Kotimaisen kalan käytön lisäämisellä tehoa vesien suojeluun

Reunaehdot

Vuoden 2021 ja 2022 VHKK-toimintamallin tavoitteena oli n. 40.000 kg vajaasti hyödynnettyjen kalojen saalis riippuen maksettavan palkkion suuruudesta. Tämä tarkoittaisi sitä, että Etelä-Savon vesistöistä poistuisi toimintamallin avulla 280 kg fosforia ja 700 kg typpeä. Täten fosforin kilohinnaksi olisi tullut n. 71 €/kg, riippuen mistä kalalajista olisi kyse. Samalla estettäisiin levää kasvamasta 280.000 kg edestä. Vertailun vuoksi se tarkoittaisi n. 5,5 rekallista levää.

Tavoitteena oli ohjata mahdollisimman suuri määrä kalastetusta saaliista elintarvikekäyttöön. Tavoitteen edistämiseksi hanke maksoi elintarvikkeeksi menevälle saaliinosalle palkkiota. Vuonna 2021 kalastajille maksettiin palkkiota 0,5 €/kg sis. 24 % ALV:n.  Vuonna 2022 palkkio oli 0,5 €/kg + 24 % ALV. Palkkion perusteena oli korvaus vesistöstä poistetusta fosforista. Vain saaliin ihmisravinnoksi menevästä osasta maksettiin sopimuksen tehneille kalastajille tai kalastusyrityksille ravinteidenpoistopalkkio.

Kalastajat tekivät sopimukset saaliin myymisestä ja toimittamisesta itse suoraan jalostusyritysten kanssa. Palkkion piiriin kuuluvan kalastuksen aloittamisesta oli ilmoitettava Xamkin hankkeessa nimetylle yhteyshenkilölle.

Palkkion piirissä oleva saalis piti olla pyydetty Etelä-Savon alueelta. Kalastuksen kohteena oli vajaasti hyödynnetyt kalalajit särki, lahna, säyne, pasuri ja kuore. Kalastuksen raportointi tuli tapahtua Järvikala-sovelluksella.

Palkkion maksussa ovat etusijalla vesienhoidon kannalta tärkeät kohteet eli vesistöjen tilaluokituksessa hyvää huonommassa tilassa tai heikentymisriskissä olevat vesistöt. Vesistöjen tilaluokituskartta löytyy ELY-keskuksen julkaisusta ”Vesien tila hyväksi yhdessä” tai Vesien tilakartasta.

Lisätietoja pelisäännöistä: VHKK-toimintamallin yhteistyösopimus

Laskustus:

Laskutus tapahtui yhdellä pdf-tiedostolla, jossa oli kaikki tarvittava laskun hyväksyntään ja toimintamallin seurantaa varten. Palkkiolaskun mukana toimitettiin liitteenä kalastajan kalan myyntilasku, joka toimi myyntitositteena palkkion maksussa. Lopulta laskutus tapahtui sähköisellä laskutuksella.

Digiseurannan kehittäminen

Hankkeessa kehitettiin toimintamallin seurannan avuksi digitaalinen ratkaisu, jolla pystyttään kerämaan master dataa kalastajilta. Täten jatkossa olisi helpompaa arvioida kalastuksien vaikuttavuutta vesistöihin. Järvikala-sovellutuksen visuaalinen ilme ja käytettävyys sekä uudet ominaisuudet päivittyivät vuoden 2022 toukokuussa.

Uudella ominaisuudella kalastaja voi lähettää omaa saalistietoa eteenpäin eli master dataa. Tiedonvälitys tapahtuu pdf- tai exel-tiedoston avulla. Saalistiedot voi lähettää eri mediavälineillä kuten sähköpostilla. Uusi ominaisuus helpottaa saalistietojen keräämistä kalastajilta. Erityisesti uudet ominaisuudet nopeuttavat ja selkeyttävät VHKK-toimintamallin seurantaan, kun siirrytään digitaaliseen tiedonkulkuun. Lisäksi saadaan lisätietoa tarvittaessa sivusaaliista.

Virallisesta Järvikala-sovellutuksesta saatu saalistieto tuo myös läpinäkyvyyttä VHKK-toimintamallin seurantaan. Saalistieto on tietosuojan alaista, jonka tietokantaan pääsy on vain tietyillä organisaatioilla Suomessa. Kalastajalla on kuitenkin oikeus jakaa omaa saalistietoaan haluamalle yhteistyökumppanille. Kyseinen ominaisuus helpottaa raportointia eri viranomaisille ja sidosryhmille.

