Digit

XAMK:n liiketalouden opiskelija Krista Raskinen kirjoitti hankkeemme toimeksiantona opinnäytetyön tradenomin (AMK) tutkintoon.

Opinnäytetyön nimeksi tuli Ikään liittyvä syrjintä rekrytointiprosesseissa.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, ovatko haastatellut kokeneet ikään liittyvää syrjintää työnhakuprosessissa.

Opinnäytetyöprosessi aloitettiin yhteisellä palaverilla loppukeväästä 2021. Opinnäytetyö valmistui ja esitettiin opinnäytetyöseminaarissa marraskuussa 2021 ja Krista valmistui tradenomiksi, suuntautuen HR-asiantuntijaksi, tammikuussa 2022.

Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella menetelmällä ja tiedonkeruu teemahaastattelujen avulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina sekä sähköpostihaastatteluin. Haastateltavat valikoituivat hankkeen kohderyhmästä Parikilta. Opinnäytetyöhön Krista haastatteli yhteensä kuutta kohderyhmän edustajaa, sekä kahta rekrytoijana toimivaa henkilöä.

Tutkimuskysymykseen ovatko työnhakijat kokeneet ikään liittyvää syrjintää rekrytointiprosessissa saatiin opinnäytetyössä vastaus: puolet, eli kolme kuudesta vastaajista tunsivat kokeneensa. Lisäksi kaikki haastateltavat vastasivat myöntävästi kysymykseen: luuletko että iällä on vaikutusta työllistymiseen yleisesti ottaen. Kolmas ikään liittyvä kysymys oli: oletko huomannut työllistymisen vaikeutuneen tietyn iän jälkeen omalla kohdallasi, johon kuudesta vastauksesta kahdessa viitattiin ikään.

Haastatteluiden lisäksi opinnäytetyön teoriaosuudessa avattiin iän tuomista fyysisistä muutoksista, rekrytointiprosessista ja sitä säätelevästä lainsäädännöstä, sekä syrjintää estävästä lainsäädännöstä. Lisäksi opinnäytetyössä kerrottiin omakohtaisista kokemuksista rekrytoinnissa tapahtuneesta ikään liittyvästä syrjinnästä. Nämä oli löydetty internetissä olevista julkaisuista. Niissä tuli esille se, miten nopeasti meidänkin hankettamme koskeva digiloikka on edennyt ja miten se on ollut yksi iso tekijä ikään liittyvässä syrjinnässä rekrytointiprosessissa.

Opinnäytetyön johtopäätöksissä todetaan, että keskeisin parannustoimenpide ikään liittyvän syrjinnän ehkäisemiseksi olisi työnantajan edustajille tai rekrytoijille, että ei keskityttäisi liikaa hakijan ikään, vaan katsottaisi eniten hakijan koulutusta, kokemusta ja osaamista. Anonyymi rekrytointi voitaisiin ottaa yleisemmin käyttöön, jolloin henkilöstä nähdään tärkeimmät eli osaaminen, koulutus ja kokemus anonyymisti, ikään, nimeen, asuinpaikkaan ja sukupuoleen sitomatta. Työnantajien huomioida iäkkäämpien työnhakijoiden työ- ja elämänkokemus ja vankka ammattitaito.

“Opinnäytetyön aihe muotoutui omakohtaisesta kokemuksesta. Haastattelujen toteutusta hankaloitti koronapandemia, sillä haastattelukohteiden aukioloaikoja oli rajoitettu ja ihmiset olivat suositusten mukaisesti enimmäkseen etätyössä. Lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen, sillä sain vähäisistä vastauksista huolimatta hyviä ja kattavia vastauksia, sekä vastauksen tutkimuskysymykseeni ”ovatko työnhakijat kokeneet ikään liittyvää syrjintää rekrytointiprosessissa?”.”

• Krista

Krista Raskinen

Paula Leppänen

Aurinkoinen pakkaspäivä 9. maaliskuuta oli DIGIT-hankkeen päätöswebinaari, jossa esittelimme toimintaamme ja tuotoksiamme. DIGIT-toimijat kokoontuivat jo aamusta palaveriin Waypoint- ja Nousu-hankkeen toimijoiden kanssa Xamkin Kouvolan kampuksella.

Olimme valmistelleet webinaaria yhdessä ja nyt odotimme läpimenoharjoitusta ennen varsinaista esitystä. Juontajamme ja hankkeemme digiasiantuntijat, Saara ja Miikka, odottivat rauhallisina tapahtuman alkua, tarkistellen vielä viimeisiä askelmerkkejä.

Hetki ennen kameran eteen astumista meillä kaikilla taisi olla hiukan jännitys pinnalla. Projektipäällikkömme Paula rohkaisi kuiskaten: ”Hyvin se menee”.

