betonin karbonatisoitumisen mittaus

BECO

Betonin rooli hiilineutraalissa yhteiskunnassa

Hanke on päättynyt

Rakennettu ympäristö (rakennukset ja infrastruktuuri) muodostaa noin kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä. Koska rakennettu ympäristö on teollisuuden ohella yksi merkittävimpiä CO2-päästöjen tuottajia, sen merkitys hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelemisessa on kiistaton. Suomen hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035, samoin kuin ilmastonmuutokseen sopeutuminen, asettavat rakennetulle ympäristölle haasteita erityisesti pitkän käyttöiän ja useiden ristikkäisten vaatimusten vuoksi (kestävyys, energiatehokkuus, turvallisuus, terveellisyys (mm. sisäilman laatu), viihtyisyys, elämyksellisyys ja luonnon monimuotoisuus).

Betoni on Suomessa ja maailmalla eniten käytetty rakennusmateriaali. Betonia käytetään monipuolisesti sekä rakennuksissa että infrarakentamisessa, sillä sen ominaisuudet ovat helposti muunneltavia. Betonin tärkein raaka-aine on sementti. Sementin keskeiset ilmastovaikutukset ovat klinkkerinpolton energiankäyttö ja poltossa kemiallisesti vapautuva hiilidioksidi.

BECO-hankkeessa edistettiin rakennetun ympäristön ja erityisesti betonirakentamisen vähähiilisyyden kehittymistä. Samalla hanke pyrki edistämään sekä Suomen että Kymenlaakson hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista.

Hankkeessa testattiin ja pilotoitiin käytännössä betonin hiilidioksidikovetusprosessia, tunnistettiin sen prosessivaatimuksia, etuja ja haittoja sekä verrattiin muodostuneen betonin ominaisuuksia ”perinteiseen” betoniin. Lisäksi tarkasteltiin prosessin soveltuvuutta alueen valmisbetoni- ja betonielementtituotannon tarpeisiin.

Hankkeen tuloksena saatiin tietoa ja osaamista betonin hiilidioksidikovetukseen liittyen prosessin toimivuudesta ja toteutettavuudesta sekä vaikutuksista muodostuvan betonin ominaisuuksiin ja tuotteiden hiilijalanjälkeen.

Hankekuva: Manu Eloaho


karbonatisoitunut betoni

Hanke on päättynyt. Jatkotutkimus hankkeelle:

Hankkeen nimi:

BECO – Betonin rooli hiilineutraalissa yhteiskunnassa

Hankkeen kesto: 1.2.2021–31.8.2022

Tiedot

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Muut kumppanit: Lujabetoni Oy, Parma Oy

Budjetti

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Kymenlaakson liitto Euroopan aluekehitysrahastosta
Kokonaisbudjetti: 112 092 euroa

Asiasanat

Yhteystiedot

Petteri Jernström
Projektipäällikkö
Tutkimusyksikkö
050 345 9540
petteri.jernstrom@xamk.fi

Elli Tykkä
TKI-asiantuntija
Kymilabs
044 702 8379
elli.tykka@xamk.fi