Järvikala-sovellutuksen oma tilasto-osio ja kalasaalisraportointi exel- sekä pdf-tiedostona

Tulokset

VHKK-toimintamallin kalastuksissa saatiin toimitettua yhteensä n. 19.800 kg:n saalis elintarvikkeeksi, joka oli  mallikelpoinen tulos kriisien värittämässä maailmassa.

Vaikutukset:

Merkittävin toimintamallin vaikutus oli, että elintarvikkeeksi saatiin ohjattua entistä enemmän kalaa ja vähennettiin levää kasvamasta 138.400 kg verran vesistöstä. Vertailun vuoksi se tarkoittaisi n. 2,7 rekallista levää.

Saaliit kalalajeittain:

Kuvasta käy ilmi, että kala oli lähinnä lahnaa, koska lahna kestää paremmin käsittelyä ja välivarastointia eli sumputusta. Lisäksi kalastajilla oli aiempaa kokemusta lahnan kalastamisesta, jolloin saalisvarmuus oli ehtinyt kehittyä. Siten kalastus keskittyi lahnan kalastukseen.

Ravinteiden poistuminen vesistöistä:

Kuva esittää kokonaissaaliin ravinnevaikutuksia. Ravinteita poistui Etelä-Savon vesistöistä 138 kg fosforia ja 345 kg typpeä. Laskennassa käytettiin Luonnonvarakeskuskelta saatuja fosfori- ja typpikertoimia kalalajeittain.

Kalastajien kehitysehdotukset ja palaute

Kalastajat halusivat muutosta toimintamallin yhteistyösopimuksen kohtaan: ”Palkkion maksussa ovat etusijalla vesienhoidon kannalta tärkeät kohteet eli vesistöjen tilaluokituksessa hyvää huonommassa tilassa tai heikentymisriskissä olevat vesistöt”.  Ongelmana oli, että kalat siirtyvät alueelta toiselle eri vuodenaikoina eli vaeltavat talvehtimaan tai kutemaan yms. Kalastajien mukaan huonon veden tilaluokituksen alueen kalat siirtyvät hyvän veden tilaluokituksen alueelle, jossa kalastus tapahtuu. Siten syntyy ristiriita yhteistyösopimuksen ehtoihin, sillä kalastajat eivät voi vaikuttaa kalojen liikkumiseen. Ehto koettiin rajoittavana tekijänä kalastajien keskuudessa.

Tämä vähentää kalastajien halukkuutta osallistua toimintamalliin, kun kalastajilla ei ole aina mahdollisuutta saada kalastuslupia vesientilan mukaan. Kalastus suunnataan aina potentiaalisille pyyntipaikoille, josta kalaa saadaan parhaiten ja kalastusluvat ovat olemassa. Hankkeen rahoitusehdoista johtuen, kalastajien muutosehdotusta ei voitu toteuttaa hankkeen aikana. Toisaalta asialla ei ollut vaikutuksia hankkeen toimintamallin aikana, koska palkkiota pystyttiin maksamaan kaikille kalastajille ja palkkiota jäi vielä käyttämättä. Tulevaisuudessa rahoittajan tulisi arvioida voidaanko ehtoa muuttaa, jotta kalastajia saataisiin aktivoitua kalastamaan vajaasti hyödynnettyjä kaloja entistä enemmän. Tulisi muistaa, että hyvän ja erinomaisen luokituksen vesistöt tarvitsevat kaupallista kalastusta tilanteen ylläpitoon.

Lisähuomioita:

• Tulevaisuudessa huomioitaisiin vuosittainen kustannustilanne
• Kalanostajien tulisi kompensoida kustannustilannetta tuottajahinnassa
• Palkkio kompensoi pitkien matkojen kuljetuskustannuksia
• Kalastusluvat
• Kalastajien tasa-arvoinen kohtelu eri aluiden välillä (palkkio kaikille tai ei ollenkaan)
• Ilman palkkiota vajaasti hyödynnetyt kalat jäävät järveen kannattavuus haasteiden takia, jolloin toimintamalli olisi tarpeellinen.

