Euroopan unioni, Euroopan aluekehitysrahasto Kymenlaakson liitto

BUT

Biotalouden uudet tuulet

Kymenlaakso tavoittelee hiilineutraalisuutta. Alueella on useita merkittäviä toimijoita, mutta tarvitaan vahvaa ja laajenevaa yhteistyötä eri osa-alueilla tavoitteeseen pääsemiseksi. Hankkeen toiminta perustuu Kymenlaakson älykkään erikoistumisen (RIS3) -strategiaan tukien alueellista elinvoimaisuutta ja kehittymistä pääasiallisesti biotaloussektorilla.

Hanke on päättynyt.

Hankkeen tulokset

Hanke on ohjannut ja edistänyt Kymenlaaksoa kohti hiilineutraalisuutta. Hanke on taannut hyvin alkaneen alueellisen kehitystyön jatkumisen Kymenlaakson älykkään erikoistumisen (RIS3) –strategian biotalouskärjessä. Biotalousstrategian toteutuksen kannalta oleellinen yhteistyö on tiivistynyt, ja yhteistyö eri organisaatioiden kanssa monialaisesti on edistänyt resurssien tehokasta käyttöä mahdollistaen laadukkaamman kehitystyön ja osaamisen kehittymisen alueella. Kymenlaakson tunnettuuden nosto on lisännyt alueen kiinnostusta, ja kansainvälisen tki-kehitystyön edistäminen on parantanut mahdollisuuksia saada alueelle ulkopuolista rahoitusta, joka parantaa aluekehitysmahdollisuuksia edelleen.

Lyhyen aikavälin tuloksina on:
• tunnistettu verkostokumppanuuksia, luotu kontakteja ja arvioitu yhteistyömahdollisuuksia niiden kanssa
• edistetty RIS3-strategian mukaisia bio- ja kiertotalouden kehitysideoita ja vähähiilisyyttä
• selvitetty ja osin pilotoitu eri sivuvirtojen hyödynnettävyyttä biohajoavissa tuotteissa
• nostettu esiin verkostoissa tunnistettuja uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja osaamistarpeita.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

1. Tiedon kokoaminen ja jakaminen, kehitystyötä edistävien tilaisuuksien järjestäminen ja niistä tiedottaminen (mm. kartoitetaan uusiomateriaalien käyttö- ja hyödyntämismahdollisuuksia, jatketaan biotalouden RIS3 työtä ja tiekartan päivittämistä, tuotetaan esittely- ja markkinointimateriaalia alueen osaamisen ja mahdollisuuksien esiin nostamiseksi)
2. Ohjelmavalmistelun seuraaminen ja kv. hankeosaamisen lisääminen mm. koulutuksen kautta, kumppaneiden tunnistaminen ja yhteistyön luominen ja syventäminen lähtökohtana alueellisen kehitystyön tarpeet
3. Vähäpäästöisyyden esille tuomiseksi mm. perehdytään kasvihuonekaasulaskennan mahdollisuuksiin ja tehdään selvityksiä lämmitystapamuutoksen merkityksestä pilottikohteissa, selvitetään (myös kokeellisesti) orgaanisten sivuvirtojen hyödyntämistä biohajoavien tuotteiden raaka-aineena ja määritellään yritysten pakkausratkaisuille pilotointikonsepteja. Toimenpiteissä kannustetaan kehitysyhteistyöhön muutoksen edistämiseksi.

Tavoitteet

Biotalouden uudet tuulet – BUT -hankkeen päätavoitteena on vahvistaa olemassa olevia verkostoja ja saada alueellinen yhteistoiminta ja osaaminen riittävälle tasolle, jotta pystytään kehitystyöhön, jolla on merkittävää vaikuttavuutta alueelle ja jolla lisätään kansainvälistäkin yhteistyötä. Hankkeessa etsitään soveltuvia työkaluja ja toimintamalleja palvelemaan Kymenlaakson hiilineutraalisuustavoitteita.

1: Kymenlaakson yhteistyön ja vetovoimaisuuden kehittäminen
•Uudet avaukset ja verkostojen laajentaminen resurssitehokkaasti ja toiminnan tekeminen kansainvälisestikin näkyväksi

2: Verkostoituminen ja alueen kv-osaamisen kasvattaminen – verkostojen laajentaminen tavoitteena kansainvälinen tutkimus- ja kehitystyö
• Alueellisten valmiuksien kehittäminen uuteen ohjelmakauteen (Horizon Europe) ja mm. kv. verkostoissa toimiminen

3: Substanssiosaamisen kehittäminen kansainvälisen biotalouden näkökulmasta
• Vähäpäästöisyyttä tukevien lämmitysratkaisujen edistäminen
• Materiaalitehokkuuden kehittäminen ja sivuvirtojen hyödyntämisen lisääminen
• Pakkausten arvoketjun kasvattaminen

Tapahtumia

Uutta liiketoimintaa kiertotaloudesta -työpaja kymenlaaksolaisille yrityksille 2.6.2022 klo 13-15

Tapahtuma on osa Biotalouden uudet tuulet -(BUT) -hanketoteutusta.
Tervetuloa Sivuvirrat Materiaalitorille –etätyöpajaan, jossa opitaan tunnistamaan hukkaresursseja ja muuttamaan ne tuloiksi. Työpajassa annetaan käytännön tukea Materiaalitorin käyttöönottoon ja tietoa teollisen symbioosin hyödyistä. Materiaalitori on myyntipaikka jätteiden ja sivuvirtojen tuottajille ja hyödyntäjille.
Tapahtuma on osallistujille maksuton.
Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki (ilm. viim. 24.5.) löytyvät seuraavan linkin takaa (klikkaa):
https://kinno.fi/sivuvirrat-materiaalitorille-tyopaja/

TUTUSTUMINEN LUT-yliopiston tutkimustoimintaan ja laboratorioihin 20. huhtikuuta klo 9.30.

Tutustumisvierailu oli osa Kouvola Innovationin, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston toteuttamaa Biotalouden uudet tuulet -hanketta.

Vierailun pääteemana oli erityisesti konetekniikan osastolla tehtävän tutkimustyön esittely, jonka osalta haettiin tuoreinta tietoa tämänhetkisestä kehitystyöstä ekologisten pakkausratkaisujen parissa.

BUT-hankkeen julkaisuja kootusti

ARTIKKELIT/ BLOGITEKSTIT

(päiv. 11.10.2022 SR)

“Kymenlaakson bio- ja kiertotalouden tiekartta 2025 – uudet tuulet”. Pdf-tiedosto. Tallinen, Kirsi & Laine, Kari. Xamk kehittää 198.