Paula hoiti rautaisella otteella esityksen ja me, Topi, Miikka ja minä, kerroimme omista osuuksistamme hankkeessa. Esityksessämme oli muutama lyhyt video ja näin saimme tiiviisti kerrottua DIGIT-hankkeen toiminnasta ja julkaisimme tuotoksistamme DIGIT-APP – Tärpit työelämään -sovelluksen: DIGIT-APP — Tärpit työelämään by Xamk TKI Meduusa (itch.io).

Tämän jälkeen Waypoint- ja Nousu-hankkeen toimijat esittelivät toimintaansa. Päätöswebinaari oli yhteinen DIGIT- ja Waypoint -hankkeille sekä samalla Kick-off -tilaisuus Nousu-hankkeelle Xamkin FUEL-tilassa. Tapahtuma striimattiin YouTubeen Medialouhoksen toimesta.

Kiitos hienosta yhteistyöstä kaikille! Oli huippupäivä!

Erja Mölsä

hankevastaava DIGIT ESR

Kouvolan Ammattiopisto Oy, Eduko

Hankkeen aikana kehitetty DIGIT-APP – Tärpit työelämään -sovellus on nyt julkaistu!

Sovelluksen tehtävänä on edistää kohderyhmän työelämätietoisuutta ja lisätä DIGIT-APP:in ja hankkeen näkyvyyttä.

Sovellus pitää sisällään työelämän perustietoja selkeässä ja helppolukuisessa muodossa. Sovelluksen sisältö on kehitetty trio-hautomossa eli hankkeen toteuttajien kesken. Sisältöä muokattiin pilotoinneista muodostuneen palautteen ja käyttökokemusten johdosta. Sisällön tekstit on suunniteltu lyhyeksi ja helppolukuiseksi, mikä soveltuu hyvin kohderyhmän tarpeisiin ja taipuu hyvin sovellusmuotoon. Sovelluksen sisältö on viety XAMK:in kehittämään DIGIT-APP -pohjaan.

Sovellus sisältää muun muassa työkäsitteitä, työnhakuun liittyviä asioita ja työelämän pelisääntöjä.

Voit käyttää DIGIT-APP – Tärpit työelämään -sovellusta tästä.

Voit katsoa havainnollistavan videon sovelluksen käytöstä tästä.

Osallistuimme DIGIT-hankkeen toimijoina Miikan kanssa Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2021 konferenssiin. Tapahtuma järjestettiin Hämeenlinnassa Aulangolla. ITK-konferenssi on oppimisen ja opetuksen uusien innovaatioiden sekä kokemusten jakamisen kohtaamispaikka. Kokemuksia ja tarinoita jakamalla saimme uusia kokemuksia ja oivalluksia myös meidän DIGIT-hankkeemme käyttöön.

Konferenssissa oli tarjolla yli 180 esitystä reilun kolmensadan esiintyjän toimesta. Esitykset kattoivat oppimisen, opettamisen ja opetusten ja teknologian tarinoita aina varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen. Paikalla oli myös yli 70 Suomen johtavaa oppimista ja opettamista tukevaa yritystä. Tarjonta antoi laajan kattauksen opetuksesta ja digitaalisten taitojen tarpeesta opetuksessa ja koulutuksessa.

Hankkeemme kannalta kiinnostavimmat esitykset pitivät perjantaina Anna Uusniitty Hämeenkyrön yhteiskoulusta sekä Santeri Jaakkola Seppo-pelien hyödyntämisestä opetuksessa sekä arjen pelillistämisestä pelin avulla. Mielenkiintoinen esitys oli myös DragonBox Koulun matkassa: Opettajuuden ja matikanopetuksen räjäytys aikakoneen, laboratorioiden ja satujen tukemana. Esityksen pitivät Piia Korpelainen Eskolanmäen koululta ja Pekka Peura DragonBox Finland Oy:lta.

Kävimme pitkän keskustelun eUrheilun merkityksestä alakoululaisille Suomen elektronisen urheilun liiton puheenjohtajan Miika Pulkkisen kanssa ohjatun eUrheilun mahdollisuuksien järjestämisestä hankkeena perusopetuksen tiloihin. Tässä olisi hieno mahdollisuus erilliselle hankkeelle uuden ohjelmakauden alkaessa keväällä 2022. Kohderyhmänä voisi olla esimerkiksi työttömät, jotka harrastavat eUrheilua. He voisivat toimia valmentajina ja sparraajina eUrheilusta kiinnostuneille alakoululaisille.