Vajaasti hyödynnettyjen kalojen haasteet

Kalatalouden toimintasykli on hyvin nopea ja lyhyt, joka asettaa kalastajille reunaehtoja. VHKK-toimintamallin lisäksi tarvitaan ratkaista arvoketjuun liittyviä muita haasteita.

Arvoketjun haasteet:

• Tuottajahinta & valmiiden tuotteiden tuottajahinta & loppuasiakkaan valmius ja halu maksaa tarpeeksi tuottajille = muut kalalajit kannattavampia
• Sopivien kalastusalueiden löytäminen – elintarvikekokoinen kala ja vesille pääsy
• Ennakkotiedon puute
• Kalastajien vähyys ja ikääntyminen – pieni ryhmä kalastajista pyytää suurimman osan kalasaaliista
• Suurien kalasaaliiden (hoitokalastus) jäähdyttämisen kehittäminen – uudet tavat, menetelmät tai laitteet
• Kevään kalasaaliin jäädytyshaasteet. Riittämättömän jäähdytyksen takia kalasaaliin ph arvo laskee ja laatu kärsii, jolloin kalasaalis toimitetaan biolaitoikseen
• Keväällä tai lämpimän veden aikaan jäitä tarvitaan n. 50 % kalamäärästä, jolloin kannattavuus laskee (syksyllä tarvitaan 10% jäätä)
• Yrittäjien tarpeiden mukaiset tuet pyydyksiin, sumppuihin ja muihin välineisiin– pääomavaltainen ala
• Tuotekehitystä pieni kokoiselle kalalle (ilman kalliita laitteita)
• Logistiikan kehittäminen sesonkiluonteiselle alalle – kustannukset
• Alkutuotannon pullonkaulat – automaation puute, kuten pienen kalan perkaus ja sekasaaliin lajittelu
• Viestintä – positiivista viestintää villi kalan kaupallista kalastuksesta
• Sivuvirtojen hyödyntäminen – kannattavaa liiketoimintaa

Yhteenveto

Voidaan todeta sidosryhmätoiminnan perusteella, että VHKK-toimintamalli tuki vajaasti hyödynnettyjä kalojen arvoketjua. Vesien hoitoa kaupallisella kalastuksella olisi kestävän kehityksen mukaista ja osana kiertotaloutta. VHKK-toimintamallissa kalasaaliit hyödynnettäisiin eettisemmin korkeamman arvon tuotteiksi. Kaupalliset kalastajat ryhtyivät kalastamaan varta vasten enemmän vajaasti hyödynnettyjä kaloja elintarvikkeeksi ja lisäämään pyydyskapasiteettia. Kalastajat ryhtyivät oma-aloitteisesti ratkaisemaan kannattavuuden haasteita uusien toimintamallien kokeilulla. Yhteistyö keskittyi yhteiskuljetuksiin ja kalojen välivarastointiin sumppujen avulla.

Koodinointi tulevaisuudessa:

Toimintamallin tulevaisuuden koordinointi organisaatiosta käytiin useampia keskusteluja sidosryhmien kanssa. Organisaation kriteereinä olisi laajempi aluevaikuttaminen, hyvä taloudellinen tilanne (kassavirta), työhenkilöresurssit, osaaminen viestinnässä, ostoreskontrassa ja sopimuksissa sekä puolueettomuudessa.

Aluksi lupaavin vaihtoehto oli kalatalousalueet, joita Suomessa olisi 118 kpl. Osalla kalatalousalueilla ei kuitenkaan kaikki kriteerit täyty ja sama koskee osakaskuntia. Täten paras vaihtoehtona olisi kalaleaderit (10 kpl), joilla kriteerit täyttyisivät. Kalaleaderien vahvuutena olisi erityisesti laajempi aluevaikuttaminen ja jatkuvuus, jolloin vesien tilaan voitaisiin parantaa laajemmalla alueella ja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tärkeänä on tuntea alueen kalastajat, jotta toimintamalliin saataisiin rekrytoitua kalastajia mukaan. Koordinoinnin toteuttamisen kustannukset tulee huomioida.