“BUT-hanke edistää Kymenlaakson yritysten yhteistyötä korkeakoulujen kanssa”. Tallinen, Kirsi & Laine, Kari. Kymenlaakson liiton uutiskirje. Julkaistu verkossa 22.3.2022. Saatavissa: https://www.kymenlaakso.fi/rahoitus-kymenlaakson-liitto/hanketarinoita-kymenlaaksosta/biotalouden-uudet-tuulet-but

“Replacing fossil oil in property heating is both an ecological and an economical upgrade”. Höök, Tomi & Tallinen, Kirsi. Julkaistu verkossa 15.3.2022. Saatavissa: https://read.xamk.fi/2022/metsa-ymparisto-ja-energia/replacing-fossil-oil-in-property-heating-is-both-an-ecological-and-an-economical-upgrade/

Materiaalitorilta voit löytää yrityksesi sivuvirroille lisäarvoa”. Laine, Kari. Blogiteksti . Julkaistu verkossa 26.1.2022. Saatavissa: https://kinno.fi/materiaalitorilta-voit-loytaa-yrityksesi-sivuvirroille-lisaarvoa/

Metsä, ympäristö ja energia. Soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Vuosijulkaisu 2021. In: Xamk kehittää 183. Sivut 393-403. “Bio- ja kiertotalouden verkostojen voima“. Tallinen, Kirsi; Laine, Kari, Kainusalmi, Mika; Höök, Tomi. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-408-9

Circular Bioeconomy RDI and Education as Regional Influencers“. Maunula, Melina & Tallinen, Kirsi. Artikkeli julkaisussa: Beyond 2021. Volume 22: Sustainable Development and Social Responsibility. Sivut 72-80. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-400-3

Promoting Circular Bio-based Economy in Kymenlaakso Region”. Tallinen, Kirsi & Laine, Kari. Xamkin READ-verkkojulkaisu. Julkaistu verkossa 14.12.2021. Saatavissa: https://read.xamk.fi/2021/metsa-ymparisto-ja-energia/promoting-circular-bio-based-economy-in-kymenlaakso-region/

Bio and circular economy – a way to success in Kymenlaakso”. Tallinen, Kirsi. Kooste 30.9.2021 webinaarista. Julkaistu verkossa 12.11.2021. Saatavissa: https://koulutuskalenteri.xamk.fi/en/research-and-development-blog/bio-and-circular-economy-a-way-to-success-in-kymenlaakso/

12.11.2021 10:51

Strong bioeconomy and circular economy activities in Kymenlaakso provide a solid foundation for new success stories in the region.

This was noticed in the international webinar Bioeconomy – Made in Kymenlaakso, Finland organized by BUT project at the end of September. The webinar was also a WCEF side event and an event of Year of research-based knowledge.

Strong actors in the region highlighted activities that promote both the bio and circular economy in the region. The real success stories are made together with different actors, which can be seen from the presentations.

The new video, Kymenlaakso, promoter of bio and circular economy, was premiered in the webinar as one of the outcomes of the project. The video shows that bioeconomy in Kymenlaakso have a background of 150 years, and the forest industry and primary production are still important parts of Kymenlaakso`s identity.

Kymenlaakso is a home to many bio and circular economy businesses, as well as several companies that work to advance sustainable development. The links to the videos can be found at the project websites both in English and Finnish: New openings in the bioeconomy (BUT) – XAMK.

SummarY of the webinar presentations

Forewords were given by Acting Mayor of City of Imatra Ari Lindeman, who also moderated the webinar. As a former research manager at Xamk, Lindeman has an extensive international experience.

– Development work often involves expanding networks and maintaining old connections, Lindeman highlighted.

The moderator´s experience on RDI activities combined to his present responsibilities in Imatra created a new bridge for cooperation between Kymenlaakso and South Karelia.

Opening words were given by Regional Mayor of Kymenlaakso, Jaakko Mikkola. Mikkola emphasized the importance of bio and circular economy for Kymenlaakso when moving towards carbon neutrality.

– Bio and circular economy is one of the main three priorities in our smart specialisation strategy (RIS3), Mikkola emphasized. – Smart specialisation is the driving force behind innovation, growth and internationalization to achieve a region that is competitive, attractive and vibrant.

– The choices of Kymenlaakso region for smart specialisation priorities are bioeconomy and circular economy, smart and green logistics, and digitalisation, Mikkola continues.

When all the top priorities of RIS3 meet and they naturally have interfaces, the most innovative and successful results are obtained.

  • For more information about Kymenlaakso’s carbon neutrality, see the emissions table from this link. If you click on the red buttons in the picture you will find even more information.

Forest industry

The webinar provided an overview to development activities in forest industry companies operating in the area. All the globally operating companies have the same starting point for their operations: their business opportunities arise from the global megatrends, which enhances the demand for renewable materials.

– Everything that can be made from fossil-based materials today can be made from a tree tomorrow, Sunila representers Timo Tidenberg and Kari Nikunen explained.

Trees are composed of 20–30 % of lignin, and Sunila Mill is the largest kraft lignin extraction plant in the world. Lignin, that is treated to carbon, can be used as a replacer of graphite: trees can become batteries!

MM Kotkamills has a vision to replace plastics. There are hundreds of billions plastic containing unrecyclable cups, and it’s time to change that.

– Folding boxboard and barrier board offer the transition to plastic-free convenience packaging”, said Saila Kettunen.

MM Kotkamills has an integrated mill pioneering integration for resource efficiency. Working together in three business lines (folding boxboards and barrier boards, core materials for high pressure laminates, sawmills with wood products and providers of the raw material for other businesses) and creating smart relationships, accelerates the circular economy in the sustainable way and with broader impact.

UPM Kymi integrate consists of pulp and paper mills, energy production and production of precipitated calcium carbonate (PCC). It’s using 90 % biofuels in its energy production. The circular economy is a key element of its activities, and pulp is the powerhouse of bioeconomy.

Sustainable wood raw material turns into different fractions and are used e.g. as saw-dust, pulp and crude tail oil. Packaging board can be made of pulp and bioplastic made of residue of pulp production.

– Future beyond fossils can be achieved with sustainable solutions and utilizing the forest in a wise way” stated Jyri Kylmälä.

UNIVERSITIES CLOSELY RELATED TO KYMENLAAKSO

Juha Helenius from Ruralia Institute, University of Helsinki, clarified the meaning of agroecological symbiosis and its network. He also presented how logistics of biomass define the scale of “local”.

– Rural areas and rural cities can have a significant role in sustainability transformation”, Helenius stated.

Jouni Havukainen from LUT University showed LUT’s sustainable solutions for bio and circular economy through research and development actions. For example, LUT implements the projects related to using side streams to renew the concrete and examines materials and technology needed for sustainable re-materializations.

ABROAD

Potential partners for continuing co-operation with regional actors in Kymenlaakso in sustainable development were found in Estonia and Netherlands.

Kaja Peterson from Stockholm Environment Institute Tallinn Centre, Estonia, presented the importance of different matters: innovations in bioeconomy are enabled by linkages, networks and interaction.

– Potential is there, how to make use of it sustainably?, asked Peterson in her presentation.

– Bioeconomy and circular economy demand creativity and cooperation between the actors, Peterson concluded.

Alwin Hoogendoorn from the Centre of Expertise Biobased Economy (CoE BBE), Netherlands, introduced the five different biobased research groups at Dutch Universities of Applied Sciences, as well as many various projects.

Some of the projects are related to materials that are also of interested at Xamk (e.g. biochar), some are otherwise interesting projects such as developing leathery vegan materials.