Kirjoittanut,

Paula Leppänen, Xamk, Projektipäällikkö

On selvää, että kasvanut digitaalinen osaaminen tukee osallisuutta, työllistymistä sekä työssä ja opinnoissa pärjäämistä sekä kilpailukykyä työmarkkinoilla. DIGIT-hankkeessa parannetaan digitaalista osaamista vastauksena yhteiskunnassa nopeasti etenevään ja jatkuvaan digiloikkaan, ketterällä ja eettisesti kestävällä digitaalisella sovelluksella. Olemme rakentaneet trio-hautomossa (XAMK Ammattikorkeakoulu, KSAO ammatillinen koulutus ja Parik välityömarkkinatoimija) digitaalisen sovelluksen yritysten käyttöön, helpottamaan työllistymistä ja työhön perehtymistä. Isompina tausta-ajatuksina digitaalisen sovelluksen kehittämisessä olemme painottaneet mm. monipuolista digineuvontaa, -tukea -ja koulutusta, joita olemme järjestäneet yhteistyössä hankkeen toimijoiden kanssa yhdessä ja erikseen. Tämän kehittämisen kautta olemme löytäneet jokaiselle hankkeessa mukana olevalle sopivan tavan toimia osana työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä.

Digitaaliset orientaatio sovellukset ovat tehtynä kahdelle yritykselle, LeijonaCateringille ja Recticelille. Recticelin sovellus on ollut yrityksen työntekijöiden testauksessa sekä käytössä ja LeijonaCatering sovellus valmistui tällä viikolla käyttövalmiiksi.

Loppuvuonna on tulossa digitaalinen sovellus liittyen työnhaun ohjeisiin. Sovellus auttaa työnhakijaa löytämään tarpeelliset työnhakuohjeet helposti.

Uuteen työpaikkaan meneminen tarkoittaa yleensä paljon uusien asioiden sisäistämistä. Työpaikka voi olla ensimmäinen työkokemus tai työnantaja on uusi tuttavuus. Työntekijä on voinut myös vaihtaa kokonaan alaa uutta työpaikkaa hakiessa. Oli syy mikä tahansa, kaikki käyvät läpi saman vaiheen, eli uuteen työpaikkaan ja työtehtäviin tutustumisen. Työtehtäviin perehdyttäminen on vaihtelevaa eri aloilla ja erikokoisissa yrityksissä. Informaatiomäärä voi olla valtava, mitä pitäisi sisäistää ja työpaikalla saattaa olla hektinen ilmapiiri, jolloin voi käydä niin, että uudet ihmiset työpaikassa ovat ns. tuuliajolla.

Hankkeen aikana, olemme ratkaisemassa sekä kehittämässä juurikin tämän aiheen tiimoilta digitaalista sovellusta, joka auttaisi uusia työntekijöitä sisäistämään paremmin perehdyttämisen aikana opeteltavia asioita. Kyseessä on siis työkalu, joka toimii uuden työntekijän sekä perehdyttäjän hyödyllisenä työkaluna perehdyttämisvaiheessa ja työn alkutaipaleella. Sovelluksen avulla voi myös helposti ja nopeasti tarkastaa omaan työhön liittyviä asioita: tai ainakin tietää mistä tietoa voi lähteä etsimään!

Digitaalinen sovellus apuna työhön perehtymisessä

DIGIT-hankkeessa on kehitetty sovellusta työhön perehdyttämiseen ja työvaiheiden mallintamiseen. Kehittämistyötä on tehty hankkeen toteuttajien kesken (Xamk, Parik ja Ksao) sekä kahden eri alan yrityksen kanssa. Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijoita on ollut mukana kehittämisessä. Sovelluksen alkuvaiheen kehittämistyön aikana keväällä 2021 kysyimme logistiikan aikuisopiskelijoilta digitaalisuudesta ja työelämästä. Nämä nuoret aikuiset olivat tottuneet käyttämään säännöllisesti tietokonetta, tablettia ja puhelinta. Työelämään pääseminen eli työpaikan saaminen huolestutti heitä. Saimme tästä aihetta miettiä, tulisiko opiskelijoille suunnattuun perehdytyssovellukseen sisällyttää ohjeita työnhakuun.

Sovellus on nyt syksyllä 2021 kehittymässä kokeiluvaiheeseen ja Ksao:ssa on seuraavaksi suunniteltu ja koordinoitu sovelluksen testausta. Pyydämme ravintola-alan opiskelijoita kokeilemaan perehdytyssovellusta. Tämän kokeilun tuloksista saamme lisäarvoa sovelluksen jatkokehittämiseen niin sisällöllisesti kuin käytettävyydenkin kannalta.