Lisähuomioita:

Tärkeää olisi, että kalastajalla olisi aina kalasaaliin koostumusta riippumatta kannattavaa myydä se eteenpäin eli varmuus. Lisäksi olisi suotavaa olla olemassa yksi toimintamalli, johon voisi lähteä mukaan kalastajan halutetaan ja palvelu toimisi alueellisesti. Myös vesialueiden omistajien tulisi antaa kaupallisen kalastuksen lupia vajaasti hyödynnettyjen kalojen pyyntii ja sivusaaliin hyödyntämismahdollisuus. Pois lukien rauhoitetut kalalajit. Täten kalastajan olisi kannattavampaa kalastaa vajaasti hyödynnettyjä kaloja.

VHKK-toimintamallin kahden kalastajan näkemyksen mukaan vajaasti hyödynnetyt kalat jäävät kalastamatta, jos tuki jätettäisiin pois, koska kalojen tuojahinta ei ole kalastajalle kannattava. Palkkiossa määrässä tulisi vuosittain huomioida jokaisen vuoden kustannuksien nousut ja laskut sekä mahdolliset nopeat markkinahäiriöt. Lisäksi palkkiossa ja sopimuksessa tulisi huomioida vajaasti hyödynnettyjen arvoketjun tilannetta ja haasteita.

VHKK-toimintamallissa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, koska saalisvarmuuden saavuttamiseen menee n. 3–5 vuotta ja vesistöissä tulokset näkyvät pitkän ajan päästä. Lisäksi elintarvikekalan sesonki on hyvin lyhyt keväällä ja syksyllä. Siten tulee myös arvioida riittääkö n. 25–30 % isomman kalan biomassan poistaminen vesistöistä pidemmällä aikavälillä elintarvikkeeksi. Vai pitääkö olla aluksi olla mahdollisuus erityyppisiin palkkioihin, jotta arvoketju kehittyisi ja kalastajalla olisi koko kalasaaliille ostaja.

Tärkeää olisi saada raaka-ainevirrat liikkeelle ja hyödynnettyä. Kun raaka-aineen saatavuus olisi parempi, niin kalojen automatisoitukäsittely ja logistiikka sekä kalasaaliin hyödyntämiseen tulisi markkinaehtoista kehitystä. Perinteiset ja nykyaikaiset elintarvikejalotusteknologiat tarvitsee edelleen kalojen lajittelua, suomustusta ja perkausta.

Tulevaisuuden palkkiomallin ehdotus:

1. Elintarvikkeelle korkein palkkio + kalan elintarvike tuottajahinta esim. 0,50–1,00 €/kg ALV 0 % (huomioitu automaattinen lajittelun puute, jäähdyttämisen tarve ja pitkät kuljetus matkat sekä elintarvikkeisiin liittyvät vaatimukset)
2. Lemmikkiruoaksi keskitason palkkio + lemmikkiruoan rehuhinta esim. 0,20 €/kg ALV 0 % (huomioitu jäähdyttämisen tarve ja pitkät kuljetus matkat)
3. Biokaasuksi tai/ ja lannoitteeksi malantason palkkio + toiminnasta tulee tällä hetkellä vain kuluja esim. 150 €/toimitus (huomioitu pitkät kuljetusmatkat ja porttimaksut)

Kohti isompaa vaikuttavuutta:

Mikäli kalaleaderien avulla voitaisiin avata palkkiomalli koko Suomeen ja esim. 10 vuoden ajanjaksolle, niin hyvin todennäköisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen arvoketju tulisi kehittymään. Samalla veden tila parantuisi ja ravinteet saataisiin kiertoon vedestä. Lisäksi VHKK-toimintamallilla voitaisiin tukea Suomen ruokahuoltovarmuudem kehittymistä, joka on hyvin ajankohtainen asia. Palkkio tulisi rahoittaa Ympäristöministeriön budjetista, koska kalatalouden tuet ovat rajalliset ja ala voi saada vain pääsääntöisesti kalataloudelle tarkoitettua tukea.

Tarvitaanko VHKK-toimintamallia vai ei? Tässä haastava kysymys, josta kannattaa yhdessä keskustella lisää!

Xamk kehitti uudella tavalla kala-alan viestintää, digitaalisuutta hyödyntäen. Kehittämisessä käytimme käyttäjäystävällistä näkökulmaa ja otimme huomioon sidosryhmien tarpeet. Kehitystyössä korostui yhteistyö eri alojen ammattilaisten kanssa kuten esimerkiksi tekoäly-, rajapinta- ja sovelluskehittäjät, ammattikalastajat ja ohjausalan ammattilaiset. Kehityöhön sisältyi ketterän kehittämistyön menetelmiä ja käyttöliittymäsuunnittelua sekä rakentamista. Seuraavassa kuvissa on Xamin kalahankkeiden digitaalisuuden kehittämisen kokonaisuus ja tiedonkulun kehittämisen malli. Käy tutustumassa myös Toiminnanohjaus -hankkeeseen!

