Digiriihi

Oletko pohtinut, miten verkkopalveluita voisi hyödyntää liiketoiminnan edistämiseen tai kaipaatko yleensä katsausta, mitä palveluja on olemassa tai miten ne toimivat?

Digiriihessä erotetaan digijyvät akanoista ja puidaan verkkopalveluita käytännön läheisesti. Tartumme niihin verkon oljenkorsiin, joista sinulle voisi olla hyötyä yritystoiminnassasi ja herättelemme ajatuksia yhteisten kokoontumisten kautta. Käytännönapua pyritään löytämään opiskelijarengeistä ja digisepistä, jotka auttavat kädestä pitäen.

Haluaisimme ensin tietää, millaisista palveluista olette kiinnostuneet ja millaista apua tarvitaan. Sen jälkeen koostamme ehdotettujen aihealueiden ympärille tilaisuuksia, jossa kerromme välineistä ja niiden mahdollisuuksista. Samalla selvitämme, onko mahdollisesti palveluja, joihin kaipaatte apua kädestä pitäen.

Osatoteuttajana Etelä-Karjalassa toimii LAB-ammattikorkeakoulu ja Kymenlaaksossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Seuraa meitä

Ajankohtaisimmat kuulumiset löydät: facebook.com/digiriihi

Hashtagit: #digiriihi #maaseuturahasto #maaseudunkehittäminen #xamk #LABfinland

Syksy 2020: Digiriihi webinaari: mitä on alustatalous?

Tiedätkö mitä on alustatalous ja mitä sillä voisi olla tarjota sinun yritystoiminnallesi?

Tule kuulemaan maksuttomaan verkkotapahtumaan lisää ja syventämään osaamistasi.

Inspiroivista puheenvuoroista pitävät huolen alustatalouden erikoisasiantuntijat Johannes Koponen ja Juho Makkonen.

Ilmoittaudu mukaan DIGIRIIHI WEBINAARIIN!

–TAPAHTUMA ON MAKSUTON, MUTTA VAATII ENNAKKO ILMOITTAUTUMISEN!-

Tapahtumaan liittyen lisätietoja antavat:
Meri Valta: meri.valta@xamk.fi
Emmi Maijanen: emmi.maijanen@lab.fi

Maaseutualueet

Oheisesta kuvasta näet rajattuna kaupunkikeskusta-alueet, joiden ulkopuolinen alue on määritelty maaseuduksi.

Toimenpiteet

Vauhtia digitalisaatioon! Alustataloudesta kasvun mahdollisuuksia maaseudun mikroyrittäjille -hankkeella aktivoidaan Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maaseutualueiden yrityksiä ymmärtämään ja hyödyntämään alustatalouden digitaalisten ja yhteisöllisten ratkaisujen mahdollisuudet liiketoiminnan kasvattamiseksi ja kansainvälistymiseksi. Hankkeessa selvitetään maakuntien yritysten tarpeita alustatalouden hyödyntämiseksi ja lisätään yritysten tietoisuutta alustataloudesta ja sen tuottamista liiketoimintamahdollisuuksista eri toimialoille.

Hanke aktivoi maaseutualueiden yrityksiä tekemään omia alustatalousratkaisuja sekä kehittää maaseutualueilla alustataloutta hyödyntäviä yrittäjyyden uusia toimintamalleja luoden samalla yritysten yhteistyöverkostoja tiedontuottamishankkeen ja yritysryhmähankkeen käynnistämiseksi jatkokehittämisen tueksi.

Hankeessa kokeillaan alustatalousagenttitoimintaa ja panostetaan aktiiviseen yhteistyöhön maaseutualueiden mikro- ja pk-yritysten ja mm. digitaaliseen liiketoimintaan, data-analytiikkaan ja visualisointiin, informaatioteknolgiaan ja matkailuun liittyvien koulutusten kesken. Hankkeen viestintä- ja aktivointitoimenpiteissä hyödynnetään luovia menetelmiä yhteistyössä yrittäjäyhdisten kanssa.

Tulokset

Hankkeen tuloksena maaseudun yritykset ovat aktivoutuneet omien alustatalousratkaisujen tekemiseen ja osallistujilla on uutta osaamista digitaallisesta liiketoiminnasta.

Ajankohtaista

Digillä pintaan! (19.11.2020)

Digillä pintaan! -verkkoseminaari keräsi marraskuun alussa yli 170 kuulijaa digitaalisen liiketoiminnan, virtuaaliteknologioiden ja digitaalisen palvelumuotoilun pariin. Keynote -puheenvuoroissa Jari Auranen, Mari Silvennoinen ja Marko Filenius johdattelivat iltapäivän aiheeseen.