REGIONAL ACTORS

Regional actors presented what they have done to accelerate bio and circular economy in Kymenlaakso region, and what the possibilities not yet efficiently used are.

Janne Harjunpää, representing Myllykoski Bioethanol and Redeve, showed ideal locations for bio and circular economy business. He told us about the plans for Myllykoski Bioethanol (Mbio) where the main raw material is sustainably harvested cereal straw from the region. The procurement brings steady long-term further cash flow to farmers and makes the cereal growing a major carbon sink and returns the nutrition components back to cultivation.

Another suitable site for new bio and circular economy businesses, with fully furnished office and large industrial space in Kouvola, is Voikkaa business park. Both sites have available infrastructure due to former paper mill located in the area.

Veli Hyyryläinen from Elementit-E showed us some facts about company: this family business in timber construction is one of the leading suppliers of modular buildings in Finland. Buildings are 100 % technologically recyclable and movable.

The company has taken several actions to promote bio and circular economy: sorting, recycling, training personnel and producing renewable energy with wood chips and solar panels. Elementit-E is actively fighting against climate change by further developing timber construction.

Virpi Leppälä, representing Kymenlaakson Jäte Ltd, 100 % communities-owned company, explained that the company has waste treatment center in Kouvola area, 10 waste stations and 70 eco-collection points mostly in the region of Kymenlaakso.

The waste company promotes bio and circular economy by producing biogas from garden waste and collecting landfill gas and turning them into energy (heat and electricity). The power plant using wood waste as a fuel has started heat production for district heating. The unrecyclable waste is used as a fuel in waste-to-energy power plant.

– In Kymenlaakso we utilize about 97 % of household waste, almost half as material and more than half as energy”, Leppälä emphasized. Company also has solar panels, geothermal heating in office building, and garbage trucks are using biogas as their fuel.

– Hyötyvirta concept is a network of environmentally focused businesses”, told Mika Penttilä from Kouvola Innovation through video.

Because the demand for green and innovative bio-circular solutions and technology is growing, there is a need for Hyötyvirta concept, business park and circular economy centre in Kouvola.

– Circular economy concerns all companies, and gives opportunities to create new business”, he continued.

The business park is to be built close to waste treatment center, with good logistics connections, to enable as effective and versatile material treatment and utilization as possible.

– Logistics, the location between east and west, was Mika’s answer for question about the biggest advantage for businesses locating in Kymenlaakso.

Petteri Jernström, representing KymiLabs of South-Eastern Finland University of Applied Sciences (Xamk), presented how Xamk can serve companies via environmental testing and RDI activities with focus area of forest, the environment and energy.

In Kymenlaakso region there are diverse RDI projects carried out in the fields of e.g. energy efficiency, fraction technology and carbon-curing of concrete. Environmental testings are Xamk’s KymiLabs main themes related to emission measurements, also testing of fuels and concrete.

Conclusion

The moderator Ari Lindeman summed up the topic of the day well:

– We need closely knit ecosystems around bioeconomy innovation and business for our regions to prosper and meet the climate challenge, he stated.

This is what we wanted to do in our webinar: knit different actors together and thus accelerate the development work.

We had over 100 registrants from 11 different countries, so not only we had great presentations, but very versatile audience as well. From the feedback we got merely positive comments, and especially the videos was said to be very interesting.

On the behalf of the BUT project I wish to thank all the presenters and participants!

Kirsi Tallinen
Project Manager, Xamk

Bio- ja kiertotalous Kymenlaakson menestystekijä”. Laine, Kari. Blogiteksti bio- ja kiertotalouswebinaarista, joka pidettiin 30.9.2021. Julkaistu verkossa 7.10.2021. Saatavissa: https://kinno.fi/bio-kiertotalous-kymenlaakso/

Uusia materiaaleja sivuvirroista”. Kilpiäinen, Matti. Xamkin READ-verkkojulkaisu. Julkaistu verkossa 5.10.2021. Saatavissa: https://read.xamk.fi/2021/metsa-ymparisto-ja-energia/uusia-materiaaleja-sivuvirroista/

Muotoilupilotoinnit”. Kooste biotuotemuotoiluna tehdyistä pilotoinneista. Teiskonen, Jaana & Tallinen, Kirsi. Julkaistu verkossa syksyllä 2021. pdf: PDF-tiedosto

Ympäristöystävälliset pakkausratkaisut kiinnostavat yrityksiä Kymenlaaksossa”. Laine, Kari. Verkkoartikkeli julkaistu kesällä 2021. Saatavissa: 

Haastattelututkimus: Ympäristöystävälliset pakkausratkaisut kiinnostavat yrityksiä Kymenlaaksossa (Kari Laine, Kinno)

Muovin käyttöä pyritään vähentämään tulevaisuudessa. Konkreettinen toimenpide EU tasolla asian edistämiseksi on kertakäyttömuoveja kieltävän SUP-direktiivin astuminen voimaan 3. päivä heinäkuuta 2021. Direktiivin tavoitteena on ehkäistä ja vähentää muoviroskaa ympäristössä ja edistää kiertotaloutta. Direktiivillä halutaan edistää innovatiivisia ja kestäviä liiketoimintamalleja, tuotteita ja materiaaleja.

Ajankohtaisen tiedon hankinta ja yritysten toimintaympäristön tunnistaminen vaatii tuekseen systemaattista ja suunnitelmallista tiedon keräämistä ja analysointia. Tämä oli lähtökohtana Biotalouden uudet tuulet (BUT)- hankkeessa tutkimustyönä kehitetylle tiedonhankintamallille tuotteen tai palvelun kehittämistarkoitukseen. Tiedonhankintamallia hyödynnettiin keväällä 2021 tehdyn haastattelututkimuksen toteuttamisessa, jossa paneuduttiin ekologisten pakkausten tulevaisuuden näkymiin Kymenlaaksossa.

Haastattelujen taustalla oli LUT-yliopistolla olemassa olevat kuitupohjaiset pakkausratkaisut ja teknologia niiden valmistamiseen. Näiden yleisempi käyttöönotto vaatii yhteistyötä erityyppisten yritysten kanssa. Tarvitaan yrityksiä uuden teknologian valmistamiseen, lisäksi tarvitaan hyödyntäjiä valmistetulle teknologialle ja ennen kaikkea kysyntää lopputuotteille.

Puhelimitse tehdyn haastattelututkimuksen kohderyhmäksi valittiin Kymenlaakson alueella toimivia pakkausten hyödyntäjiä, pakkausten valmistajia ja laitevalmistajia. Yhteensä haastateltiin 22:n eri yrityksen edustajaa, joista suurimman otoksen muodostivat pakkausten hyödyntäjinä toimivat yritykset. Haastatellut yritykset olivat pääasiassa pieniä pk-yrityksiä. Ympäristöystävällisyyden arvostus nousi selkänä teemana esiin pakkausten hyödyntäjien haastatteluissa. Pakkauksia hyödyntävillä yrityksillä oli selkeästi kiinnostusta vuoka- että pussimallisten pakkausratkaisujen kokeilemiseen. Pakkausten valmistajat nostivat vastauksissaan esille nopeat vaihtoajat laitteiston käytön kannalta tärkeänä asian esille. Lisäksi arvostettiin laitteiston yksinkertaisuutta käytön ja kunnossapidettävyyden näkökulmista. Haastatelluille laitevalmistajille pakkausala ei ollut entuudestaan tuttua, vaan toiminta painottui erityyppisiin koneistustoimintoihin. Tämän takia kiinnostus oli epävarmaa ja kyseiset yritykset tarvitsisivat mahdollisen liiketoimintapotentiaalin selvittämiseksi laajemman perehtymisen tuotteisiin ja pakkausalaan.

