Euroopan unoni, Euroopan sosiaalirahasto ELY-keskuksen logo

VAU – Vauhtia viestintään palvelumuotoilusta

Digitaalisen viestinnän nopeassa murroksessa yritykset ovat joutuneet uudenlaisen tilanteen eteen. Perinteisen lehti- ja äänimarkkinoinnin rinnalle ja osin korvaajiksi syntyneet digitaaliset viestintä- ja markkinointikanavat edellyttävät paitsi uutta osaamista, myös uudenlaista tapaa ajatella ja lähestyä viestinnän kenttää. 

Autoimme savonlinnalaisia yrityksiä kehittämään viestintää ja markkinointia asiantuntijoiden avustuksella.

Hankkeen toimenpiteet ja tulokset

Yrityksille

Yrityksille tarjottiin tarpeiden mukaan rakennettu valmennuskokonaisuus, jossa yrityksiä autettiin luomaan itselleen toimiva, yksinkertainen ja monistettavissa oleva käyttäjäkeskeinen tapa viestiä monikanavaisessa mediamaailmassa. Työskentelyssä hyödynnettiin palvelumuotoilun käyttäjälähtöisiä ja yhteiskehittämisen menetelmiä, joita osallistujat voivat käyttää itsenäisesti jatkossa. Lisäksi järjestettiin kaikille avoimia yritystilaisuuksia, joissa kerrottiin yleisemmin eri viestintään ja markkinointiin liittyvistä aiheista. 

Savonlinnan seudulle

Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin Savonlinnan seudun toimijoiden yhteiskehittämisen malli. Tuloksena syntynyttä yhteiskehittämisen mallia voidaan laajentaa muiden toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tavoitteena oli luoda monistettavissa oleva malli, jota testaamisen jälkeen voidaan levittää muihin toimijaverkostoihin.  

Oppilaitoksille, opiskelijoille ja yrityksille

Oppilaitosorganisaatioiden välistä yhteistyötä kehitettiin niin, että opetus tapahtui yhä enemmän yhteistyössä yrittäjien kanssa. Loimme toimintatapoja, joilla yrittäjän tarvitsemaa viestintää voi tehdä osittain oppilaitosyhteistyönä niin Xamkissa kuin Samiedussa. Opiskelijalle yhteistyö toi konkreettisia työelämäyhteistyön esimerkkejä ja kehittämistehtäviä. Yrityksille se toi puolestaan sisältöä oman yritysviestinnän ja kansainvälistymisen tueksi. Oppilaitosyhteistyö edisti ja edistää myös työvoiman pysyvyyttä ja saatavuutta alueella.

Viestintävaaka

Viestintävaaka antaa sinulle pohdittavaksesi kysymyksiä, joiden avulla voit kehittää yrityksesi markkinointia ja viestintää entistä asiakaskeskeisemmäksi. 

Vastaa Viestintävaakaan selvittääksesi, oletko viestinnässä ja markkinoinnissa aloittelija, hyödyntäjä vai aktiivinen kehittäjä. 

Viestintävaaka sisältää 18 kysymystä kuudelta aihealueelta. Kun vastaat kysymyksiin, saat analyysin tilanteestasi sekä ohjeita viestintäsi ja markkinointisi kehittämiseen.

Kysely on täysin anonyymi eli siinä ei käsitellä henkilötietoja eikä vastauksia voi yhdistää yksittäiseen henkilöön. Lue lisää, tutustu kysymyksiin ja tulosta itsellesi juliste: Mikä on Viestintävaaka?

Viestintävaaka
Viestintävaaka

Tulosta Viestintävaaka tästä linkistä:

Yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyö Savonlinnassa – WAU! MH Rakenne

Ohita upotus:
Ole hyvä ja hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.

VAU:n oppeja kokoava hankejulkaisu

Digitaalisen viestinnän nopeassa murroksessa yritykset sekä organisaatiot ovat joutuneet viestinnässä uusien haasteiden eteen. Yritysten haasteet viestinnässä ja markkinoinnissa ovat usein samankaltaisia – viestintäresurssit ja -osaaminen ovat niukat ja siksi viestintää ja markkinointia ei välttämättä tehdä täysin oikealle kohderyhmälle, viestintää ei tehdä strategisesti tai ollenkaan. Tämä saattaa hidastaa tai jopa pysäyttää liiketoiminnan kehityksen.

