Bridging

Kehitysvammaisten sekä erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutustilanne kansallisella tasolla on hyvä, mutta kuilu työn saantiin on suuri. Miten tilannetta voitaisiin parantaa?

Suomessa on yhteensä 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista työikäisiä on noin 30 000. Työ- ja päivätoiminnan piirissä on yhteensä 15 000 henkilöä, joista päivätoiminnassa on 6 000 ja työtoiminnassa 6 500 henkilöä. Avotyötoiminnassa on noin 2 300 ja palkkatyössä noin 600 henkilöä.

Yle uutisoi helmikuussa 2020 Suomessa olevan tuhansia koulutettuja ja motivoituneita työntekijöitä, joita ei kuitenkaan palkata työhön. Kehitysvammaisten sekä erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutustilanne kansallisella tasolla on hyvä, mutta kuilu työn saantiin on suuri.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun on mukana osatotuttajana Bridging-hankkeessa, jonka keskeinen tavoite on tukea valtakunnallisia vammaispoliittisia tavoitteita. Hankkeen toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myös välillisesti kehitysvammaisten työllistymiseen avoimille työmarkkinoille ja palkkatyöhön.

Mahdollisuudet kehitysvammaisten palkkatyöhön ovat olemassa, tarvitsemmeko vain toimintakulttuurin ja ajattelutavan muutosta?

Kehitysvammaiset henkilöt työllistyvät palkkatyöhön yleensä työhönvalmentajan tuella, joka tukee työnantajaa työntekijän löytämisessä, palkkaamisessa sekä perehdyttämisessä. Lisäksi työnantaja voi hakea TE-toimistosta palkka – ja työolosuhteiden järjestelytukea.

Vammaisfoorumin toteuttamassa kyselyssä (2019) käy ilmi, että, vammaiset ihmiset syrjäytyvät avoimilta työmarkkinoilta jo työnhakuvaiheessa tapahtuvan syrjinnän vuoksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 1525 vammaista henkilöä, joista kehitysvammaisia henkilöitä oli 199 (13 %). Kyselyn 16–64-vuotiaista noin 17 % vastasi olevansa palkkatyössä. Kehitysvammaisista työssäkäyviä henkilöitä oli 8 %. Kaikista vastaajista yhteensä 57 % oli kokenut syrjintää työnhaussa. Kyselyn tulosten mukaan vammaisten työllistyminen ei ole kiinni koulutuksesta vaan enemmänkin vallitsevista asenteista.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista säätää vammaisten yhdenvertaisesta oikeudesta työhön. Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma linjaa, että työllistyminen on kaikkien työikäisten kansalaisten yhteiskunnallisen osallisuuden ja taloudellisen riippumattomuuden edellytys.

YK:n vammaissopimuksen artiklan 27. mukaan vammaisilla henkilöillä on sama oikeus tehdä työtä kuin muilla, maksettava työstä sama palkka kuin muille, taattava samanlaiset työehdot kuin muille, työolot on oltava samanlaiset kuin muilla, sama oikeus saada työhönsä jatkokoulutusta kuin muilla, mahdollisuus työkokeiluihin, vammaisia henkilöitä ei saa pakottaa tekemään työtä ilman palkkaa, oikeus olla jäsenenä ammattiyhdistyksessä, työolosuhteisiin tulee tehdä kohtuulliset muutokset, eikä vammaisia henkilöitä saa syrjiä työelämässä.

Kehitysvammaliitto tukee kehitysvammaisten työllistymistä, tarjoaa tietoa ja tukea työllistymisen kysymyksiin. Kehitysvammaliitto on myös mukana useissa kansallisissa hankkeissa ja kampanjoissa, joissa kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille on pyritty vahvistamaan. Kehitysvammaliitto on esittänyt ratkaisut työllistymisen ongelmiin seuraavasti; riittävästi tietoa ja tukea työnantajille, lisää työhönvalmentajia, työnteosta tulisi tehdä kannattavaa, avotyötoiminnan tulisi tähdätä palkkatyöhön, tuetun oppisopimuskoulutuksen järjestäminen sekä palveluiden hankintojen yhdeksi kriteeriksi tulisi asettaa osatyökykyisten työllistäminen.

Tämän lisäksi kehitysvammaliiton Palkkaamo edistää kansallisesti kehitysvammaisten nuorten työllistymistä palkkatyöhön sekä työhönvalmennuksen juurruttamista kuntien vammaispalveluihin. Myös kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan KVANK:in työ –  ja päivätoiminnan valiokunnan laatu-kriteerityöryhmä on laatinut osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit, joiden tarkoituksena on tukea palvelun tuottajia kehittämään omaa toimintaansa suunnitelmallisesti laatukriteerien osoittamaan suuntaan. Laatukriteerien yksi keskeinen tavoite on mahdollistaa tuki ammatillisiin opintoihin tai työhön pääsemiseen.