Digitaalinen asiakaspolku

Elämys Group konsernin teknologiajohtaja Jari Auranen avasi puheenvuorossaan erityisesti matkailutoimialan digitaalista asiakaspolkua. Auranen korosti liiketoiminnan digitalisoimisen ja erilaisilla digitaalisilla alustoilla mukana olemisen merkitystä. Perinteistä tapaa tehdä kauppaa ei tulevaisuudessa ole, joten pienenkin toimijan tuotteet tulee olla ostettavissa paitsi omasta verkkokaupasta myös erilaisilta matkailun alustoilta. Kotiinviemisissään Auranen nosti esiin muun muassa viime hetken varauspaikoilla ja alueorganisaatioiden verkkopalveluissa mukana olemista, varausmahdollisuuden lisäämistä sosiaalisen median kanaviin, digitaalista yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa sekä OTA-kanavien (Online Travel Agencies) merkitystä nimen ja näkyvyyden luomisessa.

Growth hacking eli kasvuhakkerointi

Columbia Roadin johtava konsultti Mari Silvennoinen johdatteli tiiviisti kasvuhakkeroinnin eli growth hackingin maailmaan. Growth hackingin tavoitteena on eri keinoja kokeilemalla kasvattaa myyntiä mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Focus on paitsi uusasiakashankinnassa myös olemassa olevien asiakkuuksien hoidossa. Asiakkuutta tarkastellaan koko elinkaaren näkökulmasta ja pyritään siihen, että kokonaisuus on kannattava. Silvennoinen painotti digitaalisessa ympäristössä tapahtuvan kehittämisen ja testaamisen tärkeyttä tässä ajassa. Hänen mukaansa tarvitaan erityisesti aikaansaamisen asennetta, aikaa ja resursseja kasvukokeilujen tekemiseen sekä kehittämisen omistajuutta. Jotta ajattelua saadaan muutettua, on Silvennoisen mukaan hyvä aloittaa pienesti nopeilla kokeiluilla ja napata nopeat voitot – on ok poimia matalalla roikkuvat hedelmät ensin, kertoa tuloksista ja saada näin muut mukaan. Kasvuhakkeroinnin näkökulmasta keskitytään aina tekemään asioita, jotka todennetusti tuottavat tulosta.

Tiedolla johtaminen

Flowhousen Marko Filenius esitteli yhteistyössä Kymenlaakson matkailun digiloikka -hankkeen kanssa muodostetut tiedollajohtamisen askelmerkit, jotka kuvaavat tiedollajohtamisen prosessia työkaluista alkaen. Fileniuksen mukaan tiedollajohtamisen kulttuuriin siirryttäessä on tärkeää ottaa askel ja asia kerrallaan, mutta toimia johdonmukaisesti niin, että toiminta on tavoitteellista.

Verkkosivujen toimiva analytiikka on tiedonkeräämisen perusta, ja asiakaspalaute äärimmäisen tärkeä lisä analytiikan tuottaman datan rinnalla. Tärkeimpien mittareiden aktiivinen seuranta ja analysointi ovat tiedollajohtamisen seuraava askel. Data ei yksin kehitä liiketoimintaa, vaan kerättyä dataa tulee hyödyntää toiminnan ohjaamisessa. Matkailualan toimijoille kohdennetussa esityksessä Filenius nosti esiin myös oman osaamisen kehittämisen sekä yhteistyön alan muiden toimijoiden ja alueorganisaatioiden kanssa.

Virtuaaliteknologiat

Virtuaaliteknologioiden hyödyntämiseen keskittyneen teemaosuuden aloitti CTRL Realityn Frans Enala, jonka esityksessä pureuduttiin VR ja AR teknologioiden käyttöön erityisesti opetuksessa ja matkailualalla. Esimerkiksi etäopetustilanteissa voidaan virtuaaliteknologioiden avulla harjoitella erilaisia työtehtäviä häiriöttömästi.

Kansainvälisesti merkittäviä tuotantoja toteuttaneen Fincloud.tv:n Juha Kela kertoi esimerkkejä 360° -videotuotannoista sekä avasi näkymiä alan kehitykselle. Videotuotantoja ja esitysratkaisuja Kela on toteuttanut mm. Real Madridille, Intelille ja BBC:lle. FinCloud ja Finwe toteuttivat Suomen ensimmäisen 360° live streamin 2014 Linnanjuhlien Jatkoilta ja tämän jälkeen mm. 4k 360° Live monikameratuotannon Nordic Business Forumille. Tällä hetkellä pääfokus on teollisuuden ja koulutuksen etäläsnäoloratkaisuissa sekä niiden päälle rakennettavissa videoanalytiikkasovelluksissa.