Tähän VAU – Vauhtia viestintään palvelumuotoilusta -hankkeen julkaisuun on koottu hankkeen keskeisiä havaintoja ja oppeja. Hankkeessa Savonlinnan seudun yritykset pääsivät kehittämään viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijoiden ohjauksessa omaa viestintä- ja markkinointiosaamistaan. Julkaisu on suunnattu ensisijaisesti yrityksille, mutta myös muille viestinnästä ja sen eri teemoista kiinnostuneille. Hankkeen tuloksia ja oppeja voi soveltaa laajasti eri toimialoilla ja alueilla.

Julkaisun ensimmäisessä osassa hankkeeseen osallistuneet asiantuntijat kertovat, kuinka palvelumuotoilullista otetta voi hyödyntää asiakasymmärryksen lisäämiseksi, sekä viestinnän yhteistyöstä, sen periaatteista ja hyödyistä. Julkaisun toisessa osassa hankkeeseen osallistuneet yritykset pääsevät ääneen. Artikkeleita varten haastatellut yrittäjät kertovat omista kokemuksistaan ja oivalluksistaan osallistuessaan hankkeen mahdollistamaan valmennukseen. Julkaisun viimeisessä osassa kuvataan VAU-hankkeen toimintaa projektin toteuttajien edustajien silmin. Projektiryhmän jäsenet kertovat, miten hankkeen toimenpiteitä toteutettiin käytännössä ja kuinka tavoitteisiin päästiin kaikkine haasteineen ja onnistumisineen. Artikkeleissa kuvataan hankkeen aikana kehitettyjä toimintamalleja oppilaitosten ja yritysten väliseen yhteistyöhön sekä kehittäjäorganisaatioiden yhteiseen viestintään.

Ajankohtaista

04.09.2023 16:04

KieliVie-podcast-sarjan 11. jaksossa VAU-projektin eli Vauhtia viestintään palvelumuotoilusta tiimin jäsenet keskustelevat siitä, miten he ovat kehittyneet viestijöinä projektin aikana ja miten tärkeässä roolissa luottamus on projektin onnistumisen kannalta.

Mukana ovat Xamkin tutkimus, kehitys ja innovaatio -asiantuntijat Laura Rautio sekä Mervi Rajahonka, lehtorit Mariya Loginova ja Malla Koivupiha sekä VAU-hanketta vetävästä Savonlinnan Hankekehityksestä projektipäällikkö Veera Riikonen, projektisihteeri Niina Lallukka ja ammattiopisto Samiedusta projektiasiantutija Sini Laukkanen. Edellä mainittujen asiantuntijoiden lisäksi mukana ovat myös yrittäjät ja opiskelijat.

KieliVie – Viestintä, luottamus ja yhdessä oppiminen projektityössä – Next (xamk.fi)

31.08.2023 17:36

Viestintä ja markkinointi ei ole ensisijaisesti myyntityötä, vaan enemmänkin tietoisuuden kasvattamista siitä, mitä yritys voi asiakkailleen tarjota.

Pienessä yrityksessä yritys on usein sama kuin yrittäjä, ja tunnettuuden saavuttaminen vaatii aikaa. Vaikka resurssit ovat niukat, omanlaisen viestintätavan pohdinta kannattaa. Tässä artikkelissa esitämme muutaman teesin pohdinnan tueksi.

Panosta suunnitteluun

Viestinnän suunnitteluun kannattaa varata aikaa. Suunnittelusta saa mahdollisimman paljon irti miettimällä, kenelle viestintä ja markkinointi suunnataan – sekä milloin ja miten niitä tehdään. Erityisesti yksinyrittäjällä voi olla ajasta puutetta, ja siksi suunnittelu jää helposti tekemättä.

Käytetty aika kuitenkin hyödyttää jatkossa, koska se tekee viestinnästä selkeämpää, nopeampaa ja tehokkaampaa. Muun muassa oikeiden kanavien valitseminen kohderyhmän mukaan tehostaa viestintää ja markkinointia.

Maltti on valttia

Vaikka viestintä tai markkinointi ei saman tien johda myyntitapahtumaan, se ei tarkoita, että se olisi turhaa. Asiakkaiden tietoisuuteen ja sitä kautta kauppatapahtumaan pääseminen voi vaatia paljon toistoa, vaikka itsestä se tuntuisi jo toistamiselta.

Erityisesti pienellä paikkakunnalla toimivalle mikroyritykselle tunnettuuden saavuttaminen ei aina käy hetkessä.