Kansanvälistä ja kansallista tutkimusta

Työterveyslaitoksen, Kehitysvammaliiton ja THL:n kansainvälisestä tutkimuksesta käy ilmi, että työharjoittelu ja tuettu työ lisäävät kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja vastaavasti työkeskukset eivät edistä kehitysvammaisten siirtymistä palkkatyöhön. Tuetulla työllä tarkoittaan työtä, jossa työvalmentaja auttaa työnhakijaa työpaikan etsimisessä ja työnantajaa työolosuhteiden mukauttamisessa.

Tutkimuksen mukaan kehitysvammaisten osallistuminen työelämään on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite eri maissa. Työelämään osallistuminen tukee kehitysvammaisten toimintakykyä, lisää elämänlaatua ja osallisuutta sekä vahvistaa omaa merkityksen tunnetta. Tutkimustulosten mukaan kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille edistivät kehitysvammaisten oma aktiivisuus ja perheen tuki, työvalmennus, työnantajan ja työyhteisön tuki ja työn arvostaminen sekä työympäristön kehittäminen.

Ja vastaavasti työllistymistä estäviä tekijöitä olivat koulussa koettu syrjintä sekä työharjoittelun ja työkokemuksen puuttuminen.

Kehitysvammaisten työllistyminen edellyttää työtapojen ja aseteiden muutosta niin palvelujärjestelmässä kuin työpaikoilla. Euroopan neuvoston vammaispoliittisen toimintaohjelman tavoitteena on omalta osaltaan tukea vammaisten henkilöiden siirtymää suojatyöpaikoista avoimille työmarkkinoille. Esimerkiksi Belgiassa vammaisten työllisyysaste on tällä hetkellä noin 60%.

Vammaisten työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan uudistamista on selvittänyt sosiaali – ja terveysministeriölle tehdyssä selvityksessä työ – ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja.

”Tavoitteena on säilyttää työsuhteinen työ osana sosiaalipalveluja ja säätää työtoiminnasta aiempaa enemmän lailla. Päätavoitteena on vahvistaa sosiaalihuollon palvelupolkua, jossa kaikki eivät kuitenkaan välttämättä etene ylöspäin portaalta toiselle. Mahdollista on myös portaikossa taaksepäin palaaminen. Tämän polun rinnalla kulkisi TE-hallinnon ’polku’. Asiakkaan olisi mahdollista siirtyä myös polulta toiselle kokonaan tai osittain.”

”Toteuttamisvaihtoehtona olisi palvelupolku, jossa viimeisellä sijalla olisi työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja usein sitä edeltäen TE-palvelut. Työllistyminen saattaa usean vammaisen kohdalla olla kuitenkin osa-aikaista, joten on tarpeen mahdollistaa avointen työmarkkinoiden työn ja sosiaalipalvelun yhdistäminen. Näin on erityisesti kehitysvammaisten kohdalla.”

”Vaikka malli perustuu eteenpäin tavoittelevaan polkuun, on osalle vammaisista kysymys pysymisestä tietyn palvelun piirissä (ei tavoitteena siirtymät). Pysyvyys voi liittyä työkyvyn vajeeseen ja/tai asiakaan omaan tahtoon/tarpeeseen. Lisäksi on huomattava, että myös sosiaalipalvelupolun kautta voi työllistyä – erityisesti osittain – avointen työmarkkinoiden työpaikoille.”

Oman elämän näkyväksi tekeminen- Tukena Kykyviisari

Kansallisen lainsäädännön perusteella vammaisella henkilöllä on oikeus tarvitsemiinsa päivä– ja työtoiminnan palveluihin sosiaalihuollon erityislainsäädännön turvin. Lainsäädännön ja toimintakyvyn ulottuvuuksiin liittyvän tiedon soveltaminen sekä vammaisen henkilön oman äänen kuuleminen ovat pohja vammaissosiaalityön ja jaetun asiantuntijuuden toteutumiselle, jossa yksilölliset palvelupolut ovat mahdollisia. Oman elämän näkyväksi tekeminen voi olla mahdollista myös itsearviointivälineiden tuella.

PRO SOS – hankkeen blogi kirjoituksessaan; Miksi käyttää Kykyviisaria sosiaalityössä K. Unkila kirjoittaa:

” Sosiaalityössä tieto on luonteeltaan laadullista, tilanteissa ja vuorovaikutuksessa rakentuvaa ja osin vaikeasti mitattavaa ja vertailtavaa.”

