiä. Tosi on, että katsomme asioita hieman erilaisten lasien läpi ja omaan käsitykseeni viisaudesta käy se, että oma kanta perustellaan ja tuodaan esille välittämättä siitä, että se olisikin eriävä.

Juha Sipilä ilmoitti uudistuksen siirtyvän vuodella, vuoteen 2021. Matka ja työ uudistuksen eteen jatkuu. Vuosien työn maali häämöttää jo.

Etsitään rehellistä tietoa ja päätöksiä

Kesäkuussa 2018 päättyi hankkeemme, digitalaiset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen- kysely. Kyselyn yksi suurin esiintuotu asia oli maakunta- ja sote-uudistuksen epävarmuus. Vastaajat kertoivat asian tuovan epävarmuutta ja ärsyyntymistä. Ei ole tietoa mitä tapahtuu. Toimijat ovat hämillään, vailla tietoa ja apua tällä tiellä, mahdollisen uudistuksen alla.

Hallituksen riitely sotesta tuottaa epävarmuutta päättävää elintä kohtaan. Onhan niin, että tätäkin asiaa tarkastellaan monien lasien takaa, eikä kaikkien lasien takana katsota niin myötämielisesti eriäviä mielipiteitä ja sitä, että uudistus lykkäytyy sen vuoksi että eduskunnassa ollaan eri mieltä. Henkilökohtaisesti arvostan sitä, että asioista ollaan eri mieltä eikä näin suurta asiaa päätetä yhdessä illassa, mutta nyt alkaa tuntua siltä, että toteutuuko mikään, koskaan?

Turhauttaa kun tulevaisuus on epäselvä. Ei ole tietoa siitä kuinka oma työ, oma organisaatio tässä uudistuksessa on, vai kenties onko?

Hankkeen tekemän kyselyn mukaan toimijat haluavat ratkaisun ja selkeää informaatiota. Tuskin kukaan kaipaa median lööppejä, joiden suurin tarkoitus on saada mahdollisimman paljon myyntiä.

Uudistusta on tehty vuosia. Toivotaan sille myötätuulta, ettei se kariudu lopulta erimielisyyksiin.

Lähde: Yle-uutiset.fi Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10274140

[viitattu 9.8.2018).

Uusisuomi.fi. Saatavissa: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251933-riitely-eduskunnan-sote-aikatauluista-jatkuu-mittasuhteet-ovat-pahasti-pielessa [viitattu 9.8.2018].

Kuvat ja teksti: Katri Ajanto-Lumisalo

11.06.2018 14:08

Olen työskennellyt 11-vuotta sosiaali- ja terveysalalla, erilaisissa tehtävissä. Olen nähnyt ammattini puolesta vanhuuden ja kotihoidon, olen työskennellyt vaativan tason kuntoutuksessa erityislasten kanssa, työskennellyt varhaiskasvatuksen piirissä, olen keikkaillut tuhansia tunteja Uudenmaan kotihoidossa, saanut oivan opin neurologiseen kuntoutukseen sekä hoitanut palvelutalossa. Olen työskennellyt myös virallisena edunvalvojana, joten byrokratian eri värit ovat minulle tuttuja.

Viime vuosina työskennellessäni perusterveydenhuollon parissa, päällimmäisenä tunteena on ollut; muutos tänne ja pian! Samaa olen kuullut kollegoilta, asiakkailta sekä omaisilta.

Yhteiskuntamme on muuttunut ja tulee muuttumaan. Tällä hetkellä olevat terveyspalvelut eivät ole yhdenmukaisia ja palvele asiakkaita heidän tarpeiden vastaisella tasolla. Ei ole oikein, että hyvässä taloudellisessa asemassa olevat, saavat hoidon sellaisena kuin se kuuluisi olla kaikille.

Esimerkkinä eräs lauantai aamu, kun perheellämme oli kova kiire ja olimme reissussa. Meillä oli tarkoitus lähteä saareen jossa lääkäriä ei ollut 100km läheisyydellä. Lapsen silmä oli tulehtunut eikä meillä ollut aikaa lähteä istumaan päivystykseen. Olisimme joutuneet jättämään ylioppilasjuhlat väliin, sillä tunnetusti päivystyksessä istuessa voi kulua aikaa monia tunteja. Meillä on matkavakuutus ja saimme lääkkeet puhelinsoitolla. Onko kaikilla näin? No ei ole. Jos ei ole matkavakuutusta tai varaa maksaa lääkäriä yksityisellä taholla, on pakko käyttää julkista sektoria.