Henkilökohtaisuus kiinnostaa ja myy

Pienyrittäjyydessä yritys on yhtä kuin yrittäjä. Sosiaalinen media on tuonut mahdollisuuden jakaa helposti ja entistä personoidumpaa tietoa. Yritykselle voi viestinnässä ja markkinoinnissa antaa kasvot. Yksinyrittäjästä se voi ensin tuntua haastavalta, mutta rohkeus kannattaa.

Tarinallistaminen herättää mielenkiinnon ja auttaa erottumaan, erityisesti kun kyseessä on osaaminen, jota myydään.

Myyntiä voi tapahtua myös epävirallisen vuorovaikutuksen kautta. Kun ihmisillä on tieto siitä, mitä yritys myy, ja kun tarve kohtaa tiedon, tämä johtaa todennäköisesti ostotapahtumaan.

Markkinointi ja viestintä onkin myyntityön sijaan enemmänkin tietoisuuden kasvattamista siitä, mitä yritys voi asiakkaalle tarjota.

Yhteistyössä on voimaa

Viestintäänkin on mahdollista saada lisää vaikuttavuutta verkostoitumalla. Muiden yrittäjien kanssa voi tehdä sparrausta, mutta myös yhteismarkkinointia ja ristiinmyyntiä. Näkyvyys laajenee huomattavasti, kun on suurempi joukko ihmisiä viestimässä samasta asiasta, esimerkiksi yhteisestä tapahtumasta.

Yhteistyö ei aina vaadi paljon ennakkosuunnittelua ja työtä – sitä voi toteuttaa myös matalalla kynnyksellä ja kokeilla, toimiiko idea. Yhteistyön mahdollisuus ei ehkä tule mieleenkään, ennen kuin keskustelun lomassa nouseekin esille yhteneväisiä tarpeita.

Eri alojen yritykset voivat yllättävällä tavalla toimia yhdessä, vahvistaa viestintäänsä ja saada näkyvyyttä. Vertaistuki voi olla kullanarvoisen tärkeää, ja muiden kokemuksista voi saada apua omiin haasteisiin.

Vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä voi lisäksi seurata mahdollisuus molemminpuoliseen kehumiseen ja positiivisen markkinointiin. Muiden yrittäjien tukeminen voi vahvistaa myönteistä käsitystä kehuja antaneen yrittäjän persoonasta ja luoda näin luottamusta.

Ota apu vastaan ja muista oppilaitosyhteistyön mahdollisuudet

Yrittäjille on tarjolla paljon viestintään ja markkinointiin liittyviä valmennuksia, lyhyempiä koulutuksia, webinaareja ja sparrausta. Hankkeissa toteutettava toiminta suunnitellaan yritysten tarpeista lähtien käytännönläheiseksi, jolloin osallistujat saavat hyödyn heti käyttöön omassa työssä ja tulokset näkyvät nopeasti.

Tuki kannattaa ottaa vastaan, jotta aika ei mene turhaan yksin pähkäilyyn. Esimerkiksi VAU-hankkeessa savonlinnalaiset yritykset ovat saaneet tukea viestintään ja markkinointiin.

Oppilaitokset tarjoavat myös erilaisia mahdollisuuksia opiskelijayhteistyöhön pienemmistä toimeksiannoista pidempiaikaisiin yhteistöihin kuten opinnäytteisiin. Etelä-Savon oppilaitos-yritysyhteistyön oppaassa esitellään laajasti alueen yhteistyömahdollisuuksia yritysten ja oppilaitosten välillä.

Laura Rautio ja Mervi Rajahonka

Hankkeen nimi:

VAU – Vauhtia viestintään palvelumuotoilusta

Hankkeen kesto: 1.3.2022–30.9.2023

Tiedot

Hallinnoija: Savonlinnan Hankekehitys Oy
Osatoteuttajat: Itä-Savon Koulutuskuntayhtymä (Samiedu), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk)
Vahvuusala: Digitaalinen talous

Budjetti

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Etelä-Savon ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto
Kokonaisbudjetti: 406 153 euroa
Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 188 354 euroa

Asiasanat

Yhteystiedot

Laura Rautio
projektipäällikkö
puh. 050 531 5713
laura.rautio@xamk.fi

Mervi Rajahonka
TKI-asiantuntija
puh. 040 755 1299
mervi.rajahonka@xamk.fi

Mariya Loginova
kielten tuntiopettaja
puh. 050 478 0120
mariya.loginova@xamk.fi

Malla Koivupiha
viestinnän lehtori
puh. 050 312 5017
malla.koivupiha@xamk.fi