Lisäksi Unkila pohtii:

”Perinteinen keskustelu ja kohtaaminen tulevat aina olemaan sosiaalityön keskiössä, mutta olisiko siellä tilaa täydentävälle mittaustiedolle? Pitää olla, sillä olemme siirtyneet maailmaan, missä tiedon tulisi olla mitattavassa ja helposti esitettävässä muodossa. Niukkenevia sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja jaetaan vaikutusten ja vaikuttavuuden perusteella. Myös sosiaalityön on syytä perustella paikkaansa ja sen tuloksia tulee arvioida.”

”Tiedon tuottamisessa tarkoituksenmukaisten arviointivälineiden valinta on tärkeää, sillä sosiaalityössä ”hyvä tulos” on henkilökohtainen ja näkyy usein mikrotasoisina hyvinvointivaikutuksina, tai siinä että tilanne pysyy ennallaan.”

Bridging-hanke osallistuu Työterveyslaitoksen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän Kykyviisarin kehittämis- ja kokeiluosuuteen yhteistyötahona; asiantuntija-alueena kehitysvammaisten kansalaisuuden ja osallisuuden vahvistuminen.

Toimenpiteinä yleinen asenneilmapiiri ja tiedostaminen, missä yksilön oman elämän ymmärrystä ja toisaalta työntekijöiden voimavarasuuntaista työskentelyä pyritään edistämään Kykyviisarin avulla.

Bridging-hankkeen tavoitteena on Kykyviisari -kyselylomakkeen ja palautteiden saavutettavuuden parantaminen, kohderyhmänä kehitysvammaiset. Kykyviisarin saavutettavuuden kehittämistyön tavoitteena on myös tukea kehitysvammaisten henkilöiden siirtymistä avoimille työmarkkinoille sekä palkkatyöhön tai muutoin saamaan tarvitsemansa yksilölliset palvelut.

Yleisesti Kykyviisari on suunnattu työ – ja toimintakyvystä kiinnostuneille henkilöille, palvelujärjestelmän asiantuntijoille ja työntekijöille sekä johdolle, päätöksenteon tueksi. Lisäksi Kykyviisari voi toimia puheeksioton välineenä, yksilöohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin tukena.

Kykyviisarin saavutettavuuden laajentamiseen sekä kansalaisuuden vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä toteutetaan Bridging-hankkeessa vuoden 2020 loppuun asti.

Lähteet

Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72298/Julk%200618%20EN%20vammaisohjelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kehitysvammaliitto https://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/yksi-tekijoista-verkko.pdf

Nevala, N; Pehkonen, I; Teittinen, A; Vesala, HT; Pörtfors, P; Anttila, H (Kela, 2018) Työpapereita 133. Kuntoutuksen vaikutus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskarsaus. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/230842/Tyopapereita133.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Osallisuutta ja työllistämistä edistävän toiminnan laatukriteerit. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta. https://www.kvank.fi/wp-content/uploads/Osallisuutta-ja-ty%C3%B6llistymist%C3%A4-edist%C3%A4v%C3%A4n-toiminnan-laatukriteerit.pdf

Paanetoja, J.Vammaisten työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan uudistaminen. Selvitysraportti. STM. 2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161425/Rap_20_2019_Vammaisten%20tyollistymista%20tukevan%20toiminnan%20ja%20tyotoiminnan%20uudistaminen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Vesala, T. & Klema, S. & Ala-Kauhaluoma, M. & Harkko, J. 2016. Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistä https://www.kehitysvammaliitto.fi/wpcontent/uploads/tyonantajien_kokemuksia_kehitysvammaisista_tyontekijoista.pdf

Unkila, Kirsi http://www.prosos.fi/miksi-kayttaa-kykyviisaria-sosiaalityossa/

Vesala, H. & Vartio, E. 2019. Miten vammaisten ihmisten oikeuden toteutuvat Suomessa. Vammaisfoorumi. https://vammaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2019/10/VFKyselyn-perusraportti2019_2.pdf

Verneri https://verneri.net/yleis/tyo

Yle https://yle.fi/uutiset/3-11218553

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/vammaisten_oikeudet_2016_net.pd

Ann-Mari Sippu
Lehtori
Sosiaalialan ja toimintakyvyn edistämisen koulutusyksikkö

Projektipäällikkö
Bridging-hanke

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, on osatoteuttajana Bridging -hankkeessa, jonka tavoitteena on kehitysvammaisten ihmisten kansalaisuuden ja osallisuuden vahvistaminen.