Pakkauksia hyödyntävät yritykset sekä pakkausvalmistajat kokivat aihealueen kiinnostavaksi oman toiminnan näkökulmasta ja olivat pääasiassa kiinnostuneita pilotointimahdollisuudesta. Pakkausten hyödyntäjät olivat kiinnostuneita sekä vuoka- että pussipakkausten pilotoinnista esimerkiksi keittojen, juustojen, lihatuotteiden marjojen, kahvin tai leivosten pakkaamisessa. Myös haastatellut pakkausvalmistajat ovat kiinnostuneita selvittämään LUT:n kehittämän laitteiston soveltuvuuden heidän toimintansa näkökulmasta.

Loppuvuodesta 2021 BUT- hankkeessa jatketaan pakkausten pilotointikonseptin suunnittelulla. Haastattelututkimuksesta saatiin arvokasta tietoa yritysten tilanteesta ja näkökulmista, mitä hyödynnetään konseptin suunnittelussa. Aiheen kehittämiseksi tärkeää on myös vuoropuhelu potentiaalisten pilotoinnista kiinnostuneiden yritysten kanssa. Ympäristöystävällisille ratkaisuille on selkeästi tarvetta ja uudet ratkaisut voivat avata mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen.

Lisätietoja: Kari Laine, Kinno: kari.laine@kinno.fi ja Mika Kainusalmi, LUT-yliopisto: mika.kainusalmi@lut.fi

* * * * * * *

Pakkauswebinaari 24.2.2021

Pakkausala kehittyy vauhdilla ja uusille ekologisille pakkausratkaisulle on tarvetta. Uudet pakkausratkaisut avaavat liiketoimintamahdollisuuksia koko pakkausalan arvoketjuun, pakkausten käyttäjille, pakkausvalmistajille ja työkaluvalmistajille. Pakkausalan arvoketjusta haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia 24. helmikuuta järjestetyssä webinaarissa, johon olivat tervetulleita sekä pakkausalalla jo toimivat, että toimialasta kiinnostuneet toimijat.

Kiitos osanottajille, ja pidetään yhteyttä!

Linkki webinaarista kertovaan artikkeliin, Kinnon kotisivuille: https://kinno.fi/pakkausala-kehittyy/

Biotuotemuotoilun kokonaisuus rakentumassa Kouvolaan”. Tallinen, Kirsi; Teiskonen, Jaana & Utriainen, Ari. Xamkin READ-verkkojulkaisu. Julkaistu verkossa 16.3.2021. Saatavissa: https://read.xamk.fi/2021/metsa-ymparisto-ja-energia/biotuotemuotoilun-kokonaisuus-rakentumassa-kouvolaan/

Pakkausala kehittyy vauhdilla synnyttäen liiketoimintamahdollisuuksia.” Laine Kari. Verkkoartikkeli julkaistu keväällä 2021.

Saatavissa: https://kinno.fi/pakkausalankehittaminen .

Metsä, ympäristö ja energia. Soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Vuosijulkaisu 2020, s. 342-351 ”Biotalouden pitkä historia Kymenlaaksossa luo vahvan pohjan rakentaa tulevaisuutta”. Tallinen, Kirsi & Laine, Kari. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-295-5 .

Xamkin READ-verkkojulkaisussa 2/2020 yhteisartikkeli BUT- ja KOSKES-hankkeista. Artikkeli julkaistiin verkossa 1.6.2020. ”Kymenlaakson bio- ja kiertotaloudessa nostetta.” Tallinen, Kirsi; Maunula, Melina & Räty, Ville.

Saatavissa: https://read.xamk.fi/2020/metsa-ymparisto-ja-energia/kymenlaakson-bio-ja-kiertotaloudessa-nostetta/

Videot

(päiv. 28.6.2022 JT)

Hankkeessa on toteutettu aluemarkkinointivideo(t), suomeksi ja englanniksi, ”Kymenlaakso, Promoter of bio and circular economy”:Videot katsottavissa YouTubessa. (Videot julkaistu 30.9.2021, päivitetty 28.6.2022.)

Kymenlaakso, bio- ja kiertotalouden edistäjä

Kymenlaakson biotalouden vahvat juuret ulottuvat 150 vuoden taakse. Metsäteollisuus ja alkutuotanto ovat yhä vahva osa Kymenlaakson identiteettiä. Kymenlaaksossa on paljon bio- ja kiertotalousliiketoimintaa, sekä useita kestävää kehitystä vahvasti edistäviä yrityksiä. Kymenlaakso on myös tehokas logistinen keskittymä, missä bio- ja kiertotaloudella on entistä suurempi rooli tulevaisuutta luotaessa.

Tervetuloa kehittyvään Kymenlaaksoon!

Materiaalin jakaminen ja kuvauskohteet: Stora Enso Anjalankosken ja Sunilan tehtaat, MM Kotkamills, UPM Kymi, Kymenlaakson Jäte, Hyötyvirta, Railgate Finland, Xamk Biosampo

Ohita upotus:
Ole hyvä ja hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.
Ohita upotus:
Ole hyvä ja hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.

Kymenlaaksossa toimitaan

Tämä voisi kiinnostaa
Tämän otsikon alle kootaan biotalouteen liittyviä uutisia ja tapahtumia, jotka ovat kiinnostavia aluekehittämisenkin näkökulmasta.

Kymenlaaksossa tehtyä
Tämän otsikon alle kootaan esimerkkejä Kymenlaaksossa tapahtuvasta toiminnasta, jolla edistetään aluekehitystä biotalouden osalta. Toiminta voi olla niin yritys-, kunta- kuin hankelähtöistä.

Voit laittaa artikkeli/juttuvinkin tähän sopivasta asiasta Kirsille, yhteystiedot sivun oikeassa laidassa!

Kymenlaaksossa tehtyä: WEBINAARI 30.9.2021

Kansainvälinen webinaari -avaus uusille  yhteistyömahdollisuuksille  (KT 1.10.)
30.9.2021 järjestettiin kansainvälinen webinaari: Bioeconomy – Made in Kymenlaakso, Finland.

Webinaarissa nostettiin esille Kymenlaakson nykyistä toimintaa, jolla edistetään bio- ja kiertotaloutta. Mukana oli erinomaisia esityksiä metsäteollisuudelta, korkeakouluilta sekä muilta alueellisesti merkittäviltä biokiertotalouden edistäjiltä. Hollannista ja Virosta saatiin myös näkökulmia kehitystyöhön.