Toinen räikeä esimerkki koskee sairasta isääni, joka jonotti päivystyksessä noin neljä tuntia avustajansa kanssa eikä saanut lopulta hoitoa, sillä lääkäri purki hoitajan mukaan vielä edellisen päivän jonoa. Edes sillä että istut pyörätuolissa, olet afaatikko ja todella kipeä, ei ollut merkitystä sillä resursseja ei ollut. Hoitoa ei kyetty antamaan, kun ei ollut sitä mahdollisuutta antaa.

Nämä edellä mainitut esimerkit ovat juuri niitä tärkeimpiä uudistuksen vaativia esimerkkejä. Heikoimmissa asemissa olevat, ovat juuri heitä, ketkä eivät saa asianmukaista hoitoa. Raha puhuu jälleen.

Nyt tuleva uudistus muuttaa rakennetta niin että valinnanvapaus luo mahdollisuuden käyttää asiakassetelillä yksityisiä palveluita. Ilman, että omaat matkavakuutusta.

Maakunta- ja sote-uudistuksen tarkoitus on tuoda palvelut kaikille tasavertaisiksi.

Maakunta- ja sote-uudistuksen pääpiirteet

Maakunta- ja sote-uudistuksen tarkoituksena on luoda palvelut asiakkaille tasavertaisiksi ja uudistaa ne yhteiskuntamme nykyiselle tasolle kohtuullisin kustannuksin. Asiakas voi tehdä valintoja entistä vapaammin liittyen omaan terveyteen. Maakunta- ja sote- uudistus astuu voimaan 2020 portaittain

Uudistus antaa mahdollisuuksia toimijoille muodostaa uusia muotoja toteuttaa palveluita.

Uudistuksen oleellisena osana on valinnanvapauslaki, joka mahdollistaa vapauden valita itse palveluitaan palveluntuottajilta. Lain tarkoitus on tehdä hoidosta sekä korkeatasoista että mahdollistaa sinne pääsy ilman pitkää odotusaikaa.

Maakunta rahoittaa

Mallissa maakunta järjestää, että tuottaa julkisesti rahoitetun palvelun. Valtio rahoittaa maakunnan tuottaman palvelun mutta maakunnalla on oikeus päättää miten rahan käyttää. Mahdollisuus on sekä tuottaa palvelut itse, tai vaihtoehtoisesti ostaa ne järjestöiltä tai yksityisiltä yrityksiltä.

Suoran valinnan palveluista puhuttaessa on kyse sote-yksiköistä ja suunhoidon yksiköistä. Näitä palveluita voivat tuottaa maakunnan liikelaitos, maakunnan yhtiöt, yksityiset yritykset ja kolmannen sektorin tuottajat eli järjestöt.

Uusi sote-malli avaa pohjan uusille yrityksille.

Palveluntuottajien korvauksista vastaa maakunta. Erityistä on, että tuottajille voidaan maksaa onnistuneesta työstä kannustimia eli ylimääräinen rahallinen korvaus. Syrjäinen sijainti voi nostaa määrää. Toisaalta taas, maakunta voi muuttaa korvauksen määrää alenevasti tai jättää sen maksamatta tuottajan toimiessa virheellisesti.

Asiakas keskiössä

Asiakkaalla on mahdollisuus asiakasseteliin, joka on maakunnan myöntämä, omanlainen lupaus, maksaa asiakkaan terveyteen liittyvää palvelua tapauskohtaisesti arvioitavaan summaan saakka. Asiakas valitsee itse, minkä tuottajan hän valitsee.

Henkilökohtainen budjetti eli rahasumma terveydenhuoltoon, on tarkoitettu pitkäaikaisesti apua tarvitseville, esimerkkinä vammaiset tai pitkäaikaissairaat. Asiakas voi itse määritellä mihin rahan käyttää.

Ehtoja palveluntuottajille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien on listauduttava rekisteriin, jonne pääsemiseksi on ehtonsa. Muilta palveluiden tuottajilta ei vaadita listautumista. Tuottajia on kohdeltava tasa-arvoisesti.

Erityisen huomion saa vaativan tason palvelut, joiden toiminta tarkastetaan ennen sen mahdollista aloitusta. Jos tuottajalla on sertifioitu laadunhallintajärjestelmä eli ulkopuolinen taho on todennut tuottajan täyttävän tarvittavat ehdot, ei tarkastusta tarvita. Kanta-palveluun liittyminen on edellytys toimia tuottajana.

Läpinäkyvää

Kaikkien palveluntuottajien on annettava ajantasaista tietoa palveluistaan sekä odotusajoista, verkkopalvelussa sekä suullisesti.

Erityinen huomio kuuluu uudistuksessa erityisessä asemassa oleviin, henkilöihin jotka tarvitsevat erityistä ohjausta ja tukea Sote-uudistuksessa ja sen uusissa toimintamalleissa. Heidän oikeus on saada tarvittava apu ja ohjaus.