Hankkeen digitaalisuuden kehittäminen pohjautui Xamkin aiemmin kehittämään Järvikala-sovellukseen. Kaupallinen ammattikalastaja voi tehdä kalasaaliin ilmoituksen viranomaisille mobiililaitteella. Järvikala-sovellukseen tehtiin  parannuksia kaupallisten ammattikalastajien toiveiden mukaisesti ja ulkoasu päivittyi. Linkki: Ohjeet Järvikala-sovellukseen ja ELU2 tunnuksiin Tutustu Järvikala-sovelluksen esittelyvideoon:  Järvikala-sovellus

Järvikala-sovelluksen päänäkymä

Järvikala-sovelluksen kalasaaliin kirjaaminen

Järvikala-sovelluksen saalistietojen lähettäminen viranomaiselle

Uusi ominaisuus, jossa käyttäjä näkee värikoodilla, onko kalasaalistieto lähetetty viranomaiselle.

Lähtökohdat

Digitaalisen tiedonsiirtokanavan lähtökohtana oli käyttäjäystävällisyys, jossa voidaan siirtää tietoa kalastajalta kuluttajalle asti. Tarkoituksena oli välittään kalan arvoketjussa kalan alkuperätieto eli jäljitettävyystieto ja ympäristötieto. Kuluttajalle tärkeäksi tiedoksi on valikoitunut kalastamisalue, pyyntipäivä, kalalaji ja ympäristötieto. Täten voidaan todentaa kaupallisen kalastuksen ekologisia vaikutuksia vesistöihin.

Kaupallisella kalastajalla on tärkeä rooli tiedonkulussa, koska he ovat tiedonlähteenä kotimaisen villi kalan jäljitettävyydessä. Järvikala-sovellus toimii tiedonvälityksen perustana, jonka kautta tieto saadaan välitettyä kalan arvoketjussa aina kuluttajalle asti.

Ympäristötieto

Käytettävissä olevaa ympäristötietoa on useita ja erilaisia. Potentiaalisin ympäristötieto oli kalan sisältämä fosfori. Kalan mukana poistuu fosforia vesistöistä, kun kalaa saadaan saaliiksi ja syödään. Tiesitkö, että 1g fosforia kasvattaa 1kg levää?

Kuvassa ”fosfori” on tuotu esiin kotimaisten kalojen fosforipitoisuuksia. Yksi kilo kalaa sisältää 4-8 g fosforia. Kuvassa ”levän kasvu” esittää, kuinka paljon kala syöminen vähentää levän kasvua vesistössä. Yksi kilo syötyä kalaa vähentää vesistöistä levää n. 4-8 kg.

Kehittäminen

Digitaalisen tiedonsiirtokanavan kehittämisessä mallinnettiin tiedonkulun prosessia. Kehittämisessä pyrittiin muotoilemaan ja konseptoimaan tiedonkulkua. Täten saatiin eri tiedonkulkuvaiheet näkyväksi ja selvitettyä ennen varsinaista koodaustyötä.

Yksinkertainen malli tiedonkulun prosessista

Tiedonkulun prosessi

Jäljitettävyys

Hankeen pitkäntähtäimen tavoitteena oli lisätä osaltaan digitaalisten ratkaisujen käyttöä kalatalousalalla ja lisätä kalaketjun toiminnan läpinäkyvyyttä sekä jäljitettävyyttä. Kyseistä tavoitetta aloitettiin edistämään myös kalatalouden sidosryhmien kanssa. Yhteistyö alkoi Valtioneuvoston yhteisen ruokapöytä keskustelufoorumi (YRP) kanssa. Yhteistyö liittyi kalatalouden digitaalisuuden pilotointeihin, joita Xamk:n hallinnoimissa hankkeissa toteutettiin.

Sidosryhmätoiminnan kautta syntyi myös toisenlaista yhteistyötä, jonka myötä kalataloudelle oli suunnitteilla yhteinen tiedonsiirtokanava. Tämä tarkoittaisi, että meri- ja sisävesikalastuksella olisi yhteinen jäljitettävyysjärjestelmä, joka toisi synergiaa koko alalle.