Lisätyntodellisuuden mahdollisuuksia kulttuuri- ja matkailukohteissa esitteli Salmi Platfromin Saku Määttä. AR mahdollistaa WAU! -elämyksien lisäämisen fyysiseen ympäristöön mobiililaitteiden avulla. Loppukäyttäjälle maksuttomassa alustassa voidaan ohjata matkailijoita, lisätä info -tauluja sekä saada taulut, valokuvat tai halutut ympäristöt elämään.

Esityksien lopuksi kuultiin ja nähtiin Kuura Playhousen Marko Haajan esitys virtuaalisuudesta osana yrityksen toiminnan ja logistiikan tehostamista, uusien työntekijöiden opastusta tai uusien rakennuksien toimintojen esittelemistä.

Työpajassa keskustelu painottui tapahtumien 360° Live tuotantoihin ja sen myötä jo lisääntyneeseen virtuaalilippujen myyntiin. Osallistujat arvioivat VR tekniikan hyödyntämisen lisääntyvän muutamassa vuodessa. VR mahdollistaa tapahtumien talouden kasvattamisen maailmanlaajuisen jakelun myötä. Liikkeelle lähteminen ja uusiin teknologioihin tutustuminen mahdollisimman pian nähtiin tärkeänä, jotta tuotantoprosessit ovat valmiit markkinoiden avautuessa.

Digitaalinen palvelumuotoilu

Digitaalisen palvelumuotoilun monipuolisen osuuden aloitti Sanoma Media Finlandin Elina Bono, joka esitteli Sanoman B2B markkinoinnin toimia korona-aikana. Kriisin iskiessä Sanoman B2B myynnin onnistumisen avaimet olivat luovuus, priorisointi, epävarmuuden hyväksyminen, asiantuntijoihin luottaminen, avoin ja aktiivinen tiedonkulku ja nyt ei saa hyytyä -asenne. Flowhousen Marko Filenius kävi osuudessaan läpi tuloksia digitaalisen asiakaspolun selvityksestä, jossa tutkittiin 80 kymenlaaksolaisen matkailuyrityksen digitaalista asiakaskokemusta. Selvityksen perusteella Filenius nosti esiin erityisesti sisältöjen, mobiilikäytettävyyden ja sivustojen luotettavuuden kehittämisen. Fileniuksen mukaan asiakasymmärrys, tiedolla johtaminen ja asiakaskokemuksen johtaminen ovat laajemmista teemoista avaimet digitaalisella asiakaspolulla erottumiseen.

GetJennyn Ilkka Vertanen puhui digitaalisen asiakaskokemuksen merkitystä yrityksen tulokseen. Kun perinteisessä kanssakäymisessä ensivaikutelma muodostuu noin seitsemässä sekunnissa, on verkossa aikaa asiakkaan vakuuttamiseen noin 0,05 sekuntia. GetJennyn ratkaisu digitaalisen asiakaskokemuksen parantamiseen on tekoälyyn pohjautuva asiakaspalveluchatboteilla. Chatbot yhdistettynä monipuoliseen järjestelmien integraatioon ja monimutkaisissa tilanteissa henkilökohtaiseen palveluun on tehokas tapa varmistaa hyvä digitaalinen asiakaspalvelukokemus.

Capgeminin Marjut Kytösalmi perehdytti kuulijoita digiajan asiakasuskollisuuteen Capgeminin globaaliin tutkimukseen perustuen. Digiajassa perinteiset kanta-asiakasohjelmat eivät enää riitä, vaan yrityksen ja asiakkaan arvojen tulee kohdata. Brändiä kohtaan tunnetut tunteet vaikuttavat asiakasuskollisuuteen järkiperusteita enemmän, ja tunneperäisesti sitoutuneet asiakkaat myös ostavat enemmän. Kytösalmi korosti asiakkaiden sitouttamisen tärkeyttä asiakasuskollisuuden muodostumisessa ja listasi merkityksellisen asiakassuhteen rakennuspalikoiksi kunnioituksen, vastavuoroisuuden, tuntemisen ja palkitsemisen.

Digitaalisen palvelumuotoilun osuus päätettiin Mikko Mäntynevan vetämään asiakaspalveluprosessien LEAN-työpajaan. Työpajan materiaalit sekä seminaarin muut julkaistavaksi annetut materiaalit löytyvät alta.

Teknologiset ratkaisut asiakaspalvelun tukena Ilkka Vertanen GetJenny

Asiakasuskollisuus Marjut Kytösalmi Capgemini

LEAN asiakaspalveluprosessi Mikko Mäntyneva