Bridging -hankkeen aikana kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä toimintamallia, jonka avulla kehitysvammaisten henkilöiden täysivaltaista kansalaisuutta sekä osallisuutta voidaan tukea.

Täysivaltainen kansalaisuus

Maailman ihmisistä arviolta 15% on tavalla tai toisella vammaisia. On myös yleistä että, vammaiset ihmiset joutuvat usein syrjinnän kohteeksi. YK:n vammaisten henkilöiden koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 13. joulukuuta 2006, jonka Suomi ratifioi vuonna 2016. Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Tavoitteena on taata vammaisille tasapuolinen kohtelu sekä samat yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet kuin kaikille muillekin.

Suomen yhdenvertaisuuslaissa säädetyn syrjintäkiellon tarkoituksena on suojata vammaisia ihmisiä sellaiselta kohtelulta, joka saattaa heidät epäsuotuisampaan asemaan verrattuna muihin ihmisiin yksinomaan vammaisuuden perusteella. Suomen vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) 2010-2015 kaksi keskeistä kärkeä liittyivät vammaisten ihmisten sosioekonomisen aseman parantamiseen sekä köyhyyden torjuntaan sekä yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alaiseen vahvistamiseen.

Esteettömyys osallisuuden ehtona

Osallisuuden kokemus muodostuu merkityksellisyyden kokemuksesta. Myös se, että ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään on osa osallisuuden todentumista. Mahdollisuus vaikuttaa oman elämän kulkuun sekä päätöksentekoon vahvistavat osallisuuden kokemuksia. Tärkeimpiä edellytyksiä vammaisten ihmisten oikeuksien, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaamiselle ovat fyysinen ja sosiaalinen esteettömyys.

Yhteiskunnasta ja ympäristöstä tulee pyrkiä poistamaan rakenteellisia esteitä sekä luoda syrjimätöntä ilmapiiriä. Vammaisten täysivaltaista kansalaisuutta sekä esteettömyyttä parantavat vammaisille turvattavat palvelut sekä positiivien diskriminaatio eli erityiskohtelu niissä tilanteissa, joissa vammainen ihminen on vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Tällainen positiivisen diskriminaation toimintamalli voi todentua esimerkiksi oikeudesta erityislakien mahdollistamiin palveluihin. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Bridging -hanke, vammaisten henkilöiden kansalaisuus ja työllisyyden uudet mahdollisuudet

Kaakkos-Suomen ammattikorkeakoulu on osatoteuttajana Bridging -hankkeessa, (2019-2020) jonka tavoitteena on kehitysvammaisten ihmisten kansalaisuuden ja osallisuuden vahvistaminen. Hankkeen aikana kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä toimintamallia, jonka avulla kehitysvammaisten henkilöiden täysivaltaista kansalaisuutta sekä osallisuutta voidaan tukea.

Toimintamallin avulla pyritään kehitysvammaisten ihmisten oman elämän suunnittelun vahvistamiseen sekä näkyväksi tekemiseen. Hankkeessa ylläpidetään keskustelua kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta sekä lisätään yleistä tietoisuutta vammaisten aseman edistämiseksi myös yhteiskunnallisella tasolla. Hankkeen toimenpiteet ja tavoitteet tähtäävät YK:n yleissopimuksen lailla yleisen asennemuutoksen vahvistamiseen sekä ennakkoluulojen ja stigmatisoidun lähestymistavan vähentämiseen.

Oman elämän näkyväksi tekeminen

Bridging-hanke on jalkautunut kevään ja syksyn 2019 aikana Kymsoten kehitysvammaisten päivä – ja työtoimintakeskuksiin. Hankkeessa keskeisenä toimenpiteenä on Työterveyslaitoksen kehittämän Kykyviisarin soveltuvuuden testaaminen kehitysvammaisille itsearviointimenetelmänä. Tämän lisäksi hankkeen aikaiset työpajat ohjaavat ja osallistavat asiakkaita pohtimaan osallisuuden, hyvinvoinnin sekä työn ja tulevaisuuden teemoja.

Keskeistä hankkeen tavoitteissa on osallistujien voimaantuminen hankkeen aikana sekä uudenlaisen työkalun muotoilu oman elämän näkyväksi tekemiseen.

Tähän sovelletaan yksilökeskeisen elämänsuunnittelun mallia, jossa tuetaan ihmistä pohtimaan, millaista elämää hän haluaa elää, miten hän haluaa muuttaa elämänsä suuntaa sekä millaista tukea hän tarvitsee elääkseen haluamallaan tavalla.