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla käyntiin sidosryhmän kanssa vuoropuhelua. Konsortioon kuului mm. Maa ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus, SAKL, SSAK, Suomen kalakauppiasliitto ja 10 suurinta kalanjalostamoa Suomesta. Yhteistyö kautta löydettiin startupyritys Second Thought Oy, jolla oli olemassa kalan jäljitettävyystiedonvälitykseen sopivaa teknologiaa. Kyseessä oli SecondThought UPIDS järjestelmä.

Hankkeen kalatalouden tiedonkulun sidosryhmäntoiminnan tuloksena tuotettiin ymmärrystä ja tietoa kalatalouden tiedonkulun toimintaympäristöstä. Lisäksi kirjattiin toimijat, jotka tulee huomioida isommassa kuvassa tulevaisuudessa. Kuvasta voidaan todeta myös, että suhteelliseen pieneen toimialaan vaikuttavat voimat ovat suuret ja poliittiset.

Kala-alan tiedonkulun toimintaympäristö

Luonnonvaratiedon visio ja strategia

Hankkeessa tehtiin myös Maa- ja metsätalousministeriön ja sidosryhmien kanssa yhteistyötä luonnonvaratiedon kokonaisarkkitehtuurin parissa.Työpajassa määriteltiin vision ja strategisten päämäärien luonnoksia. Lisäksi välitettiin hankkeen ja kalatalouden sidosryhmien tarpeita luonnonvaratiedolle. Täten hankkeessa pystyttiin vaikuttamaan luonnonvaratiedon tulevaisuuden kehittämiseen. Kalatalouden osalta havaittiin datan puute ja dataperusteiset reaaliaikaiset palvelut.

Ote työpajan koonnista: ”Tällä hetkellä kalatalous, riistatalous- ja vesitalous ovat toistaiseksi havainnoiltaan puutteellisimmat ja tarvitsevat panostusta syksyn työstöön. Pääasiassa monen teeman haasteina toistuu datan saatavuus erilaisiin käyttötarkoituksiin ja sen erilaiset hyödyntämismahdollisuudet. Yleistäen voidaan todeta, että tarvitaan yhteen kytkentää, jossa huomioidaan, kokonaisuus ja tietoaineistojen hyödyntäminen sekä käsittely.” Seuraavassa kuvassa on alustava luonnonvaratiedon visio ja strategialuonnos.

Luonnonvaratiedon visio ja strategialuonnos

Toteutus

Hankkeen suunniteltua toteutusta muutettiin, koska ei ollut järkevää toteuttaa markkinoille kilpailevaa teknologiaa. Lisäksi isompien jalostusyrityksien vaatimuksena olisi automaattinen tiedonsiirto ERP:n rajapinnoista. Käytännössä teknologian toteutukseen olisi tarvittu paljon enemmän resursseja, joita hankkeessa ei ollut.

Hankkeessa päädyttiin digitaalisessa tiedonsiirtokanavassa yksinkertaiseen ja konkreettiseen ratkaisuun. Hankkeen ratkaisu ei ole riittävä täytämään jäljitettävyyden digitaalista tietoketjua esim. YKP-vaatimukset.

Hankkeen ratkaisun hyvänä puolena oli, että yrityksien välille ei tarvita kalliita tiedonsiirron integraatioita. Siten huomioidaan myös pienempiä yrityksiä, jotka toimivat isompien yrityksien kanssa. Hankkeessa tunnistettiin pienempien yrityksien tarpeet, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia kalliita digijärjestelmiä esim. ERP- tai MES-järjestelmiä. Näissä kyseisissä järjestelmissä pystytään siirtämään tietoja rajapintojen yli järjestelmästä toiseen.

Hankkeen ratkaisulla jäljitettävyys- ja ympäristötietoa voidaan, kuitenkin välittää eteenpäin ja tiedot voidaan viedä esimerkiksi tuotteiden etikettiin manuaalisesti. Siten kuluttajalle pystytään välittämään tietoa. Lisäksi kuluttajalle toteutettiin tulevaisuutta varten kala-kauppakonsepti kotimaisen kalan ostamiseen ja  ympäristötiedon välitykseen.