Webinaarissa kuultiin mielenkiintoisia esityksiä siitä, mitä  on tehty ja tehdään vähähiilisen yhteiskunnan edistämiseksi.

Uskomme ja toivomme, että tästä voidaan sekä jatkaa että aloittaa uutta yhteistyötä.

Kiitokset moderaattorillemme Ari Lindemanille, kaikille puhujille ja osanottajille!

Lisätietoja hankkeen englanninkieliseltä sivustolta. (tämän sivun yläreunassa, klikkaa EN)
Tai suoraan tästä: New openings in the Bioeconomy-BUT

Kirsi Tallinen, kirsi.tallinen@xamk.fi
Kari Laine, kari.laine@kinno.fi

Rullaamalla tätä sivua alaspäin voit katsoa webinaarissa ensiesityksensä saaneen videon (Kymenlaakso, promoter of bio and circular economy, noin 4 min) suomenkielisenä: “Kymenlaakso, bio- ja kiertotalouden edistäjä”

* * * * *

Klikkaa tästä Kinnon sivuilla julkaistuun blogitekstiin: https://kinno.fi/bio-kiertotalous-kymenlaakso/

30.9.2021 kansainvälinen webinaari (KT 26.2.2021, viim. päiv. 29.9.)
Syyskuussa, 30.9.2021 klo 13.00 järjestetään kansainvälinen webinaari Bioeconomy – Made in Kymenlaakso, Finland .

Webinaarissa nostetaan esille Kymenlaakson nykyistä toimintaa, jolla edistetään bio- ja kiertotaloutta ja haetaan uusia avauksia ja yhteistyömahdollisuuksia.
Yrityksillä, ja muilla toimijoilla, on mahdollisuus tuoda esille omaa kehitystyötään ja yhteistyötarpeitaan sopivien kehityskumppanien löytämiseksi.

Webinaarissa kuullaan, mitä Kymenlaaksossa (ja muuallakin Euroopassa) on tehty ja tehdään vähähiilisen yhteiskunnan edistämiseksi.

Lisätietoja hankkeen englanninkieliseltä sivustolta. (tämän sivun yläreunassa, klikkaa EN)
Tai suoraan tästä: New openings in the Bioeconomy-BUT

ILMOITTAUTUMINEN on päättynyt! Kiitos ilmoittautuneille, teitä on yli 100!

Lisäinfoa:
Kirsi Tallinen, kirsi.tallinen@xamk.fi
Kari Laine, kari.laine@kinno.fi

Webinaari on osa Tutkitun tiedon teemavuotta, sekä WCEF- oheistapahtuma. Lisätietoja näistä  löydät täältä:

www.tutkittutieto.fi

Maailman kiertotalousfoorumi WCEF – Sitra

Pakkauswebinaari 24.2.2021

Pakkausala kehittyy vauhdilla ja uusille ekologisille pakkausratkaisulle on tarvetta. Uudet pakkausratkaisut avaavat liiketoimintamahdollisuuksia koko pakkausalan arvoketjuun, pakkausten käyttäjille, pakkausvalmistajille ja työkaluvalmistajille. Pakkausalan arvoketjusta haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia 24. helmikuuta järjestettävässä webinaarissa, johon ovat tervetulleita sekä pakkausalalla jo toimivat, että toimialasta kiinnostuneet toimijat.

Kiitos osanottajille, ja pidetään yhteyttä!

Nämä voisivat kiinnostaa:

Vihreää vetyä ja uusiutuvaa kaasua tuottava laitos suunnitteilla Kotkaan

Vihreää vetyä ja uusiutuvaa kaasua tuottava laitos suunnitteilla Kotkaan (5.5.2022 KT)

Kotkan Energia oy ja Nordic Ren-Gas oy allekirjoittivat yhteistyösopimuksen uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavan power-to-gas-laitoksen toteutettavuussuunnittelusta. Laitosta suunnitellaan Kotkan Korkeakoskelle, Hyötyvoimalaitoksen viereen. Laitos tuottaisi puhtaita kaasupolttoaineita määrän, jolla voidaan korvata 16 miljoonaa litraa fossiilista dieseliä raskaassa maantieliikenteessä.

Mikäli investointipäätökseen päädytään vuonna 2023, laitoksen rakentaminen aloitettaisiin vuoden 2024 aikana ja ensimmäinen vaiheen käyttöönotto olisi vuonna 2026. Työllisyysvaikutus käynnissä ollessa olisi noin 15 hlöä.

Lisätiedot:

Yle Uutiset. 30.3.2022 (Leena Korpela). Kotkaan suunnitellaan vihreää vetyä ja uusiutuvaa kaasua tuottavaa laitosta – 600 rekkaa kulkisi uusiutuvalla kaasulla. Www. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-12380591 [viitattu 5.5.2022]

Bioakkumateriaalituotannon demonstraatiolaitos suunnitteilla Kotkaan

Bioakkumateriaalituotannon demonstraatiolaitos suunnitteilla Kotkaan (5.5.2022 KT)

Stora Enso suunnittelee bioakkumateriaalituotannon laajentamista Kotkassa. Tämä tapahtuisi rakentamalla Sunilan tehdasalueella sijaitsevan koelaitoksen jatkoksi demonstraatiolaitos.

Koelaitoksessa valmistetaan akkuihin tarkoitettua biopohjaista hiilimateriaalia havusellumassasta erotetusta ligniinistä ja tutkitaan, mikä on paras teknologia uudenlaisen hiilimateriaalin valmistamiseen. Koska Stora Enso on saanut lupaavia tuloksia puupohjaisen akkumateriaalin valmistamisesta, nyt suunnitellaan koelaitoksen muutaman kilon kapasiteetin lisäämistä.

Yhtiö on hakenut alueelleen lisärakennusoikeutta mahdollista laajentamista varten. Mikäli kaavoitus etenee suotuisasti, aloitetaan muut hakuprosessit.

Lisätiedot:

Yle uutiset. 22.4.2022. (Heini Rautoma, Mirjam Tahkokorpi). Metsäjätti Stora Enso suunnittelee biopohjaisen akkumateriaalin valmistamisen laajentamista Sunilan tehtaalla Kotkassa. Www. Saatavissa:

https://yle.fi/uutiset/3-12413318 [viitattu 5.5.2022]

Solvayn Voikkaan tehdas siirtyy kokonaan vihreän sähkön käyttöön

Solvayn Voikkaan tehdas siirtyy kokonaan vihreän sähkön käyttöön vuonna 2023, jolloin tehtaan tarvitsema sähkö tuotetaan tuulivoimalla. Tehtaan sopimus tuulisähkön hankinnasta on merkittävä uutinen alueen teollisuuden siirtymisestä kohti hiilineutraaliutta.

Solvay Chemicals Finland Oy on tuottanut vetyperoksidia valkaisutarkoituksiin Voikkaalla vuodesta 1972.