Hankkeen työpajoissa kehitysvammaiset ihmiset osallistuvat itse päätöksentekoon siitä, mikä heitä voimaannuttaa. He asettavat tavoitteita omalle elämälleen ja ovat mukana oman elämän näkyväksi tekemisessä. Hanketoimenpiteiden toteutuksessa käytetään digitaalisia menetelmiä, joita yhdistetään ja pilotoidaan uusin tavoin.

Bridging-hankkeen toimenpiteet jatkuvat vuoden 2020 loppuun.

Lähteet

Bridging. Vammaisten kansalaisuus ja työllisyyden uudet mahdollisuudet. 2019. Hankesuunnitelma, ei julkaistu. Euroopan sosiaalirahasto. Kuvaus saatavissa: https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21554 [viitattu 29.8.2019].

Isola, Anna-Maria; Kaartinen, Heidi; Leemann, Lars; Lääperi, Raija; Schneider, Taina; Valtari, Salla; Keto-Tokoi, Anna (2017). Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380 [viitattu 20.8.2019].

Suomen vammaispoliittinen ohjelma http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74810 [viitattu 19.8.2019]

Suomen YK liitto https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/ihmisoikeudet/vammaisten-oikeudet [viitattu 17.8.2019]

Yhdenvertaisuuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325 [viitattu 22.8.2019]

Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2 [viitattu 1.9.2019]

Ann-Mari Sippu
Lehtori
Sosiaalialan ja toimintakyvyn edistämisen koulutusyksikkö

Projektipäällikkö
Bridging-hanke

Toimin Bridging- hankkeessa digiasiantuntijana ja pyrin tuomaan kehittämiseen uusia kulmia viestinnän keinoin. Hankkeessa hyödynnetään visuaalisuutta ja digitaalisuutta kehitysvammaisten osallistamisen työkaluina työpajoissa, sekä yleisesti hankkeen viestinnässä eri tahoille. Digitaalisen viestinnän keinoin halutaan levittää myös tietoutta vammaisten kansalaisuudesta ja osallisuudesta.

Miksi videoita?

Nykyisessä viestien sekamelskassa, videoiden avulla on helpompi erottua. Visuaalisilla keinoilla voidaan vangita katsojan huomio ja tuottaa elämyksellisempiä sisältöjä erilaisiin materiaaleihin. Visuaalisuutta voidaan hyödyntää työkaluna asioista ja tunnelmista kertomiseen.

Videoita suunnitellessa on tärkeää pitää mielessä, kenelle video tehdään, mihin kanavaan video on tarkoitettu ja mitä videolla halutaan saavuttaa. Tämä auttaa sisällön suunnittelussa ja tekniikan valinnassa sekä tekee tuotannosta resurssitehokasta.

Bridging- hankkeessa kuvataan erilaisia videoita, jotka tutkivat kehitysvammaisten kansalaisuuden ja osallisuuden teemaa. Videotarinoilla saadaan kehitysvammaisten oma ääni kuuluviin, joka on yksi hankkeen tavoitteista.

Mobiililaitteet videotuotannossa

Hankkeen työpajoja varten hankimme taulutietokoneen, jota voimme hyödyntää hankkeen aikana kehitysvammaisten kanssa. Pajalaiset saavat käyttää laitetta muun muassa videoiden kuvaamiseen työpajoissa. Taulutietokone on kännykkää helpompi käyttää suuren näyttönsä ansiosta. Päädyimme Applen käyttöjärjestelmään, koska se tuntui helpoimmalta operoida ja sille oli olemassa ilmainen videoiden editointiohjelma, jota halusimme hyödyntää projektin aikana.

Mobiililaitteiden kamerat ja ohjelmistot ovat kehittyneet vauhdilla ja tämän vuoksi kynnys kuvaamiseen ja videoiden tekemiseen on madaltunut. Materiaalien tuottaminen onnistuu monelta hanketoimijaltakin itsenäisesti. Sisällöllisesti hyvin suunniteltu kuvaaminen voi olla hankevideoissa tärkeämpää kuin ammattimaisella kameralla kuvattu jälki. Bridging- hankkeen projektipäällikkö Henna Raikaslehto kuvasi toimintakeskusvideoita omalla kännykällään. Bridgingiin tehdyissä toimintakeskus- videoissa pyritään näyttämään kehitysvammaisille järjestettyä päivätoimintaa eri kohderyhmille.

Toimintakeskusvideoiden puhe äänitettiin jälkeenpäin iPhonelle Roden VideoMic Me L-mikrofonilla. Äänitystä varten puhelimeen tuli ladata Roden Reporter-ohjelma. Roden suuntaava mikki poimii ääntä kapeammalta alalta kuin tabletin oma mikki, jolloin sivusta tulevat hälyäänet jäävät ulkopuolelle. Videoon lisätty kertojan ääni eli voice over, tukee kerrontaa erityisesti silloin, jos videolle tallentuneessa äänessä on puutteita. Äänet, videot, valokuvat leikattiin yhteen Premiere– ohjelmalla, joka on maksullinen videoiden editointiohjelma.

