Geoenergialoikka

Edistettiin geoenergian – maasta peräisin olevan lämmön – hyödyntämistä maakunnissa. Kymenlaaksoon rakentui Geoenergian tutkimusympäristö.

Hanke on päättynyt 30.6.2026

Hankkeen tulokset

TP2 ja TP3: Geoenergiakaivon sijoituspaikan määrittäminen Kymenlaakson alueelle ja toteutukseen liittyvät toimenpiteet

TP4: Selvitys geoenergian roolista lämmön tuotannossa Kymenlaakson alueella

TP5: Pilot-kohteiden mallinnukset, mitoitukset ja esiselvitykset Kymenlaakson alueella

TP6: Geoenergiakaivon operointi ja mittaukset

TP7 ja 8: Benchmarking- ja teknologiaselvitys, Geoenergian TKI-ympäristön konseptointi

Geoenergiajärjestelmän laskentamalli kaukolämmön korvaamisen arviointiin

Lataa tästä laskentamalli omalle koneellesi. Pyydä ensin latausoikeus yhteyshenkilöiltä.

Ohjeistus laskentamallin käyttöön

Ylimaakunnallista yhteistyötä

Hankkeessa selvitetään ja edistetään kansallisten päästötavoitteiden saavuttamista maasta peräisin olevan lämmön, geoenergian, avulla.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) hallinnoimassa GEOENERGIALOIKKA-hankkeessa Xamk toteuttaa toimenpiteitä Kymenlaakson alueella, muiden hanketoteuttajien toimenpiteet kohdistuvat keski- ja pohjois-Pohjanmaan alueelle.

Hankkeen tuloksena syntyy alueelle geoenergian TKI-ympäristö ja selvitys geoenergian käytöstä alueella. TKI-ympäristön keskiössä on GEOENERGIALOIKKA-investoinnit-hankkeesta rahoitettava 600-800 metriä syvä geoenergiakaivo.

Tutustu Xamkin Geoenergian tutkimusympäristön

3D malliin

verkkosivuihin

Videoon Geoenergian tutkimusympäristön rakentamisesta:

Ole hyvä ja hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.

Yhteistyöllä kohti kestävää ja paikallista energiantuotantoa

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

2024

TKI-ympäristön suunnittelu ja toteutus

Pilot-kohteiden selvitykset

2025

TKI-ympäristön toteutus, operointi, mittaukset

Pilot-kohteiden selvitykset

2026

TKI-ympäristön operointi, mittaukset, konseptointi, jatkokehittäminen

Selvitys geoenergian käytölle Kymenlaaksossa

2026 -> jatkokehityshankkeet yrityksille

Geoterminen energia lämmönlähteenä kiinnostaa korkean energiapotentiaalin vuoksi.

Kymenlaakson sekä keski- ja pohjois-Pohjanmaan alueilla rakennettavat geoenergian tutkimusympäristöt sijoittuvat eri maaperäalueille.

Kymenlaakson rapakivigraniitti on odotetusti haastavin poraustekniikan kannalta, mutta tuottoisin alue energian tuotannolle johtuen korkeammasta seismisyydestä.

Keski-Pohjanmaan alueella maaperänä on kiillegneissi ja pohjois-Pohjanmaalla graniitti.