Lisätiedot:

Kouvola Innovation. Www. Solvayn Voikkaan tehdas siirtyy 100-prosenttisesti vihreän sähkön käyttöön. Saatavissa: https://kinno.fi/solvayn-voikkaan-tehdas-siirtyy-100-vihrean-sahkon-kayttoon/ [viitattu 17.5.2022]

Kiinalaissuomalainen yhteisyritys CNGR Finland oy perustettu

Kiinalaissuomalainen yhteisyritys CNGR Finland oy perustettu (5.5.2022 KT)

Valtion omistama Suomen Malmijalostus ja kiinalainen teknologiayhtiö CNGR Advanced Material ovat perustaneet yhteisyrityksen edistämään akkumateriaalia tuottavan prekursoritehtaan rakentamista Haminaan. Uuden yrityksen nimi on CNGR Finland oy, ja omistussuhteet jakautuvat 40%/60%.

Haminan tehdasta ei ole vielä luvitettu, eikä lopullista investointipäätöstä ole vielä tehty. Tavoittena kuitenkin yhä on, että uusi tehdas otetaan käyttöön vuoden 2024 lopulla.

Lisätiedot:

Yle Uutiset. 5.5.2022. (Helena Korpela). Haminan akkumateriaalitehdasta varten on perustettu yhteisyritys – omistuksesta yli puolet kiinalaisyrityksellä. Www. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-12431472 [viitattu 5.5.2022]

Kouvola kehittää kiertotalousaluetta

Kouvola kehittää kiertotalousaluetta (11.2.2021 KT)

Kouvola Innovation suunnittelee Kouvolaan Kaakkois-Suomen suurinta kiertotalouskeskittymää.

Kouvolan Keltakankaan Hyötyvirta-alueella toimii jo ennestään alan yrityksiä, mutta puolen miljoonan euron hankekokonaisuuden tavoitteena on saada kiertotalous Kouvolassa uuteen nousuun.

Lisätiedot:
Puoli Miljoonaa kiertotalouteen. Artikkeli Kouvolan Sanomissa 11.2.2021 (Matti Tieaho).
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/f4e10c3f-bd89-4e60-a289-34914f701807 [11.2.2021, koko www-artikkeli vain tilaajille]
Lisätietoja Hyötyvirran kehittämisestä: Kouvola Innovation Oy, Mika Penttilä. https://kinno.fi/hyotyvirta-yritysalue/ [viitattu 11.2.2021]

Stora Enso investoi 21 miljoonaa euroa Anjalan ja Inkeroisten tuotantolaitosten parantamiseen

Stora Enso investoi 21 miljoonaa euroa Anjalan ja Inkeroisten tuotantolaitosten parantamiseen (1.7.2021 KT)

Stora Enso investoi Kymenlaaksossa, Kouvolassa, sijaitseviin tuotantolaitoksiinsa kilpailukyvyn ja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Anjalan ja Inkeroisten tehtaiden investointien tavoitteena on pienentää päästöjä sekä varmistaa eri polttoaineseosten joustava käyttö lämmön tuotannossa.

Lisätiedot:
Stora Enso investoi Anjalankosken ja Nymöllan tuotantolaitosten kilpailukyvyn parantamiseen. Www. STORA ENSO OYJ:N SIJOITTAJAUUTINEN 10.6.2021. Saatavissa:
https://news.cision.com/fi/stora-enso-oyj/r/stora-enso-investoi-anjalankosken-ja-nymollan-tuotantolaitosten-kilpailukyvyn-parantamiseen,c3364465 [viitattu 1.7.2021]

Kymenlaaksoon korkeakouluyhdistys vahvistamaan alueen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa

Kymenlaaksoon korkeakouluyhdistys vahvistamaan alueen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa
(30.6.2020 KT)

Poimintoja artikkelista verkkolehdestä PK-Ank (Kaupunkilehdet Pohjois-Kymenlaakso ja Ankkuri)

Kymenlaaksoon oma korkeakouluyhdistys vahvistamaan alueen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa

Korkeakouluyhdistyksen perustajajäseniksi kutsutut tahot jakavat yhteisen huolen maakunnan tulevaisuudesta. Tarvitaan laajaa yhteistyötä sekä uusia investointeja ja innovaatioita aluekehitystyön tueksi. Yhdistyksen perustamisella tavoitellaan maakunnan tki-menojen lisäämistä vähintään koko Suomen keskitasolle.

Uuden yhdistyksen koordinoinnista vastaa Kymenlaakson liiton osana toimiva Kymenlaakson kesäyliopisto. Yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoittivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Kymenlaakson kauppakamarin, Kymen yrittäjien, Kouvola Innovation Oy:n, Cursor Oy:n, Kymenlaakson liiton ja Kymenlaakson kesäyliopiston johto. Tutkimusalojen valinnoissa painotetaan erityisesti Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian mukaisia kärkialoja.

Lähdetiedot:
Artikkeli: Kymenlaakso sai oman korkeakouluyhdistyksen. Verkkolehti PK-Ank (Kaupunkilehdet Pohjois-Kymenlaakso ja Ankkuri), julkaistu 18.6.2020.
https://www.pkank.fi/uutiset/kymenlaakso-sai-oman-korkeakouluyhdistyksen-6.19.11133.1af0fbaad5 [viitattu 30.6.2020]

Kymenlaakson RIS3 –strategian päivitys käynnissä!

Kymenlaakson RIS3 –strategian päivitys käynnissä! (28.9.2020 KT)

Mikä on RIS3? Älykkään erikoistumisen strategia on talouden muutosprosessi, jossa tehdään kriittisiä valintoja omiin vahvuuksiin perustuen ja niukkoja resursseja keskitetään RIS3-strategian (Research and Innovation Strategy for Smart Specialisation) mukaan harvempiin ja vaikuttavampiin hankkeisiin. Hankkeilla pyritään alueen kehittämiseen TKI-työn avulla.

Päivitystyö, johon kaikki voivat vaikuttaa, on aloitettu syyskuussa ja jatkuu loppuvuoteen. Työskentely tapahtuu työpajoissa sekä tiedon kokoamisella. Nykyiset kärjet Kymenlaaksossa ovat biotalous, digitalisaatio ja logistiikka.

Tarkastelussa on kärkien sopivuus nykytilanteeseen.
Päivitystyötä organisoi Kymenlaakson liitto.

Lisätiedot:
https://www.kymenlaakso.fi/aluekehitys/alykkaan-erikoistumisen-strategia [viitattu 28.9.2020]
https://www.kymenlaakso.fi/ajankohtaista/13547-aelykkaeaen-erikoistumisen-strategian-paeivitys-kaeynnistyy-pian [viitattu 28.9.2020]

Kymenlaaksossa tehtyä: Stora Enso investoi Kotkaan ja rakentaa ligniinin granulointi- ja pakkauslaitoksen

Stora Enso investoi Kotkaan ja rakentaa ligniinin granulointi- ja pakkauslaitoksen

Stora Enso investoi 14 miljoonaa euroa Sunilan tehtaalle Kotkaan. Yhtiö on tuottanut Kotkassa ligniiniä jo vuodesta 2015, ja rakentaa nyt Sunilan tehtaan yhteyteen uuden laitoksen ligniinin käsittelyä ja pakkaamista varten. Sunilan tehdas tuottaa kuivattua ligniinijauhetta kemianteollisuudelle, ja ligniiniä käytetään esimerkiksi fenolin korvaajana liimoissa, bitumin korvaajana asfaltissa sekä biomuoveissa. Tulevaisuudessa sitä voidaan käyttää myös materiaalina esimerkiksi sähköautojen akuissa.