Videoiden kuvaamiseen mobiililaitteilla on olemassa myös monenlaisia kuvausta helpottavia apuvälineitä. Kännykän kuvaa voi vakauttaa muun muassa gimbaalin, jalustan tai selfiestickin avulla.

Videoiden editointiohjelmat

Videoiden editointiin on tarjolla myös ilmaisia editointiohjelmia, niin mobiili- kuin desktop-käyttöönkin. Applen oma iMovie on helppokäyttöinen ilmainen sovellus uusille Applen laitteille. Se toimii mobiilissa, sekä desktopissa. Inshot on ilmainen mobiilivideoeditori Applelle ja Androidille ja siitä löytyy muun muassa monenlaisia hauskoja filttereitä kuvaan. Filmr on myös helppo ja monipuolinen sovellus kännykkävideoihin. Sillä voit editoida pystyvideoita esimerkiksi Instagramiin. Miinuksena tällä sovelluksella ilmaisiin sovelluksiin verrattuna on hinta (2,99e viikossa), jolla vapautat käyttöösi värifiltterit ja muut efektit. Apple Clipsiä voit käyttää ilmaiseksi Applen laitteissa. Se on helppo ja hauska ohjelma, jolla voit lisätä kuvaan musiikin, filtterit, emojit, tarrat ja tekstit. Clips ei kuitenkaan ole varsinainen editointiohjelma. Maksullinen (n. 30e) mobiilieditori videoille on LumaFusion, joka on ammattimainen videoeditori mobiilikäyttöön. Ohjelmassa voit hyödyntää useita videoraitoja, editoida ääntä keyframien avulla, nopeuttaa kuvaa ja luoda projekteja erilaisissa formaateissa.

Kännykkävideoita ammattimaisempi Da Vinci Resolve on indie-elokuvantekijöiden suosima ilmainen editointiohjelma desktopiin. Sen käyttäminen vaatii kuitenkin jo hieman perehtymistä.

Mobiilikäyttöisiä editointiohjelmia videolle löytyy monenlaisia, mutta kannattaako mobiilissa editointi? Usein sovellusten toiminnot ovat desktopissa monipuolisempia ja isolta ruudulla leikkaaminen on helpompaa kuin kosketusnäytöllä tai pienen ruudun avulla operoiminen. Vaikka kuvaaminen voi olla helpompaa kevyen kaluston avulla, editoimisen kannalta voi olla näppärämpää pysytellä desktop-ohjelmissa.

Muistilista hankevideoiden tuotantoon

• Mieti videon kohderyhmä ja kanava ja suunnittele videon sisältö kohderyhmälle
• Suunnittele sisältö napakaksi ja kysy itseltäsi, minkä mittaisia videoita itse jaksat katsoa?
• Jokaisella kuvalla videossa on merkitys. Leikkaa videoon clippejä, jotka kertovat jotain olennaista asiastasi.
• Kysy kuvausluvat ennakkoon, sovi aikataulut hyvin, kunnioita tekijänoikeuksia ja hyviä tapoja.
• Muista hankkeen rahoittajien ja toimijoiden logot 😊

Marianne Heikkinen/ TKI-asiantuntija

Bridging- Vammaisten kansalaisuus ja työllisyyden uudet mahdollisuudet

Bridging – hankkeen kansainvälisen kumppanin Eminon koordinoima Kick off tilaisuus toteutui Belgiassa 9.-11.4.2019. Tilaisuuden tavoitteena oli mahdollistaa kansainvälinen kehittämistyö, tiedon jakaminen sekä erilaisten hyvien käytäntöjen tarkastelu ja vertailu. Kansainvälisen yhteistyön yhteinen teema on vammaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten työelämän mahdollisuudet avoimilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on hälventää vammaisten ihmisten ja työmarkkinoiden välistä kuilua, vahvistaa sosiaalista osallisuutta vammaisten ja köyhyydessä elävien ihmisten aktivoimiseksi.