DIGIT-Digitaidoilla ja –ratkaisuilla työelämään hanketta (ESR 2020 – 2022) toteuttavat päätoteuttajana Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu (Xamk) ja osatoteuttajina Parik-säätiö sekä Kouvolan seudun ammattiopisto (Ksao). DIGIT-hankkeella tavoitellaan kohderyhmien työllistymisen tehostamista, työympäristöön perehdyttämistä ja työvaiheiden oppimista digitaalisin menetelmin ja ratkaisuin.

Orientaatiosovelluksen yhteiskehitys ja kokeilut

Olimme yhteydessä erilaisiin paikallisiin toimijoihin ja esitimme havainnollistavaa esitysmateriaalia yhdessä kehitettävästä orientaatiosovelluksesta. Osalla yrityksistä oli omat toimivat orientaatiosovellukset ja tulimme siihen lopputulokseen, ettei tällaisten toimijoiden kanssa yhteiskehityksestä olisi niin paljon hyötyä ajatellen yrityksen omia resursseja. Kun sopivat yritykset löytyivät, aloitimme orientaatiosovelluksen yhteiskehityksen. Sovelluksen kehityskohteiksi ja testauspaikoiksi valikoitui lopulta kaksi yritystä: LeijonaCatering ja Recticel.

Orientaatiosovelluksen lähtökohtana on yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys. Sovelluksen ilme on sinisellä pohjalla valkoisella ääriviivalla sisältöä: visuaalisena teemana on pohjapiirrustus (blueprint). Tämä teema valikoitui hankkeen teeman ympärille, jossa luodaan ikään kuin ohjenuoraa ja opitaan perusteita: kuten pohjapiirustus antaa ohjeet, kuinka rakentaa erilaisia asioita.

LeijonaCatering-yritys oli kiinnostunut hankkeen sovelluksen idean esittelystä ja lähdimme yhdessä kehittämään Xamkin, Ksaon, Parikin sekä yrityksen kanssa sovellusta. Sovelluskehitys LeijonaCateringille alkoi keväällä 2021 ja saimme sovellukseen muutaman erilaisen iteraation, mikä sisälsi mm. työtehtävälistauksia ja erilaisia näkymiä sovelluksesta. Yhteiskehitys jatkui kesälle mutta hetkellisesti tauottui kesälomajakson kanssa, mutta sovelluksen jatkokehitys jatkuu syksyllä LeijonaCateringin kanssa. Kesällä kuitenkin aloitimme yhteistyön ja yhteiskehittelyn Recticel-yrityksen kanssa.

Recticelin kanssa sovelluskehitys ja yhteiskehittäminen eteni sujuvasti ja lisäsimme sovellukseen yritykselle sopivaa orientaatio sisältöä. Sovelluksesta tehtiin aluksi muutama iteraatio ja kun sovellukseen saatiin kaikki tarpeellinen sisältö toimivaksi, sovellus laitettiin koekäyttöön Recticelille. Sovellus sisältää yrityksen orientaatiomateriaalia, kuten esim. tietoa turvallisuudesta, kemikaaleista ja työpaikan kartan ja sovellus toimii selaimella ja kehityksessä on otettu huomioon mobiililaitteet kuten älypuhelimet ja tabletit. Sovelluksen testauksen jälkeen sovellukseen tehdään vielä pieniä viilauksia syksyn aikana ja sovellus on silloin tältä osin valmis ja sksyllä jatkuu LeijonaCatering -yritykselle sovelluskehitys.

Sovelluskehitys toteutetaan Xamkilla ja sovellusta kehittäessä pyrimme ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon digitaalisen saavutettavuuden jokaisen sovelluskehityksen kohdalla.

Työpajat osana sovelluskehitystä ja testausta

Hankkeen aikana Parik- säätiössä on toteutettu useita työpajoja sovelluskehittämiseen sekä testaukseen liittyen. Kehitystyöhön on osallistettu säätiössä työskenteleviä työkokeilijoita sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Olemme saaneet näissä työpajoissa arvokasta tietoa sovelluksen suunnittelua varten. Työpajat on järjestetty Parikin tiloissa poikkeuksellisesti pienryhmissä, jotta toimenpiteet on saatu kulloinkin voimassa olevista kokoontumisrajoituksista huolimatta toteutettua.

Sovellukset on rakennettu ja suunniteltu jo alusta alkaen vastaamaan heikossa työmarkkinatilanteessa olevien kokemuksista pohjautuviin järjestelmävaatimuksiin ja ideoihin. Testausvaiheissa olemme saaneet positiivista palautetta helppokäyttöisyydestä ja selkeydestä.

Blogitekstin kirjoittajat:

(Miikka-Petteri Lesonen, Xamk), Erja Mölsä (KSAO) ja Elina Haatainen (Parik)