Laitoksen rakentaminen aloitetaan arviolta vuoden 2021 kesään mennessä, ja arvioitu valmistumisaika on vuonna 2022.

Lisätiedot:
https://yle.fi/uutiset/3-11680895 [viitattu 15.12.2020]

Kymenlaakson tavaranvienti vetää

(20.5.2020 KT)
Poimintoja artikkelista Kouvolan Sanomien verkkolehdessä:

Kymenlaaksosta viedään tavaraa ulkomaille vuoden palkan edestä jokaista asukasta kohden – “Kymenlaaksossa olisi syytä paukutella vähän henkseleitäkin”.
Väkilukuun suhteutettuna Kymenlaakso on Suomen tavaraviennin ehdoton ykkönen.

Suomen viennin selkäranka. Tällä otsikolla aluekehittämisen johtava asiantuntija Timo Aro julkaisi laskelman, jonka kärjessä komeilee Kymenlaakso. Kymenlaaksosta viedään ulkomaille tavaraa 27 488 euron edestä jokaista asukasta kohden. Selvästi eniten koko Suomessa. Lähteenä ovat Tullin tilastot.

Kouvolassa merkittäviä vientiyrityksiä ovat muun muassa UPM Kymi paperi- ja selluintegraatti Kuusankoskella. UPM:n Kalson Viilutehdas Vuohijärvellä on maailman suurimpia viilutehtaita. Stora Ensolla on Anjalassa massa- ja paperitehdas sekä Inkeroisissa kartonkitehdas. Muita metsäteollisuuden yrityksiä ovat muun muassa US Wood ja Kouvolan saha.

Teollisuuden rakennemuutos runteli Kymenlaaksoa. Aron mukaan valmistava teollisuus kaipaisi maineenpalautusta. Harvat alueet käyttävät hänen mukaansa perinteistä teollisuutta kilpailukykytekijänä ulospäin. Mielikuvat savupiipputeollisuudesta ovat juurtuneet menneisyyteen.
– Harvoin ajatellaan, että tehdas on täynnä teknologian huippuosaamista. Vain modernit laitteet, infra, käyttäjinä huippuosaajat ja huippuunsa viritetyt logistiset ketjut mahdollistavat teollisuuden kovat volyymit ja luvut. Menestys perustuu valtavaan teknologiseen ja tiedolliseen osaamiseen.

Kymenlaaksossa monet muut mittarit eivät näytä niin valoisia lukuja kuin vienti. Väestönkehitys, muuttoliike ja kuntatalous eivät paistattele menestyjien listojen kärjessä.
– On ehkä unohtunut, että talouden perusta ja ydin, joka tuottaa valtavasti hyvinvointia, on edelleen kunnossa, Aro sanoo. Kymenlaaksossa on Aron mukaan paljon kilpailuetua tuottavia lähtökohtia, kuten pääkaupunkiseudun läheisyys, liikenneyhteydet ratoineen ja satamineen sekä etäisyys esimerkiksi Pietariin.

Kymenlaakson osuus viennistä on 7,2 prosenttia. Kymenlaakson vientiluvut ovat olleet kasvussa viime vuodet. Vuonna 2019 maakunnasta vietiin tavaraa ulkomaille 4,7 miljardin euron edestä. Kymenlaakson vienti kasvoi edellisvuodesta 17 prosenttia. Se on toiseksi suurinta kasvua koko Suomessa.

Lähdetiedot:
Artikkeli: Kymenlaaksosta viedään tavaraa ulkomaille vuoden palkan edestä jokaista asukasta kohden – “Kymenlaaksossa olisi syytä paukutella vähän henkseleitäkin”. KS verkkolehti, julkaistu 9.5.2020.
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/aecf6fea-3730-4476-96b7-3e3f1e280604#comments [viitattu 18.5.2020]

LUTin energiaprofessuuri tulossa Etelä-Kymenlaaksoon

(25.5.2020 KT)
Poimintoja artikkelista Yle Uutisten verkosta:

LUTin energiaprofessuuri tulossa Etelä-Kymenlaaksoon
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT) aikoo perustaa Etelä-Kymenlaaksoon uuden professuurin. Professori palkataan energiavarastoinnin alalle. LUT haluaa tuoda professorin nimenomaan Etelä-Kymenlaaksoon, sillä alueella on paljon yliopistoa kiinnostavaa teollisuutta.

Professuuri aiotaan rahoittaa lahjoitusvaroin. Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö on yksi rahoittajista, lisäksi rahoitusta etsitään kymenlaaksolaisilta toimijoilta. Professuuri on alkuvaiheessa viisivuotinen, mutta tutkimustyötä on tarkoitus tehdä pidemmän aikaa.

Paikka tulee hakuun kansainvälisesti. Se täytettäneen tämän vuoden aikana, kun rahoitus ensin varmistuu.

Lähdetiedot:
Artikkeli: Etelä-Kymenlaakso saa oman professorin – tehtävänä on selvittää, miten sähköä saataisiin jemmaan. Yle Uutiset, julkaistu 6.3.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11241501 [viitattu 25.5.2020]

Kymenlaaksossa tehtyä: Kotkassa valmistetaan akkumateriaalia ligniinistä

(17.6.2020 KT)
Poimintoja artikkelista Yle Uutisten verkosta:

Kotkaan koelaitos puupohjaisen hiilen valmistukseen
Metsäyhtiö Stora Enso kertoo rakentavansa Sunilan sellutehtaalle Kotkaan koelaitoksen, jossa tullaan valmistamaan puupohjaista hiiltä ligniinistä akkuteollisuuden tarpeisiin.

Sunilassa käytetään hyväksi erikoiskuivaa ligniiniä. Stora Enso tutkii uusia mahdollisuuksia korvata rajallisesti saatavia ja arvokkaita raaka-aineita uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Ligniini on yksi puun pääainesosista, ja ligniinillä voidaan jo korvata fossiilisia ainesosia esimerkiksi liimojen fenolihartseissa. Sunilan tehdas on valmistanut ligniiniä teollisessa mittakaavassa vuodesta 2015.

Koelaitoksen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2021 alussa. Kaupallistamisesta päätetään koetuotannon tulosten arvioinnin jälkeen.

Lähdetiedot:
Artikkeli: Stora Enso rakentaa Kotkan Sunilaan koelaitoksen akkuteollisuuden tarpeisiin. Yle Uutiset, julkaistu 16.6.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11403848 [viitattu 17.6.2020]

KOUVOLAN HYÖTYVIRTA-ALUE KEHITTYY

(31.8.2020 KT)
Hyötyvirta tarkoittaa yritysaluetta Keltakankaalla joka sijaitsee Kouvolan ja Kotkan välissä, valtatie 15 varrella.Alueelle on sijoittunut pääasiassa ympäristöliiketoimintaan keskittyneitä yrityksiä. Hyötyvirta ry:n tavoitteena on tuoda yhteen yritysten tarpeita ja pyrkiä löytämän niihin ratkaisuja yhteistyön avulla.