A Generalist Approach to Social Work

Miten sosiaalityö toteutuu erikoistuneissa organisaatioissa, joiden tavoitteena on haavoittuvien kohderyhmien aktivoiminen työmarkkinoille? Belgian hankkeen päätavoitteita ovat sosiaalityön yleisen lähestymistavan tarkastelu sekä asiakkaiden osallisuus. Vammaiset kohtaavat edelleen liian usein syrjintää ja kokemus täysivaltaisesta kansalaisuudesta puuttuu. Vammaisilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet ja kyky tehdä omat päätöksensä elämässä. Jokaisella on oikeus työskennellä ja osallistua yhteiskuntaan tasavertaisena kansalaisena.
Belgiassa, köyhyydessä elävien ihmisten määrä kasvaa, jonka vuoksi sosiaalityötä tulee kehittää ja köyhyyden kohtaamiseen sekä köyhyydessä elävien ihmisten tilanteeseen tulee kiinnittää erityistä huomioita. Historiallisesti sosiaalityö paikantuu ns. sosiaalityön yleiseen lähestymistapaan, mutta viime aikoina on yhä enemmän tapahtunut erikoistumista. Tuloksena on, että palveluntarjoajat keskittyvät vain yhteen näkökulmaan asiakkaan tilanteessa, kokonaiskuvan sijaan (Smets, Aurèlie 2019.)

Experts by experience

Belgiassa hankkeen aikana asiakkaiden asiantuntijuutta tehdään näkyväksi. Flanderissa sijaitseva Recht-Op on järjestö, jonka toiminta painottuu köyhyyden lievittämiseen, rakenteellisin keinoin. Toiminnan pääpaino on sosiaalisen eristyneisyyden torjunta, solidaarisuuden lisääminen köyhyydessä olevien ihmisten välillä, tietoisuuden lisääminen sekä koulutustoiminta. Recht-Op järjestää myös erilaista ryhmä – ja yksilötoimintaa, jossa vertaistuen, verkostoitumisen ja yleisen tietoisuuden kautta pyritään tukemaan ihmisen voimaantumista sekä osallisuutta. Köyhyydessä elävien ihmisten oma kokemus köyhyydestä halutaan tehdä näkyväksi, johon liittyen Recht-Op kouluttaa kokemusasiantuntijoita. Yksi tällainen kohtaamisen vahvistamiseen liittyvä koulutus on mm.  sosiaalityöntekijöiden täydennyskoulutus, jossa pääpaino on köyhyyden kohtaamisessa asiakkaan oman kokemuksen kautta. Myös kokemusasiantuntijana toimiminen lisää osallisuutta, vahvistaa otetta omasta tilanteesta, lisää itseluottamusta, luo vaikutusmahdollisuuksia sekä ylläpitää organisaatioiden ja käyttäjien yhteistyötä. Sosiaalityön ja asiakkaan asiantuntijuuden yhdistäminen lisää myös käytettävissä olevaa tietoperustaa (Moras, Diane 2019.)

Asiakkaan voimavarat näkyväksi, mahdollisten uhkien sijaan

Emino on Belgian Flanderissa toimiva yksityinen ja voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tekee yhteistyötä julkisen työvoimapalvelun kanssa. Emino tarjoaa tuettua työllistymistä ja työvalmennusta vammaisille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille. Työskentely tapahtuu avoimilla työmarkkinoilla ja tavoitteena on aina työsuhde. Emino tukee vuosittain yli 500 henkilöä työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Toiminnan taustalla on ajatus, että jokaisella, myös haavoittuvassa asemassa olevalla ihmisellä on mahdollisuus päästä työmarkkinoille. Työvalmentajan työssä korostuu voimavaralähtöinen lähestymistapa, joka perustuu asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin. Tavoitteena on auttaa ihmistä löytämään työtä sekä tukea työn säilymisessä. Jokainen asiakas huomioidaan yksilönä, alla olevan tuetun työllistymisen mallin mukaisesti.

Bridging

Bridging-hankkeen kansainvälisten kumppaneiden tapaaminen tarjosi mahdollisuuden perehtyä Belgian Flanderissa toteutettaviin hankkeisiin sekä eri toimintaympäristöihin, joissa työskennellään haavoittuvassa asemassa olevien sekä vammaisten ihmisten työllisyyden parantamiseksi. Osallisuus ja täysivaltainen kansalaisuus ovat globaaleja teemoja, joiden turvaamiseksi ja toteutumiseksi hankkeet tekevät aktiivista kehittämis – ja tutkimustyötä.  Kick off tilaisuudessa esiteltiin myös Bridging-hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet sekä Työterveyslaitoksen kehittämä Kykyviisari, osallisuuden ja hyvinvoinnin tunnistamisen välineenä. Kansainvälisten kumppaneiden tapaaminen mahdollisti uudenlaista verkostoitumista sekä tarjosi foorumin yhteiselle kehittämiselle.