Ratkaisut

Kalan jäljitettävyys- ja ympäristötietoraportti

Kuvissa on kalan jäljitettävyysraportin lähetys halutusta saalisilmoituksesta. Kalan jäljitettävyysraportti on tarkoitettu kalastajan ja kalanostajan välille.

Jäljitettävyysraportin luonti

Jäljitettävyysraportin lähetys eri media välineellä

Tietojen muokkausvaihe

Pdf-jäljitettävyysraportti kalasaaliista.

Kala-kauppakonsepti

Hankkeen digitaalisen tiedonsiirtokanavan kehittämisessä päädyttiin myös konseptoimaan kalatalouteen yhteistä kala-kauppasovellusta. Tuloksena saatiin graafinen käyttöliittymäsuunnitelmaa kuluttajalle, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Hankkeen aikana kävi selväksi, että ympäristötietoa tulisi välittää kuluttajan ostovalinnan tai tuotteen yhteyteen. Siten ympäristötiedon erillinen verkkosivujen vaikuttavuus ei palvelisi kuluttajaa tai kalatalouden arvoketjua.

Konseptin lähtökohtana oli välittää kuluttajalle tietoa kalan alkuperästä ja vesien ekologista tilasta.  Punaisena lankana konseptissa oli tuoda kuluttajan ostopäätöksen yhteyteen tietoa kaupallisen kalastuksen vaikutuksista vesistöihin ja helposti ymmärrettävää muotoon sekä nykyaikaisesti.

Kalakauppa – sovellus lyhyesti

Kuluttajan palvelupolku

Kuluttajan ostoprosessi ja kalan jäljitettävyys- sekä ympäristötieto

Ympäristötiedonvälitys

• Järvien tilat –  Levän poistuminen järvistä ja 10 fosforipuhtainta järveä.
• Kuluttajan saavutukset ja tiedon jakaminen somessa

Tiedon jakaminen somessa -somepostaus

Palaute

Kala-kauppkonseptin ideaa testattiin Facebookissa, koska ei ole järkevää koodata sovellusta, jolla ei ole kysyntää. Postaus tavoitti orgaanisella markkinoinnilla 6500 kuluttajaa. Aihe herätti paljon keskustelua eri Facebookin ryhmissä, kun postausta jaettiin 8 eri ryhmään. Postaukselle saatiin n. 1000 sitoutumista, joka on hyvä saavutus. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että kuluttajaa kiinnostaa kotimaisen kala, mutta sen hinnassa ja saatavuudessa on haasteita. Näitä haasteita voitaisiin ratkaista digitaalisuudella esim. nykyaikaisilla sovellusratkaisuilla.

Jatkokehittäminen

Kala-kauppakonseptissa tulisi ratkaista ensisijaisesti liiketoiminnan kannalta elintärkeät logistiikan haasteet, jotta kala-kauppasovelluksen koodaustyötä kannattaisi aloittaa. Itse kala-kauppasovelluksen tekeminen ei ole haastavin osa-alue vaan logistiikka. Lisäksi pyöreäkala tulisi saada minimissään fileeksi, jotta voidaan palvella laajempaa asiaskuntaa.

Hankkeen aikana nähtiin, kuitenkin tarpeellisena hakea uuden tyyppistä ja radikaalimpaa ratkaisua tulevaisuutta varten. Siten kalatalouden alkutuottajien kannattavuus ja kotimaisen kalan saatavuus voisi parantua sekä ravinteita saataisiin entistä enemmän pois vesistöistä.

• Alustatalous kehittyy kalataloudessa
• Digitaalisuudella ratkaistaan kalatalouden haasteita ja yli alojen sekä ”olettamuksien tilalle faktaa”
• Kustannustehokas yhteinen tiedonsiirtojärjestelmä ja data-alusta kalatalouden käytössä – ”Datalla uusia ratkaisuja”
• Tietoa saadaan yli hallintojen yli, joka tuo lisäarvoa kalatalouden arvoketjuun
• Digitaalisuus tuo lisäarvoa ja kannattavuutta kalatalouden arvoketjuun
• Tulee huomioida B2B ja B2C tarpeet ja löytää pitkäjänteisyyttä kehittämiseen sekä riittävä rahoitus
• Tarvitaan kolmannelta osapuolelta uusia ketteriä ja käyttäjälähtöisiä sekä innovatiivisia digiratkaisuja
• EMKVR:n Älykäs kalatalous (digitaalisuus, teknologia yms.)

Kalatalouden alusta