Aluetta kehitetään nyt vahvasti.
Katso video: https://www.youtube.com/watch?v=MMq5DRmzekU

Alueen kehittämistä tukeva hanke: KOSKES-Kiertotalouden osaamiskeskus
Linkit:(Kinno) https://kinno.fi/koskes/
(Xamk) https://koulutuskalenteri.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/koskes/

BioSampo on Xamkin bio- ja kiertotalouden tutkimusyksikkö Kymenlaaksossa

Tutustu BioSammon toimintaan klikkaamalla ao. linkkiä!

Kymenlaaksossa tehtyä

(20.5.2020 KT)
Viime vuosina on Kymenlaaksossa tehty useita biotaloutta edistäviä toimia. Tässä muutamia poimintoja:

-Muovittomat kupit, tihentyneet junavuorot Kotka-Kouvola -välillä ja ympäristökasvatustoiminta edistyksellisiä toimia alueella.

(Lähde: KyS verkkojulkaisu, julkaistu 27.2.2020.https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/b274cc93-7538-4a5e-b1b0-7fc600473738 [viitattu 5.5.2020])

-KYMBIO-hanke mukana biopolttoainelaitoksen alkutaipaleella.

(Lähde: KYMBIO-hankkeessa kehitettiin menestyksekkäästi Kymenlaakson biotaloutta.

Julkaistu Rakennerahastojen uutiskirjeessä uudelleen, 5.3.2020, ensin Etelä-Suomen rakennerahastojen uutiskirjeessä 4/2019 (16.12.2019). http://www.rakennerahastot.fi/web/etela-suomen-suuralue/uutiset?p_p_id=101_INSTANCE_Rdt36AnyqgZs&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-4&p_p_col_count=2&_101_INSTANCE_Rdt36AnyqgZs_delta=10&_101_INSTANCE_Rdt36AnyqgZs_keywords=&_101_INSTANCE_Rdt36AnyqgZs_advancedSearch=false&_101_INSTANCE_Rdt36AnyqgZs_andOperator=true&p_r_p_564233524_resetCur=false&cur=2 [viitattu 20.5.2020]

-Uusi kaukolämpöä tuottava biopolttoainelaitos rakenteilla eteläisessä Kouvolassa.

(Lähde: Keskilaakso verkkojulkaisu, julkaistu 20.9.2019
https://www.keskilaakso.fi/2019/09/20/keltakangas-myllykoski-inkeroinen-alueen-kaukolampo-tuotetaan-jatkossa-biopolttoaineilla/ [viitattu 5.5.2020])

-Haminan Energia rakensi puupohjaista polttoainetta käyttävän lämpölaitoksen Haminaan.

(Lähde: KyS verkkojulkaisu, julkaistu 31.1.2018.
https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/9b0e9cf9-bf76-4e5f-a29c-70f0cb3982cf [viitattu 5.5.2020])

Tiedotteet

Kv. toiminnan edistämiseksi kaksi uutta raporttia (KT 29.6.2022)

Hankkeessa yhtenä tavoitteena oli kansainvälistymisen edistäminen Kymenlaakson bio- ja kiertotalouden tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Tätä varten on koottuna kaksi raporttia:

1) Kansainvälisten EU-rahoitusohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia Kymenlaakson bio- ja kiertotalouden kehittämiseen. Linkki raporttiin:

Kv-kehittäminen Kymenlaaksossa_rahoitusohjelmat

2) Synergioiden mahdollistaminen rakenne- ja investointirahastojen, Horisontti-puiteohjelman ja muiden tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä kilpailukykyä edistävien EU-rahoitusohjelmien välillä. Ohjeita poliittisille päättäjille ja täytäntöönpanoelimille. Linkki raporttiin:

Alueellisen ja kansainvälisen rahoituksen synergiat

* * * * * * * * *

BUT-hankkeessa halutaan edistää Kymenlaakson bio- ja kiertotaloustoimintaa kehittämällä myös kv. osaamista, joka edelleen mahdollistaisi kv. rahoituksen saamisen alueen bio- ja kiertotalousratkaisuihin.

Hankkeessa teetettyyn selvitysraporttiin pääset klikkaamalla alla olevaa linkkiä:

Kansainvälinen EU-rahoitus-case_KYMENLAAKSO_bio- ja kiertotalous

BUT-hankkeen tavoitteisiin kuuluvat mm. ”Materiaalitehokkuuden kehittäminen ja sivuvirtojen hyödyntämisen lisääminen” sekä ”Pakkausten arvoketjun kasvattaminen”.

Materiaalitehokkuuden kehittäminen ja sivuvirtojen hyödyntämisen lisääminen sisälsi kokeiluosuuden, jossa Xamk hyödynsi muotoilupilotoinneissa yritysten sivuvirtoja ja etsi mahdollisuuksia entistä tehokkaampaan, mutta ympäristöystävälliseen, käyttöön. Raaka-aineiden kartoittaminen, materiaalin työstäminen, muotoilu ja laadun arviointi sekä kehittämis- että potentiaalisten käyttökohteiden selvittäminen (mm. pakkauksina) olivat osia, joita hankkeessa toteutettiin.

Tehdyt pilotoinnit loivat pohjatietoa myös biotuotemuotoilukoulutukseen. Yhdessä opiskelijoiden kanssa tehtiin myös  materiaalikokeiluja, joista jatkokehitystä voidaan tehdä aina tuotteistamiseen asti. Pilotoinneilla luotiin pohjaa myös bio- ja kiertotalousmateriaalien ns. materiaalikirjastolle.

Lisää muotoilukokonaisuuden rakentumisesta voit lukea Xamkin READ-verkkojulkaisusta 1/2021: https://read.xamk.fi/2021/metsa-ymparisto-ja-energia/biotuotemuotoilun-kokonaisuus-rakentumassa-kouvolaan/ .

Voit ladata tästä presentaation BUT-hankkeen muotoilupilotoinneista.

Hankkeen nimi:

Biotalouden uudet tuulet

Hankkeen kesto: 1.1.2020–31.8.2022

Tiedot

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Osatoteuttajat: Kouvola Innovation Oy (Kinno), Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT)
Vahvuusala: Metsä, ympäristö ja energia

Budjetti

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Kymenlaakson liitto, EAKR-rahoitus
Kokonaisbudjetti: 450 000 euroa
Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 213 000 euroa
Lappeenrannan-lahden teknillisen yliopiston logo.

Yhteystiedot

Tutkimusjohtaja Petteri Jernström (6.7.2022 alkaen)

(Kirsi Tallinen 5.7.2022 asti)

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk)
Metsä, ympäristö ja energia
Pääskysentie 1, 48220 Kotka
sposti: petteri.jernstrom@xamk.fi