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta toimintalinjan osalta matkan tavoitteena oli ylläpitää kansainvälistä keskustelua sekä etsiä toimintamalleja osallisuuden vahvistamiseksi. Matkalle osallistui hankkeen projektipäälliköt.

Ann-Mari Sippu, Lehtori ja projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk

Bridging -hankkeessa kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä toimintamalleja kehitysvammaisten ihmisten kansalaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseen.

Bridging-hankkeen keskeiset toimenpiteet: 1) Hyödynnetään Työterveyslaitoksen kehittämää Kykyviisaria kehitysvammaisille ihmisille osallisuuden ja hyvinvoinnin tunnistamisen välineenä. 2) Osallistetaan asiakkaita sekä työntekijöitä järjestämällä alueellisia työpajoja kansalaisuuden, osallisuuden, oman elämän suunnittelun sekä tuetun päätöksenteon teemoista. 3) Kehitetään toimintamalli ja työkalu oman elämän suunnitteluun ja sen näkyväksi tekemiseen. 4) Ylläpidetään yhteiskunnallista keskustelua tuottamalla digitaalista materiaalia sekä julkaisuja. 5) Ylläpidetään kansallista ja kansainvälistä keskustelua tasavertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisesta sekä tarkastellaan palvelujärjestelmää hyviä käytäntöjä vaihtaen.

Bridging – hankkeen KV-kumppaneiden vierailu Suomessa 20.-22.3.2019

Belgian Groep Maatverk on toinen Bridging – hankkeen kansainvälisistä kumppaneista, josta vierailulla olivat Stef De Cock ja Sam Haems. Groep Maatverk työllistää Belgian Flanderissa n. 21 000 henkilöä, joista 17 500 on vammaisia. Noin 70% heistä on kehitysvammaisia. Kaikkia yrityksen työntekijöitä pidetään täysivaltaisina työntekijöinä. Työt ovat pääosin alihankintatyötä teollisuudelle, ja työtä tehdään usein ryhmässä ohjaajan kanssa. Vaikka yritykset saavat ulkopuolista rahoitusta, niiden on

maksettava työntekijöilleen vähintään minimipalkkaa. Hankkeessaan Groep Maatverk keskittyy vaikeammin vammaisten työllistymisen kysymyksiin sekä ovat kiinnostuneita kykyviisarin käyttöönotosta.

”Benchmarking”

Suomen vierailulla tutustuimme yhdessä vieraiden kanssa Kymsoten HelmiSillan päivä – ja työtoimintaan, jossa toimintaan osallistuu viikossa noin 100 henkilöä. Päivä – ja työtoiminta ovat sosiaalipalveluja, joiden tavoitteena on edistää henkilön toimintakykyä ja osallisuutta sekä tukea täysivaltaisen kasalaisuuden toteutumista. Ohjaaja Herkko Huttusen mukaan HelmiSillan työorientaation taustalla vaikuttaa yksilökeskeisen elämänsuunnittelun malli, jonka tavoitteena on tukea kehitysvammaista henkilöä oman elämän suunnittelussa ja omien toiveiden näkyväksi tekemisessä. Tähän rinnalle tarvitaan myös tuetun päätöksenteon mallia, joka antaa välineitä tehdä näkyväksi ihmisen omaa kokemusta hänen omasta elämästään.

Vierailukohteita olivat myös Helmi Cafe sekä Helmi Autopesula, joissa tarjotaan erilaisia työskentelymahdollisuuksia sekä mahdollistetaan yksilöllisiä työelämäpolkuja. Lisäksi kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa kävimme keskustelua itsemääräämisoikeuden toteutumisesta, palvelujärjestelmän toimivuudesta ja työtoiminnan järjestämisestä. KV-kumppaneiden vierailu huipentui Helsinkiin, Työterveyslaitokselle, Kykyviisarin esittelyyn. Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä työikäisille, jonka tekemällä osallistuja arvioi itse työ- ja toimintakykyään ja sen muutostarpeita. Menetelmä on suuntaa antava hyvinvoinnin mittari, jonka avulla vastaaja voi selvittää omaa tilannettaan, keskeisiä vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan, sekä tunnistaa tapahtuneita muutoksia.

Kansainvälisenä hankkeena lisäarvoa tulee myös kansainvälisestä kehittämistyöstä sekä esimerkiksi palvelujärjestelmien tai erilaisten käytäntöjen toimivuuden vertailemisesta. Belgian Flanderissa on hyvin erilainen vammaisten työllistämisen malli, josta voimme varmasti ottaa oppia vastavierailulla ja näin saada kehittämistyöhön uusia innovatiivisia näkökulmia.

Projektipäällikkö

Ann-Mari Sippu