Tuottajia velvoittaa julkisuus ja hallintolaki, joka tekee asiakirjoista julkisia jollei laki muuta määrää. Tuottajien velvollisuuksiin kuuluu toimitta vuosittain maksetut veronsa, paikka jossa verotus tapahtuu, tulot ja menot sekä johdon palkat sekä palkkiot. Yhteiskuntavastuu; eli tuottajan velvoite toimia vastuullisesti, on sekin tarkasteltava asia.

Läpinäkyvyyttä luvataan.

Minä uskon uuteen, uskon että yhteisellä panostuksella uuden luominen onnistuu. ja niitä uudistuksia todella tarvitaan. On helppoa olla sitä mieltä, ettei uudistuksia tarvita, jos itsellä on kaikki mahdollinen apua aina saatavilla. Kaikki eivät työskentele niin, että työterveyshuolto tarjoaa kaikki mahdolliset palvelut yksityisellä sektorilla. Että puhelinsoitolla voi varata itselle minkä tahansa tutkimuksen, jonka hinta on alkaen 500 euroa.

Minusta uudistuksen muutokset ovat hienoja juuri heikoimmassa asemassa oleville ja niitä juuri tarvitaan.

Kirjoittaja:
Katri Ajanto-Lumisalo

Kirjoittaja työskentelee harjoittelijana hankkeessa: Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen.

Lähteet:

Alueuudistus.fi.

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/5274232/07+Valinnanvapaus+tuottajan+ja+maakunnan+n%C3%A4k%C3%B6kulmasta+faktalehti+8.3.2018.pdf/a9316dd8-697c-4b69-af95-374006670d5a/07+Valinnanvapaus+tuottajan+ja+maakunnan+n%C3%A4k%C3%B6kulmasta+faktalehti+8.3.2018.pdf.pdf [viitattu 11.4.2018].

Kuvat: Katri Ajanto-Lumisalo

Kuvan lapsi on kuvaajan tytär.

26.03.2018 09:22

Hyvinvointi-, sosiaali-  ja terveysala uudistuu: hyvinvointipalvelujen tulevaisuus, kuluttajan ja asiakkaan sekä palveluntuottajan näkökulma yhdessä digitaalisuuden kanssa puhuttelevat koko yhteiskunnassa. Yksi on varmaa: hyvän arjen arvo kasvaa, verkostojen ja kohtaamisten vaikutus korostuu.

Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen -hanke on kokeilujen vahva alusta: hankkeen tehtävänä selvittää ja kehittää käytännön toimenpiteitä, toimintamalleja ja palvelukulttuuria digitaalisuutta ja pelillisyyttä unohtamatta. Hankkeen kokeilut lähtevät käyntiin pienille hyvinvointi- ja terveysalan toimijoille tehtävällä kyselyllä huhtikuussa. Kyselystä saatavien tulosten perusteella lähdetään työpajojen, nopeiden kokeilujen, game jamien ja hackathonien kautta ratkomaan pienten toimijoitten käytännön ongelmia ja suuntaamaan katsetta kohti tulevaa.

Järjestimme hankkeessa kuitenkin jo ennakkonäytöksen yhdessä Caffeine Overdose Oy:n Timo Hiltusen ja Janne Mikkolan sekä Ideoiden Oy:n Riikka Marttisen kanssa Hub Kouvola Viiraamolla 18.12.2018. Tämä hankkeen ensimmäisen Unelmapotku ja kosketuksen taikaa -työpajan tavoitteena oli rohkaista terveyden ja hyvinvointialan opiskelijoita ja opettajia sekä alalla toimivia järjestöjä ja muita toimijoita, tulemaa mukaan oppimaan terveys- ja hyötypeleistä, AR- ja VR-sovelluksista.

Hyöty- ja terveyspeleissä on mukana koko inhimillinen tunteiden ja kokemusten kirjo. Digitaalinen pelaaminen ei ole vain viihdettä vaan kuntoutusta, kokemusten käsittelyä ja hyvinvoinnin ylläpitoa. Pelaaminen voi lisätä osallisuutta, antaa onnistumisen kokemuksia, jopa identiteettiään voi rakentaa pelaamalla. Joka tapauksessa pelit ovat osa kulttuuriamme eikä mikään osoita, että tilanne muuttuisi tulevaisuudessa. Oleellista onkin antautua ideoille pelillistämisen, tarinallistamisen ja tuotteistamisen näkökulmasta ja olla valmis uudistumaan, kehittämään toimintatapoja, ymmärtämään muutosta ja ajattelemaan uusilla tavoilla.

Unelmapotku ja kosketuksen taikaa työpajan sisällöistä ja kokemuksista lähemmin seuraavassa blogi-tekstissä.